Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Ilkka Kanerva: “Yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen luo vakautta ja turvaa”

Ilkka Kanerva: “Yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen luo vakautta ja turvaa”

Julkaistu:

Pienellä maalla ei ole ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kas­saan varaa tehdä suuria virheitä. Selon­teko aset­taa­kin Suomelle luotet­ta­vat ja käyt­tö­kel­poi­set meri­mer­kit. On aina koetet­tava nähdä syvät pohja­vir­rat, aina hahmo­tet­tava olen­nai­set kehi­tys­lin­jat. Ilman histo­rian tajua tämä ei ole kuiten­kaan mahdol­lista. Ja ennen kaik­kea: ne kuului­sat tosi­asiat on tunnis­tet­tava.

Kylmän sodan jälkeen tuudit­tau­duimme maail­man­me­noon, jota leimasi toiveik­kuus ja yhteis­työ­ha­kui­suus. Nyt joudumme kuiten­kin hahmot­ta­maan maail­maa taas uusin silmin. Turvat­to­muus, vastak­kai­na­set­telu ja voima­po­li­tiikka leimaa­vat todel­li­suutta. Lähia­lueit­temme vakaus on Suomen turval­li­suu­teen ratkai­se­vasti vaikut­tava tekijä. Näin­hän se on aina ollut.

Näemme, miten Venäjä pyrkii palaut­ta­maan enti­sen suur­valta-asemansa. Venä­jän toimet ensin Geor­giassa, sittem­min Ukrai­nassa sekä Krimin laiton haltuun­otto ovat esimerk­kejä voima­po­li­tii­kasta ja vaka­via rikko­muk­sia kansain­vä­listä oikeutta ja yhtei­siä sitou­muk­sia vastaan.

Todis­tamme nyt kehi­tys­vai­hetta, jossa niin Itäme­ren kuin Arkti­sen alueen stra­te­gi­nen merki­tys koros­tuu. Tällä on tieten­kin suora vaiku­tuk­sensa Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­seen asemaan. Vaik­kei meihin kohdis­tu­kaan väli­töntä soti­laal­lista uhkaa, sijait­semme suur­val­to­jen näkö­kul­masta stra­te­gi­sesti merkit­tä­vällä alueella, johon jännit­teet luon­nol­li­sesti myös heijas­tu­vat.

Perus­asia on aina ja kaikissa olosuh­teissa pitää huoli omasta turval­li­suu­des­tamme. Teemme sen aina itse, muttemme enää koskaan yksin. Siksi Suomen on jatkos­sa­kin tärkeää osal­lis­tua aktii­vi­sesti kansain­vä­li­seen puolus­tusyh­teis­työ­hön. Näin varmis­te­taan yhteen­so­pi­vuus avun anta­mis- ja vastaa­not­ta­mis­ti­lan­teita silmällä pitäen.

Suomen länsi-inte­graa­tio on perus­ta­van­laa­tui­nen valin­tamme. Olemme siis erot­ta­ma­ton osa läntistä turval­li­suusyh­tei­söä. Sen suhteen ei pidä jäädä epäsel­vyyk­siä. Emme palaa harmaalle vyöhyk­keelle.

Ruot­sin ja nyttem­min Norjan kanssa on otettu merkit­tä­viä aske­lia, ja yhteis­työmme tiivis­tyy yhä. Meidän ei ole perus­tel­tua aset­taa etukä­teen minkään­laista perä­lau­taa Ruotsi-yhteis­työl­lemme. On ehkä aihetta pitkällä tähtäi­mellä fundee­rata valtio­so­pi­mus­ta­soista järjes­te­lyä krii­sia­jan varalle, sillä tosi­pai­kan tullessa ei enää neuvo­tella eikä disku­tee­rata.

De nordiska länderna är Finlands närmaste gran­nar och bundsför­van­ter i inter­na­tio­nella orga­ni­sa­tio­ner. Samlings­par­tiet under­stry­ker vikten av Finlands förs­vars­sa­mar­bete med Sverige och Norge. Finlands och Sveri­ges samar­bete över Atlan­ten är också ytterst viktigt.

Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on Suomelle merkit­tävä ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen valinta, joka lisäsi kansain­vä­li­siä vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siamme. Suomen­kin on tehtävä nykyistä päämää­rä­tie­toi­sem­min työtä unio­nin yhte­näi­syy­den ja toimin­ta­ky­vyn eteen. Missä on tänä päivänä EU:n geopo­liit­ti­nen rooli? EU ei voi olla virasto, vaan yhteisö, jossa edis­tämme yhtei­siä arvoja ja intres­se­jämme.

Kokoo­mus on useaan kertaan ilmais­sut näke­myk­sensä Suomen Nato-jäse­nyy­den turval­li­suutta lisää­västä vaiku­tuk­sesta. Suomelle on tärkeää Naton avoi­mien ovien poli­tii­kan jatku­mi­nen ja jäse­nyys­mah­dol­li­suu­den turvaa­mi­nen. Tärkeää on myös tiivis­tää soti­la­syh­teis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa Natosta riip­pu­matta.

Olen­naista on nähdä myös eräät posi­tii­vi­set kehi­tys­ku­lut, kuten aseval­von­ta­neu­vot­te­lu­mah­dol­li­suus, YK:n Agenda 2030 ja Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus. Sään­tö­poh­jaista maail­man­jär­jes­tystä ei kenties sitten­kään ole koko­naan kuopattu.

Yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen luo vakautta ja turvaa. Suomen tulee kaikin keinoin edis­tää tätä niin EU:n, YK:n ja Etyjin piirissä kuin myös kahden­vä­li­sesti Venä­jän kanssa. Samalla kun meidän on pakko varau­tua vaka­viin haas­tei­siin, on alle­vii­vat­tava vuoro­pu­he­lun ja yhteis­työn merki­tystä vaikei­na­kin aikoina.

LÄHETEKESKUSTELU ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESTA SELONTEOSTA
KOKOOMUKSEN RYHMÄPUHE (ed. Kanerva) 11.11.2020

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content