Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Julkaistu:

? Kunnia yrityk­sen menes­tyk­sestä kuuluu koko henki­lös­tölle. Tämä olisi hyvä näkyä entistä selvem­min myös työn­te­ki­jän palk­ka­pus­sissa, Kanerva toteaa. Yritys­ten henki­lös­tö­ra­has­tot ovat vapaa­eh­toi­sia rahas­toja, joiden perus­ta­mi­sesta päät­tää henki­löstö. Työnan­taja puoles­taan päät­tää palk­kio­jär­jes­tel­mästä ja siitä, miten se ohjaa palk­kioita rahas­toon. Uuden henki­lös­tö­ra­has­to­lain myötä työnan­taja voi tallet­taa osuuk­sia ja työn­te­kijä nostaa niitä itsel­leen aikai­sem­paa jous­ta­vam­min.

? Johdon sitout­ta­mi­nen tulos­palk­kioilla ja optio­jär­jes­te­lyillä on jo pitkään ollut arki­päi­vää. Optiot ovat kuiten­kin johta­neet jois­sa­kin tapauk­sissa selviin ylilyön­tei­hin ja kohtuut­to­muuk­siin sekä lisän­neet epätasa-arvon tunnetta työpai­koilla, Kanerva kriti­soi.

? Henki­lös­tö­ra­has­ton kautta yrityk­sen jokai­nen työn­te­kijä saisi osansa tulos- ja voit­to­palk­kioista. Tämä nostaisi moti­vaa­tiota ja paran­taisi tuot­ta­vuutta, uskoo Kanerva.

Henki­lös­tö­ra­has­toja voidaan kehit­tää myös lisä­tur­vaksi huono­jen aiko­jen varalta. Mikäli työt loppu­vat talou­del­lis­ten tai tuotan­nol­lis­ten syiden perus­teella, työn­te­kijä saa nostaa rahasto-osuu­tensa halua­mis­saan erissä neljän vuoden aikana työsuh­teen päät­ty­mi­sestä.

? Hyvinä aikoina rahas­toi­hin kerä­tyt varat voivat osoit­tau­tua arvok­kaaksi lisä­pus­ku­riksi ja turvaksi työt­tö­myy­den aikana, Kanerva muis­tut­taa. ? Näin yritys­ten on mahdol­lista vies­tiä henki­lös­töl­leen, että heidän panok­sensa on tärkeä ja arvos­tettu ja että heistä pide­tään huolta vaikei­na­kin aikoina.

Kanerva puhui tilai­suu­dessa, jossa julkis­tet­tiin hänen johta­mansa työryh­män työl­li­syys­pamfletti “Työ, työ ja työ”. Pamfle­tissa työryhmä on pohti­nut keinoja, joilla työl­li­syys­po­li­tiik­kaa kehit­tä­mällä työl­li­syyttä saadaan paran­net­tua. Ehdo­tuk­sissa on käsi­telty työl­li­syys­po­li­tii­kan käytän­töjä nuor­ten, työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den, pitkä­ai­kais­työt­tö­mien sekä osatyö­ky­kyis­ten näkö­kul­masta.

? Yksi kiireel­li­sim­mistä kehi­ty­seh­do­tuk­sista liit­tyy työvoi­ma­hal­lin­non järjes­tel­miin ja byro­kra­ti­aan, joka vie työn­ha­ki­jan aikaa tärkeim­mältä, eli työn­haulta, sanoo Kanerva.

? Järjes­tel­mät pitää päivit­tää 2010-luvulle siten, että työt­tö­myys­tur­van haku ja seuranta on yksin­ker­taista ja reaa­liai­kaista. Näin kenen­kään ei tarvitse miet­tiä, kannat­taako muuta­man päivän tai muuta­man viikon työpät­kää ottaa vastaan, kun siitä seuraa niin valtava pape­ri­sota ja pahim­massa tapauk­sessa tukien maksun viiväs­ty­mi­nen. Kukaan ei saa jäädä pidem­mäksi aikaa toimet­to­maksi vain sen vuoksi, ettei hallinto toimi, vaatii Kanerva.


Tiedos­tot

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.2.2025

Jukka Kopra: Suomen vahva oma puolus­tus on kaiken perusta

Viime vuodet ovat osoit­ta­neet, ettei Suomen turval­li­suus ole itses­tään­sel­vyys. Auto­ri­taa­ri­set valtiot ovat kasva­neet merkit­tä­viksi uhka­te­ki­jöiksi kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä. Joiden­kin valtioi­den pyrki­mys maail­man­jär­jes­tyk­sen

18.2.2025

Von der Leyen ja muut EPP-johta­jat keskus­te­li­vat turval­li­suus­ti­lan­teesta Orpon aloit­teesta

Euroo­pan kansan­puo­lu­een EPP:n johta­jat kokoon­tui­vat ylimää­räi­seen etäko­kouk­seen tiis­­tai-aamuna keskus­te­le­maan Euroo­pan turval­li­suus­ti­lan­teesta. Aloite kokouk­sen järjes­tä­mi­seen tuli kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jalta Petteri Orpolta.  ”Ehdo­tuk­ses­tani pidetty

15.2.2025

Oppi­mis­tu­lok­set kasvuun! - Kokoo­muk­sen keinot perus­kou­lun vahvis­ta­mi­seksi

Perus­koulu on Suomen kruu­nun­ja­lo­kivi: maail­man­laa­jui­sesti tunnis­tettu insti­tuu­tio, joka tarjoaa jokai­selle lapselle ja nuorelle tasa-arvoi­­set eväät oman elämänsä raken­ta­mi­seen. Opetus­työtä kouluis­samme

Skip to content