MENU
Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Julkaistu: 15.03.2011 Uncategorized

? Kunnia yrityk­sen menes­tyk­sestä kuuluu koko henki­lös­tölle. Tämä olisi hyvä näkyä entistä selvem­min myös työn­te­ki­jän palk­ka­pus­sissa, Kanerva toteaa. Yritys­ten henki­lös­tö­ra­has­tot ovat vapaa­eh­toi­sia rahas­toja, joiden perus­ta­mi­sesta päät­tää henki­löstö. Työnan­taja puoles­taan päät­tää palk­kio­jär­jes­tel­mästä ja siitä, miten se ohjaa palk­kioita rahas­toon. Uuden henki­lös­tö­ra­has­to­lain myötä työnan­taja voi tallet­taa osuuk­sia ja työn­te­kijä nostaa niitä itsel­leen aikai­sem­paa jous­ta­vam­min.

? Johdon sitout­ta­mi­nen tulos­palk­kioilla ja optio­jär­jes­te­lyillä on jo pitkään ollut arki­päi­vää. Optiot ovat kuiten­kin johta­neet jois­sa­kin tapauk­sissa selviin ylilyön­tei­hin ja kohtuut­to­muuk­siin sekä lisän­neet epätasa-arvon tunnetta työpai­koilla, Kanerva kriti­soi.

? Henki­lös­tö­ra­has­ton kautta yrityk­sen jokai­nen työn­te­kijä saisi osansa tulos- ja voit­to­palk­kioista. Tämä nostaisi moti­vaa­tiota ja paran­taisi tuot­ta­vuutta, uskoo Kanerva.

Henki­lös­tö­ra­has­toja voidaan kehit­tää myös lisä­tur­vaksi huono­jen aiko­jen varalta. Mikäli työt loppu­vat talou­del­lis­ten tai tuotan­nol­lis­ten syiden perus­teella, työn­te­kijä saa nostaa rahasto-osuu­tensa halua­mis­saan erissä neljän vuoden aikana työsuh­teen päät­ty­mi­sestä.

? Hyvinä aikoina rahas­toi­hin kerä­tyt varat voivat osoit­tau­tua arvok­kaaksi lisä­pus­ku­riksi ja turvaksi työt­tö­myy­den aikana, Kanerva muis­tut­taa. ? Näin yritys­ten on mahdol­lista vies­tiä henki­lös­töl­leen, että heidän panok­sensa on tärkeä ja arvos­tettu ja että heistä pide­tään huolta vaikei­na­kin aikoina.

Kanerva puhui tilai­suu­dessa, jossa julkis­tet­tiin hänen johta­mansa työryh­män työl­li­syys­pamfletti “Työ, työ ja työ”. Pamfle­tissa työryhmä on pohti­nut keinoja, joilla työl­li­syys­po­li­tiik­kaa kehit­tä­mällä työl­li­syyttä saadaan paran­net­tua. Ehdo­tuk­sissa on käsi­telty työl­li­syys­po­li­tii­kan käytän­töjä nuor­ten, työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den, pitkä­ai­kais­työt­tö­mien sekä osatyö­ky­kyis­ten näkö­kul­masta.

? Yksi kiireel­li­sim­mistä kehi­ty­seh­do­tuk­sista liit­tyy työvoi­ma­hal­lin­non järjes­tel­miin ja byro­kra­ti­aan, joka vie työn­ha­ki­jan aikaa tärkeim­mältä, eli työn­haulta, sanoo Kanerva.

? Järjes­tel­mät pitää päivit­tää 2010-luvulle siten, että työt­tö­myys­tur­van haku ja seuranta on yksin­ker­taista ja reaa­liai­kaista. Näin kenen­kään ei tarvitse miet­tiä, kannat­taako muuta­man päivän tai muuta­man viikon työpät­kää ottaa vastaan, kun siitä seuraa niin valtava pape­ri­sota ja pahim­massa tapauk­sessa tukien maksun viiväs­ty­mi­nen. Kukaan ei saa jäädä pidem­mäksi aikaa toimet­to­maksi vain sen vuoksi, ettei hallinto toimi, vaatii Kanerva.


Tiedos­tot