Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Ilkka Kanerva: Mieluum­min henki­lös­tö­ra­has­toja kuin optioita

Julkaistu:

? Kunnia yrityk­sen menes­tyk­sestä kuuluu koko henki­lös­tölle. Tämä olisi hyvä näkyä entistä selvem­min myös työn­te­ki­jän palk­ka­pus­sissa, Kanerva toteaa. Yritys­ten henki­lös­tö­ra­has­tot ovat vapaa­eh­toi­sia rahas­toja, joiden perus­ta­mi­sesta päät­tää henki­löstö. Työnan­taja puoles­taan päät­tää palk­kio­jär­jes­tel­mästä ja siitä, miten se ohjaa palk­kioita rahas­toon. Uuden henki­lös­tö­ra­has­to­lain myötä työnan­taja voi tallet­taa osuuk­sia ja työn­te­kijä nostaa niitä itsel­leen aikai­sem­paa jous­ta­vam­min.

? Johdon sitout­ta­mi­nen tulos­palk­kioilla ja optio­jär­jes­te­lyillä on jo pitkään ollut arki­päi­vää. Optiot ovat kuiten­kin johta­neet jois­sa­kin tapauk­sissa selviin ylilyön­tei­hin ja kohtuut­to­muuk­siin sekä lisän­neet epätasa-arvon tunnetta työpai­koilla, Kanerva kriti­soi.

? Henki­lös­tö­ra­has­ton kautta yrityk­sen jokai­nen työn­te­kijä saisi osansa tulos- ja voit­to­palk­kioista. Tämä nostaisi moti­vaa­tiota ja paran­taisi tuot­ta­vuutta, uskoo Kanerva.

Henki­lös­tö­ra­has­toja voidaan kehit­tää myös lisä­tur­vaksi huono­jen aiko­jen varalta. Mikäli työt loppu­vat talou­del­lis­ten tai tuotan­nol­lis­ten syiden perus­teella, työn­te­kijä saa nostaa rahasto-osuu­tensa halua­mis­saan erissä neljän vuoden aikana työsuh­teen päät­ty­mi­sestä.

? Hyvinä aikoina rahas­toi­hin kerä­tyt varat voivat osoit­tau­tua arvok­kaaksi lisä­pus­ku­riksi ja turvaksi työt­tö­myy­den aikana, Kanerva muis­tut­taa. ? Näin yritys­ten on mahdol­lista vies­tiä henki­lös­töl­leen, että heidän panok­sensa on tärkeä ja arvos­tettu ja että heistä pide­tään huolta vaikei­na­kin aikoina.

Kanerva puhui tilai­suu­dessa, jossa julkis­tet­tiin hänen johta­mansa työryh­män työl­li­syys­pamfletti “Työ, työ ja työ”. Pamfle­tissa työryhmä on pohti­nut keinoja, joilla työl­li­syys­po­li­tiik­kaa kehit­tä­mällä työl­li­syyttä saadaan paran­net­tua. Ehdo­tuk­sissa on käsi­telty työl­li­syys­po­li­tii­kan käytän­töjä nuor­ten, työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den, pitkä­ai­kais­työt­tö­mien sekä osatyö­ky­kyis­ten näkö­kul­masta.

? Yksi kiireel­li­sim­mistä kehi­ty­seh­do­tuk­sista liit­tyy työvoi­ma­hal­lin­non järjes­tel­miin ja byro­kra­ti­aan, joka vie työn­ha­ki­jan aikaa tärkeim­mältä, eli työn­haulta, sanoo Kanerva.

? Järjes­tel­mät pitää päivit­tää 2010-luvulle siten, että työt­tö­myys­tur­van haku ja seuranta on yksin­ker­taista ja reaa­liai­kaista. Näin kenen­kään ei tarvitse miet­tiä, kannat­taako muuta­man päivän tai muuta­man viikon työpät­kää ottaa vastaan, kun siitä seuraa niin valtava pape­ri­sota ja pahim­massa tapauk­sessa tukien maksun viiväs­ty­mi­nen. Kukaan ei saa jäädä pidem­mäksi aikaa toimet­to­maksi vain sen vuoksi, ettei hallinto toimi, vaatii Kanerva.


Tiedos­tot

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content