Hemming: Halli­tuksen toimilla turvataan hyvin­voin­ti­pal­velut – kokoomus.fi
MENU
Hemming: Halli­tuksen toimilla turvataan hyvin­voin­ti­pal­velut

Hemming: Halli­tuksen toimilla turvataan hyvin­voin­ti­pal­velut

Julkaistu: 31.03.2009 Uncategorized

Valtio­neu­voston selonteko valtion­ta­louden kehyk­sistä vuosille 2010-2013
Lähete­kes­kustelu 31.3.2009 klo 12.00
Ryhmä­pu­heen­vuoro
Kansan­edustaja Hanna-Leena Hemming

Valtion­ta­louden kehykset linjaavat talous­po­li­tiikkaa neljän vuoden ajalle. Pitkään aikaan viesti talouden, ja varsinkin julkisen talouden tilasta ei ole ollut näin synkkä.
Työttö­myyden ennus­tetaan nousevan yhdeksään prosenttiin vielä tänä vuonna. Verotu­lojen pienen­tyessä valtio joutuu ottamaan lisää velkaa hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden rahoittamiseksi.Laskusuhdanteesta on myös positii­visia vaiku­tuksia, kuten esimer­kiksi korkealle kohon­neiden inflaation ja korko­tason alentu­minen. Olemme kuitenkin vakavan paikan edessä, koska taantuma voi pahim­millaan johtaa julkisen talouden kriisiin. Nyt on osattava tehdä oikeita valintoja, joilla taantu­masta ja ikään­ty­misen haasteista selvitään tulevalla vuosi­kym­me­nellä.
Vaikeina aikoina on hyvä muistaa, että murrok­sessa on aina myös mahdol­lisuus. Meidän ei kannata jäädä surkut­te­lemaan asioita, joita emme voi muuttaa, vaan tarttua niihin haasteisiin, joihin voimme itse vaikuttaa. Mikäli pystymme uudis­tumaan, vahvis­tamaan Suomen talouden raken­teita ja paran­tamaan koulu­tus­ta­soamme entisestään, Suomi voi nousta taantu­masta ensim­mäisten joukossa. Kun kasvu ja kysyntä jälleen lähtevät nousuun, ajan tasalla olevat, ketterät maat hyötyvät uusista markki­noista.
Jo useiden halli­tusten harjoit­taman johdon­mu­kaisen talous­po­li­tiikan ja valtion­velan lyhen­tä­misen ansiosta Suomen julkinen talous on vahvalla lähtö­ta­solla. Voimme ottaa lisää velkaa, jolla­lie­ven­netään taantuman vaiku­tuksia kunta­ta­louteen, työlli­syyteen ja verotuot­tojen piene­ne­miseen.
Nyt käytössä olevan ennusteen mukaan kasvu alkaisi vasta vuoden 2010 puolella. Suuret ikäluokat ovat tuolloin siirty­mässä eläkkeelle ja työikäisten määrä pienenee joka vuosi. Raken­teel­liset uudis­tukset olisivat olleet välttä­mät­tömiä joka tapauk­sessa, mutta tämän talous­ti­lanteen myötä niitä tarvitaan entistä kipeämmin. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä tukee­hal­li­tuksen perus­lin­jausta siitä, että työnteosta on tehtävä entistä houkut­te­le­vampaa. Työelämään siirty­mistä nopeu­tetaan opintoja ja opiske­lemaan pääsyä vauhdit­ta­malla. Työuria voidaan piden­täämyös loppu­päästä, kun ihmisten työkykyä pidetään yllä ja työnteko nykyisen eläkeiän jälkeenkin tehdään kannat­ta­vam­maksi. Tarvit­semme myös lisää työpe­räistä maahan­muuttoa. Viime aikojen uutiset esimer­kiksi HUS:n palve­lukseen otetta­vista ulkomai­sista sairaan­hoi­ta­jista tulevat jatkossa olemaan arkipäivää.
Raken­teel­lisiin uudis­tuksiin kuuluvat myös tuotta­vuus­oh­jelman toteut­ta­minen sekä kunta- ja palve­lu­ra­kenteen kehit­tä­minen. Kuntien lukumäärän vähen­ty­minen ei riitä, vaan palvelut on pystyttävä aikaan­saamaan tehok­kaammin. Tuotta­vuuden kasvu on oleel­linen osa palettia, jolla Suomi pystyy selviy­tymään työvoiman supis­tu­mi­sesta sekä ikään­ty­misen aiheut­ta­masta palve­lu­tar­peiden kasvusta.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä toteaa, että jo tehdyt veron­ke­ven­nykset ovat tärkeitä sekä raken­ne­po­liit­ti­sesti että suhdan­ne­po­liit­ti­sesti kotimaisen kysynnän ylläpi­tä­mi­seksi. Työn verotusta keven­tä­mällä kannus­tetaan sekä tekemään että antamaan työtä. Verotuksen painopis­tettä siirretään työn verot­ta­mi­sesta ympäristö- ja kulutus­ve­rojen suuntaan, mikä auttaa myös ilmas­ton­muu­toksen vastai­sessa taiste­lussa. Jokai­sella on mahdol­lisuus tarkistaa kulutus­tot­tu­muk­siaan vähemmän saastut­tavaan suuntaan tai sitten, jos mistään ei halua tinkiä,maksaa enemmän veroja. Fossii­lisiin polttoai­neisiin painottuva energia­ve­rojen korotus on erittäin perus­teltu ilmas­ton­muu­toksen näkökul­masta. Aivan yhtä perus­teltua on saattaa korotukset voimaan vasta vuonna 2011, kun talouden arvioidaan olevan jo nousussa. Näin ollen ratkai­sussa on otettu huomioon myös kuluvan ja seuraavan vuoden elvytys­vai­kutus.
Taantuma iskee voimalla myös kuntiin, ja niiden verotulot ovat jo nyt laskussa. On välttä­mä­töntä turvata suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan palvelut, kuten koulut, tervey­den­huolto ja päivä­kodit. Kehysten yhtey­dessä päätet­tiinkin mitta­vista kunta­ta­loutta tukevista toimista. Kiinteis­tö­veron ala- ja ylärajoja korotetaan ja yhtei­sö­ve­ro­tuot­tojen jako-osuutta korjataan väliai­kai­sesti kuntien hyväksi. Kiinteis­tö­ve­roista saatava lisätulo riippuu kunnista itsestään, sillä ne voivat tehdä omat päätök­sensä veron tasosta annetun vaihte­lu­välin sisällä. Onkin tärkeää, että päätös­valta näissä asioissa säily­tetään mahdol­li­simman pitkälle kunnissa. Näin jokainen kunta voi itse miettiä, mikä on järkevää politiikkaa niin kunnan asukkaiden kuin siellä toimivan elinkei­noe­lä­mänkin suhteen.
Nämä toimet yhdessä kelamaksun poiston kanssa vahvis­tavat kunta­ta­loutta vuosi­ta­solla jopa lähes 700 miljoo­nalla eurolla, sitten kun ratkaisut ovat täysi­mää­räi­sesti voimassa. Kuluvalle vuodel­lekin vaiku­tuk­siksi arvioidaan lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa todella merkit­tävää tukipa­kettia kuntien palve­luiden rahoit­ta­miseen.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on tyyty­väinen siihen, että hallitus on käynyt ripeisiin toimiin auttaakseen kuntia vaikeassa tilan­teessa. Taantuma vaikuttaa sekä valtion- että kuntatalouteen,mutta tässä kohtaa valtio ottaa niskoilleen molempien taakkaa. Valtion velkaan­tu­minen onmonin­ker­taista kuntiin verrattuna, ja näin ollen valtion­talous niiaa syvem­mälle kuin kunta­talous. Tämä on perus­teltua, sillä Suomen julkisen talouden hyvän kunnon vuoksi valtio on saanut­li­sä­velkaa kohta­laisen alhai­sella korolla. Jatkossa kuntien on kuitenkin pystyttävä tehos­tamaan omaa toimin­taansa ja saatava menojen kasvu kuriin. Mikäli mitään ei tehdä, palve­lujen rahoitus ei tarpeiden jatku­vasti kasvaessa kerta kaikkiaan onnistu.
Tulevai­suus­puo­lueena Kokoomus nostaa erityi­sesti esille osaamisen ja innovaa­tioiden merki­tyksen julkisen talouden tasapai­not­ta­mi­sessa. Hyvin­voinnin säilyt­tä­minen vaatii parempaa tuotta­vuutta, jäykkien raken­teiden uudis­ta­mista ja sitä, että kaikki työky­kyiset ovat mukana työelä­mässä. Innovaatiot, tekno­logian hyödyn­tä­minen sekä organi­saa­tioiden ja raken­teiden kehit­tä­minen tuovat talouteen pelivaraa ja säästävät veroeuroja.
Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuksen tarkoitus on taata tarvittava palve­lutaso väestön ikään­tyes­säkin. Työt on järjes­tettävä fiksummin - eli siten, että ne hoituvat laaduk­kaammin, nopeammin ja kustan­nus­te­hok­kaasti. Tärkeää on myös se, ettei kuntia nyt rasiteta uusilla vaati­muk­silla etuuksien paran­ta­mi­sesta ja palve­lujen laajen­ta­mi­sesta, vaan pyritään vastuul­li­sesti turvaamaan nykyinen palve­lutaso.
Muutama sana opposition kritii­kistä ja heidän linjauk­sistaan. Pääop­po­si­tio­puolue SDP on ollut yhtä aikaa sekä vaati­massa valtavia, pysyviä menoli­säyksiä että kriti­soi­massa valtion velkaan­tu­mista. Budjetin vasta­lauseessa esitetty SDP:n oma vaihtoehto perustuu suurelta osin verotu­lojen yliar­viointiin. Huoli­matta siitä, että verotulot ovat jyrkässä laskussa, te, hyvät sosiaa­li­de­mo­kraatit, olette arvioineet verotu­lojen kasvavan usealla miljar­dilla. Näin ollen te väitätte, että esityk­senne on tasapai­no­tettu, vaikka ehdot­ta­manne menoli­säykset ovat todel­la­hur­jalla tasolla. Todel­li­suu­dessa verotu­loar­vioita on jouduttu koko ajan rukkaamaan alaspäin. Esittä­männe pysyvät menoli­säykset lisäi­sivät velka­taakkaa joka vuosi ja veisivät Suomen entis­tä­han­ka­lampaan asemaan rapaut­ta­malla luotta­musta julkisen talou­temme kestä­vyyteen.
Sama risti­rii­taisuus koskee kritiik­kiänne halli­tuksen päättämiä veron­ke­ven­nyksiä kohtaan. Veroas­tei­kosta päätet­täessä vasta­lausees­sanne ehdotitte kokonai­suutena vielä suurempia tulove­ron­ke­ven­nyksiä kuin hallitus - siis suurempia tulove­ron­ke­ven­nyksiä kuin hallitus. Sen sijaan on hyvä havaita, että elvytys­koh­teissa olette suurin piirtein samoilla linjoilla sinivihreän halli­tuksen kanssa.
Budjet­ti­riiheen mennessä valmis­tellaan 200 miljoonan euron liikku­mavara, jota voidaan käyttää sen hetkisiin tärkeimpiin tarpeisiin, kunhan nähdään, miten talous­ti­lanne ja työllisyys kehit­tyvät. Lisävaroja on aivan oikein tarkoitus käyttää aikuis­kou­lu­tukseen, maahan­muut­to­po­li­tiikkaan ja talouden kasvua vahvis­taviin tutkimus- ja kehity­sin­ves­toin­teihin. Myös työlli­syys­mää­rä­ra­hoihin onluvassa paran­nuksia, joilla ylläpi­detään toivoa ja ihmisten omaa aktii­vi­suutta työnhaussa. Vaikeuksiin joutu­neista on pidettävä aidosti huolta eikä ketään saa päästää syrjäy­tymään. Jatkossa tarvit­semme jokaisen panosta hyvin­voinnin ylläpi­tä­mi­sessä.
Halli­tuksen talous­po­liit­tiset linjaukset ovat perus­teltuja ja kauko­nä­köisiä. Jatko­val­mis­te­lussa ovat toimet julkisen talouden kestä­vyyttä paran­ta­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä tukee halli­tuksen vastuul­lista talous­po­li­tiikkaa, joka pyrkii varmis­tamaan Suomen julkisen talouden kestä­vyyden ja kansa­lai­sille välttä­mät­tömien palve­luiden turvaa­misen myös pitkällä aikavä­lillä.


Kuvat


Kokoomus.fi