• FI
  • SV
  • MENU
    Hemming: Halli­tuk­sen toimilla turva­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lut
    Twiittaa

    Hemming: Halli­tuk­sen toimilla turva­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lut

    Julkaistu: 31.03.2009 Uncategorized

    Valtio­neu­vos­ton selon­teko valtion­ta­lou­den kehyk­sistä vuosille 2010-2013
    Lähe­te­kes­kus­telu 31.3.2009 klo 12.00
    Ryhmä­pu­heen­vuoro
    Kansan­edus­taja Hanna-Leena Hemming

    Valtion­ta­lou­den kehyk­set linjaa­vat talous­po­li­tiik­kaa neljän vuoden ajalle. Pitkään aikaan viesti talou­den, ja varsin­kin julki­sen talou­den tilasta ei ole ollut näin synkkä.
    Työt­tö­myy­den ennus­te­taan nouse­van yhdek­sään prosent­tiin vielä tänä vuonna. Vero­tu­lo­jen pienen­tyessä valtio joutuu otta­maan lisää velkaa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoittamiseksi.Laskusuhdanteesta on myös posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia, kuten esimer­kiksi korkealle kohon­nei­den inflaa­tion ja korko­ta­son alen­tu­mi­nen. Olemme kuiten­kin vaka­van paikan edessä, koska taan­tuma voi pahim­mil­laan johtaa julki­sen talou­den krii­siin. Nyt on osat­tava tehdä oikeita valin­toja, joilla taan­tu­masta ja ikään­ty­mi­sen haas­teista selvi­tään tule­valla vuosi­kym­me­nellä.
    Vaikeina aikoina on hyvä muis­taa, että murrok­sessa on aina myös mahdol­li­suus. Meidän ei kannata jäädä surkut­te­le­maan asioita, joita emme voi muut­taa, vaan tart­tua niihin haas­tei­siin, joihin voimme itse vaikut­taa. Mikäli pystymme uudis­tu­maan, vahvis­ta­maan Suomen talou­den raken­teita ja paran­ta­maan koulu­tus­ta­soamme enti­ses­tään, Suomi voi nousta taan­tu­masta ensim­mäis­ten joukossa. Kun kasvu ja kysyntä jälleen lähte­vät nousuun, ajan tasalla olevat, kette­rät maat hyöty­vät uusista mark­ki­noista.
    Jo usei­den halli­tus­ten harjoit­ta­man johdon­mu­kai­sen talous­po­li­tii­kan ja valtion­ve­lan lyhen­tä­mi­sen ansiosta Suomen julki­nen talous on vahvalla lähtö­ta­solla. Voimme ottaa lisää velkaa, jolla­lie­ven­ne­tään taan­tu­man vaiku­tuk­sia kunta­ta­lou­teen, työl­li­syy­teen ja vero­tuot­to­jen piene­ne­mi­seen.
    Nyt käytössä olevan ennus­teen mukaan kasvu alkaisi vasta vuoden 2010 puolella. Suuret ikäluo­kat ovat tuol­loin siir­ty­mässä eläk­keelle ja työi­käis­ten määrä piene­nee joka vuosi. Raken­teel­li­set uudis­tuk­set olisi­vat olleet vält­tä­mät­tö­miä joka tapauk­sessa, mutta tämän talous­ti­lan­teen myötä niitä tarvi­taan entistä kipeäm­min. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee­hal­li­tuk­sen perus­lin­jausta siitä, että työn­teosta on tehtävä entistä houkut­te­le­vam­paa. Työelä­mään siir­ty­mistä nopeu­te­taan opin­toja ja opis­ke­le­maan pääsyä vauh­dit­ta­malla. Työuria voidaan piden­tää­myös loppu­päästä, kun ihmis­ten työky­kyä pide­tään yllä ja työn­teko nykyi­sen eläkeiän jälkeen­kin tehdään kannat­ta­vam­maksi. Tarvit­semme myös lisää työpe­räistä maahan­muut­toa. Viime aiko­jen uuti­set esimer­kiksi HUS:n palve­luk­seen otet­ta­vista ulko­mai­sista sairaan­hoi­ta­jista tule­vat jatkossa olemaan arki­päi­vää.
    Raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin kuulu­vat myös tuot­ta­vuus­oh­jel­man toteut­ta­mi­nen sekä kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Kuntien luku­mää­rän vähen­ty­mi­nen ei riitä, vaan palve­lut on pystyt­tävä aikaan­saa­maan tehok­kaam­min. Tuot­ta­vuu­den kasvu on oleel­li­nen osa palet­tia, jolla Suomi pystyy selviy­ty­mään työvoi­man supis­tu­mi­sesta sekä ikään­ty­mi­sen aiheut­ta­masta palve­lu­tar­pei­den kasvusta.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toteaa, että jo tehdyt veron­ke­ven­nyk­set ovat tärkeitä sekä raken­ne­po­liit­ti­sesti että suhdan­ne­po­liit­ti­sesti koti­mai­sen kysyn­nän yllä­pi­tä­mi­seksi. Työn vero­tusta keven­tä­mällä kannus­te­taan sekä teke­mään että anta­maan työtä. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn verot­ta­mi­sesta ympä­ristö- ja kulu­tus­ve­ro­jen suun­taan, mikä auttaa myös ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa. Jokai­sella on mahdol­li­suus tarkis­taa kulu­tus­tot­tu­muk­si­aan vähem­män saas­tut­ta­vaan suun­taan tai sitten, jos mistään ei halua tinkiä,maksaa enem­män veroja. Fossii­li­siin polt­toai­nei­siin painot­tuva ener­gia­ve­ro­jen koro­tus on erit­täin perus­teltu ilmas­ton­muu­tok­sen näkö­kul­masta. Aivan yhtä perus­tel­tua on saat­taa koro­tuk­set voimaan vasta vuonna 2011, kun talou­den arvioi­daan olevan jo nousussa. Näin ollen ratkai­sussa on otettu huomioon myös kulu­van ja seuraa­van vuoden elvy­tys­vai­ku­tus.
    Taan­tuma iskee voimalla myös kuntiin, ja niiden vero­tu­lot ovat jo nyt laskussa. On vält­tä­mä­töntä turvata suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut, kuten koulut, tervey­den­huolto ja päivä­ko­dit. Kehys­ten yhtey­dessä päätet­tiin­kin mitta­vista kunta­ta­loutta tuke­vista toimista. Kiin­teis­tö­ve­ron ala- ja ylära­joja koro­te­taan ja yhtei­sö­ve­ro­tuot­to­jen jako-osuutta korja­taan väliai­kai­sesti kuntien hyväksi. Kiin­teis­tö­ve­roista saatava lisä­tulo riip­puu kunnista itses­tään, sillä ne voivat tehdä omat päätök­sensä veron tasosta anne­tun vaih­te­lu­vä­lin sisällä. Onkin tärkeää, että päätös­valta näissä asioissa säily­te­tään mahdol­li­sim­man pitkälle kunnissa. Näin jokai­nen kunta voi itse miet­tiä, mikä on järke­vää poli­tiik­kaa niin kunnan asuk­kai­den kuin siellä toimi­van elin­kei­noe­lä­män­kin suhteen.
    Nämä toimet yhdessä kela­mak­sun pois­ton kanssa vahvis­ta­vat kunta­ta­loutta vuosi­ta­solla jopa lähes 700 miljoo­nalla eurolla, sitten kun ratkai­sut ovat täysi­mää­räi­sesti voimassa. Kulu­valle vuodel­le­kin vaiku­tuk­siksi arvioi­daan lähes 500 miljoo­naa euroa. Tämä tarkoit­taa todella merkit­tä­vää tuki­pa­ket­tia kuntien palve­lui­den rahoit­ta­mi­seen.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tyyty­väi­nen siihen, että halli­tus on käynyt ripei­siin toimiin auttaak­seen kuntia vaikeassa tilan­teessa. Taan­tuma vaikut­taa sekä valtion- että kuntatalouteen,mutta tässä kohtaa valtio ottaa niskoil­leen molem­pien taak­kaa. Valtion velkaan­tu­mi­nen onmo­nin­ker­taista kuntiin verrat­tuna, ja näin ollen valtion­ta­lous niiaa syvem­mälle kuin kunta­ta­lous. Tämä on perus­tel­tua, sillä Suomen julki­sen talou­den hyvän kunnon vuoksi valtio on saanut­li­sä­vel­kaa kohta­lai­sen alhai­sella korolla. Jatkossa kuntien on kuiten­kin pystyt­tävä tehos­ta­maan omaa toimin­taansa ja saatava meno­jen kasvu kuriin. Mikäli mitään ei tehdä, palve­lu­jen rahoi­tus ei tarpei­den jatku­vasti kasvaessa kerta kaik­ki­aan onnistu.
    Tule­vai­suus­puo­lu­eena Kokoo­mus nostaa erityi­sesti esille osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den merki­tyk­sen julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sessa. Hyvin­voin­nin säilyt­tä­mi­nen vaatii parem­paa tuot­ta­vuutta, jäyk­kien raken­tei­den uudis­ta­mista ja sitä, että kaikki työky­kyi­set ovat mukana työelä­mässä. Inno­vaa­tiot, tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen sekä orga­ni­saa­tioi­den ja raken­tei­den kehit­tä­mi­nen tuovat talou­teen peli­va­raa ja sääs­tä­vät veroeu­roja.
    Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen tarkoi­tus on taata tarvit­tava palve­lu­taso väes­tön ikään­tyes­sä­kin. Työt on järjes­tet­tävä fiksum­min - eli siten, että ne hoitu­vat laaduk­kaam­min, nopeam­min ja kustan­nus­te­hok­kaasti. Tärkeää on myös se, ettei kuntia nyt rasi­teta uusilla vaati­muk­silla etuuk­sien paran­ta­mi­sesta ja palve­lu­jen laajen­ta­mi­sesta, vaan pyri­tään vastuul­li­sesti turvaa­maan nykyi­nen palve­lu­taso.
    Muutama sana oppo­si­tion kritii­kistä ja heidän linjauk­sis­taan. Pääop­po­si­tio­puo­lue SDP on ollut yhtä aikaa sekä vaati­massa valta­via, pysy­viä meno­li­säyk­siä että kriti­soi­massa valtion velkaan­tu­mista. Budje­tin vasta­lauseessa esitetty SDP:n oma vaih­toehto perus­tuu suurelta osin vero­tu­lo­jen yliar­vioin­tiin. Huoli­matta siitä, että vero­tu­lot ovat jyrkässä laskussa, te, hyvät sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit, olette arvioi­neet vero­tu­lo­jen kasva­van usealla miljar­dilla. Näin ollen te väitätte, että esityk­senne on tasa­pai­no­tettu, vaikka ehdot­ta­manne meno­li­säyk­set ovat todel­la­hur­jalla tasolla. Todel­li­suu­dessa vero­tu­loar­vioita on jouduttu koko ajan rukkaa­maan alas­päin. Esit­tä­männe pysy­vät meno­li­säyk­set lisäi­si­vät velka­taak­kaa joka vuosi ja veisi­vät Suomen entis­tä­han­ka­lam­paan asemaan rapaut­ta­malla luot­ta­musta julki­sen talou­temme kestä­vyy­teen.
    Sama risti­rii­tai­suus koskee kritiik­kiänne halli­tuk­sen päät­tä­miä veron­ke­ven­nyk­siä kohtaan. Veroas­tei­kosta päätet­täessä vasta­lausees­sanne ehdo­titte koko­nai­suu­tena vielä suurem­pia tulo­ve­ron­ke­ven­nyk­siä kuin halli­tus - siis suurem­pia tulo­ve­ron­ke­ven­nyk­siä kuin halli­tus. Sen sijaan on hyvä havaita, että elvy­tys­koh­teissa olette suurin piir­tein samoilla linjoilla sini­vih­reän halli­tuk­sen kanssa.
    Budjet­ti­rii­heen mennessä valmis­tel­laan 200 miljoo­nan euron liik­ku­ma­vara, jota voidaan käyt­tää sen hetki­siin tärkeim­piin tarpei­siin, kunhan nähdään, miten talous­ti­lanne ja työl­li­syys kehit­ty­vät. Lisä­va­roja on aivan oikein tarkoi­tus käyt­tää aikuis­kou­lu­tuk­seen, maahan­muut­to­po­li­tiik­kaan ja talou­den kasvua vahvis­ta­viin tutki­mus- ja kehi­ty­sin­ves­toin­tei­hin. Myös työl­li­syys­mää­rä­ra­hoi­hin onlu­vassa paran­nuk­sia, joilla yllä­pi­de­tään toivoa ja ihmis­ten omaa aktii­vi­suutta työn­haussa. Vaikeuk­siin joutu­neista on pidet­tävä aidosti huolta eikä ketään saa pääs­tää syrjäy­ty­mään. Jatkossa tarvit­semme jokai­sen panosta hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­sessä.
    Halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­set linjauk­set ovat perus­tel­tuja ja kauko­nä­köi­siä. Jatko­val­mis­te­lussa ovat toimet julki­sen talou­den kestä­vyyttä paran­ta­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee halli­tuk­sen vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa, joka pyrkii varmis­ta­maan Suomen julki­sen talou­den kestä­vyy­den ja kansa­lai­sille vält­tä­mät­tö­mien palve­lui­den turvaa­mi­sen myös pitkällä aika­vä­lillä.


    Kuvat