Hemming: Hallituksen toimilla turvataan hyvinvointipalvelut
Julkaistu:
Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013
Lähetekeskustelu 31.3.2009 klo 12.00
Ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Hanna-Leena Hemming
Valtiontalouden kehykset linjaavat talouspolitiikkaa neljän vuoden ajalle. Pitkään aikaan viesti talouden, ja varsinkin julkisen talouden tilasta ei ole ollut näin synkkä.
Työttömyyden ennustetaan nousevan yhdeksään prosenttiin vielä tänä vuonna. Verotulojen pienentyessä valtio joutuu ottamaan lisää velkaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi.Laskusuhdanteesta on myös positiivisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi korkealle kohonneiden inflaation ja korkotason alentuminen. Olemme kuitenkin vakavan paikan edessä, koska taantuma voi pahimmillaan johtaa julkisen talouden kriisiin. Nyt on osattava tehdä oikeita valintoja, joilla taantumasta ja ikääntymisen haasteista selvitään tulevalla vuosikymmenellä.
Vaikeina aikoina on hyvä muistaa, että murroksessa on aina myös mahdollisuus. Meidän ei kannata jäädä surkuttelemaan asioita, joita emme voi muuttaa, vaan tarttua niihin haasteisiin, joihin voimme itse vaikuttaa. Mikäli pystymme uudistumaan, vahvistamaan Suomen talouden rakenteita ja parantamaan koulutustasoamme entisestään, Suomi voi nousta taantumasta ensimmäisten joukossa. Kun kasvu ja kysyntä jälleen lähtevät nousuun, ajan tasalla olevat, ketterät maat hyötyvät uusista markkinoista.
Jo useiden hallitusten harjoittaman johdonmukaisen talouspolitiikan ja valtionvelan lyhentämisen ansiosta Suomen julkinen talous on vahvalla lähtötasolla. Voimme ottaa lisää velkaa, jollalievennetään taantuman vaikutuksia kuntatalouteen, työllisyyteen ja verotuottojen pienenemiseen.
Nyt käytössä olevan ennusteen mukaan kasvu alkaisi vasta vuoden 2010 puolella. Suuret ikäluokat ovat tuolloin siirtymässä eläkkeelle ja työikäisten määrä pienenee joka vuosi. Rakenteelliset uudistukset olisivat olleet välttämättömiä joka tapauksessa, mutta tämän taloustilanteen myötä niitä tarvitaan entistä kipeämmin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukeehallituksen peruslinjausta siitä, että työnteosta on tehtävä entistä houkuttelevampaa. Työelämään siirtymistä nopeutetaan opintoja ja opiskelemaan pääsyä vauhdittamalla. Työuria voidaan pidentäämyös loppupäästä, kun ihmisten työkykyä pidetään yllä ja työnteko nykyisen eläkeiän jälkeenkin tehdään kannattavammaksi. Tarvitsemme myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Viime aikojen uutiset esimerkiksi HUS:n palvelukseen otettavista ulkomaisista sairaanhoitajista tulevat jatkossa olemaan arkipäivää.
Rakenteellisiin uudistuksiin kuuluvat myös tuottavuusohjelman toteuttaminen sekä kunta- ja palvelurakenteen kehittäminen. Kuntien lukumäärän vähentyminen ei riitä, vaan palvelut on pystyttävä aikaansaamaan tehokkaammin. Tuottavuuden kasvu on oleellinen osa palettia, jolla Suomi pystyy selviytymään työvoiman supistumisesta sekä ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeiden kasvusta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että jo tehdyt veronkevennykset ovat tärkeitä sekä rakennepoliittisesti että suhdannepoliittisesti kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi. Työn verotusta keventämällä kannustetaan sekä tekemään että antamaan työtä. Verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta ympäristö- ja kulutusverojen suuntaan, mikä auttaa myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Jokaisella on mahdollisuus tarkistaa kulutustottumuksiaan vähemmän saastuttavaan suuntaan tai sitten, jos mistään ei halua tinkiä,maksaa enemmän veroja. Fossiilisiin polttoaineisiin painottuva energiaverojen korotus on erittäin perusteltu ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Aivan yhtä perusteltua on saattaa korotukset voimaan vasta vuonna 2011, kun talouden arvioidaan olevan jo nousussa. Näin ollen ratkaisussa on otettu huomioon myös kuluvan ja seuraavan vuoden elvytysvaikutus.
Taantuma iskee voimalla myös kuntiin, ja niiden verotulot ovat jo nyt laskussa. On välttämätöntä turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, kuten koulut, terveydenhuolto ja päiväkodit. Kehysten yhteydessä päätettiinkin mittavista kuntataloutta tukevista toimista. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan ja yhteisöverotuottojen jako-osuutta korjataan väliaikaisesti kuntien hyväksi. Kiinteistöveroista saatava lisätulo riippuu kunnista itsestään, sillä ne voivat tehdä omat päätöksensä veron tasosta annetun vaihteluvälin sisällä. Onkin tärkeää, että päätösvalta näissä asioissa säilytetään mahdollisimman pitkälle kunnissa. Näin jokainen kunta voi itse miettiä, mikä on järkevää politiikkaa niin kunnan asukkaiden kuin siellä toimivan elinkeinoelämänkin suhteen.
Nämä toimet yhdessä kelamaksun poiston kanssa vahvistavat kuntataloutta vuositasolla jopa lähes 700 miljoonalla eurolla, sitten kun ratkaisut ovat täysimääräisesti voimassa. Kuluvalle vuodellekin vaikutuksiksi arvioidaan lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa todella merkittävää tukipakettia kuntien palveluiden rahoittamiseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus on käynyt ripeisiin toimiin auttaakseen kuntia vaikeassa tilanteessa. Taantuma vaikuttaa sekä valtion- että kuntatalouteen,mutta tässä kohtaa valtio ottaa niskoilleen molempien taakkaa. Valtion velkaantuminen onmoninkertaista kuntiin verrattuna, ja näin ollen valtiontalous niiaa syvemmälle kuin kuntatalous. Tämä on perusteltua, sillä Suomen julkisen talouden hyvän kunnon vuoksi valtio on saanutlisävelkaa kohtalaisen alhaisella korolla. Jatkossa kuntien on kuitenkin pystyttävä tehostamaan omaa toimintaansa ja saatava menojen kasvu kuriin. Mikäli mitään ei tehdä, palvelujen rahoitus ei tarpeiden jatkuvasti kasvaessa kerta kaikkiaan onnistu.
Tulevaisuuspuolueena Kokoomus nostaa erityisesti esille osaamisen ja innovaatioiden merkityksen julkisen talouden tasapainottamisessa. Hyvinvoinnin säilyttäminen vaatii parempaa tuottavuutta, jäykkien rakenteiden uudistamista ja sitä, että kaikki työkykyiset ovat mukana työelämässä. Innovaatiot, teknologian hyödyntäminen sekä organisaatioiden ja rakenteiden kehittäminen tuovat talouteen pelivaraa ja säästävät veroeuroja.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoitus on taata tarvittava palvelutaso väestön ikääntyessäkin. Työt on järjestettävä fiksummin - eli siten, että ne hoituvat laadukkaammin, nopeammin ja kustannustehokkaasti. Tärkeää on myös se, ettei kuntia nyt rasiteta uusilla vaatimuksilla etuuksien parantamisesta ja palvelujen laajentamisesta, vaan pyritään vastuullisesti turvaamaan nykyinen palvelutaso.
Muutama sana opposition kritiikistä ja heidän linjauksistaan. Pääoppositiopuolue SDP on ollut yhtä aikaa sekä vaatimassa valtavia, pysyviä menolisäyksiä että kritisoimassa valtion velkaantumista. Budjetin vastalauseessa esitetty SDP:n oma vaihtoehto perustuu suurelta osin verotulojen yliarviointiin. Huolimatta siitä, että verotulot ovat jyrkässä laskussa, te, hyvät sosiaalidemokraatit, olette arvioineet verotulojen kasvavan usealla miljardilla. Näin ollen te väitätte, että esityksenne on tasapainotettu, vaikka ehdottamanne menolisäykset ovat todellahurjalla tasolla. Todellisuudessa verotuloarvioita on jouduttu koko ajan rukkaamaan alaspäin. Esittämänne pysyvät menolisäykset lisäisivät velkataakkaa joka vuosi ja veisivät Suomen entistähankalampaan asemaan rapauttamalla luottamusta julkisen taloutemme kestävyyteen.
Sama ristiriitaisuus koskee kritiikkiänne hallituksen päättämiä veronkevennyksiä kohtaan. Veroasteikosta päätettäessä vastalauseessanne ehdotitte kokonaisuutena vielä suurempia tuloveronkevennyksiä kuin hallitus - siis suurempia tuloveronkevennyksiä kuin hallitus. Sen sijaan on hyvä havaita, että elvytyskohteissa olette suurin piirtein samoilla linjoilla sinivihreän hallituksen kanssa.
Budjettiriiheen mennessä valmistellaan 200 miljoonan euron liikkumavara, jota voidaan käyttää sen hetkisiin tärkeimpiin tarpeisiin, kunhan nähdään, miten taloustilanne ja työllisyys kehittyvät. Lisävaroja on aivan oikein tarkoitus käyttää aikuiskoulutukseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja talouden kasvua vahvistaviin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Myös työllisyysmäärärahoihin onluvassa parannuksia, joilla ylläpidetään toivoa ja ihmisten omaa aktiivisuutta työnhaussa. Vaikeuksiin joutuneista on pidettävä aidosti huolta eikä ketään saa päästää syrjäytymään. Jatkossa tarvitsemme jokaisen panosta hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Hallituksen talouspoliittiset linjaukset ovat perusteltuja ja kaukonäköisiä. Jatkovalmistelussa ovat toimet julkisen talouden kestävyyttä parantavista rakenteellisista uudistuksista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen vastuullista talouspolitiikkaa, joka pyrkii varmistamaan Suomen julkisen talouden kestävyyden ja kansalaisille välttämättömien palveluiden turvaamisen myös pitkällä aikavälillä.
