Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Heikki Vestman: ”Kohdennetaan turva kaikkein hädänalaisimmille”

Heikki Vest­man: ”Kohden­ne­taan turva kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille”

Julkaistu:

Realis­mia ja ratkai­suja. Se on kokoo­muk­sen linja huma­ni­taa­ri­sessa maahan­muu­tossa. Haluamme auttaa hädä­na­lai­sim­pia, voima­va­ro­jen rajoissa.

Emme hyväksy turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käyt­töä. Ymmär­rämme, että libe­raa­li­de­mo­kra­tian avoin yhteis­kunta edel­lyt­tää säilyäk­seen tiuk­ko­ja­kin rajoja. Haluamme suojella kalleim­pia arvo­jamme: vapautta, tasa-arvoa, turval­li­suutta.

Viimeis­tään vuosien 2015–16 siir­to­lais­kriisi osoitti, että yksit­täi­siä lähinnä poliit­ti­sen tai uskon­nol­li­sen vainon uhreja varten luotu turva­paik­ka­jär­jes­telmä on rikki. Tuol­loin vain alle neljän­nes Suomesta suoje­lua hake­neista sai myön­tei­sen päätök­sen. Loput eivät olleet liik­keellä turvan tarpeesta, vaan muista syistä.

Tänään todel­li­suutta on, että Viro, Liet­tua ja Kreikka ovat päät­tä­neet raja-aidoin suojau­tua turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää härs­kisti hyödyn­tä­vältä hybri­di­vai­kut­ta­mi­selta. Paikoin turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten jättä­mi­nen on yksin­ker­tai­sesti estetty, EU:n hyväk­syn­nällä ja tuella.

Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää ei tarkoi­tettu massa­siir­to­lai­suutta varten. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on mini­moida rajat ylit­tävä turva­pai­kan­haku ja kohden­taa turva kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille kuten naisille ja lapsille. Ensi­si­jai­sesti on autet­tava lähtö­alueilla. Suomea palvel­lei­den afgaa­nien autta­mi­nen Suomeen on esimerkki avun oikeasta kohden­ta­mista.

Viime kaudella kokoo­mus­lais­ten sisä­mi­nis­te­rien johdolla tehtiin ja valmis­tel­tiin tiuken­nuk­sia lakiin. Turva­paik­ka­me­net­te­lyä tehos­tet­tiin ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten sekä perhee­nyh­dis­tä­mi­sen ehtoja kiris­tet­tiin.

Lisäksi valmis­tel­tiin tiuken­nuk­sia, jotka edus­ta­vat ylei­seu­roop­pa­laista ja pohjois­maista linjaa: turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­tely raja­me­net­te­lyssä, pysy­vän oles­ke­lun ja kansa­lai­suu­den kritee­rien kiris­tyk­set, törkei­siin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den kansain­vä­li­sen suoje­lun aseman pois­ta­mi­nen, nopeat karko­tuk­set ja säilöön­o­ton edel­ly­tys­ten laajen­ta­mi­nen.

Vasem­mis­to­hal­li­tus hautasi porva­ri­hal­li­tuk­sen teke­män maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten rikol­li­suu­den torjun­taoh­jel­man pöytä­laa­tik­koon. Puna­vih­rei­den ääne­tön yhtiö­mies keskusta hiljai­sesti myön­tyi. Realismi vaih­tui sini­sil­mäi­syy­deksi.

Hälyt­tävä esimerkki on laki­luon­nos perhee­nyh­dis­tä­mi­sestä. Maahan­muut­to­vi­rasto on varoit­ta­nut, että vaka­vista rikok­sista syyte­tyt tai Supon mukaan kansal­lista turval­li­suutta vaaran­ta­vat henki­löt voisi­vat päästä maahan lähet­tä­mällä lapsensa ankku­reiksi edeltä. Lisäksi ehdo­tettu toimeen­tu­loe­del­ly­tyk­sen pois­ta­mi­nen perheen­ko­koa­jalta romut­taisi kotou­tu­mi­sen kannus­teet.

Hyväk­syykö keskusta mallin, joka lienee Euroo­pan holtit­to­min?

Kokoo­mus ei hyväksy kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­ta­mista ja epäter­vei­den veto­voi­ma­te­ki­jöi­den vahvis­ta­mista. Perus­teet­to­mat haki­jat on pysäy­tet­tävä rajalle. Turva­paik­ka­ha­ke­muk­set tulee ratkaista raja­vyö­hyk­keellä pääs­tä­mättä henki­löä maahan. Raja­me­net­te­lyä tulisi käyt­tää EU:n ulko­ra­joilla ja Suomessa. Direk­tiivi sallii menet­te­lyn itära­jal­lamme, mutta halli­tus on pysäyt­tä­nyt asian valmis­te­lun.

Laaja­mit­tai­nen maahan­tulo on todel­li­nen turval­li­suus­riski. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen on luotava valmius rajoit­taa ja estää turva­pai­kan­haku määrä­ai­kai­sesti kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tu­mi­sen perus­teella. Miksei Mari­nin halli­tus ole edis­tä­nyt asiaa?

Kotou­tu­mi­sen on oltava maahan­muu­ton ehto. Liian harva Suomeen jäänyt on kotou­tu­nut. Kyse on yksi­suun­tai­sesta proses­sista: tulija kotou­tuu uuteen maahan. Tuli­jalta pitää vaatia aitoa halua sitou­tua maamme sään­töi­hin, kieleen ja työmark­ki­noille.

Kokoo­muk­sen mielestä kansa­lai­suu­den ja pysy­vän oles­ke­lu­lu­van on perus­tut­tava riit­tä­vään kieli­tai­toon sekä työ- ja opis­ke­luai­kaan Suomessa. Kotou­tu­mi­seen kannus­ta­mi­seksi on tarpeel­lista eriyt­tää sosi­aa­li­turva siten, että se on koto­tu­tu­mis­jak­solla muuta väes­töä mata­lampi sekä selvit­tää tuki­ka­ton käyt­töön­otto.

Vali­koiva maahan­muutto on Suomelle kohta­lon­ky­sy­mys: Ilman osaa­via ulko­mai­sia työn­te­ki­jöitä ja yrit­tä­jiä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pohja putoaa. Turval­li­suus ja vakaus ovat paitsi suoma­lai­sille kalliita, ne ovat myös valt­ti­kortti, kun kilpai­lemme kansain­vä­li­sesti osaa­vasta työvoi­masta. Ne mene­te­tään, jos huma­ni­taa­ri­selle maahan­muu­tolle ei aseteta kestä­viä, tiuk­ko­ja­kin reunaeh­toja.

Esitän seuraa­van epäluot­ta­mus­lauseen: Edus­kunta toteaa, että halli­tus on epäon­nis­tu­nut huma­ni­taa­ri­sen maahan­muu­ton kestä­vien reunaeh­to­jen aset­ta­mi­sessa ja turva­paik­ka­jär­jes­tel­män tiuken­ta­mi­sessa, jotta apu kohden­tuisi kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille, sekä pysäyt­tä­nyt viime vaali­kau­della valmis­te­luun otet­tu­jen tiuken­nus­ten valmis­te­lun, minkä vuoksi halli­tus ei nauti edus­kun­nan luot­ta­musta.

Kansan­edus­taja Heikki Vest­man
Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nassa 20.10.2021

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

17.5.2022

Mykkä­nen: Nato-jäse­nyys avaa ovia euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle

”Kaiken viisau­den alku on tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen”. Presi­dentti J.K. Paasi­kivi kuvasi näillä sanoilla ulko­po­li­tiik­kaa itse­näi­syys­päi­vänä 1944, muutama kuukausi jatko­so­dan päät­ty­mi­sen jälkeen.

Skip to content