Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Heikki Autto: Koko Suomi tarvit­see toimi­vat pelas­tus­pal­ve­lut

Heikki Autto: Koko Suomi tarvit­see toimi­vat pelas­tus­pal­ve­lut

Julkaistu:

Kokoo­mus on sitou­tu­nut turvaa­maan suoma­lai­sille laaduk­kaat pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lut koko maassa. Harva meistä on näiden palve­lui­den vakio­asia­kas, mutta jokai­nen meistä ymmär­tää, kuinka vält­tä­mä­töntä on, että apu on nopeasti saata­villa, kun sitä tarvit­see. Suoma­lais­ten on voitava luot­taa avun saami­seen hädän hetkellä riip­pu­matta siitä, asuuko kaupun­gissa vai maaseu­dulla.

Uusilla hyvin­voin­tia­lueilla pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lut eivät saa jäädä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den varjoon. On olemassa aito riski, että näin voi kuiten­kin käydä, kun sote-palve­lut muodos­ta­vat selvästi suurim­man osan hyvin­voin­tia­luei­den budje­teista.

Pelas­tus­toi­melle ei ole korva­mer­kitty omaa rahoi­tusta, vaan kaikki hyvin­voin­tia­lu­een palve­lut rahoi­te­taan samasta budje­tista. Me kokoo­mus­lai­set olemme kuiten­kin sitou­tu­neet siihen, että pelas­tus­toimi ja ensi­hoito saavat tarvit­se­mansa osuu­den.

Sisä­mi­nis­te­riön arvioi­den mukaan pelas­tus­toi­messa on vuoteen 2030 mennessä noin 60 miljoo­nan euron vuotui­nen rahoi­tus­vaje. Summa koos­tuu pelas­tus­toi­men palve­lu­ta­son puut­teista, varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään liit­ty­vistä muutok­sista ja öljyn­suo­je­lu­ra­has­ton muut­tu­neesta talous­ti­lan­teesta.

Me kokoo­mus­lai­set olemme edel­lyt­tä­neet, että halli­tus laatii suun­ni­tel­man rahoi­tus­va­jeen paik­kaa­mi­seksi jo ennen kuin järjes­tä­mis­vas­tuu siir­tyy kunnilta hyvin­voin­tia­lueille 1.1.2023.

Rahoi­tuk­sen lisäksi huolta herät­tää pelas­ta­jien määrä. Pelas­ta­jia on Suomessa tällä hetkellä noin 6200. Muun muassa eläköi­ty­mis­ten, alan­vaih­to­jen ja varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään kohdis­tu­vien muutos­ten myötä Suomea uhkaa 2020-luvun lopulla arviolta aina­kin 1000-1500 pelas­ta­jan vaje.

Kokoo­mus haluaa, että riit­tävä pelas­ta­ja­määrä turva­taan. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa muun muassa pelas­ta­ja­kou­lu­tuk­sen kaksin­ker­tais­ta­mista. Olemme esit­tä­neet Kuopion pelas­tus­opis­ton opis­ke­li­ja­mää­rän voima­kasta kasvat­ta­mista ja Helsin­gin pelas­tus­kou­lun laajen­ta­mista.

Pelas­tusa­lan kilpai­lu­ky­vystä on pidet­tävä huolta hyvällä johta­mi­sella ja houkut­te­le­villa työs­ken­te­ly­olo­suh­teilla. Työ on erit­täin vaati­vaa ja siksi on vält­tä­mä­töntä, että alan koulu­tuk­seen riit­tää haki­joita, jotta alalle saadaan parasta mahdol­lista työvoi­maa.

Kokoo­muk­selle on tärkeää, että sopi­mus­pa­lo­kun­tien rahoi­tus ja toimin­tae­del­ly­tyk­set turva­taan järjes­tä­mis­vas­tuun siir­tyessä kunnilta hyvin­voin­tia­lueille. Sopi­mus­pa­lo­kun­nat ovat suurim­massa osassa Suomea pelas­tus­toi­men perusta ja myös kaupun­geissa korvaa­ma­ton voima­vara. Ilman niitä pelas­tus­toi­min­nassa olisi valta­via aukkoja, joita ei voitaisi miten­kään muuten kattaa.

Sen lisäksi, että sopi­mus­pa­lo­kun­nat osal­lis­tu­vat sammu­tus- ja pelas­tus­toi­min­taan, ne tarjoa­vat turval­li­suus­kou­lu­tusta, järjes­tä­vät palo­kun­ta­nuo­ri­so­työtä ja vahvis­ta­vat paikal­lista turval­li­suus­kult­tuu­ria.  Ne pitä­vät osal­taan huolta pelas­tusa­lan koulu­tuk­sen houkut­te­le­vuu­desta. Lisäksi sopi­mus­pa­lo­kun­nat muodos­ta­vat reser­vin poik­keus­o­loi­hin ja väes­tön­suo­je­luun.

Kokoo­mus­lai­set alue­val­tuu­te­tut pitä­vät huolta, että sopi­mus­pa­lo­kun­tien merki­tys tunnis­te­taan oikein ja ne saavat arvoi­sensa aseman hyvin­voin­tia­luei­den päätök­sen­teossa. Kuten todettu, hyvin­voin­tia­lueilla ei ole varaa keskit­tyä vain sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

Skip to content