Kokoomus.fi
Halli­tus­oh­jelma: Irti hiilestä, ravinteet meren sijaan talteen

Halli­tus­oh­jelma: Irti hiilestä, ravinteet meren sijaan talteen

Julkaistu: 8.6.15 Ohjelmatyö

Ensim­mäistä kertaa halli­tus­oh­jel­massa linjataan selkeästi kivihiilen käytön lopet­ta­mi­sesta ja tuontiöljyn käytön puolit­ta­mi­sesta vuoteen 2030 mennessä. Itämeren suojelu ja kierto­talous saavat vauhtia takara­jasta, jonka mukaan puolet maata­louden lannasta ja jätevesien lietteestä kulkee takaisin lannoit­teeksi jo vuoteen 2025 mennessä.

Viime viikolla eduskun­nassa käsitelty uusi halli­tus­oh­jelma on tietysti kompro­missi, mutta varsinkin energia- ja jäteasioiden osalta mennään kaksi askelta eteenpäin. Luonnon­suojelu sai torjun­ta­voiton ympäris­tö­mi­nis­teriön itsenäi­syytenä, mutta on rehel­li­sesti todettava, että samalla kun ihmisten palve­luista leikataan miljardeja, myös luonnon­suo­je­lua­lueiden hankin­nassa joudutaan säästämään.

Tavoite 1: Kivihiilen normaa­liajan voima­lai­tos­käyttö päättyy

Tavoite on kunnian­hi­moinen, mutta minusta tarpeen ja tehtä­vissä. Yhdeksi välineeksi linja­simme, että päästöt­tömän, uusiu­tuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin. Tämän lisäksi tarvitaan vielä paljon ydin- ja vesivoimaa sekä energia­te­hok­kuutta, jotta hiilestä luopu­minen onnistuu järke­västi jo 2030 mennessä. Vauhdi­tamme loikkaa tässä vaiheessa korot­ta­malla fossii­listen lämmi­tys­polt­toai­neiden veroa 75 miljoo­nalla eurolla ja nosta­malla erikseen sähkön ja lämmön yhteis­tuo­tannon hiili­pääs­töistä kannet­tavaa veroa 90 miljoo­nalla eurolla.

Yhteis­tuo­tannon hiili­veron nosto on histo­rial­linen. Yhdessä irti hiilestä -linjauksen kanssa se on nyt selvä signaali erityi­sesti Helsingin, Turun, Vaasan ja Lahden seuduille, joiden energian­tuo­tanto kattaa valtaosan Suomen hiili­voi­masta. Jatkossa kannattaa inves­toida vain sellaisiin ratkai­suihin, joissa hiilellä ei ole roolia. Jos sähkön ja lämmön yhteis­tuo­tanto ei kestä hiili­pääs­tö­jensä verot­ta­mista ja syrjäytyy lämpö­pump­pujen, geoter­misen lämmön, hukka­läm­pöjen ja aurin­ko­lämmön hyväksi, sitten olkoon niin.

Kivihiiltä voidaan tarvit­taessa varas­toida ja poikkeus­o­loissa käyttää 2030-luvul­lakin. Silti hiilestä luopu­minen on haastava tavoite. Se tulee vaatimaan lisää toimia sekä yhteiseen tahto­tilaan sitou­tu­mista avain­kau­pun­geilta ja energiayh­tiöiltä. Tämä on hyvä alku.

Tavoite 2: Tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puoli­tetaan

Öljyriip­pu­vuuden puolit­ta­minen on vielä kunnian­hi­moi­sempi tavoite kuin hiilestä luopu­minen. Osata­voit­teeksi kirja­simme, että uusiu­tuvien polttoai­neiden osuus liiken­teessä nostetaan 40 prosenttiin. Se edellyttää ennen kaikkea suoma­laista älyä ja uskal­lusta. 15 vuoden päästä bensa­tankki voi täyttyä esimer­kiksi metsä­teol­li­suuden sivuvir­roista (vaikkapa St1 hake-etanoli ja UPM mäntyöl­jy­diesel) ja elintar­vi­ke­teol­li­suuden jätteistä (vaikkapa Neste NEXBTL diesel).

Biopolt­toai­neilla on Suomessa ratkaiseva merkitys, mutta öljyn puolit­ta­minen edellyttää selvästi myös sähkö­au­tojen nopeaa yleis­ty­mistä varsinkin suurissa kaupun­geissa. Omassa perheessäni olemme eläneet sähkö­auton varassa nyt kaksi vuotta. Pääsemme hyvin maalle Saloon ja pikala­taus­ver­koston laajen­tu­misen ansiosta olemme käyneet myös esimer­kiksi Lappeen­ran­nassa ilman ongelmia. Kyllä sähkö­au­tonkin varassa jo pärjää.

Liikenne on öljyn pääkäyttäjä, mutta meillä on edelleen myös 200 000 öljyläm­mit­teistä raken­nusta. Ruotsissa öljyläm­mitys on jo vuosia sitten käytän­nössä kokonaan vaihtunut pellettiin ja maalämpöön. Nyt on aika meilläkin.

Halli­tus­oh­jelman veropa­ke­tissa tuetaan öljystä luopu­mista ennen kaikkea autove­ro­re­mon­tilla: auton hankin­ta­veroa keven­netään lähes neljän­nek­sellä ja vuosit­taista ajoneu­vo­veroa korotetaan 100 miljoo­nalla eurolla. Kummas­sakin hiili­pääs­tö­por­ras­tusta jyrken­netään. Jatkossa aiempaa useam­malla on varaa uuteen, vähäpääs­töiseen ja turval­liseen autoon. Toiseksi lämmi­tys­polt­toai­neiden veron hiili­kom­po­nentin nosta­minen 75 miljoo­nalla eurolla lyhentää takai­sin­mak­suaikaa, kun kodissa mietitään öljyläm­mi­tyksen korvaa­mista puhtaam­milla vaihtoeh­doilla.

Tavoite 3: Puolet lannasta ja jäteve­si­liet­teestä hyöty­käyttöön 2025 mennessä

Hahmot­te­limme halli­tus­oh­jelmaan erillisen kärki­hankkeen kierto­ta­lou­desta. Se tarkoittaa laajasti ottaen sitä, että talouden läpi kiertä­vistä luonnon­va­roista saadaan enemmän hyötyä irti. Keskiössä on ravin­ne­pääs­töjen kääntä­minen ongel­masta raaka-aineeksi. Olemme nyt riippu­vaisia tuonnista monessa sellai­sessa ravin­teessa, jossa Suomessa syntyvä lanta riittäisi koko maata­lou­temme tarpeisiin, jos lannan ravinteet vaan saataisiin tehok­kaasti kierrä­tettyä. Ensim­mäistä kertaa halli­tus­oh­jel­massa linjataan selvä ja kunnian­hi­moinen tavoite tähän pääse­mi­seksi.

Ravin­teiden kierto­talous edellyttää tuntuvaa panosta talteenoton ja proses­soinnin pilot­ti­hank­keisiin. Jatkossa on hyödyn­nettävä myös maata­lous­tukia siten, että ne kannus­tavat voimak­kaammin muutokseen, joka parantaa maata­louden kotimai­suusas­tetta, lisää työtä ja on ennen kaikkea avain puhtaampiin jokiin ja saaris­to­mereen.

Kai Mykkänen
Kansan­edustaja, Kokoo­muksen pääneu­vot­telija halli­tus­oh­jelman puhtaat ratkaisut ja biotalous -osassa


Kokoomus.fi