Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Häkkänen: Parhaat käytännöt ratkaisuna raha- ja hoitajapulaan

Häkkä­nen: Parhaat käytän­nöt ratkai­suna raha- ja hoita­ja­pu­laan

Julkaistu:

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen keskus­telu on jämäh­tä­nyt vali­tet­ta­vasti kahteen asiaan: lisää rahaa ja lisää hoita­jia. Molem­pia tarvi­taan lisää, mutta realis­mia on, että kumpia­kaan ei ole loput­to­masti. Kolman­nen aiheen olisi pitä­nyt olla järke­vämpi toiminta. Eri puolilla Suomea on jo nyt sellai­sia toimin­ta­ta­poja, joilla rahat ja hoita­jat saataisi parem­min riit­tä­mään, jos ne otet­tai­siin kaikissa maakun­nissa käyt­töön. 

Kaikki puolu­eet ovat samaa mieltä siitä, että rahaa tarvi­taan lisää ja kaikista pide­tään huolta. On kuiten­kin kiis­tä­mä­tön tosia­sia, että enna­koitu miljar­din euron vuosit­tai­nen kustan­nus­ten nousu on veron­mak­sa­jille hurja kiris­tys. Uhkana on osto­voi­man ja ihmis­ten työha­lu­jen heik­ke­ne­mi­nen. Menot kasvai­si­vat lähes seit­se­män miljar­dia jo tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Kustan­nus­kas­vua pitää pystyä edes hieman hillit­se­mään, jotta verot eivät nouse pilviin. 

Kaikki puolu­eet ovat myös samaa mieltä siitä, että sote-ammat­ti­lai­sia tarvi­taan lisää. Sote-alan ammat­ti­lai­sia pitää koulut­taa lisää, koulu­tuk­sen saaneita muilta aloilta saaneita houku­tella takai­sin, ammat­ti­lais­ten työn­ja­koa selven­tää, työhy­vin­voin­tia paran­taa, palk­kausta tarkis­taa, digi­taa­li­sia palve­luja hyödyn­tää ja ulko­maista rekry­toin­tia vahvis­taa. Uusia sote-ammat­ti­lai­sia tarvi­taan kuiten­kin yli 200 000 vuoteen 2035 mennessä ja työvoi­ma­pula on kaikilla muil­la­kin aloilla. Tämä pätee koko Euroop­paan. Laki­sää­tei­sillä mitoi­tuk­silla ongelma ei ratkea.

Tämän takia realis­mia on, että valta­vaa määrää uusia hoita­jia on ylipää­tään vaikea löytää. Siksi huomio pitää yhä vahvem­min kiin­nit­tää myös teke­mi­sen tapaan. Työn johta­mista, palve­lu­pro­ses­seja ja resurs­sien pain­opis­teitä tulee uudis­taa, jotta hyvät palve­lut saadaan aikai­seksi yhä useam­malle.

Kuntien sote-kustan­nuk­sissa ja henki­lös­tö­mää­rissä suuret erot

Kuntien sote-kulut per henkilö vaih­te­le­vat 2000 euron ja 6000 euron välillä. Asuk­kai­den ikä ja sairas­ta­vuus huomioi­tuna erot ovat silti hurjia. Esimer­kiksi Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karja­lan sote-kulut ovat vain 3200e/​asukas, mutta kalleim­milla alueilla kulut ovat yli 4500 euroa/​asukas. Jos sote-palve­luja järjes­te­tään kalleim­pien aluei­den tavalla, miljar­dien kustan­nus­nousu on täysin varma. Jos toimin­ta­ta­vat otetaan mata­lam­man kustan­nus­ten alueilta, veron­mak­sa­jan taakka on huomat­ta­vasti kevyempi. Samalla on kuiten­kin huoleh­dit­tava myös laadusta.

Myös henki­lös­tö­mää­rissä on voimak­kaat erot. Esimer­kiksi Etelä-Karja­lassa sote-ammat­ti­lai­sia on 63 jokaista 1000 asukasta kohden, naapu­ri­maa­kun­nassa Etelä-Savossa ammat­ti­lai­sia on 81 jokaista 1000 asukasta kohden. Naapu­ri­maa­kun­tien välillä on kustan­nuk­sissa ja henki­lös­tössä 30 %:n ero, vaikka alueen väes­tö­ra­kenne on saman­kal­tai­nen.

Nykyi­sin sote-ammat­ti­lai­sia on yhteensä Suomessa noin 390 000. Parhaim­pien maakun­tien käytän­nöillä nyky­pal­ve­lui­hin tarvit­taisi 350 000 työn­te­ki­jää, heikoim­pien maakun­tien käytän­nöillä jopa 450 000 työn­te­ki­jää. Vertailu on karkea, eikä suoraan kerron palve­lun laadusta, mutta kertoo hurjista eroista aluei­den välillä työvoi­man nykyi­sessä käytössä. Henki­lös­tö­pu­lan edessä jokai­nen alue­val­tuusto joutuu miet­ti­mään, miten nykyi­sillä resurs­seilla saisi järke­väm­min asiat hoidet­tua. 

Parhaat sote-käytän­nöt joka maakun­taan

Ensin on sanot­tava, että kustan­nuse­roista ei voi vetää suoria johto­pää­tök­siä palve­lun laatuun tai saata­vuu­teen. Tämä yksi­tyis­koh­tai­nen tarkas­telu jää tule­vien vastuul­lis­ten alue­val­tuu­tet­tu­jen tehtä­väksi. 

Yksi kustan­nuse­roja selit­tävä tekijä on olosuh­tei­den erilai­suus. Esimer­kiksi pitkät etäi­syy­det, saaris­toi­suus tai kunnan moni­taa­ja­mai­suus vaikut­ta­vat palve­lui­den tuot­ta­mi­sen kustan­nuk­siin. 

Profes­so­rien tuoreen tutki­muk­sen mukaan (https://kaks.fi/julkaisut/teeseja-sotekeskusteluun/ ) myös­kään hallin­to­ra­kenne ei selitä kustan­nuse­roja. Saman­lai­sessa hallin­to­mal­lissa palve­lut voidaan järjes­tää hyvin tai huonosti. Eli uusi maakun­ta­hal­linto ei takaa vielä järke­väm­pää toimin­taa. Henki­lös­tö­pula ja raha­pula voivat jopa pahen­tua nykyi­sistä ennus­teista, vaikka uusi sote-malli tulee­kin.

Suurin kustan­nuse­roja selit­tävä tekijä näyt­täisi olevan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen johta­mi­nen, palve­lu­verkko ja palve­lu­pro­ses­sit. Jos asiat järjes­te­tään huonosti, kustan­nuk­set ovat suuret ja tarvi­taan paljon henki­lö­kun­taa, mutta palve­lun laatu on silti heik­koa. Toisilla alueilla kohtuul­li­silla kustan­nuk­silla ja henki­lös­tö­mää­rällä saadaan parem­paa palve­lua jo tällä hetkellä. Pienem­piä kustan­nuk­sia selit­tä­vät esimer­kiksi toimi­vat hoito­ket­jut ja oikea-aikais­ten palve­lu­jen ja resurs­sien käyttö. Kun ongel­mat hoide­taan varhai­sessa vaiheessa, kustan­nuk­sia sääs­tyy selvästi. Yhteis­työ yritys­ten kanssa on myös tuonut kustan­nus­te­hok­kuutta, jos se on osattu järke­västi muotoilla ja valvoa.

Esimer­kiksi vanhus­pal­ve­luissa on olen­naista valita ikäih­mi­selle juuri hänen kuntoonsa sopi­vat palve­lut. Jos vali­taan väärin, kustan­nuk­set kasva­vat ja kunto heik­ke­nee. Maas­samme on kuntia, joissa 15 % yli 75-vuotiaista vanhuk­sista on ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa hoidossa ja saman­ai­kai­sesti on kuntia, joissa 5 % taso on saavu­tettu. Eksote on saavut­ta­nut tason, jossa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon­käyttö on 5 % yli 75-vuotiaista. Hoito­jär­jes­telmä voi halu­tes­saan toimia hyvin eri tavalla. Tutki­joi­den mukaan tais­telu käydään vuotee­seen hoita­mi­sen kult­tuu­rin ja kuntou­tus­kult­tuu­rin välillä. Jos valta­kun­nal­li­nen taso olisi Ekso­ten nyky­taso, jossa 5 % yli 75- vuotiaista olisi ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa palve­lussa, lähen­te­lisi kustan­nus­säästö noin miljar­dia euroa vuodessa. Esimerk­kejä löytyy monista muis­ta­kin palve­luista eri puolilta Suomea.

Parhai­den käytän­tö­jen etsi­mi­nen on alue­val­tuus­ton tärkein tehtävä

Tule­ville alue­val­tuus­toille nämä parhaat käytän­nöt ovat kohta­lon kysy­mys. Huonosti järjes­tet­tyjä palve­luja varten ei enää voida jatku­vasti nostaa kunnal­lis­ve­roa ja jatkaa enti­sillä toimin­ta­ta­voilla. Valtio antaa jatkossa alueille vakio­sum­man vuodessa rahaa. Kustan­nus­te­hok­kaat alueet saavat tuolla summalla enem­män varsi­naista palve­lua ja hyvin­voin­tia aikai­seksi kuin tehot­to­mam­mat alueet. Mahdol­li­suu­det ovat siis olemassa kustan­nus­kas­vun hillit­se­mi­seen ja henki­lös­tön riit­tä­vyy­teen sekä hyviin palve­lui­hin, jos oikein toimimme koko maassa. Tähän tarvi­taan puoluei­den yhteis­työtä ja asian­tun­ti­ja­tie­don hyödyn­tä­mistä.

Ps. Tämä kirjoi­tuk­sen tarkoi­tus on herä­tellä parhai­den käytän­tö­jen etsi­mi­seen ja omalle alueelle sovel­ta­mi­seen. En väitä, että kustan­nus­te­hok­kailla alueilla on kaikki kunnossa, enkä väitä hyvien käytän­tö­jen kopioi­mi­sen olevan help­poa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

4.5.2022

Juho Kärk­käi­nen kokoo­muk­sen kent­tä­pääl­li­köksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimit­tä­nyt Juho Kärk­käi­sen, 30, kent­tä­pääl­li­köksi vauh­dit­ta­maan kokoo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lien kent­tä­toi­min­taa. Kärk­käi­nen on koulu­tuk­sel­taan liike­ta­lou­den trade­nomi. Hän siir­tyy kent­tä­pääl­li­köksi

23.4.2022

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä,

Skip to content