Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Häkkä­nen: Parhaat käytän­nöt ratkai­suna raha- ja hoita­ja­pu­laan

Häkkä­nen: Parhaat käytän­nöt ratkai­suna raha- ja hoita­ja­pu­laan

Julkaistu:

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen keskus­telu on jämäh­tä­nyt vali­tet­ta­vasti kahteen asiaan: lisää rahaa ja lisää hoita­jia. Molem­pia tarvi­taan lisää, mutta realis­mia on, että kumpia­kaan ei ole loput­to­masti. Kolman­nen aiheen olisi pitä­nyt olla järke­vämpi toiminta. Eri puolilla Suomea on jo nyt sellai­sia toimin­ta­ta­poja, joilla rahat ja hoita­jat saataisi parem­min riit­tä­mään, jos ne otet­tai­siin kaikissa maakun­nissa käyt­töön. 

Kaikki puolu­eet ovat samaa mieltä siitä, että rahaa tarvi­taan lisää ja kaikista pide­tään huolta. On kuiten­kin kiis­tä­mä­tön tosia­sia, että enna­koitu miljar­din euron vuosit­tai­nen kustan­nus­ten nousu on veron­mak­sa­jille hurja kiris­tys. Uhkana on osto­voi­man ja ihmis­ten työha­lu­jen heik­ke­ne­mi­nen. Menot kasvai­si­vat lähes seit­se­män miljar­dia jo tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Kustan­nus­kas­vua pitää pystyä edes hieman hillit­se­mään, jotta verot eivät nouse pilviin. 

Kaikki puolu­eet ovat myös samaa mieltä siitä, että sote-ammat­ti­lai­sia tarvi­taan lisää. Sote-alan ammat­ti­lai­sia pitää koulut­taa lisää, koulu­tuk­sen saaneita muilta aloilta saaneita houku­tella takai­sin, ammat­ti­lais­ten työn­ja­koa selven­tää, työhy­vin­voin­tia paran­taa, palk­kausta tarkis­taa, digi­taa­li­sia palve­luja hyödyn­tää ja ulko­maista rekry­toin­tia vahvis­taa. Uusia sote-ammat­ti­lai­sia tarvi­taan kuiten­kin yli 200 000 vuoteen 2035 mennessä ja työvoi­ma­pula on kaikilla muil­la­kin aloilla. Tämä pätee koko Euroop­paan. Laki­sää­tei­sillä mitoi­tuk­silla ongelma ei ratkea.

Tämän takia realis­mia on, että valta­vaa määrää uusia hoita­jia on ylipää­tään vaikea löytää. Siksi huomio pitää yhä vahvem­min kiin­nit­tää myös teke­mi­sen tapaan. Työn johta­mista, palve­lu­pro­ses­seja ja resurs­sien pain­opis­teitä tulee uudis­taa, jotta hyvät palve­lut saadaan aikai­seksi yhä useam­malle.

Kuntien sote-kustan­nuk­sissa ja henki­lös­tö­mää­rissä suuret erot

Kuntien sote-kulut per henkilö vaih­te­le­vat 2000 euron ja 6000 euron välillä. Asuk­kai­den ikä ja sairas­ta­vuus huomioi­tuna erot ovat silti hurjia. Esimer­kiksi Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karja­lan sote-kulut ovat vain 3200e/​asukas, mutta kalleim­milla alueilla kulut ovat yli 4500 euroa/​asukas. Jos sote-palve­luja järjes­te­tään kalleim­pien aluei­den tavalla, miljar­dien kustan­nus­nousu on täysin varma. Jos toimin­ta­ta­vat otetaan mata­lam­man kustan­nus­ten alueilta, veron­mak­sa­jan taakka on huomat­ta­vasti kevyempi. Samalla on kuiten­kin huoleh­dit­tava myös laadusta.

Myös henki­lös­tö­mää­rissä on voimak­kaat erot. Esimer­kiksi Etelä-Karja­lassa sote-ammat­ti­lai­sia on 63 jokaista 1000 asukasta kohden, naapu­ri­maa­kun­nassa Etelä-Savossa ammat­ti­lai­sia on 81 jokaista 1000 asukasta kohden. Naapu­ri­maa­kun­tien välillä on kustan­nuk­sissa ja henki­lös­tössä 30 %:n ero, vaikka alueen väes­tö­ra­kenne on saman­kal­tai­nen.

Nykyi­sin sote-ammat­ti­lai­sia on yhteensä Suomessa noin 390 000. Parhaim­pien maakun­tien käytän­nöillä nyky­pal­ve­lui­hin tarvit­taisi 350 000 työn­te­ki­jää, heikoim­pien maakun­tien käytän­nöillä jopa 450 000 työn­te­ki­jää. Vertailu on karkea, eikä suoraan kerron palve­lun laadusta, mutta kertoo hurjista eroista aluei­den välillä työvoi­man nykyi­sessä käytössä. Henki­lös­tö­pu­lan edessä jokai­nen alue­val­tuusto joutuu miet­ti­mään, miten nykyi­sillä resurs­seilla saisi järke­väm­min asiat hoidet­tua. 

Parhaat sote-käytän­nöt joka maakun­taan

Ensin on sanot­tava, että kustan­nuse­roista ei voi vetää suoria johto­pää­tök­siä palve­lun laatuun tai saata­vuu­teen. Tämä yksi­tyis­koh­tai­nen tarkas­telu jää tule­vien vastuul­lis­ten alue­val­tuu­tet­tu­jen tehtä­väksi. 

Yksi kustan­nuse­roja selit­tävä tekijä on olosuh­tei­den erilai­suus. Esimer­kiksi pitkät etäi­syy­det, saaris­toi­suus tai kunnan moni­taa­ja­mai­suus vaikut­ta­vat palve­lui­den tuot­ta­mi­sen kustan­nuk­siin. 

Profes­so­rien tuoreen tutki­muk­sen mukaan (https://kaks.fi/julkaisut/teeseja-sotekeskusteluun/ ) myös­kään hallin­to­ra­kenne ei selitä kustan­nuse­roja. Saman­lai­sessa hallin­to­mal­lissa palve­lut voidaan järjes­tää hyvin tai huonosti. Eli uusi maakun­ta­hal­linto ei takaa vielä järke­väm­pää toimin­taa. Henki­lös­tö­pula ja raha­pula voivat jopa pahen­tua nykyi­sistä ennus­teista, vaikka uusi sote-malli tulee­kin.

Suurin kustan­nuse­roja selit­tävä tekijä näyt­täisi olevan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen johta­mi­nen, palve­lu­verkko ja palve­lu­pro­ses­sit. Jos asiat järjes­te­tään huonosti, kustan­nuk­set ovat suuret ja tarvi­taan paljon henki­lö­kun­taa, mutta palve­lun laatu on silti heik­koa. Toisilla alueilla kohtuul­li­silla kustan­nuk­silla ja henki­lös­tö­mää­rällä saadaan parem­paa palve­lua jo tällä hetkellä. Pienem­piä kustan­nuk­sia selit­tä­vät esimer­kiksi toimi­vat hoito­ket­jut ja oikea-aikais­ten palve­lu­jen ja resurs­sien käyttö. Kun ongel­mat hoide­taan varhai­sessa vaiheessa, kustan­nuk­sia sääs­tyy selvästi. Yhteis­työ yritys­ten kanssa on myös tuonut kustan­nus­te­hok­kuutta, jos se on osattu järke­västi muotoilla ja valvoa.

Esimer­kiksi vanhus­pal­ve­luissa on olen­naista valita ikäih­mi­selle juuri hänen kuntoonsa sopi­vat palve­lut. Jos vali­taan väärin, kustan­nuk­set kasva­vat ja kunto heik­ke­nee. Maas­samme on kuntia, joissa 15 % yli 75-vuotiaista vanhuk­sista on ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa hoidossa ja saman­ai­kai­sesti on kuntia, joissa 5 % taso on saavu­tettu. Eksote on saavut­ta­nut tason, jossa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon­käyttö on 5 % yli 75-vuotiaista. Hoito­jär­jes­telmä voi halu­tes­saan toimia hyvin eri tavalla. Tutki­joi­den mukaan tais­telu käydään vuotee­seen hoita­mi­sen kult­tuu­rin ja kuntou­tus­kult­tuu­rin välillä. Jos valta­kun­nal­li­nen taso olisi Ekso­ten nyky­taso, jossa 5 % yli 75- vuotiaista olisi ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa palve­lussa, lähen­te­lisi kustan­nus­säästö noin miljar­dia euroa vuodessa. Esimerk­kejä löytyy monista muis­ta­kin palve­luista eri puolilta Suomea.

Parhai­den käytän­tö­jen etsi­mi­nen on alue­val­tuus­ton tärkein tehtävä

Tule­ville alue­val­tuus­toille nämä parhaat käytän­nöt ovat kohta­lon kysy­mys. Huonosti järjes­tet­tyjä palve­luja varten ei enää voida jatku­vasti nostaa kunnal­lis­ve­roa ja jatkaa enti­sillä toimin­ta­ta­voilla. Valtio antaa jatkossa alueille vakio­sum­man vuodessa rahaa. Kustan­nus­te­hok­kaat alueet saavat tuolla summalla enem­män varsi­naista palve­lua ja hyvin­voin­tia aikai­seksi kuin tehot­to­mam­mat alueet. Mahdol­li­suu­det ovat siis olemassa kustan­nus­kas­vun hillit­se­mi­seen ja henki­lös­tön riit­tä­vyy­teen sekä hyviin palve­lui­hin, jos oikein toimimme koko maassa. Tähän tarvi­taan puoluei­den yhteis­työtä ja asian­tun­ti­ja­tie­don hyödyn­tä­mistä.

Ps. Tämä kirjoi­tuk­sen tarkoi­tus on herä­tellä parhai­den käytän­tö­jen etsi­mi­seen ja omalle alueelle sovel­ta­mi­seen. En väitä, että kustan­nus­te­hok­kailla alueilla on kaikki kunnossa, enkä väitä hyvien käytän­tö­jen kopioi­mi­sen olevan help­poa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content