Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Häkkänen: Onko ravintolayrittäjällä oikeusturvaa?

Häkkä­nen: Onko ravin­to­lay­rit­tä­jällä oikeus­tur­vaa?

Julkaistu:

Elin­kei­no­va­paus on yrit­tä­jyy­den ja työl­li­syy­den perusta.

Siksi se on perus­tus­lailla suojattu. Pande­mian aikana elin­kei­no­va­pau­teen on kohdis­tettu varsin erilai­sia rajoi­tuk­sia. Osa epide­mian kannalta perus­tel­lusti – osa perus­teetta.

Yrityk­siä ja sitä kautta työn­te­ki­jöitä tulisi kohdella lähtö­koh­tai­sesti yhden­ver­tai­sesti, ellei kunnol­li­sia perus­teita toisin toimi­mi­selle ole olemassa. Hieman hämmen­nystä herät­tää, miksi ravin­to­la­ra­joi­tuk­set ovat edel­leen erilai­sen päätök­sen­te­ko­me­net­te­lyn piirissä kuin muut elin­kei­no­har­joit­ta­jat. Maan poliit­ti­sella halli­tuk­sella näyt­tää olevan erilai­sia käsi­tyk­siä kuin alue­vi­ran­omai­silla. Tämän takia on olen­naista, kuka rajoi­tuk­sista jatkossa päät­tää ja millä perus­teilla.

Mari­nin halli­tus on halun­nut pitää ravin­to­la­ra­joi­tuk­set omassa päätös­val­las­saan, vaikka muut yritys­toi­min­nan rajoi­tuk­set ovat alueilla. Tämä päätös­me­net­te­lyn eroa­vuus muodos­taa useita ongel­mia elin­kei­no­va­pau­den ja sitä kautta ravin­tola-alan työn­te­ki­jöi­den kannalta. Vanhan sanon­nan mukaan, sitä työka­lua käyte­tään eniten, joka käsissä on. Se on näky­nyt ravin­to­la­ra­joi­tus­ten anka­ruu­dessa monin osin, eten­kin kun vertail­laan Suomen nykyi­siä rajoi­tuk­sia muihin maihin. Majoi­tus- ja ravin­tola-alalla on yli 80 000 työn­te­ki­jää ja ala on pahassa talou­del­li­sessa ahdin­gossa.

Ravin­to­lay­ri­tyk­sillä ei ole kunnol­lista oikeus­tur­vaa, mutta muilla elin­kei­no­har­joit­ta­jilla on.

Ensin­nä­kin ravin­to­lay­ri­tyk­sillä ei ole kunnol­lista oikeus­tur­vaa, mutta muilla elin­kei­no­har­joit­ta­jilla on. Valtio­neu­vos­ton ravin­to­la­ra­joi­tuk­sista ei voi valit­taa tuomiois­tui­meen, kun taas avien päätök­sistä voi valit­taa. Tuoreel­taan kunto­sa­liy­ri­tys sai kumot­tua hallinto-oikeu­dessa erään avin päätök­sen. Oikeus­val­tioon kuuluu, että erityi­sesti perus­oi­keus­ra­joi­tus­ten perus­teet ja lail­li­suus voidaan saat­taa tuomiois­tui­men tutkit­ta­vaksi. Toki valtio­neu­vos­ton ravin­to­la­ra­joi­tuk­siin kohdis­tuu oikeus­kans­le­rin enna­kol­li­nen lail­li­suus­val­vonta, mutta kyse on täysin erilai­sesta oikeus­tur­vasta.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot käyt­tä­vät erilaista tieto­poh­jaa päätök­sen­teos­saan kuin STM

Toiseksi alue­hal­lin­to­vi­ras­tot käyt­tä­vät erilaista tieto­poh­jaa päätök­sen­teos­saan kuin STM. Avien päätök­sissä koros­tuu paikal­li­nen tilan­ne­kuva ja sairaan­hoi­to­pii­rin arvio rajoi­tus­ten vält­tä­mät­tö­myy­destä. Valtio­neu­vos­ton päätök­sissä mennään STM:n ylei­sar­vion perus­teella. STM:n päätös­ten taus­talla pitäisi olla THL:n arvio, mutta tästä on viime aikoina herän­nyt julki­suu­dessa risteä­viä näke­myk­siä. Avien ja valtio­neu­vos­ton päätök­sen­teon tieto­pe­rusta on siis erilai­nen.

Näyt­tää­kin siltä, että STM:n arvio poik­keaa useasti THL:n arvioista ja siten perus­tuu epämää­räi­seen koko­nai­sar­vioon. Ongelma on se, että Mari­nin halli­tus ja STM ovat pyrki­neet pande­mian ajan suosi­maan massa­mai­sia koko valta­kun­taa koske­via rajoi­tuk­sia. Vasta kun perus­tus­la­ki­va­lio­kunta vaati alueel­lista ja tarkem­paa kohden­ta­mista, asiaan tuli pieni paran­nus. Tappiot yritys­toi­min­nalle ja työl­li­syy­teen vähe­ni­vät edes hieman.

Yrityk­siä ja työn­te­ki­jöitä pitäisi siis lähtö­koh­tai­sesti kohdella yhden­ver­tai­sesti, ellei ole paina­via ja vält­tä­mät­tö­miä perus­teita erilai­selle kohte­lulle. Nyt kohtelu oikeus­tur­van ja päätös­ten tieto­pe­rus­tan osalta eriä­vät toisis­taan, mutta paina­via perus­te­luja ravin­to­lay­ri­tys­ten erilai­selle kohte­lulle ei ole esitetty valtio­neu­vos­ton taholta. Näyt­tää siltä, että ravin­to­la­ra­joi­tuk­set halu­taan poliit­ti­sista syistä pitää minis­te­rien työka­luna ja se johtaa kerta toisensa jälkeen ylisuu­riin tai epätar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin poliit­ti­siin ratkai­sui­hin, joiden epide­mio­lo­gi­set perus­te­lut ontu­vat. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on joutu­nut näihin kerta toisensa jälkeen puut­tu­maan.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta myös lausui viime vuonna, että valtio­sään­nöstä ei johdu mitään estettä, jos ravin­to­loi­den perus­oi­keus­ra­joi­tuk­sissa nouda­tet­tai­siin samaa menet­te­lyä muiden elin­kei­no­jen kanssa. Eli päätös­valta siir­tyisi halli­tuk­selta aveille. Tämä paran­taisi perus­oi­keuk­sien yhden­ver­tai­sem­paa toteu­tu­mista yrit­tä­jien ja työn­te­ki­jöi­den piirissä. Halli­tus­puo­luei­den kannat­taisi tämä vihje ottaa nyt vaka­vaan harkin­taan, eten­kin jos kunnol­li­sia perus­teita ravin­tola-alan erilai­selle kohte­lulle ei ole.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

12.6.2022

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous valitsi vara­pu­heen­joh­ta­jat ja puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan

Puolu­een vara­pu­heen­joh­ta­jina jatka­vat Antti Häkkä­nen, Elina Valto­nen ja Anna-Kaisa Ikonen. Antti Häkkä­nen, 37, on toisen kauden kansan­edus­taja. Hän on kotoi­sin

Skip to content