Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Häkkänen: Onko ravintolayrittäjällä oikeusturvaa?

Häkkä­nen: Onko ravin­to­lay­rit­tä­jällä oikeus­tur­vaa?

Julkaistu:

Elin­kei­no­va­paus on yrit­tä­jyy­den ja työl­li­syy­den perusta.

Siksi se on perus­tus­lailla suojattu. Pande­mian aikana elin­kei­no­va­pau­teen on kohdis­tettu varsin erilai­sia rajoi­tuk­sia. Osa epide­mian kannalta perus­tel­lusti – osa perus­teetta.

Yrityk­siä ja sitä kautta työn­te­ki­jöitä tulisi kohdella lähtö­koh­tai­sesti yhden­ver­tai­sesti, ellei kunnol­li­sia perus­teita toisin toimi­mi­selle ole olemassa. Hieman hämmen­nystä herät­tää, miksi ravin­to­la­ra­joi­tuk­set ovat edel­leen erilai­sen päätök­sen­te­ko­me­net­te­lyn piirissä kuin muut elin­kei­no­har­joit­ta­jat. Maan poliit­ti­sella halli­tuk­sella näyt­tää olevan erilai­sia käsi­tyk­siä kuin alue­vi­ran­omai­silla. Tämän takia on olen­naista, kuka rajoi­tuk­sista jatkossa päät­tää ja millä perus­teilla.

Mari­nin halli­tus on halun­nut pitää ravin­to­la­ra­joi­tuk­set omassa päätös­val­las­saan, vaikka muut yritys­toi­min­nan rajoi­tuk­set ovat alueilla. Tämä päätös­me­net­te­lyn eroa­vuus muodos­taa useita ongel­mia elin­kei­no­va­pau­den ja sitä kautta ravin­tola-alan työn­te­ki­jöi­den kannalta. Vanhan sanon­nan mukaan, sitä työka­lua käyte­tään eniten, joka käsissä on. Se on näky­nyt ravin­to­la­ra­joi­tus­ten anka­ruu­dessa monin osin, eten­kin kun vertail­laan Suomen nykyi­siä rajoi­tuk­sia muihin maihin. Majoi­tus- ja ravin­tola-alalla on yli 80 000 työn­te­ki­jää ja ala on pahassa talou­del­li­sessa ahdin­gossa.

Ravin­to­lay­ri­tyk­sillä ei ole kunnol­lista oikeus­tur­vaa, mutta muilla elin­kei­no­har­joit­ta­jilla on.

Ensin­nä­kin ravin­to­lay­ri­tyk­sillä ei ole kunnol­lista oikeus­tur­vaa, mutta muilla elin­kei­no­har­joit­ta­jilla on. Valtio­neu­vos­ton ravin­to­la­ra­joi­tuk­sista ei voi valit­taa tuomiois­tui­meen, kun taas avien päätök­sistä voi valit­taa. Tuoreel­taan kunto­sa­liy­ri­tys sai kumot­tua hallinto-oikeu­dessa erään avin päätök­sen. Oikeus­val­tioon kuuluu, että erityi­sesti perus­oi­keus­ra­joi­tus­ten perus­teet ja lail­li­suus voidaan saat­taa tuomiois­tui­men tutkit­ta­vaksi. Toki valtio­neu­vos­ton ravin­to­la­ra­joi­tuk­siin kohdis­tuu oikeus­kans­le­rin enna­kol­li­nen lail­li­suus­val­vonta, mutta kyse on täysin erilai­sesta oikeus­tur­vasta.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot käyt­tä­vät erilaista tieto­poh­jaa päätök­sen­teos­saan kuin STM

Toiseksi alue­hal­lin­to­vi­ras­tot käyt­tä­vät erilaista tieto­poh­jaa päätök­sen­teos­saan kuin STM. Avien päätök­sissä koros­tuu paikal­li­nen tilan­ne­kuva ja sairaan­hoi­to­pii­rin arvio rajoi­tus­ten vält­tä­mät­tö­myy­destä. Valtio­neu­vos­ton päätök­sissä mennään STM:n ylei­sar­vion perus­teella. STM:n päätös­ten taus­talla pitäisi olla THL:n arvio, mutta tästä on viime aikoina herän­nyt julki­suu­dessa risteä­viä näke­myk­siä. Avien ja valtio­neu­vos­ton päätök­sen­teon tieto­pe­rusta on siis erilai­nen.

Näyt­tää­kin siltä, että STM:n arvio poik­keaa useasti THL:n arvioista ja siten perus­tuu epämää­räi­seen koko­nai­sar­vioon. Ongelma on se, että Mari­nin halli­tus ja STM ovat pyrki­neet pande­mian ajan suosi­maan massa­mai­sia koko valta­kun­taa koske­via rajoi­tuk­sia. Vasta kun perus­tus­la­ki­va­lio­kunta vaati alueel­lista ja tarkem­paa kohden­ta­mista, asiaan tuli pieni paran­nus. Tappiot yritys­toi­min­nalle ja työl­li­syy­teen vähe­ni­vät edes hieman.

Yrityk­siä ja työn­te­ki­jöitä pitäisi siis lähtö­koh­tai­sesti kohdella yhden­ver­tai­sesti, ellei ole paina­via ja vält­tä­mät­tö­miä perus­teita erilai­selle kohte­lulle. Nyt kohtelu oikeus­tur­van ja päätös­ten tieto­pe­rus­tan osalta eriä­vät toisis­taan, mutta paina­via perus­te­luja ravin­to­lay­ri­tys­ten erilai­selle kohte­lulle ei ole esitetty valtio­neu­vos­ton taholta. Näyt­tää siltä, että ravin­to­la­ra­joi­tuk­set halu­taan poliit­ti­sista syistä pitää minis­te­rien työka­luna ja se johtaa kerta toisensa jälkeen ylisuu­riin tai epätar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin poliit­ti­siin ratkai­sui­hin, joiden epide­mio­lo­gi­set perus­te­lut ontu­vat. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on joutu­nut näihin kerta toisensa jälkeen puut­tu­maan.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta myös lausui viime vuonna, että valtio­sään­nöstä ei johdu mitään estettä, jos ravin­to­loi­den perus­oi­keus­ra­joi­tuk­sissa nouda­tet­tai­siin samaa menet­te­lyä muiden elin­kei­no­jen kanssa. Eli päätös­valta siir­tyisi halli­tuk­selta aveille. Tämä paran­taisi perus­oi­keuk­sien yhden­ver­tai­sem­paa toteu­tu­mista yrit­tä­jien ja työn­te­ki­jöi­den piirissä. Halli­tus­puo­luei­den kannat­taisi tämä vihje ottaa nyt vaka­vaan harkin­taan, eten­kin jos kunnol­li­sia perus­teita ravin­tola-alan erilai­selle kohte­lulle ei ole.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.1.2023

Petteri Orpo: Nyt on oikea aika kään­tää Suomi oike­aan suun­taan

Petteri Orpon puhe ristei­ly­väelle sunnun­taina 29.1.2023. Aika. Aris­to­te­leen mukaan aika on muutosta ja liikettä. Toisille aika on nyky­het­kien sarja.  Minulle

24.1.2023

Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta.

24.1.2023

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

Skip to content