Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Häkkä­nen: Naton sisä­puo­lella on turval­li­sem­paa

Häkkä­nen: Naton sisä­puo­lella on turval­li­sem­paa

Julkaistu:

Neuvos­to­lii­ton romah­dus loi toivoa Venä­jän demo­kraat­ti­sesta kehi­tyk­sestä. Hyvin nopeasti se alkoi kuiten­kin luisua väärään suun­taan. Mediaa, yrityk­siä, oikeus­lai­tosta ja kansa­lai­syh­teis­kun­taa otet­tiin kont­rol­liin. Valtaa keski­tet­tiin, otteet kove­ni­vat ja alkoi soti­laal­li­nen varus­tau­tu­mi­nen.

Suur­val­lan sisäi­nen kehi­tys heijas­tuu histo­riasta tutulla tavalla aina myös naapu­ri­val­tioi­hin. Vapau­den ja demo­kra­tian tielle pyrki­viä rangais­taan anka­rasti, aivan kuten Neuvos­to­lii­ton­kin aikana. Siksi Tshetshe­nian sota 2000-luvun alussa, siksi Geor­gian sota 2008, siksi hyök­käys Ukrai­naan 2014, siksi Venäjä pommitti sivii­lejä Syyriassa ja siksi tuore suur­sota koko Ukrai­nassa. 

Nyt Euroo­passa on alka­nut uusi vaaral­li­sempi aika­kausi. Venäjä haluaa jälleen laajen­tua väki­val­tai­sesti.

Suomi on koke­nut naapu­rin histo­rian ja tunnemme nykyi­set toimin­ta­ta­vat. Venä­jän histo­rial­li­set kään­teet ovat aina vaikut­ta­neet Suomen turval­li­suu­teen. Viisaalla ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kalla turvaamme asemamme ja kestämme myrs­kyi­sät­kin ajat. 

Suomi on sotien jälkeen määrä­tie­toi­sesti raken­ta­nut polkua länteen ja pitä­nyt huolta omasta puolus­tus­ky­vystä. Länti­nen suunta EU-jäse­nyyk­si­neen on ollut turval­li­suus­po­liit­ti­nen valinta. Tänä keväänä sen merki­tys on suurempi kuin koskaan ennen. 

Samalla on selvää, että nyt on otet­tava kaikki keinot käyt­töön turval­li­suu­temme vahvis­ta­mi­seksi. Maan­puo­lus­tuk­sen ja koko­nais­tur­val­li­suu­den resurs­seja on lisät­tävä. Maakaup­poi­hin, ener­gi­aan, miina­so­pi­muk­siin ja muihin nykyi­siin heik­kouk­siimme on tehtävä korjaus­liik­keet. Saman­mie­lis­ten maiden yhteis­työtä on tiivis­tet­tävä niin EU:ssa kuin kahden­vä­li­ses­ti­kin. 

Nämä perin­tei­set turval­li­suut­tamme vahvis­ta­vat pila­rit eivät ole paras mahdol­li­nen turva. Suomen tulee hakeu­tua muiden länsi­val­to­jen tavoin puolus­tus­liitto Naton täysi­val­tai­seksi jäse­neksi. 

Nato perus­tet­tiin toisen maail­man­so­dan jälkeen Euroo­pan vapai­den demo­kra­tioi­den suojaksi. Jäse­nyys toisi Suomelle perus­ta­mis­so­pi­muk­sen viiden­nen artiklan mukai­set turva­ta­kuut. 

Hyök­käys yhtä vastaan on hyök­käys kaik­kia vastaan. Mahdol­li­nen hyök­kääjä joutuisi jatkossa otta­maan huomioon Suomen oman puolus­tus­voi­man lisäksi kaik­kien Nato-maiden yhtei­sen puolus­tus­voi­man. Näin vahvat turva­ta­kuut tuovat ennalta estä­vän pidäk­keen soti­laal­li­selle painos­tuk­selle tai hyök­käyk­selle.

Juuri tämän soli­daa­ri­suu­den vuoksi valtaosa EU-maista on liit­ty­nyt Natoon. Yhtei­sen puolus­tuk­sen ja turva­ta­kui­den antama suoja on niin vahva, että se on estä­nyt hyök­käyk­set Nato-maihin. 

Yhteen­kään Nato-maahan ei ole järjes­tön yli 70-vuoti­sen histo­rian aikana hyökätty. Rauhan tehtä­väs­sään Nato on onnis­tu­nut. 

Kokoo­mus on avoi­mesti ja johdon­mu­kai­sesti kannat­ta­nut Nato-jäse­nyyttä jo 16 vuoden ajan. Olisimme halun­neet viedä Suomen Natoon jo pouta­sään aikana. Nyt päätök­set joudu­taan teke­mään vaikeam­pana aikana. Tiedämme jäse­nyy­den riskit. Samalla tiedämme, että riskit Naton ulko­puo­lelle jäämi­sessä ovat vielä suurem­mat.  

Kansain­vä­li­nen tilanne on arvaa­ma­ton, eikä pienen maan kannata tuhlata yhtään ylimää­räistä päivää omaan byro­kra­ti­aan. Edus­kun­nalta edel­ly­te­tään nyt huolel­lista, mutta ripeää otetta. 

Päätök­sen­te­koa varten jokai­selle kansan­edus­ta­jalle tulee varmis­taa yhden­ver­tai­nen tieto­pohja ratkai­sun perus­taksi - valio­kun­nasta riip­pu­matta. Yhtei­set tiedot, yhtei­nen päätös. Siitä syntyy sitou­tu­mi­nen uuteen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan pila­riin, joka kestää myös mahdol­li­sia myrs­kyi­siä aikoja. 

Edus­kun­nan olisi keskey­tet­tävä muiden asioi­den käsit­tely Nato-ratkai­sun ajaksi. Ei-vält­tä­mät­tö­mien asioi­den keskeyt­tä­mi­nen muuta­maksi viikoksi antaisi jokai­selle kansan­edus­ta­jalle riit­tä­västi aikaa oman kannan muodos­ta­mi­seen. Äkil­li­sesti muut­tu­neen turval­li­suus­po­liit­ti­sen tilan­teen vuoksi Nato-ratkaisu on asetet­tava kaiken muun edus­kun­ta­työn edelle. 

Edus­kun­nan ei myös­kään tule ennalta rajata Suomen Nato-jäse­nyy­den yksi­tyis­koh­tia. Kaikista jäse­nyy­den elemen­teistä täytyy voida neuvo­tella. Kansal­li­nen turval­li­suus aina etusi­jalle aset­taen. 

Nato-jäse­nyy­destä on käyty keskus­te­lua yli kaksi­kym­mentä vuotta ja selvi­tyk­siä Nato-jäse­nyy­den vaiku­tuk­sista on tehty lukui­sia. Puolus­tus­jär­jes­tel­mämme ja lain­sää­dän­tömme ovat jo valmiiksi Nato-yhteen­so­pi­via. Kansa on osoit­ta­nut vahvan tuen Nato-jäse­nyy­delle. Suomi on täysin valmis liit­ty­mään. 

Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka pitää raken­taa siten, että se parhai­ten varmis­taa suoma­lais­ten vapau­den ja turval­li­suu­den uudella vaaral­li­sem­malla aika­kau­della. Tämä on edus­kun­nan perus­tus­lail­li­sista tehtä­vistä tärkein. Siksi jokai­sen kansan­edus­ta­jan on aika päät­tää, onko suoma­lai­sille turval­li­sem­paa olla Naton sisä­puo­lella vai ulko­puo­lella. 

Kokoo­muk­sen linja on edel­leen johdon­mu­kai­nen: Naton sisä­puo­lella on turval­li­sem­paa.

Valtio­neu­vos­ton ajan­koh­tais­se­lon­teko turval­li­suusym­pä­ris­tön muutok­sesta, ryhmä­puhe kansan­edus­taja Antti Häkkä­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

23.4.2024

Ville Väyry­nen: Tervey­den­huol­lon henki­löstö on moti­voi­tu­nutta ja ammat­ti­tai­toista – heitä ei vain ole riit­tä­västi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen sairaa­la­ver­kosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskus­sai­raa­la­ver­kosto on laaduk­kaaksi tunnus­te­tun erikois­sai­raan­hoi­tomme selkä­ranka. Sillä on merkit­tävä rooli esimer­kiksi koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen,

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

Skip to content