Kokoomus.fi
Sanni Grahn-Laasonen
Grahn-Laasosen puhe Cleantech- ja kauppa­po­li­tiik­ka­se­mi­naa­rissa

Grahn-Laasosen puhe Cleantech- ja kauppa­po­li­tiik­ka­se­mi­naa­rissa

Julkaistu: 1.12.14 Uutiset

Ympäris­tö­mi­nisteri ja kokoo­muksen varapu­heen­johtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi 1.12.2014 cleantech- ja kauppa­po­li­tiik­ka­se­mi­naa­rissa, että suoma­lai­selle cleantech-osaami­sella on kysyntää. Alla on hänen puheensa muutos­va­rauksin.

Arvoisat kuulijat,

on ilo olla täällä tänään puhumassa clean­tec­histä. Olen useaan otteeseen todennut, että ilmas­ton­muutos on maailman suurin bisnes­mah­dol­lisuus. Cleantech on voi olla avain­rat­kai­summe moneen ympäristöä uhkaavaan ongelmaan ja se tarjoaa kestävän ratkaisun myös talous­kas­vulle.

Vuoteen 2050 mennessä maapal­lolla on noin 9 miljardia ihmistä. Vuonna 2030 tarvit­semme eri skenaa­rioiden mukaan tuplasti sen määrän luonnon­re­sursseja mitä planeetta voi tarjota. Maailman energian­ku­lutus kasvaa noin 56 % vuoteen 2040 mennessä. Samalla jätteiden määrä kasvaa.

Tällainen kehitys vaatii uuden tavan luoda talous­kasvua, sellaisen, joka pystyy vastaamaan resurssien niukke­ne­misen ja ilmas­ton­muu­toksen haasteisiin.

Niukkuuteen sopeu­tu­minen ja siihen liittyvät innovaatiot ovat jo synnyt­täneet uutta liike­toi­mintaa monilla cleantech-aloilla. Meillä on uusiu­tuviin pohjaavaa energian­tuo­tantoa, jätehuol­to­rat­kaisuja ja energia- ja resurs­si­te­hok­kuutta paran­tavia tekno­lo­gioita. Seuraavia aaltoja ovat erilaiset älykkäät energia­jär­jes­telmät mukaan lukien energiaa tuottavat kodit, kuluttaja-cleantech, teollinen internet sekä erilaiset jakamiseen ja digita­li­saa­tioon liittyvät palvelut.

Kuten hyvin tiedetään, ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­minen vaatii sekä kansal­lisia että kansain­vä­lisiä toimia. Suomen pitkän aikavälin tavoite on hiili­neut­raali yhteis­kunta. Globaa­lilla tasolla pitää saavuttaa kattava ja sitova kansain­vä­linen ilmas­to­so­pimus.

Minä uskon, että kun valtiot tekevät selkeän päätöksen päästö­ta­voit­teista, vihreät tekno­logiat ja innovaatiot kyllä seuraavat perässä. Tämän vuoksi kaikkia maailman maita koskevan ilmas­to­so­pi­muksen aikaan­saa­minen vuonna 2015 Parii­sissa on keskeistä. Lähden sunnun­taina Limaan, Peruun ilmas­to­ko­koukseen, jossa on tarkoitus valmis­tella Pariisin ilmas­to­so­pi­musta. Tämä on todella tärkeä kokous sen vuoksi, että jos nyt emme saa sovittua keskei­sistä kysymyk­sistä, Pariisin sopimus on vaarassa. Esimer­kiksi Kööpen­ha­minan ilmas­to­kokous kaatui, koska kokouk­sessa oli liikaa avoimia asioita pöydällä.

Lähden varovaisen optimis­tissa tunnel­missa Limaan. Moni maa, Kiina ja Yhdys­vallat mukaan lukien, ovat ilmoit­taneet päästö­ta­voit­teistaan. EU:n vähintään 40 prosentin päästö­leikkaus 2030 mennessä 1990 tasosta on hyvä ja sitä voidaan vielä tiukentaa. Lisää kunnian­himoa tosin tarvitaan, jos kahden asteen tavoite aiotaan saavuttaa, niin kuin hyvin tiedämme.

Kattava ilmas­to­so­pimus lisäisi kansain­vä­listen vihreän tekno­logian markki­noiden ennus­tet­ta­vuutta ja veisi eteenpäin tekno­lo­gioiden kehit­tä­mistä ja käyttöön­ottoa. Yksityisen sektorin mukanaolo ilmas­to­tal­koissa on elintärkeää.

Globaali sopimus­rat­kaisu tarvitaan myös siksi, että se asettaa eri maiden teolli­suuden samanar­voiseen asemaan, mikä olisi tärkeää esimer­kiksi hiilen hinnoit­telun ja siihen liittyvien markki­na­me­ka­nismien kehit­tä­misen kannalta. Globaali hiilen hinnoittelu ohjaisi pitkän aikavälin inves­tointeja energia­sek­to­rilla ja muuttaisi pysyvästi talouden hinta­suh­teita vähähii­lisen tuotannon hyväksi.

Kansain­vä­liset kauppa- ja teolli­suus­jär­jestöt ovatkin koros­taneet kansain­vä­lisen ilmas­to­so­pi­muksen merki­tystä, jotta kaikki toimijat olisivat hiili­pääs­tö­kus­tan­nusten suhteen samalla viivalla.

Hyvät ystävät,

Valtio­neu­voston tavoit­teena on tuplata clean­techin liike­vaihto Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Clean­techin edistä­mi­sessä eturin­ta­massa ovat yritykset, mutta tupla­tak­semme liike­vaihdon uudet ratkaisut tarvit­sevat tuekseen lainsää­däntöä ja kotimark­ki­noiden kannus­teita.

Samalla meidän lainsää­täjien on huoleh­dittava, että lainsää­däntö toimii. Esimer­kiksi kierto­ta­louden edistä­mi­sessä törmätään myös ympäristö- ja jätelain­sää­dän­nöstä aiheu­tuviin esteisiin. Ei voi mennä niin, että säänte­lyllä hidas­tetaan ympäris­tö­fik­sujen ratkai­sujen käyttöön­ottoa.

Lisäksi julkisen sektorin tarvitsee ottaa rohkeammin käyttöön cleantech-ratkaisuja. Suomessa julkinen sektori on merkittävä talou­del­linen toimija ja käyttää noin 25?30 miljardia julkisiin hankin­toihin. Tämä on noin 16 % BKT:sta.

Meillä on halli­tuk­sessa linjattu tavoit­teita julkisen sektorin ostoko­rille. Kesällä 2013 hallitus hyväksyi Valtio­neu­voston periaa­te­pää­töksen Kestävien ympäristö- ja energia­rat­kai­sujen edistä­mi­sestä julki­sissa hankin­noissa.

Esimerkkejä kestä­vistä cleantech-hankin­noista, joita Suomessa on viime vuosina toteu­tettu, ovat muun muassa ensim­mäinen passii­vi­ta­soinen palve­lutalo Siilin­jär­velle, uusi voima­lai­tos­tyyppi Toholam­mille sekä Vantaan 14 kiinteistön energia­te­hok­kuutta parantava ESCO-hankinta.

Uudet innovaatiot paitsi vähen­tävät päästöjä niin myös luovat työpaikkoja. Hiili­neut­raa­li­suuteen pyrkivät Hinku-kunnat, joita on tällä hetkellä 17 ja joissa asuu noin 400 000 asukasta, ovat viidessä vuodessa vähen­täneet kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä keski­määrin 19 prosenttia ja luoneet samalla uusia työpaikkoja.

Sitran käynnis­tämän resurs­si­viisas Jyväskylä-kokeilun perus­teella Sitra on ennus­tanut, että Jyväs­kylän kokoi­selle kaupun­ki­seu­dulle olisi mahdol­lista luoda tuhat uutta työpaikkaa ja sadan miljoonan euron myönteiset talous­vai­ku­tukset vuodessa resurs­si­vii­sailla toimen­pi­teillä.

Hyvät ystävät,

jos julkinen hallinto voi vauhdittaa clean­techiä niin voivat myös kulut­tajat. Ympäris­tö­tie­toisuus lisääntyy ja ekolo­gi­sesti ajatte­levien yritysten painoarvo jatkaa kasva­mistaan.

Yhä enemmän kysyntä täällä Suomessa ja muualla maail­malla kohdistuu ratkai­suihin, jotka auttavat ihmisiä vähen­tämään energian ja luonnon­va­rojen kulutustaan radikaa­listi. Tästä kertoo esimer­kiksi se, että kaksi jakamis­ta­lous­yri­tystä, kyyti­palvelu Über ja maailman ekolo­gisin hotelli Airbnb, nousivat keväällä maailman arvok­kaimpien startup-yritysten listalla kärki­si­joille.

Meillä minis­te­riöis­säkin tuetaan muutosta paitsi ohjauk­sella ja lainsää­dän­nöllä, myös konkreet­ti­silla kokei­luilla. Osana Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa ympäris­tö­mi­nis­teriö on rahoit­tanut kokeilua, jossa on kehitetty vuoden ajan lupaavien ideoiden pohjalta yrityksiä, jotka tarjoavat kulut­ta­jille matala­pääs­töisen asumisen, liikku­misen ja ruokailun mahdol­li­seksi tekeviä tuotteita ja palve­luita. Tällä hetkellä muutamia yrity­si­deoita pilotoidaan esim. Jyväs­ky­lässä ja Kuopiossa.

Ympäris­tö­tek­no­logian maail­man­mark­ki­noiden on arvioitu kasvavan tällä hetkellä yli 10 prosenttia vuodessa. Suomessa ei ehkä ihan täysin ole käytetty markki­noiden kasvun luomia mahdol­li­suuksia. Viennin osuus ympäris­tö­tek­no­logian alalla on jo suuri, mutta se on suhteel­lisen pienen ryhmän käsissä. Monille muille ratkai­suille ja yrityk­sille olisi tilaa ja kysyntää.

On tärkeää jatku­vasti terävöittää sitä, mikä on Suomen clean­techin kärki. Meidän ei kannata tehdä kaikkea vähän, vaan keskittyä tiettyihin ydina­lueisiin. Tämä terävöit­tä­minen on tärkeää erityi­sesti markki­noin­nissa ja vienni­ne­dis­tä­mi­sessä.

Suoma­lai­silla yrityk­sillä on etumatkaa muihin esimer­kiksi vesio­saa­mi­sessa, bioenergia- ja biota­lous­tuot­teissa ja materiaali- ja energia­te­hok­kuu­dessa. Näitä meidän tulisi markki­noida maail­malla yhä näkyvämmin.

Viime viikolla olin cleantech-vienni­ne­dis­tä­mis­mat­kalla Kiinassa. Sovimme Kiinan ympäris­tön­suo­je­lu­mi­nis­terin kanssa Suomen ja Kiinan välisen cleantech-yhteistyön syven­tä­mi­sestä. Ehdotin muun muassa, että hyvää yhteis­työtä Pekingin ilman­laa­tuon­gelman paran­ta­mi­seksi laajen­net­taisiin vesien ja maaperän puhdis­tukseen sekä laajen­net­taisiin alueel­li­sesti myös Pekingin ulkopuo­lelle. Kiina­lainen kollegani innostui ideasta ja tarttui ehdotukseen.

Matkasta jäi päällim­mäi­seksi vahva tunne siitä, että suoma­lai­selle clean­tec­hille on kysyntää. Nyt se pitää saada markki­noille.

Näillä sanoin toivotan kaikille mielen­kiin­toista ja ajatuksia herät­tävää seminaaria!


Kokoomus.fi