Kokoomus.fi
Grahn-Laasonen: Sääntelyn purka­minen alkaa tuottaa tulosta

Grahn-Laasonen: Sääntelyn purka­minen alkaa tuottaa tulosta

Julkaistu: 13.2.15 Uutiset

Sääntelyn paran­ta­minen ja turhan byrokratian karsi­minen on noussut poliit­tisen keskus­telun ytimeen.

Kokosimme vuonna 2013 edusta­ja­kol­legani Lasse Männistön kanssa 46 mieles­tämme järje­töntä lakia ja sääntöä keskus­te­lu­na­vauk­seksi siitä, sortuuko Suomi ylisään­telyyn. Lumipallo lähti pyörimään ja nyt ollaan siinä pisteessä, että ensim­mäiset tukit normi­su­masta on saatu liikkeelle.

Sääntelyn purka­minen on terveen järjen ja kohtuuden palaut­ta­mista. Se tarkoittaa yrittä­jyyden ja kasvun esteiden purka­mista, lupapro­sessien vauhdit­ta­mista, ylimää­räisen byrokratian karsi­mista ja sitä, ettei lailla tai viran­omais­mää­räyk­sillä puututa ihmisten elämään silloin, kun ei ole välttä­mä­töntä.

Olen ylpeä ensim­mäi­sistä konkreet­ti­sista tulok­sista. Eduskunta hyväksyy aivan lähipäivinä minis­te­ri­kauteni suurimman lakipa­ketin, ympäris­tön­suo­je­lulain toisen vaiheen. Se vähentää lupaha­ke­musten määrää 20 prosen­tilla! Yrittä­jille se tarkoittaa hyviä uutisia. Muun muassa ympäris­tö­luvan määrä­ai­kais­tar­kis­tuk­sista luovutaan eli lupaa ei tarvitse uusia, jos toiminta ei muutu. Vähemmän byrokratiaa ja kaiken lisäksi säästöä lupamak­suissa.

Lisää on luvassa. Arvos­tetun selvi­tys­miehen Lauri Tarastin johtama ryhmä etsii pikai­sella aikatau­lulla helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot vauhdittaa lupapro­sesseja. Tältä työltä odotan paljon. Suomessa on kansain­vä­li­sesti vertailtuna jäykät, hitaat ja byrokraat­tiset lupapro­sessit, joissa on jumissa arviolta 3-4 miljardin euron arvosta erilaisia inves­tointeja - vain odotta­massa lupaa. Jotta sääntely ei asetu Suomessa kasvun esteeksi, luvitukseen tulisi harkita käsit­te­ly­ta­kuuta ja lisää harppauksia kohti yhden luvan periaa­tetta.

Olen myös esittänyt, että ison kokoluokan inves­tointien kohdalla tarvitaan ennak­ko­me­nettely viran­omaisten kanssa, jotta lupapro­sessi nopeutuu. Näin tehtiin Äänekosken biotuo­te­tehtaan pilotissa.

Lainsää­dän­nössä tulee jatkossa aina arvioida erikseen yritys­vai­ku­tukset: hanka­loit­taako tämä säädös elinkei­noe­lämän toimintaa, tuleeko tästä lisää esteitä inves­toin­neille tai uusille työpai­koille, johtaako tämä kasvun hidas­tu­miseen? Teolli­suuden kustannus- ja säänte­ly­taakkaa ei saa enää lisätä. Suoma­lainen teollisuus on jo kanto­ky­kynsä rajoilla, kilpai­lu­ti­lanne maail­malla on armoton.

Ympäris­tö­lain­sää­dän­nössä Suomea on uudis­tettava siten, että lainsää­dän­tömme kannustaa uusien, entistä parempien tapojen kehit­tä­miseen ja uuden tekno­logian hyödyn­tä­miseen. Liian usein Suomessa uusi tekno­logia törmää vanhaan, jousta­mat­tomaan säädös­pohjaan, joka kaataa hyvät ideat tai ainakin hidastaa lannistaen.

Maailma on muuttunut, monimut­kais­tunut ja sisältää paljon keski­näis­riip­pu­vuuksia. Kohtaa­mamme yhteis­kun­nal­liset ongelmat ovat yhä monimut­kai­sempia ja viheliäi­sempiä. Vanhat ratkai­se­misen tavat - kuten uusien normien raken­ta­minen, lisärahan syytä­minen tai komiteat ja kokonai­suu­dis­tukset - eivät enää aina toimi.

Sen sijaan, että kuvitellaan asioiden ratkeavan työryh­missä ja komiteoissa, Suomeen tarvitaan uuden­lainen kokei­lu­kult­tuuri. Pistetään enemmän aikaa eri ratkai­su­mallien konkreet­tiseen kokeiluun ja vähemmän aikaa kokous­ta­miseen. Kaiken kattavia, täydel­lisiä ratkaisuja voi pyöri­tellä paperilla loput­tomiin.

Politiik­ka­ko­keilut tulee vakiin­nuttaa osaksi muutosten tekemistä. Tarvitaan kokei­lua­lueita, joilla uusia innovaa­tioita voidaan testata kevyem­millä lupapro­ses­seilla. Luodaan lainsää­dän­nöl­liset edelly­tykset satun­nais­tet­tujen kenttä­ko­keiden toteut­ta­miseen ja avataan palve­lujen kehit­tä­minen kansa­lai­sille, sillä he ovat tarpei­densa parhaita asian­tun­ti­joita.

Suomi ei käännä kurssiaan, ellemme tee rohkeita uudis­tuksia. Tulevalla halli­tus­kau­della periaat­teena tulee olla “yksi sisään, kaksi ulos”. Aina kun säädetään uusi pykälä, puretaan kaksi.

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 13.2.2015


Kokoomus.fi