Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Grahn-Laaso­nen: Miten pois­tamme kier­to­ta­lou­den esteet?

Grahn-Laaso­nen: Miten pois­tamme kier­to­ta­lou­den esteet?

Julkaistu:

Maail­man­laa­jui­sesti tarkas­tel­tuna kulu­tus lisään­tyy, väestö kasvaa ja luon­non­va­rat hupe­ne­vat. Ilman suun­nan­muu­tosta ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fit ovat nurkan takana. Samaan aikaan Suomi tarvit­see kipeästi uusia tapoja luoda kestä­vää kasvua, työpaik­koja ja hyvin­voin­tia.

Kier­to­ta­lous tarjoaa vastauk­sia tämän ajan polt­ta­viin kysy­myk­siin. Olemme tänään kuul­leet, että kier­to­ta­lous on paljon enem­män kuin tehos­tet­tua kier­rä­tystä. Se on uusi talous­malli, jossa tuot­teet ja proses­sit suun­ni­tel­laan siten, että jätettä ei synny, ja mate­ri­aa­lit sekä niiden arvo säily­vät kier­rossa.

Pitkällä aika­vä­lillä muutos kohti kier­to­ta­loutta on väis­tä­mä­tön. Kier­to­ta­lous ei ole vaih­toehto, vaan se on yksin­ker­tai­sesti vält­tä­mät­tö­myys. Jos ryhdymme muutok­siin nyt, voimme olla etujou­koissa vaali­massa ympä­ris­töä tule­ville suku­pol­ville sekä luoda uutta kestä­vää liike­toi­min­taa ja työpaik­koja Suomeen.

Kier­to­ta­lous on mahdol­li­suus koko Euroo­palle.

Komis­sio on kier­to­ta­lous­tie­don­an­nos­saan toden­nut, että kier­to­ta­lou­den toimen­pi­tei­den avulla voitai­siin saavut­taa netto­sääs­töt, jotka ovat 600 miljar­dia euroa tai 8 prosent­tia EU:n yritys­ten vuosit­tai­sesta liike­vaih­dosta. Samalla voitai­siin vähen­tää vuosit­tai­sia kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä 2?4 prosen­tilla. Vuoteen 2030 mennessä voitai­siin luoda yli kaksi miljoo­naa työpaik­kaa enem­män kuin jatket­taessa toimin­taa enti­seen tapaan.

Komis­sio ilmoitti ennen joulua, että se vetää pois uuteen valmis­te­luun kier­to­ta­lous­pa­ke­tin yhtey­dessä teke­mänsä aloit­teen EU:n jäte­po­li­tii­kan ja kier­rä­tys­ta­voit­teita koske­vien jäte­di­rek­tii­vien uudis­ta­mi­sesta. Aloite varmasti tarvit­see hiomista, mutta sen pois­ve­tä­mi­nen ei ollut oikea signaali. Jäsen­mailla, myös Suomella, on tahtoa edis­tää kunnian­hi­moi­sia ja samalla realis­ti­sia kier­rä­tys­ta­voit­teita ja tulemme sitä komis­siolta edel­lyt­tä­mään.

EU:n aika­tau­luista riip­pu­matta Suomen on aika valpas­tua. Tänään on jo moneen kertaan todettu, kuinka Sitran tuoreen selvi­tyk­sen mukaan kier­to­ta­lous tarjoaa Suomelle hyvin varo­vasti arvioi­den 1,5 -2,5 miljar­din euron talou­del­li­sen poten­ti­aa­lin ja uudis­tu­mis­mah­dol­li­suu­den. Tätä ei ole varaa olla käyt­tä­mättä.

Meillä on jo nyt hyviä esimerk­kejä kier­to­ta­lou­desta. Esimer­kiksi uusi­kau­pun­ki­lai­nen Sybi­mar on kehit­tä­nyt vesi­vil­je­lyyn ja kalan­ja­los­tuk­seen sulje­tun kier­ron ratkai­sun, jossa ravin­teet, vesi, hukka­lämpö ja hiili­diok­sidi kier­rä­te­tään takai­sin ruoan- ja ener­gian­tuo­tan­toon.

Koti­kau­pun­kini Forssa on kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vijä ja siellä sijait­see Suomen ehkäpä pisim­mälle kier­to­ta­lou­den ympä­rille muodos­tu­nut keskit­tymä, joka on synnyt­tä­nyt moni­puo­li­sia teol­li­sia symbioo­seja. Lähia­lu­een ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den biojät­teistä tehdään Envor Grou­pin toimesta biokaa­sua, jota käyte­tään ener­giana lasi­vil­la­tuo­tan­nossa Saint Gobain Isove­rin tehtaalla. Raaka-aineena tehtaan tuotan­nossa toimii Uusio­ai­nes Oy:n toimit­tama kier­rä­tys­lasi. Loppu­tuot­teesta osa menee vieressä sijait­se­valle Parman beto­nie­le­ment­ti­teh­taalle valmi­se­le­ment­tien eris­teeksi.

Huomio­nar­voista on, että kier­to­ta­lous avaa uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia tutuille toimia­loille. Sitran selvi­tyk­ses­sä­hän suurim­maksi hyöty­jäksi nousi kone­pa­ja­teol­li­suus, jolle kier­to­ta­lous tarjoaa Suomessa noin 300?450 miljoo­naa euron kasvu­po­ten­ti­aa­lin. Toisaalta ei sovi unoh­taa kulut­ta­ja­mark­ki­noita. Erilai­set jaka­mis­ta­lou­den muodot vahvis­tu­vat koko ajan. On kehit­ty­neitä netti­kirp­pu­to­reja, yhteis­käyt­tö­au­toja ja niin edel­leen. Mahdol­li­suu­det ovat lähes rajat­to­mat.

Kier­to­ta­lou­desta tekee mielek­kään juuri se, että se tarjoaa liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia niin isoille yrityk­sille kuin uusille start-upeil­le­kin. Samalla se tarjoaa suuren sääs­tö­mah­dol­li­suu­den koti­ta­louk­sille.

Arvoi­sat tilai­suu­den osanot­ta­jat,

Mitä sitten tarvi­taan, että kier­to­ta­lou­desta tulisi arki­päi­vää ja osa suoma­laista elämän­muo­toa ja elin­kei­no­toi­min­taa? Millä konkreet­ti­silla toimilla pääsemme eteen­päin?

Ensiksi meidän on tarkas­tel­tava lain­sää­dän­töä ja vero­tusta. Kier­to­ta­lou­den tuotan­toa, tuot­teita ja palve­luita sääte­le­vät erityi­sesti tuote­lain­sää­däntö, hankin­ta­lain­sää­däntö, maan­käyttö- ja raken­nus­lain­sää­däntö sekä ympä­ris­tö­lain­sää­däntö. Näitä tulee kehit­tää tuke­maan kier­to­ta­loutta edis­tä­viä ratkai­suja.

Ekolo­gi­nen vero­uu­dis­tus ei ole vielä lähel­le­kään valmis. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä tulee edel­leen siir­tää työn verot­ta­mi­sesta ympä­ris­tölle haital­lis­ten toimin­to­jen verot­ta­mi­seen. Kier­to­ta­loutta voidaan edis­tää monin erilai­sin vero­tuk­sel­li­sin keinoin, ja tämän tulee olla vahvasti heti ensias­ke­leista lähtien seuraa­van halli­tuk­sen agen­dalla.

Toiseksi meidän on ymmär­ret­tävä, että toimi­vat koti­mark­ki­nat ovat avain menes­ty­mi­seen kansain­vä­li­sesti. Mark­ki­nat ovat tärkeä tekijä, sillä niuk­ko­jen resurs­sien tehok­kaasta hyödyn­tä­mi­sestä tulee jatkossa yhä olen­nai­sempi kilpai­lu­te­kijä.

Tarvit­semme Suomessa lisää kier­rä­tys­mark­ki­noita tuke­via inno­vaa­tioita, tutki­musta ja kehi­tystä, uusia liike­toi­min­ta­mal­leja, tuot­tei­den ekosuun­nit­te­lua. Tässä yhtey­dessä haluan koros­taa julkis­ten hankin­to­jen merki­tystä ja myös yritys­ta­son clean­tech-hankin­toja. Toisaalta kansa­lai­set ja kulut­ta­jat ovat keskei­sessä roolissa kier­to­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sien toteut­ta­jina. Se on selvää, että kier­to­ta­lou­den on perus­tut­tava mark­ki­na­läh­töi­syy­teen.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Suurin muutos kohti kier­to­ta­loutta lähtee yrityk­sistä ja kulut­ta­jista, jokai­sesta meistä, mutta poli­tii­kan keinoin muutosta voidaan vauh­dit­taa. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö selvit­tää ja toteut­taa omalla toimia­lal­laan kier­to­ta­loutta edis­tä­viä toimen­pi­teitä ja pois­taa esteitä.

1) Etsimme parhail­laan keinoja, kuinka tukea kier­to­ta­loutta edis­tä­viä ratkai­suja Suomessa. Tämä tehdään valtio­neu­vos­ton selvi­tys- ja tutki­mus­toi­min­nan puit­teissa.

2) Suomi on jättä­nyt komis­siolle n. 15 miljoo­nan euron rahoi­tus­ha­ke­muk­sen kier­to­ta­lous­a­jat­te­lua tuke­vasta Alueel­li­nen resurs­si­te­hok­kuus -hank­keesta. Tässä on mukana monia yrityk­siä ja muita toimi­joita kolmelta eri alueelta.

3) Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö perusti jätea­lan stra­te­gi­sen yhteis­työ­ryh­män syys­kuussa 2014. Ryhmän tavoit­teena on muun muassa seurata ja analy­soida jäte­huol­lon tule­vai­suutta ja edis­tää jätea­lan lain­sää­dän­nön kehit­tä­mistä. Yhteis­työ­ryhmä toimii esimer­kiksi valta­kun­nal­li­sen jäte­suun­ni­tel­man laati­mi­sen ohjaus­ryh­mänä.

Koska kier­to­ta­lous on paljon muuta­kin kuin jäte­huol­toa, aion laajen­taa yhteis­työ­ryh­män tehtä­vä­ku­vaa laajem­min kier­to­ta­lou­teen. Yhteis­työ­ryh­män laaja­poh­jai­suus antaa tähän hyvät mahdol­li­suu­det.

4) Pian laitamme käyn­tiin myös työryh­män, jonka tehtä­vänä on laatia jäte­lain­sää­dän­nön sovel­ta­mis­oh­jeita sekä iden­ti­fioida jäte­lain mahdol­li­sia muutos­tar­peita. Tämä työryhmä tulee työs­ken­te­le­mään jätea­lan stra­te­gi­sen yhteis­työ­ryh­män alai­suu­dessa.

Näiden lisäksi on päätetty muun muassa jättei­den hyödyn­tä­mistä maara­ken­ta­mi­sessa koske­van ns. MARA-asetuk­sen uudis­ta­mi­sesta, ja valta­kun­nal­li­sen jäte­suun­ni­tel­man uudis­ta­mi­nen on aloi­tettu. Lisäksi minis­te­riössä lähde­tään selvit­tä­mään tarvetta ja mahdol­li­suuk­sia valmis­tella kansal­li­sia jätteeksi luokit­te­lun päät­ty­mistä koske­via kritee­rejä.

Tässä yhtey­dessä haluan nostaa esiin myös hitaita lupa­me­net­te­lyjä koske­van suju­voit­ta­mis­työn, jossa on syksyn aikana edetty jo konkreet­ti­siin tulok­siin ja joka jatkuu kunnian­hi­moi­sesti. Tässä asiassa etenemme nyt ihan uudella vauh­dilla.

Parhail­laan minis­teri Lauri Taras­tin johtama arvioin­ti­ryhmä, jossa Sitra­kin on mukana, etsii helmi­kuun loppuun mennessä parhaat keinot lupa­pro­ses­sien vauh­dit­ta­mi­seksi ympä­ris­tön­suo­je­lun tasosta tinki­mättä. Tarvit­semme uusia teke­mi­sen tapoja myös tässä, sillä liian usein uudet, ympä­ris­tö­fik­sut tekno­lo­giat törmää­vät vanhaan, jous­ta­mat­to­maan lain­sää­dän­töön ja lannis­ta­vaan byro­kra­ti­aan. Uudet inno­vaa­tiot tarvit­se­vat vauh­tia, eivät hidas­teita!

Hyvät kuuli­jat,

Lopuksi haluai­sin koros­taa alueel­lis­ten ja paikal­lis­ten ratkai­su­jen merki­tystä. Käytän­nön inves­toin­neista ja toimin­ta­rat­kai­suista suuri osa tehdään alueilla, joilla on erilai­set lähtö­koh­dat, ominais­piir­teet ja veto­voima. Samalla kun Suomi ja maailma kaupun­gis­tu­vat, kasvaa kaupun­ki­seu­tu­jen merki­tys inno­vaa­tioi­den kehit­tä­jinä ja käyt­töö­not­ta­jina. Meillä Suomessa jo monet kaupun­git, kuten Turku, Forssa ja Jyväs­kylä ovat etujou­koissa kehit­tä­mässä kier­to­ta­lou­den kestä­viä ratkai­suja. Haluan kannus­taa myös muita kaupun­keja mukaan.

Meidän on tehtävä koti­läk­syt hyvin, arvioi­tava omat mahdol­li­suu­temme ja lähdet­tävä rohkeasti globaa­leille mark­ki­noille. Vain edel­lä­kä­vi­jät voivat olla voit­ta­jia ja Suomella on erit­täin hyvät asemat nousta kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vi­jäksi. Sitra on käyn­nis­tä­mässä oman ohjel­man kier­to­ta­lou­den toteut­ta­mi­seksi, jossa edis­te­tään kier­to­ta­lou­den kulut­ta­ja­läh­töi­siä liike­toi­min­ta­mal­leja. Valtio­neu­vosto tukee lämpi­mästi aloi­tetta ja haluaa olla mukana yhteis­työssä Sitran ja yritys­ten kanssa synnyt­tä­mässä uutta kier­to­ta­lous­lii­ke­toi­min­taa. Sitä Suomi ja maailma tarvit­se­vat.

Ympä­ris­tö­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen puhe SITRA:n Kier­to­ta­lous Suomessa -tapah­tu­massa 13.1.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content