MENU
Grahn-Laasonen: Miten poistamme kierto­ta­louden esteet?

Grahn-Laasonen: Miten poistamme kierto­ta­louden esteet?

Julkaistu: 13.01.2015 Uutiset

Maail­man­laa­jui­sesti tarkas­teltuna kulutus lisääntyy, väestö kasvaa ja luonnon­varat hupenevat. Ilman suunnan­muu­tosta ympäris­tö­ka­ta­strofit ovat nurkan takana. Samaan aikaan Suomi tarvitsee kipeästi uusia tapoja luoda kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvin­vointia.

Kierto­talous tarjoaa vastauksia tämän ajan polttaviin kysymyksiin. Olemme tänään kuulleet, että kierto­talous on paljon enemmän kuin tehos­tettua kierrä­tystä. Se on uusi talous­malli, jossa tuotteet ja prosessit suunni­tellaan siten, että jätettä ei synny, ja materi­aalit sekä niiden arvo säilyvät kierrossa.

Pitkällä aikavä­lillä muutos kohti kierto­ta­loutta on väistä­mätön. Kierto­talous ei ole vaihtoehto, vaan se on yksin­ker­tai­sesti välttä­mät­tömyys. Jos ryhdymme muutoksiin nyt, voimme olla etujou­koissa vaali­massa ympäristöä tuleville sukupol­ville sekä luoda uutta kestävää liike­toi­mintaa ja työpaikkoja Suomeen.

Kierto­talous on mahdol­lisuus koko Euroo­palle.

Komissio on kierto­ta­lous­tie­don­an­nossaan todennut, että kierto­ta­louden toimen­pi­teiden avulla voitaisiin saavuttaa netto­säästöt, jotka ovat 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosit­tai­sesta liike­vaih­dosta. Samalla voitaisiin vähentää vuosit­taisia kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä 2?4 prosen­tilla. Vuoteen 2030 mennessä voitaisiin luoda yli kaksi miljoonaa työpaikkaa enemmän kuin jatket­taessa toimintaa entiseen tapaan.

Komissio ilmoitti ennen joulua, että se vetää pois uuteen valmis­teluun kierto­ta­lous­pa­ketin yhtey­dessä tekemänsä aloitteen EU:n jätepo­li­tiikan ja kierrä­tys­ta­voit­teita koskevien jätedi­rek­tiivien uudis­ta­mi­sesta. Aloite varmasti tarvitsee hiomista, mutta sen poisve­tä­minen ei ollut oikea signaali. Jäsen­mailla, myös Suomella, on tahtoa edistää kunnian­hi­moisia ja samalla realis­tisia kierrä­tys­ta­voit­teita ja tulemme sitä komis­siolta edellyt­tämään.

EU:n aikatau­luista riippu­matta Suomen on aika valpastua. Tänään on jo moneen kertaan todettu, kuinka Sitran tuoreen selvi­tyksen mukaan kierto­talous tarjoaa Suomelle hyvin varovasti arvioiden 1,5 -2,5 miljardin euron talou­del­lisen poten­ti­aalin ja uudis­tu­mis­mah­dol­li­suuden. Tätä ei ole varaa olla käyttä­mättä.

Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä kierto­ta­lou­desta. Esimer­kiksi uusikau­pun­ki­lainen Sybimar on kehit­tänyt vesivil­jelyyn ja kalan­ja­los­tukseen suljetun kierron ratkaisun, jossa ravinteet, vesi, hukka­lämpö ja hiili­dioksidi kierrä­tetään takaisin ruoan- ja energian­tuo­tantoon.

Kotikau­punkini Forssa on kierto­ta­louden edellä­kävijä ja siellä sijaitsee Suomen ehkäpä pisim­mälle kierto­ta­louden ympärille muodos­tunut keskittymä, joka on synnyt­tänyt monipuo­lisia teollisia symbiooseja. Lähia­lueen ja elintar­vi­ke­ta­louden biojät­teistä tehdään Envor Groupin toimesta biokaasua, jota käytetään energiana lasivil­la­tuo­tan­nossa Saint Gobain Isoverin tehtaalla. Raaka-aineena tehtaan tuotan­nossa toimii Uusio­aines Oy:n toimittama kierrä­tyslasi. Loppu­tuot­teesta osa menee vieressä sijait­se­valle Parman betonie­le­ment­ti­teh­taalle valmi­se­le­menttien eristeeksi.

Huomio­nar­voista on, että kierto­talous avaa uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia tutuille toimia­loille. Sitran selvi­tyk­ses­sähän suurim­maksi hyöty­jäksi nousi konepa­ja­teol­lisuus, jolle kierto­talous tarjoaa Suomessa noin 300?450 miljoonaa euron kasvu­po­ten­ti­aalin. Toisaalta ei sovi unohtaa kulut­ta­ja­mark­ki­noita. Erilaiset jakamis­ta­louden muodot vahvis­tuvat koko ajan. On kehit­ty­neitä netti­kirp­pu­toreja, yhteis­käyt­tö­autoja ja niin edelleen. Mahdol­li­suudet ovat lähes rajat­tomat.

Kierto­ta­lou­desta tekee mielekkään juuri se, että se tarjoaa liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia niin isoille yrityk­sille kuin uusille start-upeil­lekin. Samalla se tarjoaa suuren säästö­mah­dol­li­suuden kotita­louk­sille.

Arvoisat tilai­suuden osanot­tajat,

Mitä sitten tarvitaan, että kierto­ta­lou­desta tulisi arkipäivää ja osa suoma­laista elämän­muotoa ja elinkei­no­toi­mintaa? Millä konkreet­ti­silla toimilla pääsemme eteenpäin?

Ensiksi meidän on tarkas­teltava lainsää­däntöä ja verotusta. Kierto­ta­louden tuotantoa, tuotteita ja palve­luita sääte­levät erityi­sesti tuote­lain­sää­däntö, hankin­ta­lain­sää­däntö, maankäyttö- ja raken­nus­lain­sää­däntö sekä ympäris­tö­lain­sää­däntö. Näitä tulee kehittää tukemaan kierto­ta­loutta edistäviä ratkaisuja.

Ekolo­ginen verouu­distus ei ole vielä lähel­lekään valmis. Verotuksen painopis­tettä tulee edelleen siirtää työn verot­ta­mi­sesta ympäris­tölle haital­listen toimin­tojen verot­ta­miseen. Kierto­ta­loutta voidaan edistää monin erilaisin verotuk­sel­lisin keinoin, ja tämän tulee olla vahvasti heti ensias­ke­leista lähtien seuraavan halli­tuksen agendalla.

Toiseksi meidän on ymmär­rettävä, että toimivat kotimark­kinat ovat avain menes­ty­miseen kansain­vä­li­sesti. Markkinat ovat tärkeä tekijä, sillä niukkojen resurssien tehok­kaasta hyödyn­tä­mi­sestä tulee jatkossa yhä olennai­sempi kilpai­lu­tekijä.

Tarvit­semme Suomessa lisää kierrä­tys­mark­ki­noita tukevia innovaa­tioita, tutki­musta ja kehitystä, uusia liike­toi­min­ta­malleja, tuotteiden ekosuun­nit­telua. Tässä yhtey­dessä haluan korostaa julkisten hankin­tojen merki­tystä ja myös yritys­tason cleantech-hankintoja. Toisaalta kansa­laiset ja kulut­tajat ovat keskei­sessä roolissa kierto­ta­louden mahdol­li­suuksien toteut­tajina. Se on selvää, että kierto­ta­louden on perus­tuttava markki­na­läh­töi­syyteen.

Arvoisat kuulijat,

Suurin muutos kohti kierto­ta­loutta lähtee yrityk­sistä ja kulut­ta­jista, jokai­sesta meistä, mutta politiikan keinoin muutosta voidaan vauhdittaa. Ympäris­tö­mi­nis­teriö selvittää ja toteuttaa omalla toimia­lallaan kierto­ta­loutta edistäviä toimen­pi­teitä ja poistaa esteitä.

1) Etsimme parhaillaan keinoja, kuinka tukea kierto­ta­loutta edistäviä ratkaisuja Suomessa. Tämä tehdään valtio­neu­voston selvitys- ja tutki­mus­toi­minnan puitteissa.

2) Suomi on jättänyt komis­siolle n. 15 miljoonan euron rahoi­tus­ha­ke­muksen kierto­ta­lous­a­jat­telua tukevasta Alueel­linen resurs­si­te­hokkuus -hankkeesta. Tässä on mukana monia yrityksiä ja muita toimi­joita kolmelta eri alueelta.

3) Ympäris­tö­mi­nis­teriö perusti jätealan strate­gisen yhteis­työ­ryhmän syyskuussa 2014. Ryhmän tavoit­teena on muun muassa seurata ja analy­soida jätehuollon tulevai­suutta ja edistää jätealan lainsää­dännön kehit­tä­mistä. Yhteis­työ­ryhmä toimii esimer­kiksi valta­kun­nal­lisen jätesuun­ni­telman laati­misen ohjaus­ryhmänä.

Koska kierto­talous on paljon muutakin kuin jätehuoltoa, aion laajentaa yhteis­työ­ryhmän tehtä­vä­kuvaa laajemmin kierto­ta­louteen. Yhteis­työ­ryhmän laaja­poh­jaisuus antaa tähän hyvät mahdol­li­suudet.

4) Pian laitamme käyntiin myös työryhmän, jonka tehtävänä on laatia jätelain­sää­dännön sovel­ta­mis­oh­jeita sekä identi­fioida jätelain mahdol­lisia muutos­tar­peita. Tämä työryhmä tulee työsken­te­lemään jätealan strate­gisen yhteis­työ­ryhmän alaisuu­dessa.

Näiden lisäksi on päätetty muun muassa jätteiden hyödyn­tä­mistä maara­ken­ta­mi­sessa koskevan ns. MARA-asetuksen uudis­ta­mi­sesta, ja valta­kun­nal­lisen jätesuun­ni­telman uudis­ta­minen on aloitettu. Lisäksi minis­te­riössä lähdetään selvit­tämään tarvetta ja mahdol­li­suuksia valmis­tella kansal­lisia jätteeksi luokit­telun päätty­mistä koskevia kriteerejä.

Tässä yhtey­dessä haluan nostaa esiin myös hitaita lupame­net­telyjä koskevan sujuvoit­ta­mistyön, jossa on syksyn aikana edetty jo konkreet­tisiin tuloksiin ja joka jatkuu kunnian­hi­moi­sesti. Tässä asiassa etenemme nyt ihan uudella vauhdilla.

Parhaillaan ministeri Lauri Tarastin johtama arvioin­ti­ryhmä, jossa Sitrakin on mukana, etsii helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot lupapro­sessien vauhdit­ta­mi­seksi ympäris­tön­suo­jelun tasosta tinki­mättä. Tarvit­semme uusia tekemisen tapoja myös tässä, sillä liian usein uudet, ympäris­tö­fiksut tekno­logiat törmäävät vanhaan, jousta­mat­tomaan lainsää­däntöön ja lannis­tavaan byrokra­tiaan. Uudet innovaatiot tarvit­sevat vauhtia, eivät hidas­teita!

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluaisin korostaa alueel­listen ja paikal­listen ratkai­sujen merki­tystä. Käytännön inves­toin­neista ja toimin­ta­rat­kai­suista suuri osa tehdään alueilla, joilla on erilaiset lähtö­kohdat, ominais­piirteet ja vetovoima. Samalla kun Suomi ja maailma kaupun­gis­tuvat, kasvaa kaupun­ki­seu­tujen merkitys innovaa­tioiden kehit­täjinä ja käyttöö­not­tajina. Meillä Suomessa jo monet kaupungit, kuten Turku, Forssa ja Jyväskylä ovat etujou­koissa kehit­tä­mässä kierto­ta­louden kestäviä ratkaisuja. Haluan kannustaa myös muita kaupunkeja mukaan.

Meidän on tehtävä kotiläksyt hyvin, arvioitava omat mahdol­li­suu­temme ja lähdettävä rohkeasti globaa­leille markki­noille. Vain edellä­kä­vijät voivat olla voittajia ja Suomella on erittäin hyvät asemat nousta kierto­ta­louden edellä­kä­vi­jäksi. Sitra on käynnis­tä­mässä oman ohjelman kierto­ta­louden toteut­ta­mi­seksi, jossa edistetään kierto­ta­louden kulut­ta­ja­läh­töisiä liike­toi­min­ta­malleja. Valtio­neu­vosto tukee lämpi­mästi aloitetta ja haluaa olla mukana yhteis­työssä Sitran ja yritysten kanssa synnyt­tä­mässä uutta kierto­ta­lous­lii­ke­toi­mintaa. Sitä Suomi ja maailma tarvit­sevat.

Ympäris­tö­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen puhe SITRA:n Kierto­talous Suomessa -tapah­tu­massa 13.1.2014


Kokoomus.fi