Kokoomus.fi
Grahn-Laasonen: Jokaisen suoma­laisen on voitava kokea luonnon­suojelu omakseen

Grahn-Laasonen: Jokaisen suoma­laisen on voitava kokea luonnon­suojelu omakseen

Julkaistu: 27.10.14 Uutiset

Ympäris­töstä huoleh­ti­minen on meidän kaikkien asia. Kyse on tulevien sukupolvien asiasta: millaisen elinym­pä­ristön haluamme jättää lapsil­lemme.

Uskon, että kaikki suoma­laiset ovat enemmän tai vähemmän kiinnos­tu­neita luonnon­suo­je­lusta. Tuskin kenel­läkään on ainakaan mitään puhtaita vesistöjä ja rantoja, hyvää ilman­laatua ja monimuo­toista luontoa vastaan. Päinvastoin! Valtaosa meistä haluaa tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja ja potee syylli­syyttä, jos ei arjen paineissa niihin aina pysty.

Luonnon­suo­jeluun liittyy paljon syylli­syy­den­tun­netta ja syyllis­tä­mis­täkin. Paljon mieluummin kannat­taisi keskittyä miettimään, miten voisimme helpottaa ympäristön ja luonnon kannalta hyvien tekojen tekemistä arjessa. Toisaalta, miten voisimme polii­tik­koina tehdä sellaista politiikkaa, joka kannustaa osallis­tumaan luonnon monimuo­toi­suuden vaali­miseen ja joka tukee arjen ympäris­tö­tekoja?

Ympäris­tön­suo­jeluun liittyy monen­laista vastak­kai­na­set­telua. Joko olet ympäris­töih­minen tai et ole. Joko ajat luonnon etua ja jonkun ihan muun asian etua. Minä en usko, että asia on näin musta­val­koinen. Ympäris­tön­suojelu kuuluu kaikille. Ympäris­tö­po­li­tiikka ja luonnon­suojelu on saatava pois pienen porukan margi­naa­lista meidän kaikkien yhtei­seksi asiaksi.

Jotta tähän päästään, meidän täytyy lisätä vuoro­pu­helua eri ympäris­tö­toi­mi­joiden ja kansa­laisten välillä. Viimeisen kahden­kym­menen vuoden ajalta on saatu hyviä tuloksia vahvis­ta­malla vapaa­eh­toi­suuteen perus­tuvia luonnon­suo­je­lu­keinoja. Metsien suojeluun tähtäävä METSO-ohjelma on kerännyt kiitosta kaikilta. Vapaa­eh­toi­suuteen perus­tu­villa keinoilla on pystytty hälven­tämään ympäris­tö­asioihin liittyvää vastak­kai­na­set­telua ja lisättyä luonnon­suo­je­lu­ta­voit­teiden hyväk­syt­tä­vyyttä. Vapaa­eh­toisuus ei tarkoita, ettei olisi sääntöjä tai velvol­li­suuksia. Vapaa­eh­toi­suuteen perus­tu­vissa malleissa maano­mis­tajat ovat voineet myydä maataan luonnon­suo­je­luoh­jelmaan, vaihtaa maata valtion maahan tai saada korvausta yksityisen luonnon­suo­je­lua­lueen perus­ta­mi­sesta. Reilu peli kaikille.

Viime päivinä on puhutut­tanut soiden­suo­jelun täyden­nys­oh­jelma ja haluni selvittää, miten voisimme hyödyntää soiden suoje­lussa metsien­suo­jelun hyviä kokemuksia. Suomen arvok­kaita soita pitää suojella, sillä yli puolet suoluon­to­tyy­peis­tämme on uhana­laisia ja tilanne on erityisen huoles­tuttava eteläi­sessä Suomessa. Soiden­suo­jelun täyden­nys­oh­jelma siis tulee, mutta selvi­tämme, voitai­siinko maaliin päästä enemmän vapaa­eh­toi­suuteen ja yhteis­työhön perus­tu­villa keinoilla pakko­lu­nas­tus­kortin heilut­ta­misen sijaan.

Pakko ei lisää ihmisten sitou­tu­mista luonnon ja ympäristön suojeluun. Vuosien varrella on nähty, mihin vastak­kai­na­settelu maano­mis­tajien ja ympäris­tö­liikkeen välillä voi johtaa.  Sen sijaan tarvit­semme lisää vuoro­pu­helua. Tarvitaan uusi tapa toimia. Jokaisen suoma­laisen on voitava kokea luonnon­suojelu omakseen.

Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeessä 24.10.2014


Kokoomus.fi