MENU
Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tiikan keskiöön

Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tiikan keskiöön

Julkaistu: 15.05.2018 Elinkeinopolitiikan verkosto

Suomen talous­po­liit­tinen keskustelu kaipaa uudis­ta­mista. Suomen kansan­talous kärsii sitkeästä raken­ne­työt­tö­myy­destä ja valtion­ta­louden alijää­mästä, vaikka elämme korkea­suh­danteen huipulla.

Näiden talous­on­gelmien taustalla on elinkei­no­ra­kenteen murros, joka on vienyt Suomesta tehtaita ja työpaikkoja ulkomaille. Suomeen ei ole syntynyt riittä­västi uusia kasvualoja, jotka olisivat pystyneet korvaamaan Nokia-klusterin hajoa­mi­sessa ja suoma­lais­yri­tysten kansain­vä­lis­tyessä tapah­tuneet menetykset. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä ja elinkei­no­ra­kenteen vahvis­ta­mi­sessa. Ne eivät kuitenkaan ole olleet Suomen talous­po­liit­tisen keskus­telun ytimessä, mikä on keskit­tynyt makro­ta­louden kysymyksiin (työttö­myyteen, budjet­ti­va­jeisiin, verotukseen, jne.). Nyt elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikka pitää nostaa talous­po­li­tiikan keskiöön. Niiden avulla voidaan vaikuttaa suoraan Suomen talous­on­gelmien juuri­syihin.

Suomen elinkei­no­ra­kenne ei ole riittävän vahva ja monipuo­linen. Tämä kävi ilmi vuonna 2008 alkaneessa maail­man­ta­louden kriisissä, joka paljasti Suomen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisen yritys­toi­minnan kapeuden. Esimer­kiksi Ruotsi selvisi kriisistä paljon paremmin ja nopeammin monipuo­li­semman elinkei­no­ra­ken­teensa ansiosta. Suomen kansan­talous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisäarvon kasvualoja.

Suomen kansan­talous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisäarvon kasvualoja.

Niiden kehit­tä­minen vaatii elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikan toimin­ta­mallien uudis­ta­mista. Yritysten yleisten toimin­ta­puit­teiden paran­ta­minen tai perin­teisten sektorien kilpai­lue­tujen vaali­minen eivät yksin riitä uusien kasvua­lojen synnyt­tä­miseen. Tämä on nähty parin viime vuosi­kym­menen aikana. Julki­selta sekto­rilta vaaditaan strate­gi­sempaa ja aktii­vi­sempaa toimintaa uusien kasvua­lojen kehit­tä­mi­sessä. Tämä tarkoittaa mm. suoma­laisiin kilpai­lue­tuihin ja uuteen yritys­toi­mintaan perus­tuvien painopis­te­va­lin­tojen tekemistä kansain­vä­li­sesti lupaa­villa liike­toi­minta-alueilla.

Strate­gisia painopis­te­va­lintoja tarvitaan, koska julkisen sektorin resurssit ja suoma­lais­yri­tysten kilpai­luedut ovat rajal­liset. Painopis­tea­lueet tuovat yhteen tietyn alan liike­toi­mintaa kehit­täviä yrityksiä ja muita toimi­joita eri puolilta Suomea, jolloin ne voivat saavuttaa tärkeitä yhteis­työ­etuja. Strate­giset painopisteet luovat myös kansain­vä­listä näkyvyyttä ja referenssejä, jotka houkut­te­levat Suomeen inves­tointeja ja osaamista. Julkis­hal­linnon eri tasoilla on aina tehty yritys­toi­mintaan vaikut­tavia valintoja, mutta ne eivät ole olleet hyvin koordi­noituja tai syste­maat­ti­sesti toisiaan täyden­täviä. Elinkeino- ja innovaa­tio­po­li­tiikkaan tarvitaan nyt strate­gi­sempi toimin­ta­malli. Se vaatii mm. vahvaa analyysi- ja tieto­pohjaa, tiivistä ja pitkä­jän­teistä yhteis­työtä yritys­kentän kanssa sekä osaavia julkisen sektorin toimi­joita.

Talous­po­li­tiikan uudis­ta­minen vaatii myös kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­telun päivit­tä­mistä. Talous­po­li­tii­kassa on perin­tei­sesti keski­tytty yritysten kustannus- ja hinta­kil­pai­lu­kyvyn paran­ta­miseen. Alhaiset kustan­nukset ja hinnat eivät kuitenkaan takaa kestävää kilpai­luetua pitkällä aikavä­lillä, kun alemman kustan­nus­tason maista tulevat yritykset satsaavat pitkä­jän­tei­sesti tuottei­densa laadun ja lisäarvon kehit­tä­miseen. Kestävä kilpai­luetu ja korkea elintaso taataan vain ylivoi­maiseen lisäarvoon panos­ta­malla. Tekno­lo­gisten, organi­sa­to­risten ja insti­tu­tio­naa­listen innovaa­tioiden ohella tämä vaatii asiak­kaiden tarpeiden syväl­listä ymmär­tä­mistä. Uusien kasvua­lojen kehit­tä­misen osalta ylivoi­maiseen lisäarvoon perustuva kilpai­lu­ky­ky­stra­tegia on ainoa järkevä vaihtoehto.


Kokoomus.fi