• FI
  • SV
  • MENU
    Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tii­kan keski­öön

    Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tii­kan keski­öön

    Julkaistu: 15.05.2018 Elinkeinopolitiikan verkosto Verkostoblogit

    Suomen talous­po­liit­ti­nen keskus­telu kaipaa uudis­ta­mista. Suomen kansan­ta­lous kärsii sitkeästä raken­ne­työt­tö­myy­destä ja valtion­ta­lou­den alijää­mästä, vaikka elämme korkea­suh­dan­teen huipulla.

    Näiden talous­on­gel­mien taus­talla on elin­kei­no­ra­ken­teen murros, joka on vienyt Suomesta tehtaita ja työpaik­koja ulko­maille. Suomeen ei ole synty­nyt riit­tä­västi uusia kasvua­loja, jotka olisi­vat pysty­neet korvaa­maan Nokia-klus­te­rin hajoa­mi­sessa ja suoma­lais­yri­tys­ten kansain­vä­lis­tyessä tapah­tu­neet mene­tyk­set. Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sessä ja elin­kei­no­ra­ken­teen vahvis­ta­mi­sessa. Ne eivät kuiten­kaan ole olleet Suomen talous­po­liit­ti­sen keskus­te­lun ytimessä, mikä on keskit­ty­nyt makro­ta­lou­den kysy­myk­siin (työt­tö­myy­teen, budjet­ti­va­jei­siin, vero­tuk­seen, jne.). Nyt elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka pitää nostaa talous­po­li­tii­kan keski­öön. Niiden avulla voidaan vaikut­taa suoraan Suomen talous­on­gel­mien juuri­syi­hin.

    Suomen elin­kei­no­ra­kenne ei ole riit­tä­vän vahva ja moni­puo­li­nen. Tämä kävi ilmi vuonna 2008 alka­neessa maail­man­ta­lou­den krii­sissä, joka paljasti Suomen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sen yritys­toi­min­nan kapeu­den. Esimer­kiksi Ruotsi selvisi krii­sistä paljon parem­min ja nopeam­min moni­puo­li­sem­man elin­kei­no­ra­ken­teensa ansiosta. Suomen kansan­ta­lous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisä­ar­von kasvua­loja.

    Suomen kansan­ta­lous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisä­ar­von kasvua­loja.

    Niiden kehit­tä­mi­nen vaatii elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kan toimin­ta­mal­lien uudis­ta­mista. Yritys­ten yleis­ten toimin­ta­puit­tei­den paran­ta­mi­nen tai perin­teis­ten sekto­rien kilpai­lue­tu­jen vaali­mi­nen eivät yksin riitä uusien kasvua­lo­jen synnyt­tä­mi­seen. Tämä on nähty parin viime vuosi­kym­me­nen aikana. Julki­selta sekto­rilta vaadi­taan stra­te­gi­sem­paa ja aktii­vi­sem­paa toimin­taa uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sessä. Tämä tarkoit­taa mm. suoma­lai­siin kilpai­lue­tui­hin ja uuteen yritys­toi­min­taan perus­tu­vien pain­opis­te­va­lin­to­jen teke­mistä kansain­vä­li­sesti lupaa­villa liike­toi­minta-alueilla.

    Stra­te­gi­sia pain­opis­te­va­lin­toja tarvi­taan, koska julki­sen sekto­rin resurs­sit ja suoma­lais­yri­tys­ten kilpai­lue­dut ovat rajal­li­set. Pain­opis­tea­lu­eet tuovat yhteen tietyn alan liike­toi­min­taa kehit­tä­viä yrityk­siä ja muita toimi­joita eri puolilta Suomea, jolloin ne voivat saavut­taa tärkeitä yhteis­työ­etuja. Stra­te­gi­set pain­opis­teet luovat myös kansain­vä­listä näky­vyyttä ja refe­rens­sejä, jotka houkut­te­le­vat Suomeen inves­toin­teja ja osaa­mista. Julkis­hal­lin­non eri tasoilla on aina tehty yritys­toi­min­taan vaikut­ta­via valin­toja, mutta ne eivät ole olleet hyvin koor­di­noi­tuja tai syste­maat­ti­sesti toisi­aan täyden­tä­viä. Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaan tarvi­taan nyt stra­te­gi­sempi toimin­ta­malli. Se vaatii mm. vahvaa analyysi- ja tieto­poh­jaa, tiivistä ja pitkä­jän­teistä yhteis­työtä yritys­ken­tän kanssa sekä osaa­via julki­sen sekto­rin toimi­joita.

    Talous­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­nen vaatii myös kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­te­lun päivit­tä­mistä. Talous­po­li­tii­kassa on perin­tei­sesti keski­tytty yritys­ten kustan­nus- ja hinta­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen. Alhai­set kustan­nuk­set ja hinnat eivät kuiten­kaan takaa kestä­vää kilpai­lue­tua pitkällä aika­vä­lillä, kun alem­man kustan­nus­ta­son maista tule­vat yrityk­set satsaa­vat pitkä­jän­tei­sesti tuot­tei­densa laadun ja lisä­ar­von kehit­tä­mi­seen. Kestävä kilpai­luetu ja korkea elin­taso taataan vain ylivoi­mai­seen lisä­ar­voon panos­ta­malla. Tekno­lo­gis­ten, orga­ni­sa­to­ris­ten ja insti­tu­tio­naa­lis­ten inno­vaa­tioi­den ohella tämä vaatii asiak­kai­den tarpei­den syväl­listä ymmär­tä­mistä. Uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sen osalta ylivoi­mai­seen lisä­ar­voon perus­tuva kilpai­lu­ky­ky­stra­te­gia on ainoa järkevä vaih­toehto.