Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Elina Valto­nen: Halli­tuk­sen pitäisi kuopata m-verot

Elina Valto­nen: Halli­tuk­sen pitäisi kuopata m-verot

Julkaistu:

Hallit­se­ma­ton velkaan­tu­mi­nen ja veron­ko­ro­tuk­set ovat tekoja, joista tämä halli­tus tulee jäämään kansan muis­tiin. Alue­vaa­lien alla halli­tus on profi­loi­tu­nut kahden m-alkui­sen veron, maakun­ta­ve­ron ja maas­ta­pois­tu­mis­ve­ron valmis­te­lussa.

Maakun­ta­ve­roon halli­tus on edel­leen sitou­tu­nut, vaikka minis­te­rit vaali­ten­teissä muuta väit­tä­vät. Valmis­telu jatkuu valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä, eikä valmis­te­lua ei ole vaali­pu­heista huoli­matta keskey­tetty. Miksi maakun­ta­vero näyt­tää erit­täin toden­nä­köi­seltä?

Hyvin­voin­tia­luei­den aloit­taessa tule­vat valtuus­tot törmää­vät väis­tä­mättä tilan­tee­seen, jossa käytet­tä­vissä oleva raha ei riitä kaik­keen siihen hyvään, mitä on menty lupaa­maan. Tämä paluu todel­li­suu­teen osuu eten­kin vasem­mis­to­hal­li­tusta edus­ta­ville valtuu­te­tuille kuin märkä rätti naamalle.

Valtiolta tule­vaa rahoi­tusta on määrätty vuodeksi kerral­laan tietty euro­määrä. Velkaa ei voida ottaa. Paine verot­ta­mi­seen tulee siksi väis­tä­mättä kasva­maan. Näin tapah­tuu erityi­sesti niiden puoluei­den piirissä, jotka eivät pysty ikinä sääs­tä­mään mistään. Kuten olemme nähneet nykyi­sen halli­tuk­sen tapauk­sessa, lisä­me­not kate­taan aina lisä­ve­lalla, joka on taika­rat­kaisu kaik­keen. Näiltä puolueilta tulee vuosien saatossa esiin­ty­mään aluei­den suun­nalta kova paine raken­taa uusi vero­tuk­sen taso.

On ekono­mis­teja, jotka puol­ta­vat peri­aa­te­ta­solla maakun­ta­ve­roa, jos se onnis­tuisi hillit­se­mään meno­jen kasvua. Parla­men­taa­ri­nen maakun­ta­ko­mi­tea kuiten­kin totesi, ettei näin toden­nä­köi­sesti käy. Herkästi kävisi niin, että lisä­me­noi­hin luvattu euro katet­tai­siin osit­tain nosta­malla omaa vero­pro­sent­tia ja suurem­malta osalta valtion kassasta. Vero­tus nousisi siis pahim­mil­laan kahdesta suun­nasta.

Koko­nais­ve­roaste nousisi arvioi­den mukaan väis­tä­mättä. Näin tapah­tuu, vaikka alka­jai­siksi maakun­ta­vero asetet­tai­siin valta­kun­nal­li­sesti kahteen prosent­tiyk­sik­köön ja samalla tehtäi­siin saman­suu­rui­nen leik­kaus valtion ansio­ve­ro­tuk­seen. Pidem­mässä juok­sussa maakun­nat alka­vat teke­mään itse­näi­sem­piä vero­pro­sen­tin muutok­sia, eli korot­ta­maan maakun­ta­ve­roa. Verot­ta­mi­nen on polii­ti­kolle usein helpom­paa kuin sääs­tö­jen löytä­mi­nen; erityi­sesti, jos omalla vero­tuk­sella joutuu katta­maan vain osan anta­mis­taan lupauk­sista.

Lyhyen ajan kuluessa yksi maakunta korot­taa veroa yhdellä prosen­tilla, toinen toisella, kolmas kolmella ja näin edel­leen. Miten tällöin este­tään koko­nais­ve­roas­teen kiris­ty­mi­nen? Valtion ansio­ve­ro­tusta tuskin voidaan säätää erilai­seksi eri puolilla maata, eli valtion vero­tuk­sella ei tätä voida enää kompen­soida saman­suu­rui­sesti kaikille. Jos tulo­ve­roa alen­ne­taan koko maassa, alen­ne­taanko sitä korkeim­man vai mata­lim­man vai medi­aa­ni­maa­kun­ta­ve­ro­nos­to­jen mukaan? Koko­nais­ve­roas­teen nousu on vääjää­mä­töntä. Siksi kokoo­mus sanoo tiukan ei:n maakun­ta­ve­rolle.

Toinen halli­tuk­sen valmis­te­lema vero on maas­ta­pois­tu­mis­vero, jonka halli­tus aikoo saada käyt­töön ensi vuonna. Kyseessä on erit­täin lyhyt­nä­köi­nen ja ideo­lo­gi­sesti värit­ty­nyt vero. Sen tuotto on arvioi­den mukaan matala, mutta signaa­li­vai­ku­tus suuri, sillä se kannus­taa yrit­tä­jät, sijoit­ta­jat ja omis­ta­jat sijoit­ta­maan varansa jonne­kin muualle kuin Suomeen. Vaiku­tus Suomen talou­delle olisi toden­nä­köi­sesti vahvasti netto­ne­ga­tii­vi­nen.

Maas­ta­pois­tu­mis­ve­ron valmis­te­lussa halli­tus ei noudata omia lupauk­si­aan pohjata poli­tiikka asian­tun­ti­ja­tie­toon. Juuri valtio­va­rain­mi­nis­te­riö päätyi aiem­min omassa selvi­tyk­ses­sään tyrmää­mään veron. Minis­te­riön virka­mies­sel­vi­tyk­sen perus­teella veroa ei voinut pitää tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sena. Vaiku­tuk­set Suomen kilpai­lu­ky­kyyn ovat haital­li­sia.

Esimer­kiksi Ruot­sissa dema­ri­hal­li­tus päätti aika­naan kuopata vastaa­van veron valmis­te­lun, juuri yllä maini­tuista syistä: vero­po­ten­ti­aali olisi pieni, mutta kasvun este suuri. Milloin Suomen vasem­mis­to­hal­li­tus tulisi vastaa­valla tavalla järkiinsä?

Ihmi­sille on jäätävä käteen enem­män rahaa, jotta palkalla ja eläk­keellä pärjäisi parem­min – ja yhä useam­malla jäisi varoja myös sääs­töön. Suomi on verrok­ki­mai­hinsa nähden pääoma­köyhä maa. Uusien vero­jen ja velan­o­ton puuhas­te­le­mi­sen sijaan katse on suun­nat­tava kasvua ja työl­li­syyttä edis­tä­viin toimiin. Vain näin voidaan turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suus ja palve­lut. Tässä työssä kokoo­mus on mukana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

Skip to content