Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Edus­kun­nan täysis­tunto: päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen ilmoi­tus ajan­koh­tai­sesta talous­ti­lan­teesta

Edus­kun­nan täysis­tunto: päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen ilmoi­tus ajan­koh­tai­sesta talous­ti­lan­teesta

Julkaistu:

Lisäksi näky­mien heik­ke­ne­mi­seen ovat vaikut­ta­neet odotet­tua vaisum­mat tiedot kansain­vä­li­sen talou­den kehi­tyk­sestä sekä USA:ssa nähty poliit­ti­nen paini velka­ka­ton nosta­mi­sesta.

Ongelma on nyt ennen kaik­kea ylivel­kaan­tu­mi­nen niin EU-maissa, Yhdys­val­loissa kuin Japa­nis­sa­kin. Kulu­tuk­sen hiipu­mi­nen on uhka, sillä valtioi­den on pakko leikata meno­jaan ja epävar­moina aikoina kansa­lais­ten varo­vai­suus ja sääs­tä­mi­sen halu lisään­ty­vät. Tämä tarkoit­ta­nee kysyn­nän pysy­mistä vaimeana ja talous­kas­vun maail­man­laa­juista hidas­tu­mista.

Epävar­muus kosket­taa erityi­sesti euroa­luetta, koska mark­ki­nat epäi­le­vät muiden­kin maiden kuin Krei­kan selviy­ty­mis­ky­kyä. Suomen linja euroa­lu­een ongel­mien ratkai­se­mi­sessa on johdon­mu­kai­nen. Kunkin jäsen­val­tion on itse vastat­tava julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä. Tämä merkit­see valtion­ta­loutta tasa­pai­not­ta­via toimia. Nämä toimet eivät ole kenel­le­kään miel­lyt­tä­viä, mutta ne on pakko tehdä, jotta hyvin­vointi voidaan turvata tule­vai­suu­des­sa­kin.

Luot­ta­muk­sen ja vakau­den aikaan­saa­mi­seksi ei ole vippas­kons­teja. Siksi olisi hyvä, jos kaik­kialla keski­tyt­täi­siin toteut­ta­maan vajetta ja velkaa vähen­tä­vää budjet­ti­po­li­tiik­kaa. Nyt olisi kysyn­tää läpi­nä­ky­välle, konkreet­ti­sia toimia sisäl­tä­välle, aika­tau­lu­te­tulle sopeu­tus­oh­jel­malle kaik­kialla Euroo­passa.

Vaikka akuutti luot­ta­mus­pula saatai­siin­kin kuriin, uhkaa maail­man­ta­lou­den ripeim­män kasvun kausi silti olla ohi. Kasvun pain­opiste on yhä selkeäm­min kehit­ty­vissä maissa, sillä ikään­ty­mi­nen ja ylivel­kaan­tu­mi­nen heiken­tä­vät väis­tä­mättä läntis­ten teol­li­suus­mai­den kasvun edel­ly­tyk­siä. Perin­tei­sissä teol­li­suus­maissa, kuten Suomessa, kasvun ennus­te­taan olevan seuraa­vien vuosien aikana korkein­taan kahden prosen­tin luok­kaa. Tämä­kin on opti­mis­ti­nen arvio ja voi toteu­tua vain, mikäli vaka­vat uhat rahoi­tus­mark­ki­noi­den pahem­masta järk­ky­mi­sestä pysty­tään torju­maan.

Suomen tava­ra­vien­nistä yli puolet menee EU-maihin ja vajaa kolman­nes euroa­lu­eelle. Euro­mai­den talous­on­gel­mien laaje­ne­mi­nen heiken­täisi Suomen vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia ja vaikut­taisi heti työl­li­syy­teen sekä vero­tu­loi­hin. Kansain­vä­li­sen talou­den kasvun hidas­tu­mi­nen ehtii näkyä Suomen vien­ti­vauh­dissa jo tänä vuonna. Emme myös­kään voi sulkea koko­naan pois uuden taan­tu­man uhkaa.

Alku­vuonna kansan­ta­lou­temme kasvoi kuiten­kin hyvää vauh­tia.  Tämän vuoden kasvuksi ennus­te­taan 3,5 prosent­tia. Vien­nin hidas­tuessa kasvun pain­opiste on siir­ty­mässä koti­mai­sen kysyn­nän suun­taan. Tuoreim­pien suhdan­ne­ba­ro­met­rin tieto­jen, teol­li­suu­den uusien tilaus­ten sekä varas­to­ti­lan­teen perus­teella teol­li­suus­tuo­tan­non kasvua ei juuri kerry vuoden loppu­puo­lella.

Koti­maan mark­ki­nat voivat vielä yllä­pi­tää kysyn­tää. Koti­ta­louk­sien luot­ta­muk­seen vaikut­taa olen­nai­sesti työl­li­syys­ti­lanne. Työt­tö­myy­sas­teen alene­mi­nen Suomessa on vali­tet­ta­vasti ollut enna­koi­tua hitaam­paa. Kulu­van vuoden keski­mää­räi­nen työt­tö­myy­saste jää hieman alle 8 prosent­tiin. Lisäksi pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den kasvu on jatku­nut.

Ensi vuoden osalta on varau­dut­tava siihen, että työt­tö­myys ei tältä tasolta enää merkit­tä­västi hellitä ilman lisä­toi­mia. Halli­tus panos­taa­kin erityi­sesti nuoriso- ja pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seen. Tähän on tulossa lisä­re­surs­seja jo ensi vuoden budje­tissa. Halli­tus on myös reagoi­nut ripeästi äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen paik­ka­kun­nilla pado­tak­seen työt­tö­myy­den nousua. Myös halli­tuk­sen merkit­tävä koro­tus perus­tur­vaan lisää luot­ta­musta. Uusien työpaik­ko­jen synty­mi­sen kannalta yrityk­set ovat avai­na­se­massa. Siksi niiden toimin­tae­del­ly­tyk­sistä ja kilpai­lu­ky­vyn säily­mi­sestä on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa.

Myös inflaa­tion kehit­ty­mistä pitää seurata tarkasti. Sen vuosi­vauhti on yli kolmen prosen­tin luok­kaa. Vauh­din arvioi­daan jatkossa hidas­tu­van, mutta silti inflaa­tion ennus­te­taan olevan euroa­luetta nopeam­paa.

Ensi vuonna kasvu on valtio­va­rain­mi­nis­te­riön viimei­sim­män ennus­teen mukaan jäämässä 1,8 prosent­tiin. Meille tärkeissä vien­ti­maissa talous­kasvu vaime­nee. Epävar­muu­den lisään­ty­mi­nen näkyy erityi­sesti inves­toin­neissa, joiden kasvu­vauhti hidas­tuu merkit­tä­västi. Myös yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kasvun ennus­te­taan hidas­tu­van ensi vuonna.

Arvoisa puhe­mies,

Kohtaamme siis saman­ai­kai­sesti useita haas­teita, joita tulee sekä kansain­vä­li­sestä toimin­taym­pä­ris­tös­tämme että maamme rajo­jen sisä­puo­lelta.

Suomen talou­della on tunne­tut haas­teensa niin lyhyellä kuin pitkäl­lä­kin aika­vä­lillä. Lyhyellä aika­vä­lillä meidän on pystyt­tävä tait­ta­maan Suomen velkaan­tu­mis­ke­hi­tys. Pitkällä aika­vä­lillä Suomen julki­nen talous ei ole kestä­vällä pohjalla johtuen pääosin väes­tön ikään­ty­mi­sestä ja työvoi­man supis­tu­mi­sesta.

Näissä oloissa meidän on varmis­tet­tava, että omissa käsis­sämme olevat päätök­set ovat oikeita. Tässä epävar­massa tilan­teessa on tärkeää, että talous­po­li­tii­kas­samme on määrä­tie­toi­nen ote ja johdon­mu­kai­nen linja. Kansa­lais­ten ja yritys­ten on voitava luot­taa oman maansa tule­vai­suu­teen. Luot­ta­mus on kaikki kaikessa. Se voidaan lunas­taa vain toimilla, jotka koetaan riit­tä­viksi ja uskot­ta­viksi talou­den perus­tan turvaa­mi­sessa.

Juuri nyt on tärkeintä kohen­taa maamme kilpai­lu­ky­kyä. Hitaan kasvun aikana vain parhaat pärjää­vät. Näissä oloissa on ensiar­voi­sen tärkeää, että suoma­lai­set yrityk­set kyke­ne­vät voit­ta­maan tarjous­kil­pai­luja maail­malla. Tällä on suora yhteys vero­tu­loi­hin ja työl­li­syy­teen. Halli­tus on tuomassa edus­kun­taan esityk­sen vien­nin takuu- ja rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sesta, mikä edesaut­taa yritys­temme pärjää­mistä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa.

Halli­tus on myös toimi­nut aktii­vi­sesti sellai­sen työmark­ki­na­rat­kai­sun aikaan­saa­mi­seksi, joka lisäisi osto­voi­maa, kilpai­lu­ky­kyä, työl­li­syyttä ja ennus­tet­ta­vuutta. Työmark­kina- ja talous­po­li­tii­kan yhdis­tä­mi­sellä voidaan edellä mainit­tuja tavoit­teita edis­tää tehok­kaasti sekä estää epäter­veen palk­ka­kil­pai­lun muka­naan tuomaa palk­ko­jen ja hinto­jen nouse­vaa kier­rettä. Kaik­kiin maail­man­ta­lou­den ongel­miin emme voi vaikut­taa, mutta nämä ratkai­sut ovat puhtaasti meidän suoma­lais­ten käsissä.

Halli­tuk­sen tehtävä on pitää yllä luot­ta­musta Suomen julki­sen talou­den kykyyn hoitaa velvoit­teensa kaikissa tilan­teissa. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu konkreet­ti­nen tavoite kään­tää velkaan­tu­mi­nen laskuun ja säilyt­tää Suomen valtion luot­to­luo­ki­tus nykyi­sellä parhaim­malla mahdol­li­sella tasolla.

Viime vaali­kau­della rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­sistä alka­nut jyrkkä laskusuh­danne maksoi Suomelle julki­sen talou­temme vahvan aseman. Isku kohdis­tui lähes yksi­no­maan valtion­ta­lou­teen ja valtion velkaan, koska valtion toimin tuet­tiin kuntia sekä elvy­tet­tiin taloutta laajasti.

Halli­tus­neu­vot­te­luissa sovit­tiin kuuden puolu­een kesken valtion taloutta sopeut­ta­vista toimista, jotka lisää­vät valtion tuloja, vähen­tä­vät valtion menoja ja pienen­tä­vät velan­ot­to­tar­vetta. Toimet on syytä saat­taa voimaan etupai­not­tei­sesti ja nopeasti, jotta toivo­tut, taloutta tasa­pai­not­ta­vat vaiku­tuk­set saatai­siin aikaan mahdol­li­sim­man nopeasti. Vain otettu lääke auttaa.

Valtion lisäksi talou­den­pi­don tiuken­ta­mi­nen on edessä myös muualla julki­sella sekto­rilla, erityi­sesti kunnissa. Eri tahoilla on nostettu kova poru kuntien valtio­no­suuk­siin kohdis­tu­vista leik­kauk­sista. On kuiten­kin hyvä muis­taa, että budje­tissa tehtävä koro­tettu yhtei­sö­vero-osuus, indek­si­tar­kis­tuk­set sekä valtion ja kuntien kustan­nus­ten­jaon tarkis­tus merkit­se­vät kuntien valtio­no­suuk­sien kasvua, eivätkä suin­kaan vähen­ty­mistä.

Kunnat joutu­vat paini­maan kasva­vien palve­lu­tar­pei­den ja kasva­vien kustan­nus­ten kanssa. Tästä syystä halli­tus toteut­taa kunta­uu­dis­tuk­sen, jonka tavoit­teena ovat vahvat, elin­voi­mai­set ja talou­del­li­sesti toimeen tule­vat kunnat. Näin kunta­lai­sille voidaan taata heille kuulu­vat palve­lut. Kunta­uu­dis­tus on tällä vaali­kau­della keskei­sin niistä raken­teel­li­sista keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvis­taa.

Suomessa on vain yhdet veron­mak­sa­jat, jotka maksa­vat veroa kunnalle ja valtiolle. Me kaikki olemme samassa veneessä. Olemme päät­tä­neet toimia vastuul­li­sen suoma­lai­sen tavoin ja tehdä kaikki tarvit­ta­vat toimet hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme turvaa­mi­seksi. Vero­jen koro­tuk­set ja meno­jen leik­kauk­set eivät ole miel­lyt­tä­viä tehdä, mutta olisi vastuu­tonta jättää ne teke­mättä. Haluamme vält­tää holtit­to­man ylivel­kaan­tu­mi­sen tien, josta meillä on esimerk­kejä eri puolilta Euroop­paa.

Jos halli­tus­oh­jel­massa sovi­tut tavoit­teet valtion­ta­lou­den tasa­pai­no­tuk­sesta uhkaa­vat jäädä saavut­ta­matta, on johto­pää­tös yksi­se­lit­tei­nen: Halli­tus on sitou­tu­nut toteut­ta­maan lisä­toi­men­pi­teitä, jos valtion velan brut­to­kan­san­tuo­teo­suus ei näytä kään­ty­vän laskuun ja valtion­ta­lou­den alijäämä näyt­tää aset­tu­van yli 1 prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen.

Tarvetta lisä­toi­men­pi­teille arvioi­daan ja niistä pääte­tään vuosit­tain keväällä halli­tuk­sen kehys­pää­tök­sen yhtey­dessä. Arviot ja päätök­set perus­te­taan tuoreim­paan tietoon suhdan­ne­ti­lan­teesta sekä julki­sen talou­den tilasta ja näky­mistä. Halli­tus­kau­den puoli­vä­lissä arvioi­daan talous­stra­te­gian toteu­tu­mista laajem­min.

Halli­tus elää ajassa: mikäli toimin­taym­pä­ris­tös­sämme tapah­tuu nopeita muutok­sia, tarvit­taessa uusia päätök­siä saadaan aikaan pikai­sem­min­kin kuin tässä edellä kuvaa­mas­sani aika­tau­lussa.

Arvoisa puhe­mies,

Taloutta ei voida tasa­pai­not­taa ja kestä­vyys­va­jetta kuroa umpeen pelkäs­tään finans­si­po­liit­ti­sin toimin. Ylimi­toi­te­tut meno­leik­kauk­set ja veron­ki­ris­tyk­set eivät luo luot­ta­musta ja talou­del­lista toime­liai­suutta, joita nyt tarvi­taan. Perus­ky­sy­mys on se, miten huoleh­dimme talous­kas­vusta ja työl­li­syy­destä.

Halli­tus tavoit­te­lee talou­den ennus­tet­tua nopeam­paa kasvua muuan muassa kasvu­yrit­tä­jyyttä, inno­vaa­tioita ja vihreää taloutta edis­tä­mällä. Työn vero­tusta ei kiris­tetä ja vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn­teon ja työl­lis­tä­mi­sen verot­ta­mi­sesta kulut­ta­mi­sen verot­ta­mi­seen. Samalla vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suus­syistä koro­te­taan pääoma­tu­lo­ve­roa. Työl­li­syy­sas­tetta noste­taan työuria piden­tä­mällä, työhy­vin­voin­tia paran­ta­malla ja ehkäi­se­mällä syrjäy­ty­mistä. Näillä toimilla vähen­ne­tään tarvetta kipei­siin meno­leik­kauk­siin ja veron­ko­ro­tuk­siin.

Halli­tus tavoit­te­lee työl­li­syy­sas­teen nosta­mista 72 prosent­tiin ja työt­tö­myy­sas­teen paina­mista 5 prosent­tiin vaali­kau­den loppuun mennessä. Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen vaatii uudis­tuk­sia, jotka alen­ta­vat raken­teel­lista työt­tö­myyttä, vähen­tä­vät työky­vyt­tö­myyttä ja edis­tä­vät työn­te­koa. Urakassa onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää työvoi­ma­po­li­tii­kan, koulu­tus­po­li­tii­kan, sekä vero­tuk­sessa ja sosi­aa­li­tur­vassa tehtä­vien ratkai­su­jen teho­kasta yhteen­so­vit­ta­mista. Nämä samat toimet vähen­tä­vät myös eriar­voi­suutta halli­tus­oh­jel­man tavoit­tei­den mukai­sesti.

Arvoisa puhe­mies,

Vajaa kaksi vuotta sitten tapah­tu­nut maail­man­kau­pan romah­dus aiheutti rajun iskun vien­tiimme ja koko­nais­tuo­tan­toomme. Tämä oli kouriin­tun­tuva muis­tu­tus siitä, kuinka haavoit­tu­via me olemme kansain­vä­li­sen talou­den myller­ryk­sessä. Tuol­loin sekä julki­sessa talou­dessa, yrityk­sissä että suuressa osassa koti­ta­louk­sia­kin oli vahvat pusku­rit. Niiden turvin selvi­simme taan­tu­masta kohtuul­li­sen pienin kolhuin.

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä talou­dessa tapah­tuu lähi­kuu­kausien aikana. Mikäli pahin toteu­tuisi ja joutui­simme uuteen taan­tu­maan, olisi siitä hanka­lampi selvitä, koska edellä maini­tut pusku­rit ovat suurelta osin käytetty. Joka tapauk­sessa edes­sämme lienee hitaam­man kasvun kausi.

Näissä oloissa meidän on turvau­dut­tava pitkä­jän­tei­seen, kestä­vään ja uskot­ta­vaan talous­po­li­tiik­kaan sekä keski­näi­seen yhteis­työ­ky­kyymme. Viisasta harkin­taa tarvi­taan niin poliit­ti­sissa päätök­sissä, yrityk­sissä, työmark­ki­noilla kuin koti­ta­louk­sis­sa­kin. Vaikeat ajat ovat aiem­min­kin jalos­ta­neet meistä suoma­lai­sista esiin parhaat puolemme. Näitä vahvuuk­siamme tarvit­semme nytkin.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content