Kokoomus.fi
Eduskunnan täysis­tunto: päämi­nisteri Jyrki Kataisen ilmoitus ajankoh­tai­sesta talous­ti­lan­teesta

Eduskunnan täysis­tunto: päämi­nisteri Jyrki Kataisen ilmoitus ajankoh­tai­sesta talous­ti­lan­teesta

Julkaistu: 8.9.11 Uutiset

Lisäksi näkymien heikke­ne­miseen ovat vaikut­taneet odotettua vaisummat tiedot kansain­vä­lisen talouden kehityk­sestä sekä USA:ssa nähty poliit­tinen paini velka­katon nosta­mi­sesta.

Ongelma on nyt ennen kaikkea ylivel­kaan­tu­minen niin EU-maissa, Yhdys­val­loissa kuin Japanis­sakin. Kulutuksen hiipu­minen on uhka, sillä valtioiden on pakko leikata menojaan ja epävar­moina aikoina kansa­laisten varovaisuus ja säästä­misen halu lisään­tyvät. Tämä tarkoit­tanee kysynnän pysymistä vaimeana ja talous­kasvun maail­man­laa­juista hidas­tu­mista.

Epävarmuus koskettaa erityi­sesti euroa­luetta, koska markkinat epäilevät muidenkin maiden kuin Kreikan selviy­ty­mis­kykyä. Suomen linja euroa­lueen ongelmien ratkai­se­mi­sessa on johdon­mu­kainen. Kunkin jäsen­valtion on itse vastattava julkisen talou­tensa kestä­vyy­destä. Tämä merkitsee valtion­ta­loutta tasapai­not­tavia toimia. Nämä toimet eivät ole kenel­lekään miellyt­täviä, mutta ne on pakko tehdä, jotta hyvin­vointi voidaan turvata tulevai­suu­des­sakin.

Luotta­muksen ja vakauden aikaan­saa­mi­seksi ei ole vippas­konsteja. Siksi olisi hyvä, jos kaikkialla keski­tyt­täisiin toteut­tamaan vajetta ja velkaa vähen­tävää budjet­ti­po­li­tiikkaa. Nyt olisi kysyntää läpinä­ky­välle, konkreet­tisia toimia sisäl­tä­välle, aikatau­lu­te­tulle sopeu­tus­oh­jel­malle kaikkialla Euroo­passa.

Vaikka akuutti luotta­muspula saatai­siinkin kuriin, uhkaa maail­man­ta­louden ripeimmän kasvun kausi silti olla ohi. Kasvun painopiste on yhä selkeämmin kehit­ty­vissä maissa, sillä ikään­ty­minen ja ylivel­kaan­tu­minen heiken­tävät väistä­mättä läntisten teolli­suus­maiden kasvun edelly­tyksiä. Perin­tei­sissä teolli­suus­maissa, kuten Suomessa, kasvun ennus­tetaan olevan seuraavien vuosien aikana korkeintaan kahden prosentin luokkaa. Tämäkin on optimis­tinen arvio ja voi toteutua vain, mikäli vakavat uhat rahoi­tus­mark­ki­noiden pahem­masta järkky­mi­sestä pystytään torjumaan.

Suomen tavara­vien­nistä yli puolet menee EU-maihin ja vajaa kolmannes euroa­lu­eelle. Euromaiden talous­on­gelmien laaje­ne­minen heiken­täisi Suomen vienti­mah­dol­li­suuksia ja vaikut­taisi heti työlli­syyteen sekä verotu­loihin. Kansain­vä­lisen talouden kasvun hidas­tu­minen ehtii näkyä Suomen vienti­vauh­dissa jo tänä vuonna. Emme myöskään voi sulkea kokonaan pois uuden taantuman uhkaa.

Alkuvuonna kansan­ta­lou­temme kasvoi kuitenkin hyvää vauhtia.  Tämän vuoden kasvuksi ennus­tetaan 3,5 prosenttia. Viennin hidas­tuessa kasvun painopiste on siirty­mässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Tuoreimpien suhdan­ne­ba­ro­metrin tietojen, teolli­suuden uusien tilausten sekä varas­to­ti­lanteen perus­teella teolli­suus­tuo­tannon kasvua ei juuri kerry vuoden loppu­puo­lella.

Kotimaan markkinat voivat vielä ylläpitää kysyntää. Kotita­louksien luotta­mukseen vaikuttaa olennai­sesti työlli­syys­ti­lanne. Työttö­myy­sasteen alene­minen Suomessa on valitet­ta­vasti ollut ennakoitua hitaampaa. Kuluvan vuoden keski­mää­räinen työttö­myy­saste jää hieman alle 8 prosenttiin. Lisäksi pitkä­ai­kais­työt­tö­myyden kasvu on jatkunut.

Ensi vuoden osalta on varau­duttava siihen, että työttömyys ei tältä tasolta enää merkit­tä­västi hellitä ilman lisätoimia. Hallitus panos­taakin erityi­sesti nuoriso- ja pitkä­ai­kais­työt­tö­myyden vähen­tä­miseen. Tähän on tulossa lisäre­sursseja jo ensi vuoden budje­tissa. Hallitus on myös reagoinut ripeästi äkillisen raken­ne­muu­toksen paikka­kun­nilla padotakseen työttö­myyden nousua. Myös halli­tuksen merkittävä korotus perus­turvaan lisää luotta­musta. Uusien työpaik­kojen synty­misen kannalta yritykset ovat avaina­se­massa. Siksi niiden toimin­tae­del­ly­tyk­sistä ja kilpai­lu­kyvyn säily­mi­sestä on huoleh­dittava kaikissa tilan­teissa.

Myös inflaation kehit­ty­mistä pitää seurata tarkasti. Sen vuosi­vauhti on yli kolmen prosentin luokkaa. Vauhdin arvioidaan jatkossa hidas­tuvan, mutta silti inflaation ennus­tetaan olevan euroa­luetta nopeampaa.

Ensi vuonna kasvu on valtio­va­rain­mi­nis­teriön viimei­simmän ennusteen mukaan jäämässä 1,8 prosenttiin. Meille tärkeissä vienti­maissa talous­kasvu vaimenee. Epävar­muuden lisään­ty­minen näkyy erityi­sesti inves­toin­neissa, joiden kasvu­vauhti hidastuu merkit­tä­västi. Myös yksityisen kulutuksen kasvun ennus­tetaan hidas­tuvan ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

Kohtaamme siis saman­ai­kai­sesti useita haasteita, joita tulee sekä kansain­vä­li­sestä toimin­taym­pä­ris­tös­tämme että maamme rajojen sisäpuo­lelta.

Suomen talou­della on tunnetut haasteensa niin lyhyellä kuin pitkäl­läkin aikavä­lillä. Lyhyellä aikavä­lillä meidän on pystyttävä taittamaan Suomen velkaan­tu­mis­ke­hitys. Pitkällä aikavä­lillä Suomen julkinen talous ei ole kestä­vällä pohjalla johtuen pääosin väestön ikään­ty­mi­sestä ja työvoiman supis­tu­mi­sesta.

Näissä oloissa meidän on varmis­tettava, että omissa käsis­sämme olevat päätökset ovat oikeita. Tässä epävar­massa tilan­teessa on tärkeää, että talous­po­li­tii­kas­samme on määrä­tie­toinen ote ja johdon­mu­kainen linja. Kansa­laisten ja yritysten on voitava luottaa oman maansa tulevai­suuteen. Luottamus on kaikki kaikessa. Se voidaan lunastaa vain toimilla, jotka koetaan riittä­viksi ja uskot­ta­viksi talouden perustan turvaa­mi­sessa.

Juuri nyt on tärkeintä kohentaa maamme kilpai­lu­kykyä. Hitaan kasvun aikana vain parhaat pärjäävät. Näissä oloissa on ensiar­voisen tärkeää, että suoma­laiset yritykset kykenevät voittamaan tarjous­kil­pailuja maail­malla. Tällä on suora yhteys verotu­loihin ja työlli­syyteen. Hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen viennin takuu- ja rahoi­tus­jär­jes­telmän uudis­ta­mi­sesta, mikä edesauttaa yritys­temme pärjää­mistä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa.

Hallitus on myös toiminut aktii­vi­sesti sellaisen työmark­ki­na­rat­kaisun aikaan­saa­mi­seksi, joka lisäisi ostovoimaa, kilpai­lu­kykyä, työlli­syyttä ja ennus­tet­ta­vuutta. Työmarkkina- ja talous­po­li­tiikan yhdis­tä­mi­sellä voidaan edellä mainittuja tavoit­teita edistää tehok­kaasti sekä estää epäterveen palkka­kil­pailun mukanaan tuomaa palkkojen ja hintojen nousevaa kierrettä. Kaikkiin maail­man­ta­louden ongelmiin emme voi vaikuttaa, mutta nämä ratkaisut ovat puhtaasti meidän suoma­laisten käsissä.

Halli­tuksen tehtävä on pitää yllä luotta­musta Suomen julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoit­teensa kaikissa tilan­teissa. Halli­tus­oh­jelmaan on kirjattu konkreet­tinen tavoite kääntää velkaan­tu­minen laskuun ja säilyttää Suomen valtion luotto­luo­kitus nykyi­sellä parhaim­malla mahdol­li­sella tasolla.

Viime vaali­kau­della rahoi­tus­mark­ki­noiden kriisistä alkanut jyrkkä laskusuh­danne maksoi Suomelle julkisen talou­temme vahvan aseman. Isku kohdistui lähes yksinomaan valtion­ta­louteen ja valtion velkaan, koska valtion toimin tuettiin kuntia sekä elvytettiin taloutta laajasti.

Halli­tus­neu­vot­te­luissa sovittiin kuuden puolueen kesken valtion taloutta sopeut­ta­vista toimista, jotka lisäävät valtion tuloja, vähen­tävät valtion menoja ja pienen­tävät velan­ot­to­tar­vetta. Toimet on syytä saattaa voimaan etupai­not­tei­sesti ja nopeasti, jotta toivotut, taloutta tasapai­not­tavat vaiku­tukset saataisiin aikaan mahdol­li­simman nopeasti. Vain otettu lääke auttaa.

Valtion lisäksi talou­den­pidon tiuken­ta­minen on edessä myös muualla julki­sella sekto­rilla, erityi­sesti kunnissa. Eri tahoilla on nostettu kova poru kuntien valtio­no­suuksiin kohdis­tu­vista leikkauk­sista. On kuitenkin hyvä muistaa, että budje­tissa tehtävä korotettu yhtei­sövero-osuus, indek­si­tar­kis­tukset sekä valtion ja kuntien kustan­nus­tenjaon tarkistus merkit­sevät kuntien valtio­no­suuksien kasvua, eivätkä suinkaan vähen­ty­mistä.

Kunnat joutuvat painimaan kasvavien palve­lu­tar­peiden ja kasvavien kustan­nusten kanssa. Tästä syystä hallitus toteuttaa kunta­uu­dis­tuksen, jonka tavoit­teena ovat vahvat, elinvoi­maiset ja talou­del­li­sesti toimeen tulevat kunnat. Näin kunta­lai­sille voidaan taata heille kuuluvat palvelut. Kunta­uu­distus on tällä vaali­kau­della keskeisin niistä raken­teel­li­sista keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa.

Suomessa on vain yhdet veron­mak­sajat, jotka maksavat veroa kunnalle ja valtiolle. Me kaikki olemme samassa veneessä. Olemme päättäneet toimia vastuul­lisen suoma­laisen tavoin ja tehdä kaikki tarvit­tavat toimet hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme turvaa­mi­seksi. Verojen korotukset ja menojen leikkaukset eivät ole miellyt­täviä tehdä, mutta olisi vastuu­tonta jättää ne tekemättä. Haluamme välttää holtit­toman ylivel­kaan­tu­misen tien, josta meillä on esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.

Jos halli­tus­oh­jel­massa sovitut tavoitteet valtion­ta­louden tasapai­no­tuk­sesta uhkaavat jäädä saavut­ta­matta, on johto­päätös yksise­lit­teinen: Hallitus on sitou­tunut toteut­tamaan lisätoi­men­pi­teitä, jos valtion velan brutto­kan­san­tuo­teosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion­ta­louden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa brutto­kan­san­tuot­teeseen.

Tarvetta lisätoi­men­pi­teille arvioidaan ja niistä päätetään vuosittain keväällä halli­tuksen kehys­pää­töksen yhtey­dessä. Arviot ja päätökset perus­tetaan tuoreimpaan tietoon suhdan­ne­ti­lan­teesta sekä julkisen talouden tilasta ja näkymistä. Halli­tus­kauden puoli­vä­lissä arvioidaan talous­stra­tegian toteu­tu­mista laajemmin.

Hallitus elää ajassa: mikäli toimin­taym­pä­ris­tös­sämme tapahtuu nopeita muutoksia, tarvit­taessa uusia päätöksiä saadaan aikaan pikai­sem­minkin kuin tässä edellä kuvaa­massani aikatau­lussa.

Arvoisa puhemies,

Taloutta ei voida tasapai­nottaa ja kestä­vyys­va­jetta kuroa umpeen pelkästään finans­si­po­liit­tisin toimin. Ylimi­toi­tetut menoleik­kaukset ja veron­ki­ris­tykset eivät luo luotta­musta ja talou­del­lista toime­liai­suutta, joita nyt tarvitaan. Perus­ky­symys on se, miten huoleh­dimme talous­kas­vusta ja työlli­syy­destä.

Hallitus tavoit­telee talouden ennus­tettua nopeampaa kasvua muuan muassa kasvu­yrit­tä­jyyttä, innovaa­tioita ja vihreää taloutta edistä­mällä. Työn verotusta ei kiristetä ja verotuksen painopis­tettä siirretään työnteon ja työllis­tä­misen verot­ta­mi­sesta kulut­ta­misen verot­ta­miseen. Samalla verotuksen oikeu­den­mu­kai­suus­syistä korotetaan pääoma­tu­lo­veroa. Työlli­syy­sas­tetta nostetaan työuria piden­tä­mällä, työhy­vin­vointia paran­ta­malla ja ehkäi­se­mällä syrjäy­ty­mistä. Näillä toimilla vähen­netään tarvetta kipeisiin menoleik­kauksiin ja veron­ko­ro­tuksiin.

Hallitus tavoit­telee työlli­syy­sasteen nosta­mista 72 prosenttiin ja työttö­myy­sasteen paina­mista 5 prosenttiin vaali­kauden loppuun mennessä. Tavoit­teiden saavut­ta­minen vaatii uudis­tuksia, jotka alentavat raken­teel­lista työttö­myyttä, vähen­tävät työky­vyt­tö­myyttä ja edistävät työntekoa. Urakassa onnis­tu­minen edellyttää työvoi­ma­po­li­tiikan, koulu­tus­po­li­tiikan, sekä verotuk­sessa ja sosiaa­li­tur­vassa tehtävien ratkai­sujen tehokasta yhteen­so­vit­ta­mista. Nämä samat toimet vähen­tävät myös eriar­voi­suutta halli­tus­oh­jelman tavoit­teiden mukai­sesti.

Arvoisa puhemies,

Vajaa kaksi vuotta sitten tapah­tunut maail­man­kaupan romahdus aiheutti rajun iskun vientiimme ja kokonais­tuo­tan­toomme. Tämä oli kouriin­tuntuva muistutus siitä, kuinka haavoit­tuvia me olemme kansain­vä­lisen talouden myller­ryk­sessä. Tuolloin sekä julki­sessa talou­dessa, yrityk­sissä että suuressa osassa kotita­louk­siakin oli vahvat puskurit. Niiden turvin selvi­simme taantu­masta kohtuul­lisen pienin kolhuin.

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä talou­dessa tapahtuu lähikuu­kausien aikana. Mikäli pahin toteu­tuisi ja joutui­simme uuteen taantumaan, olisi siitä hanka­lampi selvitä, koska edellä mainitut puskurit ovat suurelta osin käytetty. Joka tapauk­sessa edessämme lienee hitaamman kasvun kausi.

Näissä oloissa meidän on turvau­duttava pitkä­jän­teiseen, kestävään ja uskot­tavaan talous­po­li­tiikkaan sekä keski­näiseen yhteis­työ­ky­kyymme. Viisasta harkintaa tarvitaan niin poliit­ti­sissa päätök­sissä, yrityk­sissä, työmark­ki­noilla kuin kotita­louk­sis­sakin. Vaikeat ajat ovat aiemminkin jalos­taneet meistä suoma­lai­sista esiin parhaat puolemme. Näitä vahvuuk­siamme tarvit­semme nytkin.


Kuvat


Kokoomus.fi