Biotalous on talouden seuraava aalto – kokoomus.fi
MENU
Biotalous on talouden seuraava aalto

Biotalous on talouden seuraava aalto

Julkaistu: 16.05.2014 Uutiset

Sekä Suomessa että maail­malla uskotaan vahvasti biota­louteen. Siitä on tulossa talouden seuraava aalto, kun fossii­li­ta­lou­desta siirrytään kohti biota­loutta. Se tarkoittaa sitä, että uusiu­tuvia luonnon­varoja käytetään monipuo­li­sesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palve­luiden tuotta­miseen.

On arvioitu, että vuonna 2030 maail­massa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä.  Kasvu­luvut ovat siis hurjia eikä vuosi 2030 niin kovin kaukana ole. Siihen on noin viisi­toista vuotta aikaa. Siis yhtä paljon kuin vuosi­tu­hannen vaihtu­mi­sesta on aikaa ja kyllä ne Millenium-juhlat ovat vieläkin muistissa. Kannattaa siis tarttua toimeen, myös Hämeessä.

Meillä tärkeimmät uusiu­tuvat luonnon­varat ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesis­töjen biomassa eli elope­räinen aines sekä makea vesi. Kaikille näille näyttää olevan lisään­tyvää kysyntää maailman väkiluvun kasvaessa ja fossii­listen luonnon­va­rojen käytön vähen­tyessä.

Valtio­neu­vosto hyväksyi noin viikko sitten periaa­te­pää­tök­sessään Suomen biota­lous­stra­tegian. Sitä valmis­teltiin hyvässä yhteis­työssä eri minis­te­riöiden välillä. Työn aikana pyrittiin arvioimaan biota­louden merki­tystä Suomelle tällä hetkellä sekä sen antamia mahdol­li­suuksia tulevai­suu­dessa. Tarkan määrit­telyn tekeminen on aina hieno­syistä, mutta kirje­vaaka ei ole tärkein työkalu punnit­taessa alan painoarvoa. Tärkeintä on ymmärtää vähän isommat mitta­suhteet.

Arvioiden mukaan vuonna 2011 biota­louden tuotoksen arvo eli biota­lous­yri­tysten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli reilut 60 miljardia euroa. Se on reilut 16 prosenttia kaikesta yhteen­las­ke­tusta arvosta kansan­ta­lou­des­samme. Työpaikkoja oli noin 320.000 kappa­letta, joka on vajaat 13 prosenttia kaikista työpai­koista.  Biota­lous­stra­te­giassa hallitus asetti tavoit­teeksi kasvattaa biota­louden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda 100.000 uutta työpaikka alalle vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta uskon, että ne ovat saavu­tet­ta­vissa. Toki se vaatii paljon työtä ja onnis­tu­misia laajalla sekto­rilla. Työssä tarvitaan kaikkia. Yhteis­kunta luo puitteet toimin­nalle ja sen lisäksi tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja kasvu­ha­kuisia yrityksiä tulosten saavut­ta­mi­seksi.

Viime viikkoina olemme saaneet onneksi lukea myös positii­visia uutisia uusista inves­toin­neista biota­louteen. Se on hyvä merkki ja rohkaisee meitä kaikkia eteenpäin tällä sekto­rilla.

Biota­lou­dessa on kaksi tärkeätä kivijalkaa, joiden merkitys on suurempi. Ruuan tuotanto maata­lou­dessa ja jalostus elintar­vi­ke­teol­li­suu­dessa työllistää noin 130.000 ihmistä. Ruokit­tavat suut lisään­tyvät maail­massa, joten kysyntää on. Menes­ty­minen siinä kilpai­lussa ei ole helppoa, mutta se on mahdol­lista.

Metsiin pohjautuva liike­toi­minta laajasti ymmär­rettynä työllistää reilut 100.000 suoma­laista tällä hetkellä. Jos pystymme lisäämään puun käyttöä, jota meidän metsissä riittää, niin työpaik­ko­jakin syntyy. Tarvitaan metsä­ko­neiden kuljet­tajia, rekka­kuskeja, toimi­hen­ki­löitä, myynti­miehiä  ja niin edelleen.  Useiden eri alojen ammat­ti­lai­sille löytyisi siis töitä.

Miten biota­loutta sitten edistetään käytännön toimin? Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä on jo tehty useita asioita biota­louden edistä­mi­seksi ja lisää tehdään. Lähes koko metsä­lain­sää­däntö on laitettu ajan tasalle vastaamaan tulevai­suuden tavoit­teita. Myös metsäalan organi­saa­tioita on trimmattu tehok­kaam­miksi ja sitä jatketaan.

Parhaillaan eduskunnan käsit­te­lyssä on uuden luonnon­va­ra­kes­kuksen perus­ta­minen, johon fuusioidaan kolme erillistä tutki­mus­lai­tosta biota­louden alalta. Tutki­mus­toi­mintaa tehos­ta­malla uskomme löytä­vämme uusia ratkaisuja ja edelly­tyksiä tavoit­teiden toteu­tu­mi­selle.

Unohtaa ei myöskään pidä uutta maaseu­tuoh­jelmaa, joka lähetettiin muutama viikko sitten EU:n komis­sioon hyväk­syt­tä­väksi. Julkisen rahoi­tuksen osuus ohjel­massa vuosille 2014-2020 on reilut 8 miljardia euroa. Tämän päälle tulee sitten vielä yksityinen rahoitus, joka täydentää julkista rahoi­tusta ehkäpä jopa neljällä miljar­dilla eurolla.

Kotiseu­tumme Häme on erittäin rikas uusiu­tuvien luonnon­va­rojen osalta. Meidänkin on löydettävä ja otettava oma osamme biota­louden suomista mahdol­li­suuk­sista. Ruutu­kaava-alueen ulkopuo­lella on kasvun eväitä. Näitä ei kannata väheksyä vaan on nähtävä tulevai­suuden kuva riittävän laajana.


Kokoomus.fi