Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Biota­lous on talou­den seuraava aalto

Biota­lous on talou­den seuraava aalto

Julkaistu:

Sekä Suomessa että maail­malla usko­taan vahvasti biota­lou­teen. Siitä on tulossa talou­den seuraava aalto, kun fossii­li­ta­lou­desta siir­ry­tään kohti biota­loutta. Se tarkoit­taa sitä, että uusiu­tu­via luon­non­va­roja käyte­tään moni­puo­li­sesti ravin­non, ener­gian, tuot­tei­den ja palve­lui­den tuot­ta­mi­seen.

On arvioitu, että vuonna 2030 maail­massa tarvi­taan 50 prosent­tia nykyistä enem­män ruokaa, 45 prosent­tia enem­män ener­giaa ja 30 prosent­tia enem­män vettä.  Kasvu­lu­vut ovat siis hurjia eikä vuosi 2030 niin kovin kaukana ole. Siihen on noin viisi­toista vuotta aikaa. Siis yhtä paljon kuin vuosi­tu­han­nen vaih­tu­mi­sesta on aikaa ja kyllä ne Mille­nium-juhlat ovat vielä­kin muis­tissa. Kannat­taa siis tart­tua toimeen, myös Hämeessä.

Meillä tärkeim­mät uusiu­tu­vat luon­non­va­rat ovat metsien, maape­rän, pelto­jen ja vesis­tö­jen biomassa eli elope­räi­nen aines sekä makea vesi. Kaikille näille näyt­tää olevan lisään­ty­vää kysyn­tää maail­man väki­lu­vun kasvaessa ja fossii­lis­ten luon­non­va­ro­jen käytön vähen­tyessä.

Valtio­neu­vosto hyväk­syi noin viikko sitten peri­aa­te­pää­tök­ses­sään Suomen biota­lous­stra­te­gian. Sitä valmis­tel­tiin hyvässä yhteis­työssä eri minis­te­riöi­den välillä. Työn aikana pyrit­tiin arvioi­maan biota­lou­den merki­tystä Suomelle tällä hetkellä sekä sen anta­mia mahdol­li­suuk­sia tule­vai­suu­dessa. Tarkan määrit­te­lyn teke­mi­nen on aina hieno­syistä, mutta kirje­vaaka ei ole tärkein työkalu punnit­taessa alan painoar­voa. Tärkeintä on ymmär­tää vähän isom­mat mitta­suh­teet.

Arvioi­den mukaan vuonna 2011 biota­lou­den tuotok­sen arvo eli biota­lous­yri­tys­ten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli reilut 60 miljar­dia euroa. Se on reilut 16 prosent­tia kaikesta yhteen­las­ke­tusta arvosta kansan­ta­lou­des­samme. Työpaik­koja oli noin 320.000 kappa­letta, joka on vajaat 13 prosent­tia kaikista työpai­koista.  Biota­lous­stra­te­giassa halli­tus asetti tavoit­teeksi kasvat­taa biota­lou­den tuotos 100 miljar­diin euroon ja luoda 100.000 uutta työpaikka alalle vuoteen 2025 mennessä. Tavoit­teet ovat kovia, mutta uskon, että ne ovat saavu­tet­ta­vissa. Toki se vaatii paljon työtä ja onnis­tu­mi­sia laajalla sekto­rilla. Työssä tarvi­taan kaik­kia. Yhteis­kunta luo puit­teet toimin­nalle ja sen lisäksi tarvi­taan rohkeita yrit­tä­jiä ja kasvu­ha­kui­sia yrityk­siä tulos­ten saavut­ta­mi­seksi.

Viime viik­koina olemme saaneet onneksi lukea myös posi­tii­vi­sia uuti­sia uusista inves­toin­neista biota­lou­teen. Se on hyvä merkki ja rohkai­see meitä kaik­kia eteen­päin tällä sekto­rilla.

Biota­lou­dessa on kaksi tärkeätä kivi­jal­kaa, joiden merki­tys on suurempi. Ruuan tuotanto maata­lou­dessa ja jalos­tus elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­dessa työl­lis­tää noin 130.000 ihmistä. Ruokit­ta­vat suut lisään­ty­vät maail­massa, joten kysyn­tää on. Menes­ty­mi­nen siinä kilpai­lussa ei ole help­poa, mutta se on mahdol­lista.

Metsiin pohjau­tuva liike­toi­minta laajasti ymmär­ret­tynä työl­lis­tää reilut 100.000 suoma­laista tällä hetkellä. Jos pystymme lisää­mään puun käyt­töä, jota meidän metsissä riit­tää, niin työpaik­ko­ja­kin syntyy. Tarvi­taan metsä­ko­nei­den kuljet­ta­jia, rekka­kus­keja, toimi­hen­ki­löitä, myyn­ti­mie­hiä  ja niin edel­leen.  Usei­den eri alojen ammat­ti­lai­sille löytyisi siis töitä.

Miten biota­loutta sitten edis­te­tään käytän­nön toimin? Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä on jo tehty useita asioita biota­lou­den edis­tä­mi­seksi ja lisää tehdään. Lähes koko metsä­lain­sää­däntö on laitettu ajan tasalle vastaa­maan tule­vai­suu­den tavoit­teita. Myös metsä­alan orga­ni­saa­tioita on trim­mattu tehok­kaam­miksi ja sitä jatke­taan.

Parhail­laan edus­kun­nan käsit­te­lyssä on uuden luon­non­va­ra­kes­kuk­sen perus­ta­mi­nen, johon fuusioi­daan kolme eril­listä tutki­mus­lai­tosta biota­lou­den alalta. Tutki­mus­toi­min­taa tehos­ta­malla uskomme löytä­vämme uusia ratkai­suja ja edel­ly­tyk­siä tavoit­tei­den toteu­tu­mi­selle.

Unoh­taa ei myös­kään pidä uutta maaseu­tuoh­jel­maa, joka lähe­tet­tiin muutama viikko sitten EU:n komis­sioon hyväk­syt­tä­väksi. Julki­sen rahoi­tuk­sen osuus ohjel­massa vuosille 2014-2020 on reilut 8 miljar­dia euroa. Tämän päälle tulee sitten vielä yksi­tyi­nen rahoi­tus, joka täyden­tää julkista rahoi­tusta ehkäpä jopa neljällä miljar­dilla eurolla.

Koti­seu­tumme Häme on erit­täin rikas uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen osalta. Meidän­kin on löydet­tävä ja otet­tava oma osamme biota­lou­den suomista mahdol­li­suuk­sista. Ruutu­kaava-alueen ulko­puo­lella on kasvun eväitä. Näitä ei kannata vähek­syä vaan on nähtävä tule­vai­suu­den kuva riit­tä­vän laajana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content