• FI
  • SV
  • MENU
    Avauk­sia Kokoo­muk­sen maaseu­tu­val­tuus­kun­nalta
    Twiittaa

    Avauk­sia Kokoo­muk­sen maaseu­tu­val­tuus­kun­nalta

    Julkaistu: 12.02.2019 Maaseutupolitiikan verkosto Verkostoblogit

    Kokoo­muk­sen maaseu­tu­po­li­tii­kan verkosto (maaseu­tu­val­tuus­kunta) on avoin toimin­ta­foo­rumi kokoo­mus­lai­sille maa- ja metsä­ta­lou­desta sekä muista maaseu­tuun liit­ty­vistä aiheista kiin­nos­tu­neille. Verkosto on koon­nut ehdo­tuk­sia Suomen maaseu­dun mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­seksi ratkai­suina sekä Suomen että maail­man monen­lai­siin haas­tei­siin. 


    Maaseutu luo Suomelle menes­tystä

    Suomen maaseu­dun asuk­kaat, elin­kei­not ja luon­non­va­rat tarjoa­vat ratkai­suja moniin globaa­lei­hin tule­vai­suu­den ongel­miin. Ilmas­ton­muu­tosta voidaan hillitä ja puhtaan ruoan saata­vuus voidaan turvata panos­ta­malla suoma­lai­seen maaseu­tuun kokoo­muk­sen arvoi­hin perus­tuen. Meidän on hyödyn­net­tävä voimak­kaam­min maaseu­dun luon­non- ja voima­va­roja. Tähän uskal­luk­seen liit­tyy luot­ta­mus maaseu­dun kykyyn löytää oikeat ratkai­sut, mutta myös vastuu antaa maaseu­dun menes­tyä. Maaseu­dulla työn teke­mi­seen ja yrit­tä­jyy­teen on monia luon­tai­sia edel­ly­tyk­siä. Sääntö-Suomen rajoit­teita on karsit­tava kovalla kädellä. Maaseutu on tule­vai­suu­dessa Suomen menes­tyk­sen kivi­jalka, tuoden miljar­deja euroja paikal­lis­ta­lou­teen. Kokoo­muk­sen on nostet­tava maaseu­dun menes­tys yhdeksi avain­ta­voit­teek­seen.

    Kokoo­muk­sen maaseu­tu­val­tuus­kun­nan avauk­set tiivis­ty­vät kolmeen tavoit­tee­seen:

    Maaseu­dun tulot nousuun

    Kasvua metsästä

    Maaseutu poli­tii­kan ytimeen.

    Maata­lou­den tulot nousuun

    Maata­lou­den kannat­ta­vuus on heiken­ty­nyt vuosia, vaikka kulut­ta­jat arvos­ta­vat ja käyt­tä­vät koti­mai­sia raaka-aineita. Suomessa tuote­taan elin­tar­vik­keita erityi­sesti koti­mark­ki­noille, mutta Suoma­lai­sella ruualla on maail­man­laa­jui­sesti yliver­tai­sia vahvuuk­sia ja tule­vai­suu­den menes­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Ilman maata­lou­den tulo­jen kasvua ja moni­puo­lis­tu­mista ei esimer­kiksi koti­maista huol­to­var­muutta voida turvata. Tule­vina vuosina maaseu­tu­po­liit­ti­sen päätök­sen­teon kärki­ta­voit­teen tulee olla maata­lou­den kannat­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen ja alan uusiu­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen.

    Suomen maata­lous aute­taan kannat­ta­vuus­krii­sin yli varmis­ta­malla, ettei alalle tule uusia meno­li­säyk­siä tai veron­ki­ris­tyk­siä.

    Koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non toimin­ta­mah­dol­li­suu­det varmis­te­taan kaikissa tilan­teissa, huomioi­den huol­to­var­muus­ky­sy­myk­set.

    Elin­tar­vi­ke­vien­tiin panos­te­taan ja suoma­lai­nen ruoka brän­dä­tään kulut­ta­jia kiin­nos­ta­vaksi. Mark­ki­nao­saa­mi­sen vahvis­ta­mi­seksi raken­ne­taan yhteis­työtä muiden pohjois­mais­ten toimi­joi­den kanssa.

    Suoma­lai­sen ruoka­ket­jun kustan­nuk­sia alen­ne­taan esimer­kiksi säätä­mällä elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den erilai­set hallin­nol­li­set maksut kilpai­li­ja­maita edul­li­sem­miksi.

    EU:n yhtei­sellä maata­lous­po­li­tii­kalla edis­te­tään aktii­vista ja kehit­ty­vää vilje­lyä sekä tuetaan raken­ne­muu­tosta. Uuden EU- kauden alku tehdään tuot­ta­jien kannalta suju­vaksi.

    Suomessa tehdään tarvit­ta­vat toimen­pi­teet mark­ki­noi­den toimi­vuu­den paran­ta­mi­seksi ja vilje­li­jän tulo-osuu­den kasvat­ta­mi­seksi.

    Suoma­lai­set pellot pide­tään puhtaina ja vesis­tö­jen suoje­lu­toi­met elin­kei­non kannalta tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sina. Pellon­rai­vausta tulee voida harjoit­taa koko Suomessa. Luodaan edel­ly­tyk­set sille, että peltoa ei tarvit­sisi raivata lannan levit­tä­mistä varten.

    Maaseu­dun yrit­tä­jien hyvin­voin­nista, lomi­tus­jär­jes­tel­mästä sekä tuotan­nosta luopu­mi­seen liit­ty­vistä asioista huoleh­di­taan.

    Maata­lou­den ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ympä­rille luodaan elin­voi­maa vahvis­ta­via osaa­misklus­te­reita tuot­ta­jien, teol­li­suu­den ja oppi­lai­tos­ten välille.

    Kasvua metsästä

    Suoma­lais­ten metsien aktii­vi­nen ja lisään­tyvä käyttö antaa työka­lut ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­seen ja Suomen talou­den kehit­tä­mi­seen. Kiis­tat­to­mien hyöty­jen tunnus­ta­mi­sen asemasta metsien käyt­töön asete­taan jatku­vasti uusia rajoi­tuk­sia, eikä alan poten­ti­aa­lia hyödyn­netä. Tule­vina vuosina sekä koti­maan että EU-poli­tii­kan on tarjot­tava mahdol­li­suuk­sia metsien kestä­vän käytön lisää­mi­seen. Metsästä saata­vat uudet tuot­teet ja palve­lut tuovat uusia mahdol­li­suuk­sia Suomen vien­nille.

    Suoma­lais­ten metsien kestä­viä lisä­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia ei heiken­netä uusilla säädök­sillä

    Koti­mai­nen ja EU-poli­tiikka edis­tä­vät metsien käytön hallit­tua, kestä­vää kasvua. Suomen metsä­po­li­tiikka on pidet­tävä kansal­li­sessa päätös­val­lassa.

    Ilmas­ton­muu­tosta hilli­tään vahvis­ta­malla Suomen metsien kasvua metsien hoito-ohjel­malla.

    Metsien ja soiden suoje­lua lisä­tään vapaa­eh­toi­silla keinoilla Metso-ohjel­man kautta, lisäksi ympä­ris­tö­hait­toi­hin luodaan toimi­vat kompen­saa­tio­mal­lit.

    Metsien kestä­vää käyt­töä lisää­viä inves­toin­teja edis­te­tään.

    Maa- ja metsä­ta­lou­den kannat­ta­vuutta edis­te­tään jatka­malla tilus­jär­jes­te­lyjä.

    Maaseutu poli­tii­kan ytimeen

    Raja­pinta maaseu­dun ja kaupun­kien välillä on hälve­ne­mässä. Hallin­nol­li­set refor­mit, kuten kunta­lii­tok­set, ovat edis­tä­neet tätä omalta osal­taan. Monien kaupun­kien ympä­rille on synty­nyt kaupun­ki­ra­ken­tee­seen kuuluva tiivis maaseutu. Tilanne vaatii panos­tuk­sia sekä maaseu­dun infraan että kaupun­kien kehit­tä­mi­seen. Menes­tys vaatii keski­näistä kunnioi­tusta, ominais­piir­tei­den ja mahdol­li­suuk­sien ymmär­tä­mistä. Suhde on enem­män kuin yhteis­työtä se on keski­näistä symbioosia.Maaseudun ja kaupun­kien väli­sen symbioo­sin merki­tystä selven­ne­tään kulut­ta­jille sekä päät­tä­jille.

    Liiken­ne­ver­kon korjaus- ja digi­ver­kon inves­toin­ti­vel­kaa pienen­ne­tään pitkä­jän­tei­sellä suun­nit­te­lulla ja korjaus­oh­jel­malla.

    Työl­lis­tä­mistä ja työpai­kan vastaa­not­ta­mista maaseu­dun elin­kei­noi­hin helpo­te­taan.

    Hallin­to­uu­dis­tuk­sissa varmis­te­taan palve­lu­jen saata­vuus myös maaseu­dulla.

    Alue­ke­hit­tä­mi­sellä ja aluei­den käytön suun­nit­te­lulla varmis­te­taan maaseu­dun menes­ty­mis­mah­dol­li­suu­det.

    Maaseu­tue­lin­kei­no­jen säädök­siä keven­ne­tään esimer­kiksi yksin­ker­tais­ta­malla maksa­tusta.

    Työvoi­man ja koulu­tuk­sen saata­vuus maaseu­dulla työl­lis­tä­viin ammat­tei­hin varmis­te­taan.

    Maaseu­dun kone­re­surs­sien uusiu­tu­mista, käyt­töä ja huol­to­var­muutta edis­te­tään jaka­mis­ta­lou­den mallien avulla.

    Maano­mis­ta­jaa koskee perus­tus­laissa turvattu yksi­tyi­so­mai­suu­den suoja, kuten myös perus­tus­laissa säädetty vastuu ympä­ris­töstä.