Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Autto: ”Kokoomusta tarvitaan enemmän kuin koskaan”

Autto: “Kokoo­musta tarvi­taan enem­män kuin koskaan”

Julkaistu:

Heikki Autto: “Suomi nousee vain yrit­tä­jyyttä tuke­malla“

Arvoi­sat puolue­val­tuus­ton jäse­net, hyvä kokous­väki

Ensin­nä­kin onnit­te­lut kaikilla puolue­val­tuus­ton jäse­nille ja vara­jä­se­nille valin­nasta puolu­eemme ylim­pään päätök­sen­te­koe­li­meen puolue­ko­kous­ten väli­selle ajalle! Olemme valta­van tärkeän tehtä­vän äärellä. Tehdään tästä yhdessä vaikut­tava puolue­val­tuus­to­kausi!

On suuri kunnia saada palvella teitä ja koko puoluet­tamme puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jana. Haluan vielä lähet­tää kiitok­set Paka­ri­sen Pialle tuki­jouk­koi­neen hienosta loppu­ke­sän kier­rok­sesta kaik­kien piiri­jär­jes­tö­jen tilai­suuk­sissa. Näistä keskus­te­luista on reppu täynnä hyviä eväitä, joista voimme ammen­taa puolue­val­tuus­ton työn kehit­tä­mi­seen.

Arvoisa puolue­val­tuusto,

Minulle jäi tunne, että kolme viik­koa sitten Porin puolue­ko­kouk­sesta - ja etäpis­teistä ympäri maan - lähti liik­keelle voiton­tah­toi­nen Kokoo­mus-jouk­kue. Aistit­ta­vissa oli tervettä nälkää lähteä kaata­maan halli­tusta ja varmis­ta­maan Kokoo­muk­selle jatko Suomen suurim­pana kunta­puo­lu­eena!

Ja tervettä menes­ty­mi­sen nälkää meillä on tärkeää olla, sillä Suomen päätök­sen­teossa tarvi­taan vahvaa Kokoo­musta ehkäpä enem­män kuin koskaan.

Ajat­te­lin puhua laajasti useam­masta teemasta (kerran­kin kun saa puhua niin, ettei ole puhe­mies heti nuijan kanssa koput­ta­massa), mutta eilen Talous­e­lämä-lehdessä julkais­tun päämi­nis­te­rin haas­tat­te­lun jälkeen keski­tyn vain yhteen teemaan: puhun lyhyesti yrit­tä­jyy­destä, yrityk­sistä ja työn­te­ki­jöistä.

Yrit­tä­jyy­destä siksi, että yrit­tä­jyys kantaa Suomea. Ja yrit­tä­jyy­destä siksi, että yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­sistä ja hyvästä työl­li­syys­po­li­tii­kasta huoleh­ti­mi­nen on lopulta sekä parasta hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa että parasta alue­po­li­tiik­kaa. Nyt jos koskaan tarvi­taan vaikut­ta­via tekoja yrit­tä­jyy­den puolesta, jotta meillä on työpaik­koja, joiden kautta me suoma­lai­set voimme nostaa maamme pande­mian aiheut­ta­masta lamasta.

Suomi on nimit­täin pitkä ja hieno maa! Meillä on valta­vasti mahdol­li­suuk­sia ja pienenä kansa­kun­tana maail­man­mark­ki­noilta löytyy aina riit­tä­västi kysyn­tää tuot­teil­lemme ja palve­luil­lemme. Mutta kukaan ei kanna niitä mahdol­li­suuk­sia eteemme hopea­lau­ta­sella, vaan itse meidän on oltava tarpeeksi kette­riä, osaa­via ja kilpai­lu­ky­kyi­siä, jotta voimme noihin mahdol­li­suuk­siin tart­tua. Yrit­tä­jät sen teke­vät. Ja tuota samaa henkeä on myös suur­ten yhtiöi­demme johdossa.

Siksi onkin todella ikävää, kuinka päämi­nis­teri on otta­nut asiak­seen alkaa sään­nöl­li­sesti tölviä suoma­lai­sia yrityk­siä. Sanna Mari­nin vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­sen halli­tuk­sen asenne yrityk­siä kohtaan vaikut­taa niin nuivalta, että sitä taus­taa vasten ei ihme­tytä, miksi tehtai­den sulke­mi­suu­ti­sia kuul­laan nyt lähes viikoit­tain. Hyvin­voin­timme rahoi­tuk­sen teol­li­nen pohja on mure­ne­massa ja päämi­nis­te­rillä riit­tää pokkaa kulkea jake­le­massa yrityk­sille neuvoja, miten näiden tulisi liike­toi­min­taansa hoitaa.

Päämi­nis­te­rin puheista voi rivien välistä lukea vies­tin, että yrityk­set ikään kuin tahal­laan irti­sa­no­vat työn­te­ki­jöi­tään. Näin ei taatusti ole! Voin mennä takuuseen, että suoma­lai­set yrit­tä­jät ja suur­ten yritys­ten johto ovat isän­maal­lista väkeä, joka pyrkii vallit­se­vien vaikeuk­sien keskellä teke­mään parhaansa pitääk­seen leivän syrjässä kiinni niin omat työn­te­ki­jänsä kuin kaikki alihank­ki­jat­kin.

Tämä voidaan toden­taa Finn­ve­ran ja Suomen Yrit­tä­jien tuoreim­masta pk-yritys­ba­ro­met­rista.

Päämi­nis­te­rin ulos­tu­lot synnyt­tä­vät tarpee­tonta vastak­kai­na­set­te­lua, jollai­sen aika olisi pitä­nyt olla ohi jo kauan sitten. Päämi­nis­te­rin tulisi ymmär­tää asemansa koko Suomen päämi­nis­te­rinä, ei vain sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen puolu­een puheen­joh­ta­jana ja omien aktii­vi­sim­pien kannat­ta­jiensa edus­ta­jana.

Suomessa on maail­man korkeim­piin kuuluva vero­tus raskaine työn sivu­ku­lui­neen. Vero­kiila lienee meillä aivan maail­man kärkeä, ellei peräti maail­man suurin. Työl­lis­tä­mi­sestä on tullut tässä maassa ennä­tys­kal­lista.

Jotta yrityk­sen työn­te­ki­jälle jää veroista vapaata palkan­osaa kaksi ja puoli tuhatta euroa (2500 euroa) kuukau­dessa, voidaan karkealla lasku­toi­mi­tuk­sella laskea, että yrityk­sen on tehtävä myyn­tiä noin kahdek­salla tuhan­nella eurolla (8000 eurolla). Tässä yhtä­lössä yhteis­kunta saa välit­tö­mien vero­jen ja välil­lis­ten vero­jen – niin työn anta­jan tilit­tä­mien kuin työn­te­ki­jän maksa­mien ALV:ien – sekä palkan sivu­ku­lu­jen kautta peräti viisi ja puoli tuhatta euroa (5500 euroa). Tällaista yhteis­kun­ta­vas­tuuta yrit­tä­jät ja yrityk­set kanta­vat joka päivä työl­lis­täes­sään ihmi­siä.

On härs­kiä siir­tää syyl­li­syyttä työt­tö­myy­den kasvusta elin­kei­noe­lä­män ja yritys­ten harteille, kun tosia­siassa kyse on halli­tuk­sen omasta asen­teesta, näkö­alat­to­muu­desta ja kyvyt­tö­myy­destä tehdä tarpeel­li­sia uudis­tuk­sia: uudis­tuk­sia, jotka olisi­vat olleet vält­tä­mät­tö­miä joka tapauk­sessa, mutta jotka ovat aivan ehdot­to­man tärkeitä nyt, jotta voimme nousta pande­mian aiheut­ta­masta lamasta.

Myös päämi­nis­te­rin epäi­lys suoma­lais­ten yritys­ten ympä­ris­tö­vas­tuusta on vailla pohjaa. Suoma­lai­set yrityk­set ovat oma-aloit­tei­sesti jo paljon ennen kansain­vä­li­siä ilmas­to­so­pi­muk­sia leikan­neet pääs­tö­jään. Globaa­listi vaikut­tava esimerkki kaik­kien erilais­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sestä on esimer­kiksi suoma­lai­nen metsä­teol­li­suus. Siksi onkin paitsi meidän suoma­lais­ten, myös ilmas­ton kannalta hirvit­tä­vää, kuinka puhdasta suoma­laista teol­li­suutta ollaan sulke­massa ja sama tuotanto tapah­tuu tule­vai­suu­dessa maissa, joissa pääs­tö­ker­toi­met ovat monin­ker­tai­set Suomeen verrat­tuna.

Puhu­mat­ta­kaan metsän­hoi­dol­li­sista näkö­kul­mista, joista jyrähti myös maail­man ilma­tie­teen järjes­tön WMO:n pääsih­teeri Petteri Taalas­kin kolum­nis­saan tode­ten, että suoma­lai­sessa ilmas­to­kes­kus­te­lussa on menty metsään, kun iloi­taan siitä, että tehtai­den sulke­mi­nen kasvat­taisi niin sanot­tua hiili­nie­lua. Taalas kirjoit­taa, että jos metsä­tuot­tei­den kysyntä ja tuotanto jatku­vat nykyi­sel­lään, tuotan­non alas­ajo Suomessa tarkoit­taa, että hakkuut tehdään muissa maissa. Tässä tilan­teessa maail­man hiili­nielu ei muut­tuisi, ja voisi jopa pienen­tyä, jos metsiä ei uudis­tet­taisi Suomen hyvän metsän­hoi­to­käy­tän­nön mukai­sesti.

Minun tulkin­tani on, että jos puna­vih­reä halli­tus on yhtään tosis­saan ilmas­ton ja ympä­ris­tön suoje­lun kanssa, sen tulee ripeästi laatia vaikut­tava ohjelma suoma­lai­sen teol­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi, koska niin kuin maail­man parhaat asian­tun­ti­jat todis­ta­vat, suoma­lai­nen työ on globaa­lissa tarkas­te­lussa aina ekoteko.

Arvoisa puolue­val­tuusto

Sen sijaan, että lisä­tään työt­tö­myy­se­tuuk­sia ja muita tulon­siir­toja, aitoa välit­tä­mistä ja yhteis­kun­ta­vas­tuuta olisi luoda edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle, jotta yhä useampi, joka puolella Suomea, voisi työl­lis­tyä ja näin itse kantaa vastuuta omasta ja läheis­tensä elämäs­tään. Jostain syystä tämä ajatus ei halli­tuk­selle kelpaa, vaikka Kokoo­mus on halli­tuk­sen käyt­töön esitel­lyt lukui­sia konkreet­ti­sia toimia, joilla työl­li­syys kohe­nisi myös tällai­sessa vaikeassa talous­ti­lan­teessa.

Keinoja kyllä on, mutta pelkää­vät­kö­hän vasem­mis­to­puo­lu­eet, että jos ihmi­set koke­vat, että omil­laan­kin voi pärjätä - jopa menes­tyä – vasem­mis­to­puo­lueita ei enää tarvita. Siksi heidän poli­tiikka tähtää siihen, että valtion on toimit­tava hyvin­voin­nin takaa­jana. Yritys­ten kohta­lolla ei näytä heille olevan väliä. Se nähdään niin kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­te­lussa kuin sote-uudis­tuk­ses­sa­kin.

Nyky­hal­li­tus yrit­tää keksiä ikiliik­ku­jaa, jossa kiris­tyvä vero­tus ja laaje­ne­vat tulon­siir­rot ja erilai­set tukiai­set muodos­ta­vat kehän, jossa valtio­val­lan kourat ovat syvällä yrit­tä­jien ja työn­te­ki­jöi­den taskuissa ja kaikki raha kier­tää lopulta valtion kirs­tun kautta. Siinä todel­li­suu­dessa myös velkaa voidaan ottaa loput­to­masti. Ikiliik­ku­jaa ei kuiten­kaan voi keksiä. Velat tule­vat joskus maksuun. Ihme­tyt­tää, ettei­vät nyky­hal­li­tuk­sen minis­te­rit kanna huolta tule­vista suku­pol­vista, jotka heidän laskunsa lopulta maksa­vat.

Arvoisa puolue­val­tuusto

Kokoo­muk­sen velvol­li­suus on vapaut­taa Suomi vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­sen halli­tuk­sen vallasta. Meillä puolue­val­tuus­tona on tässä tärkeä rooli määrit­täes­sämme Kokoo­muk­selle linjaa, joka johtaa Suomea kohti valoi­saa tule­vai­suutta. Meillä on tärkeä työ edes­sämme, joten kääri­tään hihat ja ryhdy­tään hommiin.

Puolue­val­tuus­ton kokous on näillä sanoilla avattu!

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton puheen­joh­taja Heikki Auton puhe 26.9.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2020

Mia Laiho: “Koro­na­krii­siä hoita­vaan minis­te­riin on voitava luot­taa – nyt näin ei ole”

Koro­nan toinen aalto on tuonut esiin merkit­tä­viä puut­teita korona-krii­­sin hoita­mi­sessa.  Halli­tus ei käyt­tä­nyt epide­mian suvan­to­vai­heen tuomaa mahdol­li­suutta orga­ni­soida epide­mian torjun­nan

7.10.2020

Sari Sarko­maa: “Korona ei ole syy tehdä vähem­män, vaan enem­män”

Arvoisa puhe­mies, Halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­sen pääviesti on hyytävä. Jo ennen koro­nae­pi­de­miaa aloi­tettu vastuu­ton päätös­ten lykkäys­lin­jaa jatkuu. Halli­tus jatkaa maamme jaloil­leen pääse­mi­seen

30.9.2020

Petteri Orpo: “Kokoo­muk­sen työlinja on vaih­toehto halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle”

Arvoisa puhe­mies,  Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi oli petty­mys. Suomessa ihmi­siä irti­sa­no­taan, työpaik­ko­jen ovia laite­taan kiinni ja tehtaita sulje­taan. Samaan aikaan halli­tus päätti