Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­ta­jat Arto Sato­nen ja Outi Mäkelä tyrmää­vät Sampon ja Nordean halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jan Björn Wahl­roo­sin esille tuoman ajatuk­sen perus­tu­losta.

“Talous­teo­reet­ti­sessa ideaa­li­maa­il­massa se voisi toimia, mutta käytän­nön elämässä se antaa yhteis­kun­ta­mo­raa­li­sesti väärän vies­tin”,  Mäkelä ja Sato­nen totea­vat.

Suomen menes­tys on perus­tu­nut lute­ri­lai­seen työn etiik­kaan, jossa jokai­sella on työtä teke­mällä velvol­li­suus kantaa vastuu itses­tään ja lähei­sis­tään. Yhteis­kun­nan apu tulee mukaan silloin, kun tähän ei kykene esimer­kiksi sairau­den, ikään­ty­mi­sen tai työt­tö­myy­den takia. Siir­ty­mi­nen syype­rus­tei­sesta sosi­aa­li­tur­vasta perus­tu­loon tekisi ilman syytä yhteis­kun­nan tuella elämi­sestä hyväk­syt­tä­vää.

“Olisi hyvin vaaral­lista lähteä tielle, jossa yhteis­kun­nan perus­ar­voja kumo­taan”, edus­ta­jat totea­vat ja usko­vat juuri tästä syystä perus­tu­lo­kes­kus­te­lun jääneen muis­sa­kin länsi­maissa teoreet­ti­selle tasolle.

Mäke­län ja Sato­sen mukaan Wahl­roos on oikeassa siinä, että Suomes­sa­kin on oltava keinoja, joilla voidaan työl­lis­tää myös niitä henki­löitä, joiden työn tuot­ta­vuus jää alle TESin palk­ka­ta­son.

“Tämä on mahdol­lista toteut­taa sovit­ta­malla sosi­aa­li­tur­vaa ja palk­ka­tu­loa yhteen”, Mäkelä ja Sato­nen sano­vat.

“Yksi esimerkki tästä on juuri halli­tuk­sen tekemä päätös etuoi­keu­te­tusta tulosta, joka mahdol­lis­taa työt­tö­mälle 300 euron suojao­suu­den”, Mäkelä ja Sato­nen totea­vat.

Lisä­tie­toja:

Arto Sato­nen
p. 0505113110

Outi Mäkelä
p. 050 512 2877

Lisää sisältöä samassa kategoriassa