Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Antti Häkkänen: “Turvallisuuslainsäädäntö on saatava nopeasti kuntoon”

Antti Häkkä­nen: “Turval­li­suus­lain­sää­däntö on saatava nopeasti kuntoon”

Julkaistu:

Viimei­nen vuosi­kym­men on muut­ta­nut voimak­kaasti kansain­vä­listä turval­li­suus­ti­lan­netta. Edes­sämme on nyt ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan näkö­kul­masta jännit­tei­nen aika­kausi. On enna­koi­ta­vissa, että tällä vuosi­kym­me­nellä maailma muut­tuu nopeam­maksi ja vaaral­li­sem­maksi. Perin­teis­ten soti­laal­lis­ten uhkien ohella nouse­vat yhä enem­män epäta­van­omai­set vaikut­ta­mis­kei­not.

Tekno­lo­gi­nen kehi­tys ja auto­ri­tää­ris­ten maiden vahvis­tu­mi­nen haas­ta­vat turval­li­suut­tamme uusilla tavoilla. Ulkoi­nen ja sisäi­nen turval­li­suus kietou­tu­vat yhä voimak­kaam­min toisiinsa. Uusia keinoja hyödyn­täen horju­te­taan ja painos­te­taan valtioita. Avoi­men yhteis­kun­nan heik­kouk­sia käyte­tään täysi­mää­räi­sesti hyväksi. Liial­li­nen sini­sil­mäi­syys tänään, on huomenna turval­li­suuson­gelma.

Uusien uhkien maail­massa oikeus­val­tiot joutu­vat yhä vaikeam­piin punnin­ta­ti­lan­tei­siin. Ensin­nä­kin, uudet uhat ovat epämää­räi­siä, mutta länsi­mai­nen oikeus­jär­jes­tys edel­lyt­tää selkeyttä. Toiseksi, kansal­li­nen turval­li­suus on yhä useam­min jännit­teessä perus- ja ihmi­soi­keuk­sien kanssa.

Näissä tilan­teissa ei saa jäädä ideo­lo­gis­ten riito­jen kanssa jumiin. Lain­sää­dän­töön ei voi jättää turval­li­suutta vaaran­ta­via aukkoja. Kansal­li­nen turval­li­suus on yhteen­so­vi­tet­tava perus- ja ihmi­soi­keuk­sien kanssa – turval­li­suus aina etusi­jalle aset­taen.

Viime halli­tus­kau­della tätä yhteen­so­vit­ta­mista tehtiin usei­den lakien osalta hybri­diuh­kien torju­mi­seksi. Tiedus­te­lu­lait, alue­val­von­ta­laki, ulko­maa­lais­ten maan­han­kin­nan sekä kaksois­kan­sa­lais­ten virka­kel­poi­suu­den rajoit­ta­mi­nen ovat hyviä esimerk­kejä miten turval­li­suutta edis­te­tään oikeus­val­tion peri­aat­teita noudat­taen.

Puolan rajalla nähtä­vässä operaa­tiossa on kyse siir­to­lais­vir­to­jen käyt­tä­mi­sestä ulko­po­liit­ti­sena painos­tus­vä­li­neenä. Siinä Valko-Venä­jän auto­ri­tää­ri­nen johtaja Lukas­henka käyt­tää ihmi­siä julmalla tavalla hyväksi oman agen­daansa edis­tä­mi­seksi.

On tärkeää, että EU on tässä asiassa yhte­näi­nen ja toimii määrä­tie­toi­sesti. On myös yhtä tärkeää, että jokai­nen maa huoleh­tii omasta varau­tu­mi­sesta. Kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen jäse­nyy­det ja kump­pa­nuu­det ovat Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan keskiössä. Silti oma vastuu omista asioista on kaiken lähtö­kohta.

Suomi on monella tavalla varau­tu­nut maahan­muu­tolla tehtä­vään hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen. Mutta ydin­ky­sy­myk­senä on turva­pai­kan­ha­kuoi­keu­den keskeyt­tä­mi­nen hätä­ti­lan­teessa.

Meillä ei ole turval­li­suus­lain­sää­dän­nössä riit­tä­viä toimi­val­tuuk­sia keskeyt­tää turva­pai­kan­ha­kua, jos tätä oikeutta käyte­tään kansal­lista turval­li­suutta vaaran­ta­valla tavalla. Tämän ovat myös raja­vi­ran­omai­set toden­neet julki­sesti. Oikeus­val­tiossa viran­omai­sen lail­li­set toimi­val­tuu­det ovat julki­sia.

Mari­nin halli­tus ei näytä kyke­ne­vän yhtei­seen linjauk­seen turva­pai­kan­ha­kuoi­keutta koskien. Halli­tus­puo­lu­eet vetä­vät eri suun­tiin, eikä kukaan vedä halli­tuk­selle yhtä selvää linjaa. Sama tois­tui puoli­toista vuotta sitten Krei­kan raja­krii­sin yhtey­dessä. Halli­tus­puo­lu­eet olivat eri linjoilla, eikä halli­tuk­sella ollut yhteistä selkeää linjaa tässä samassa asiassa.

Tuol­loin päämi­nis­teri Marin lupasi, että valmius­la­kien tarkas­ta­mi­nen käyn­nis­tyy yhteis­työssä kaik­kien puoluei­den kanssa. Mitään ei kuiten­kaan ole tapah­tu­nut. Viime viik­koina halli­tus­puo­luei­den lausun­not ovat olleet taas risti­rii­tai­sia. Osa halli­tus­puo­lueista kannat­taa ja osa vastus­taa turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyn keskeyt­tä­mistä hätä­ti­lan­teessa.

Halli­tus­puo­lueilla ei ole yhteistä linjaa ja halli­tuk­sen toimin­ta­kyky on heikko. Tämän takia Kokoo­mus kannat­taa edus­taja Meren teke­mää epäluot­ta­mus­esi­tystä.

Kokoo­muk­sen mielestä turval­li­suus­po­li­tii­kan valmis­te­lun pitää perus­tua realis­ti­seen tilan­ne­ku­vaan, puoluei­den laajaan yhteis­työ­hön ja tehok­kaa­seen toimeen­pa­noon. Tätä tarvi­taan tule­vina vuosina yhä enem­män.

Ryhmä­pu­heen­vuoro /​ Edus­taja Häkkä­nen /​ Väli­ky­sy­mys Suomen varau­tu­mi­sesta siir­to­lais­vir­to­jen ohjaa­mi­seen perus­tu­vaan hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen (VK 5/​2021 vp)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.12.2021

Jukka Kopra: “Maan­puo­lus­tuk­sen resurs­seista on huoleh­dit­tava kaikissa olosuh­teissa”

Puolus­tus­va­lio­kunta on julkis­ta­nut yksi­mie­li­sen mietin­tönsä puolus­tus­se­lon­teosta. Itse puolus­tus­se­lon­teko on valmis­teltu hyvin avoi­mella parla­men­taa­ri­sella tavalla, ja kiitos yksi­mie­li­sestä mietin­nöstä kuuluu koko valio­kun­nalle

1.12.2021

Timo Heino­nen: “Suoma­lai­set ymmär­tä­vät, että pika­vi­peillä elämi­nen joskus loppuu”

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka on vastuu­tonta. Kaikki ongel­mat ja myös halli­tuk­sen kasassa pysy­mi­nen on kerta toisensa jälkeen ratkaistu lisä­ve­lalla.

23.11.2021

Sofia Vikman: “Irakin tuke­mi­sen ehdoksi toimiva palau­tus­so­pi­mus”

Rauhan­tur­vaa­mi­nen ja krii­sin­hal­linta ovat merkit­tävä osa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Suomen osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin perus­te­lee konflik­ti­mai­den yhteis­kun­ta­rau­han edis­tä­mi­nen sekä oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen