Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Antti Häkkänen: “Turvallisuuslainsäädäntö on saatava nopeasti kuntoon”

Antti Häkkä­nen: “Turval­li­suus­lain­sää­däntö on saatava nopeasti kuntoon”

Julkaistu:

Viimei­nen vuosi­kym­men on muut­ta­nut voimak­kaasti kansain­vä­listä turval­li­suus­ti­lan­netta. Edes­sämme on nyt ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan näkö­kul­masta jännit­tei­nen aika­kausi. On enna­koi­ta­vissa, että tällä vuosi­kym­me­nellä maailma muut­tuu nopeam­maksi ja vaaral­li­sem­maksi. Perin­teis­ten soti­laal­lis­ten uhkien ohella nouse­vat yhä enem­män epäta­van­omai­set vaikut­ta­mis­kei­not.

Tekno­lo­gi­nen kehi­tys ja auto­ri­tää­ris­ten maiden vahvis­tu­mi­nen haas­ta­vat turval­li­suut­tamme uusilla tavoilla. Ulkoi­nen ja sisäi­nen turval­li­suus kietou­tu­vat yhä voimak­kaam­min toisiinsa. Uusia keinoja hyödyn­täen horju­te­taan ja painos­te­taan valtioita. Avoi­men yhteis­kun­nan heik­kouk­sia käyte­tään täysi­mää­räi­sesti hyväksi. Liial­li­nen sini­sil­mäi­syys tänään, on huomenna turval­li­suuson­gelma.

Uusien uhkien maail­massa oikeus­val­tiot joutu­vat yhä vaikeam­piin punnin­ta­ti­lan­tei­siin. Ensin­nä­kin, uudet uhat ovat epämää­räi­siä, mutta länsi­mai­nen oikeus­jär­jes­tys edel­lyt­tää selkeyttä. Toiseksi, kansal­li­nen turval­li­suus on yhä useam­min jännit­teessä perus- ja ihmi­soi­keuk­sien kanssa.

Näissä tilan­teissa ei saa jäädä ideo­lo­gis­ten riito­jen kanssa jumiin. Lain­sää­dän­töön ei voi jättää turval­li­suutta vaaran­ta­via aukkoja. Kansal­li­nen turval­li­suus on yhteen­so­vi­tet­tava perus- ja ihmi­soi­keuk­sien kanssa – turval­li­suus aina etusi­jalle aset­taen.

Viime halli­tus­kau­della tätä yhteen­so­vit­ta­mista tehtiin usei­den lakien osalta hybri­diuh­kien torju­mi­seksi. Tiedus­te­lu­lait, alue­val­von­ta­laki, ulko­maa­lais­ten maan­han­kin­nan sekä kaksois­kan­sa­lais­ten virka­kel­poi­suu­den rajoit­ta­mi­nen ovat hyviä esimerk­kejä miten turval­li­suutta edis­te­tään oikeus­val­tion peri­aat­teita noudat­taen.

Puolan rajalla nähtä­vässä operaa­tiossa on kyse siir­to­lais­vir­to­jen käyt­tä­mi­sestä ulko­po­liit­ti­sena painos­tus­vä­li­neenä. Siinä Valko-Venä­jän auto­ri­tää­ri­nen johtaja Lukas­henka käyt­tää ihmi­siä julmalla tavalla hyväksi oman agen­daansa edis­tä­mi­seksi.

On tärkeää, että EU on tässä asiassa yhte­näi­nen ja toimii määrä­tie­toi­sesti. On myös yhtä tärkeää, että jokai­nen maa huoleh­tii omasta varau­tu­mi­sesta. Kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen jäse­nyy­det ja kump­pa­nuu­det ovat Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan keskiössä. Silti oma vastuu omista asioista on kaiken lähtö­kohta.

Suomi on monella tavalla varau­tu­nut maahan­muu­tolla tehtä­vään hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen. Mutta ydin­ky­sy­myk­senä on turva­pai­kan­ha­kuoi­keu­den keskeyt­tä­mi­nen hätä­ti­lan­teessa.

Meillä ei ole turval­li­suus­lain­sää­dän­nössä riit­tä­viä toimi­val­tuuk­sia keskeyt­tää turva­pai­kan­ha­kua, jos tätä oikeutta käyte­tään kansal­lista turval­li­suutta vaaran­ta­valla tavalla. Tämän ovat myös raja­vi­ran­omai­set toden­neet julki­sesti. Oikeus­val­tiossa viran­omai­sen lail­li­set toimi­val­tuu­det ovat julki­sia.

Mari­nin halli­tus ei näytä kyke­ne­vän yhtei­seen linjauk­seen turva­pai­kan­ha­kuoi­keutta koskien. Halli­tus­puo­lu­eet vetä­vät eri suun­tiin, eikä kukaan vedä halli­tuk­selle yhtä selvää linjaa. Sama tois­tui puoli­toista vuotta sitten Krei­kan raja­krii­sin yhtey­dessä. Halli­tus­puo­lu­eet olivat eri linjoilla, eikä halli­tuk­sella ollut yhteistä selkeää linjaa tässä samassa asiassa.

Tuol­loin päämi­nis­teri Marin lupasi, että valmius­la­kien tarkas­ta­mi­nen käyn­nis­tyy yhteis­työssä kaik­kien puoluei­den kanssa. Mitään ei kuiten­kaan ole tapah­tu­nut. Viime viik­koina halli­tus­puo­luei­den lausun­not ovat olleet taas risti­rii­tai­sia. Osa halli­tus­puo­lueista kannat­taa ja osa vastus­taa turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyn keskeyt­tä­mistä hätä­ti­lan­teessa.

Halli­tus­puo­lueilla ei ole yhteistä linjaa ja halli­tuk­sen toimin­ta­kyky on heikko. Tämän takia Kokoo­mus kannat­taa edus­taja Meren teke­mää epäluot­ta­mus­esi­tystä.

Kokoo­muk­sen mielestä turval­li­suus­po­li­tii­kan valmis­te­lun pitää perus­tua realis­ti­seen tilan­ne­ku­vaan, puoluei­den laajaan yhteis­työ­hön ja tehok­kaa­seen toimeen­pa­noon. Tätä tarvi­taan tule­vina vuosina yhä enem­män.

Ryhmä­pu­heen­vuoro /​ Edus­taja Häkkä­nen /​ Väli­ky­sy­mys Suomen varau­tu­mi­sesta siir­to­lais­vir­to­jen ohjaa­mi­seen perus­tu­vaan hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen (VK 5/​2021 vp)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.4.2023

Puhe­mies Petteri Orpon puhe valtio­päi­vien avajai­sissa

Kunnioi­tettu tasa­val­lan presi­dentti, ärade republi­kens presi­dent! Kiitän lämpi­mästi pitä­mäs­tänne puheesta. Jag vill framföra mitt varma tack för ert tal. Hyvät

8.2.2023

Elina Valto­nen: Velka­hal­li­tus ei osaa aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen

Kestävä hyvin­vointi raken­ne­taan työstä ja yrit­tä­jyy­destä kumpua­van kasva­van talou­den varaan. Nyt on aika pelas­taa suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta.

Takana on 15 vuoden talou­den korpi­vael­lus. 90-luvun puoli­vä­listä alka­nut tekno­lo­gia­buumi toi muka­naan ylijää­mäi­set valtion budje­tit ja riva­kan palkan­nousun.

8.2.2023

Petteri Orpo: Nyt on oikea aika herätä – velkaan­tu­mi­sen vähät­tely lope­tet­tava

Nyt on oikea aika herätä. NYT on oikea aika käydä keskus­telu tule­vai­suu­den valin­noista. NYT on oikea aika alkaa tehdä oikeu­den­mu­kaista, tule­vat suku­pol­vet huomioi­vaa poli­tiik­kaa.

Skip to content