Antti Häkkä­nen: Suomella on Euroo­pan parhaim­mat edel­ly­tyk­set onnis­tua krii­sissä

Julkaistu: 06.05.2020

Krii­sin ensim­mäi­sen vaiheen rajoi­tus­toi­men­pi­teistä vallitsi laaja yhtei­sym­mär­rys. Maalis­kuun alku­puo­lella presi­dentti ja oppo­si­tio­puo­lu­eet ehdot­ti­vat ja myöhem­min halli­tus aloitti tartun­ta­tau­ti­lain ja valmius­lain toimeen­pa­non. Suoma­lai­set ovat sään­töjä noudat­ta­neet ja viruk­sen torjun­nassa on onnis­tuttu.

Nyt on alka­massa krii­sin toinen vaihe. Tämä vaihe tulee olemaan vaikeampi kuin ensim­mäi­nen. Edessä on paljon epävar­muutta ja vaikeita tilan­teita. On valit­ta­vana useita eri polkuja ja jokai­sella valin­nalla on voimak­kaat seurauk­set ihmis­ten arkie­lä­mään.

Se maa selviy­tyy pienim­millä henki­sillä, tervey­del­li­sillä ja talou­del­li­silla vahin­goilla, joka on nyt parhai­ten hereillä. Suomella on Euroo­pan parhaat edel­ly­tyk­set onnis­tua. Kaukai­nen sijainti, korkea osaa­mi­nen, keski­näi­nen luot­ta­mus ja monet muut teki­jät anta­vat meille nyt etulyön­tia­se­maa, joka on käytet­tävä viisaasti.

Krii­sin seuraa­vassa vaiheessa ratkai­see yhä enem­män toimin­ta­ta­vat ja johta­mi­nen. Krii­sin alku­vai­heen virheistä pitää oppia, aivan kuten halli­tuk­sen minis­te­rit ovat sano­neet. Kokoo­mus esit­tää raken­ta­vassa hengessä muuta­man ehdo­tuk­sen valtio­neu­vos­tolle, jotta krii­sin vaikeam­massa vaiheessa voitaisi onnis­tua parem­min.

Ensin­nä­kin, kokoo­muk­sen mielestä on vält­tä­mä­töntä, että halli­tuk­sella olisi selkeä ja julki­nen suun­ni­telma yhteis­kun­nan avaa­mi­seksi. Koko yhteis­kunta ei voi toimia samaan suun­taan, jos suun­ni­telma ei ole kaik­kien tiedossa. Suun­ni­tel­man pitää olla kirjal­li­nen ja kaik­kien luet­ta­vissa. Turval­li­nen arkie­lä­män palaut­ta­mi­nen edel­lyt­tää esimer­kiksi sitä, että testaus, jäljit­tä­mi­nen ja eris­tä­mi­nen ovat täydessä valmiu­dessa, kun rajoi­tuk­sia pure­taan. Nyt on vaara siihen, että epide­mian hallin­ta­kei­not myöhäs­ty­vät, eikä esimer­kiksi suoja­mas­kien käyt­töön ole kyetty muodos­ta­maan kantaa vielä­kään. Suun­ni­tel­mal­li­nen ja järjes­tel­mäl­li­nen toimin­ta­tapa vähen­tää yllä­tyk­siä ja epävar­muutta.

Koko yhteis­kunta ei voi toimia samaan suun­taan, jos suun­ni­telma ei ole kaik­kien tiedossa.

Suomen johta­mi­nen ulos krii­sistä edel­lyt­tää myös kirk­kaam­paa tilan­ne­ku­vaa ja tieto­poh­jaa. Tieto­jen on oltava samat kaikilla toimi­joilla. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on joutu­nut anta­maan vaka­van huomau­tuk­sen minis­te­riöille tieto­poh­jan ja tilan­ne­ku­van puut­teista krii­sin yhtey­dessä.

Edus­kun­nan tiedon­saan­nista on nyt käyn­nis­tetty eril­li­nen selvi­tys. Tämä on erityi­sen vakava kysy­mys myös parla­men­ta­ris­min kannalta. Halli­tus toimii edus­kun­nan luot­ta­muk­sen varassa. Edus­kunta valvoo halli­tuk­sen toimin­taa ja tiedot ovat olen­nai­nen osa tätä valvon­taa. Työrauha on toki tärkeä asia, mutta on syytä huomata, että halli­tuk­sen on nautit­tava edus­kun­nan luot­ta­musta joka päivä, ei vasta krii­sin jälkeen.

Jokai­sessa asiassa pitää olla selkeä vastuu­mi­nis­teri. Jos kaikki johta­vat, kukaan ei johda. Myös ongel­mien enna­koin­nin merki­tys koros­tuu krii­sin seuraa­vassa vaiheessa. Se maa menes­tyy, joka kyke­nee samaan aikaan hoita­maan akuut­teja asioita ja katso­maan hori­sont­tiin. Minis­te­rien on viri­tet­tävä hallin­no­na­lansa asen­toon, jossa ongel­mat tunnis­te­taan nykyistä parem­min ennak­koon.

Yhtä tärkeää on koko yhteis­kun­nan johta­mi­nen, ei vain valtion­hal­lin­non. Ratkai­suja löyde­tään nopeam­min, jos kunnat, yrityk­set, järjes­töt ja taval­li­set suoma­lai­set ovat mukana etsi­mässä ratkai­suja. Myös maail­malla kehi­te­tään uusia ideoita ja tietoa. Ratkai­suja pitää aktii­vi­sesti hakea maail­malta. Hyvä esimerkki on hoiva-alan yrityk­sessä käyt­töön otettu erityi­nen tapaa­mis­paikka, jossa omai­set ja ikäih­mi­nen voivat tavata turval­li­sesti.

Monet demo­kraat­ti­set oikeus­val­tiot ovat nyt poik­keus­ti­lassa. Avoi­met yhteis­kun­nat eivät ole tällaista koke­neet pitkiin aikoi­hin. Normaa­lit olot pois­tu­vat ja halli­tus saa ilma­ti­lan ja rajut toimi­val­tuu­det. Näissä tilan­teissa insti­tuu­tioi­den ja oikeus­val­tion vahvuus testa­taan.

Suomessa valtio­neu­vos­tolla on johto­vas­tuu krii­sissä, mutta edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan rooli koros­tuu. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on anta­nut useita huomau­tuk­sia valtio­neu­vos­tolle krii­sin aikana. Esimer­kiksi, pidämme kokoo­muk­sessa erit­täin tärkeänä, että halli­tus toteut­taa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan edel­lyt­tä­män tuen ravin­to­lay­ri­tyk­sille. Viivyt­tely on aiheut­ta­nut merkit­tä­västi lisää vahin­koja.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on krii­sin aikana anta­nut huomau­tuk­sen siitä, että päätös­ten hait­ta­vai­ku­tuk­sia ja laajem­pia yhteis­kun­nal­li­sia vaiku­tuk­sia ei ole arvioitu. Samoin huomau­tus on annettu siitä, että pitäisi olla arvioi­tuna vaih­toeh­dot. Eri mailla on eri linjoja, vaih­toeh­toja siis on. Ilman vaih­toeh­toja ei voida kunnolla toteut­taa perus­oi­keuk­sien punnin­taa. Kyse on jätti­mäi­sistä linja­va­lin­noista, vaih­toeh­dot pitää olla arvioi­tuna ja julki­sina.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on krii­sin aikana anta­nut huomau­tuk­sen siitä, että päätös­ten hait­ta­vai­ku­tuk­sia ja laajem­pia yhteis­kun­nal­li­sia vaiku­tuk­sia ei ole arvioitu.

Näitä poik­keuk­sel­li­sen kovia toimi­val­tuuk­sia pitää myös johtaa poik­keuk­sel­li­sen tarkasti. Nyt on käsit­te­lyssä kiireet­tö­män hoidon lykkää­mi­nen. Hoitoja saa paikal­lis­ta­solla lykätä, jos se on vält­tä­mä­töntä epide­mian takia. Nyt on käynyt niin, että kiireet­tö­mät hoidot on monissa sairaan­hoi­to­pii­reissä ajettu alas, vaikka koro­na­kriisi ei ole vielä iske­nyt alueelle. Moni suoma­lai­nen on menet­tä­nyt sairau­tensa kannalta tärkeän hoidon. Tästä aiheu­tuu sairauk­sien pahe­ne­mista ja hoito­vel­kaa.

Antti Häkkä­nen

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro lähe­te­kes­kus­te­lussa valtio­neu­vos­ton asetuk­sista valmius­lain toimi­val­tuuk­sien käytön jatka­mi­sesta ke 6.5.2020

Julki­nen puhut­taessa, muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia