Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Antti Häkkä­nen: Suomella on Euroo­pan parhaim­mat edel­ly­tyk­set onnis­tua krii­sissä

Antti Häkkä­nen: Suomella on Euroo­pan parhaim­mat edel­ly­tyk­set onnis­tua krii­sissä

Julkaistu:

Krii­sin ensim­mäi­sen vaiheen rajoi­tus­toi­men­pi­teistä vallitsi laaja yhtei­sym­mär­rys. Maalis­kuun alku­puo­lella presi­dentti ja oppo­si­tio­puo­lu­eet ehdot­ti­vat ja myöhem­min halli­tus aloitti tartun­ta­tau­ti­lain ja valmius­lain toimeen­pa­non. Suoma­lai­set ovat sään­töjä noudat­ta­neet ja viruk­sen torjun­nassa on onnis­tuttu.

Nyt on alka­massa krii­sin toinen vaihe. Tämä vaihe tulee olemaan vaikeampi kuin ensim­mäi­nen. Edessä on paljon epävar­muutta ja vaikeita tilan­teita. On valit­ta­vana useita eri polkuja ja jokai­sella valin­nalla on voimak­kaat seurauk­set ihmis­ten arkie­lä­mään.

Se maa selviy­tyy pienim­millä henki­sillä, tervey­del­li­sillä ja talou­del­li­silla vahin­goilla, joka on nyt parhai­ten hereillä. Suomella on Euroo­pan parhaat edel­ly­tyk­set onnis­tua. Kaukai­nen sijainti, korkea osaa­mi­nen, keski­näi­nen luot­ta­mus ja monet muut teki­jät anta­vat meille nyt etulyön­tia­se­maa, joka on käytet­tävä viisaasti.

Krii­sin seuraa­vassa vaiheessa ratkai­see yhä enem­män toimin­ta­ta­vat ja johta­mi­nen. Krii­sin alku­vai­heen virheistä pitää oppia, aivan kuten halli­tuk­sen minis­te­rit ovat sano­neet. Kokoo­mus esit­tää raken­ta­vassa hengessä muuta­man ehdo­tuk­sen valtio­neu­vos­tolle, jotta krii­sin vaikeam­massa vaiheessa voitaisi onnis­tua parem­min.

Ensin­nä­kin, kokoo­muk­sen mielestä on vält­tä­mä­töntä, että halli­tuk­sella olisi selkeä ja julki­nen suun­ni­telma yhteis­kun­nan avaa­mi­seksi. Koko yhteis­kunta ei voi toimia samaan suun­taan, jos suun­ni­telma ei ole kaik­kien tiedossa. Suun­ni­tel­man pitää olla kirjal­li­nen ja kaik­kien luet­ta­vissa. Turval­li­nen arkie­lä­män palaut­ta­mi­nen edel­lyt­tää esimer­kiksi sitä, että testaus, jäljit­tä­mi­nen ja eris­tä­mi­nen ovat täydessä valmiu­dessa, kun rajoi­tuk­sia pure­taan. Nyt on vaara siihen, että epide­mian hallin­ta­kei­not myöhäs­ty­vät, eikä esimer­kiksi suoja­mas­kien käyt­töön ole kyetty muodos­ta­maan kantaa vielä­kään. Suun­ni­tel­mal­li­nen ja järjes­tel­mäl­li­nen toimin­ta­tapa vähen­tää yllä­tyk­siä ja epävar­muutta.

Koko yhteis­kunta ei voi toimia samaan suun­taan, jos suun­ni­telma ei ole kaik­kien tiedossa.

Suomen johta­mi­nen ulos krii­sistä edel­lyt­tää myös kirk­kaam­paa tilan­ne­ku­vaa ja tieto­poh­jaa. Tieto­jen on oltava samat kaikilla toimi­joilla. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on joutu­nut anta­maan vaka­van huomau­tuk­sen minis­te­riöille tieto­poh­jan ja tilan­ne­ku­van puut­teista krii­sin yhtey­dessä.

Edus­kun­nan tiedon­saan­nista on nyt käyn­nis­tetty eril­li­nen selvi­tys. Tämä on erityi­sen vakava kysy­mys myös parla­men­ta­ris­min kannalta. Halli­tus toimii edus­kun­nan luot­ta­muk­sen varassa. Edus­kunta valvoo halli­tuk­sen toimin­taa ja tiedot ovat olen­nai­nen osa tätä valvon­taa. Työrauha on toki tärkeä asia, mutta on syytä huomata, että halli­tuk­sen on nautit­tava edus­kun­nan luot­ta­musta joka päivä, ei vasta krii­sin jälkeen.

Jokai­sessa asiassa pitää olla selkeä vastuu­mi­nis­teri. Jos kaikki johta­vat, kukaan ei johda. Myös ongel­mien enna­koin­nin merki­tys koros­tuu krii­sin seuraa­vassa vaiheessa. Se maa menes­tyy, joka kyke­nee samaan aikaan hoita­maan akuut­teja asioita ja katso­maan hori­sont­tiin. Minis­te­rien on viri­tet­tävä hallin­no­na­lansa asen­toon, jossa ongel­mat tunnis­te­taan nykyistä parem­min ennak­koon.

Yhtä tärkeää on koko yhteis­kun­nan johta­mi­nen, ei vain valtion­hal­lin­non. Ratkai­suja löyde­tään nopeam­min, jos kunnat, yrityk­set, järjes­töt ja taval­li­set suoma­lai­set ovat mukana etsi­mässä ratkai­suja. Myös maail­malla kehi­te­tään uusia ideoita ja tietoa. Ratkai­suja pitää aktii­vi­sesti hakea maail­malta. Hyvä esimerkki on hoiva-alan yrityk­sessä käyt­töön otettu erityi­nen tapaa­mis­paikka, jossa omai­set ja ikäih­mi­nen voivat tavata turval­li­sesti.

Monet demo­kraat­ti­set oikeus­val­tiot ovat nyt poik­keus­ti­lassa. Avoi­met yhteis­kun­nat eivät ole tällaista koke­neet pitkiin aikoi­hin. Normaa­lit olot pois­tu­vat ja halli­tus saa ilma­ti­lan ja rajut toimi­val­tuu­det. Näissä tilan­teissa insti­tuu­tioi­den ja oikeus­val­tion vahvuus testa­taan.

Suomessa valtio­neu­vos­tolla on johto­vas­tuu krii­sissä, mutta edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan rooli koros­tuu. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on anta­nut useita huomau­tuk­sia valtio­neu­vos­tolle krii­sin aikana. Esimer­kiksi, pidämme kokoo­muk­sessa erit­täin tärkeänä, että halli­tus toteut­taa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan edel­lyt­tä­män tuen ravin­to­lay­ri­tyk­sille. Viivyt­tely on aiheut­ta­nut merkit­tä­västi lisää vahin­koja.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on krii­sin aikana anta­nut huomau­tuk­sen siitä, että päätös­ten hait­ta­vai­ku­tuk­sia ja laajem­pia yhteis­kun­nal­li­sia vaiku­tuk­sia ei ole arvioitu. Samoin huomau­tus on annettu siitä, että pitäisi olla arvioi­tuna vaih­toeh­dot. Eri mailla on eri linjoja, vaih­toeh­toja siis on. Ilman vaih­toeh­toja ei voida kunnolla toteut­taa perus­oi­keuk­sien punnin­taa. Kyse on jätti­mäi­sistä linja­va­lin­noista, vaih­toeh­dot pitää olla arvioi­tuna ja julki­sina.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on krii­sin aikana anta­nut huomau­tuk­sen siitä, että päätös­ten hait­ta­vai­ku­tuk­sia ja laajem­pia yhteis­kun­nal­li­sia vaiku­tuk­sia ei ole arvioitu.

Näitä poik­keuk­sel­li­sen kovia toimi­val­tuuk­sia pitää myös johtaa poik­keuk­sel­li­sen tarkasti. Nyt on käsit­te­lyssä kiireet­tö­män hoidon lykkää­mi­nen. Hoitoja saa paikal­lis­ta­solla lykätä, jos se on vält­tä­mä­töntä epide­mian takia. Nyt on käynyt niin, että kiireet­tö­mät hoidot on monissa sairaan­hoi­to­pii­reissä ajettu alas, vaikka koro­na­kriisi ei ole vielä iske­nyt alueelle. Moni suoma­lai­nen on menet­tä­nyt sairau­tensa kannalta tärkeän hoidon. Tästä aiheu­tuu sairauk­sien pahe­ne­mista ja hoito­vel­kaa.

Antti Häkkä­nen

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro lähe­te­kes­kus­te­lussa valtio­neu­vos­ton asetuk­sista valmius­lain toimi­val­tuuk­sien käytön jatka­mi­sesta ke 6.5.2020

Julki­nen puhut­taessa, muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content