Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Antti Häkkä­nen: Halli­tuk­sen velka­ralli jatkuu ja paisuu

Antti Häkkä­nen: Halli­tuk­sen velka­ralli jatkuu ja paisuu

Julkaistu:

Suomi velkaan­tuu holti­tonta tahtia. Jo vaali­kau­den alussa velka­ralli laitet­tiin päälle ja lisä­me­not juok­se­maan, vaikka koro­nasta ei ollut vielä tietoa­kaan. Uudet menot oli tarkoi­tus kattaa työl­li­syys­toi­mista tule­villa lisä­tu­loilla. Kuten on nähty, riit­tä­vät työl­li­syys­toi­met on jätetty teke­mättä ja talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen siir­retty hamaan tule­vai­suu­teen.

Seurauk­sena tästä on käsistä karkaava velka­kierre. Taika­sa­nalla velka halli­tus ratkoo jokai­ki­sen vastaan tule­van ongel­man. Sääs­töjä ei haeta, eikä uusia tuloja kasvusta ja työl­li­syy­destä. Halli­tus­puo­lu­eet keskus­taa myöten hurraa­vat vela­no­tolle, sillä korot ovat nyt mata­lia. Tässä unoh­tuu oleel­li­nen: harjoi­te­tun poli­tii­kan seurauk­sena Suomelle raken­tuu kammot­tava korko­riski, joka ennen pitkää reali­soi­tuu. 

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö maalasi syksyi­sessä riski­kat­sauk­sessa karun kuvan julki­sen talou­den kunnosta. Valtion velka on kaksin­ker­tais­tu­nut reilussa vuosi­kym­me­nessä. Ennen finans­si­krii­siä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljar­dia euroa. Nyt loka­kuun lopussa velkaa oli 132 miljar­dia.

Valtio maksoi vuonna 2020 korko­me­noja valtion velasta noin 900 miljoo­naa euroa. Tämä on suuri summa valtion budje­tista, vaikka korko­taso on alhai­nen. Mikäli ylei­nen korko­taso lähtisi nousuun, kasvai­si­vat valtion velan korko­me­not nopeasti. Tämä taas olisi pois muusta hyvästä, mitä budje­tista rahoi­te­taan.

Viime vuoden kevään puoli­vä­li­rii­hessä halli­tus linjasi, että halli­tus­kau­den loppuun mennessä tehdään vielä päätök­set julkista taloutta 110 miljoo­nalla vahvis­ta­vista työl­li­syys­toi­mista. Näitä lukuja tarkas­tel­lessa on päivän­sel­vää, että vaiku­tus valtion­ta­lou­teen on vali­tet­ta­vasti mitä­tön. Jos on kauhalla otettu velkaa, niin sitä ei lusi­kal­li­silla korjata.

Arvos­tettu The Econo­mist -lehti vertasi maiden talou­del­li­sia suori­tus­ky­kyjä pande­mian ajalta. Suomi jäi vertai­lu­mai­den pahnan­poh­jim­mai­seksi. Esimer­kiksi Tans­kan valtion­velka suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on kasva­nut pande­mian aikana 3,5 prosent­tiyk­sik­köä, Suomen sen sijaan lähes kolmin­ker­tai­sesti, 9,7 prosent­tiyk­sik­köä. Suomessa koti­ta­louk­sien tulot supis­tui­vat prosen­tilla, kun monessa verrok­ki­maassa tulot päin­vas­toin kasvoi­vat. Me siis köyh­dyimme suhteessa enem­män, vaikka otimme runsaasti lisä­vel­kaa.

Ongel­man juuri­syy piilee juuri työl­li­syyttä, kasvua ja inves­toin­teja tuke­van poli­tii­kan puut­teessa. OP:n tuoreessa suury­ri­tys­ky­se­lyssä vastaa­jista vain 3,4% katsoo, että halli­tus purkaa aktii­vi­sesti raken­teel­li­sia kitka­te­ki­jöitä ja kannus­tin­louk­kuja esimer­kiksi työmark­ki­noilla. Kolme neljästä on sitä mieltä, että halli­tuk­sen teol­li­suus­po­li­tiikka ei edistä yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä.

Sote-palve­lut voidaan rahoit­taa vain terveellä ja kasva­valla talou­della. Halli­tus­puo­luei­den esit­tä­miä loput­to­mia lupauk­sia ei voida rahoit­taa kauniilla sanoilla, vaan konkreet­ti­sella työl­li­syys- ja kasvu­po­li­tii­kalla. Sitä Suomi tarvit­see, ja sen puolesta kokoo­mus tekee työtä. Vain näin voimme turvata hyvin­voin­ti­pal­ve­lut myös tule­vai­suu­dessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

23.8.2024

Kokoo­muk­sen kunta- ja alue­po­liit­ti­nen kannan­otto

Puolue­ko­kouk­sessa 14.-16.6.2024 hyväk­sytty kannan­otto Kunnissa ja kaupun­geissa syntyy tule­vai­suus Kunnat ja kaupun­git ovat siir­ty­neet uuteen aikaan. Katse on nyt kohdis­tettu

Skip to content