MENU
Anne-Mari Virolainen: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

Anne-Mari Virolainen: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

Julkaistu: 30.08.2013 Ohjelmatyö

Metsät ovat suoma­laisten hyvin­voinnin lähde. Ne tarjoavat raaka-aineita vienti­teol­li­suuden tarpeisiin, uusiu­tuvaa bioenergiaa, työtä sekä virkis­tystä ja luonnon antimia. Vaikka metsät ovatkin uusiu­tu­mis­ky­kyisiä, ne eivät kuitenkaan ole pohjaton kaivo. Kaikki hoito­toi­men­piteet vaikut­tavat niiden kehitykseen, mikä tekee hoidon laadusta tärkeää, kirjoittaa kansan­edustaja, ympäris­tö­ver­koston puheen­johtaja Anne-Mari Virolainen.

Metsän­kä­sit­telyä ja puunkor­juuta on ohjannut pitkään tavoite puuntuo­tannon kestä­vyyden turvaa­mi­sesta. Suoma­lainen metsän­hoito on ollut menes­tys­tarina, jos sitä mitataan metsien vuosit­tai­sella kasvulla. Tällä hetkellä metsämme kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun vuosit­tainen puunkäyt­tömme on reilu 50 miljoonaa kuutiota. Toisaalta metsien ekolo­ginen tila on kohen­tunut viimeisen 20 vuoden aikana. Talous­met­sissä on toteu­tettu luonnon­hoi­to­toimia, ja suoje­lu­pinta-ala on kolmin­ker­tais­tunut viimeisen 35 vuoden aikana.

Maailma kuitenkin muuttuu. Viime vuosina monissa tutki­muk­sissa on tullut esille, että metsä­no­mis­tajien tavoitteet metsien­käy­tölle ovat monipuo­lis­tuneet. Myös metsien käsit­te­ly­me­ne­telmien monipuo­lis­ta­misen tarve on kasvanut. Osa metsä­no­mis­ta­jista korostaa yhä voimak­kaammin talou­del­lista näkökulmaa, osa taas esimer­kiksi maise­mal­lisia ja virkis­tyk­sel­lisiä arvoja.

Jotta kaikki muutos­tarpeet notee­rat­taisiin, metsän­kä­sit­telyä ja puunkor­juuta sääte­levää metsä­lakia ollaan nyt päivit­tä­mässä. Hallitus antoi kesäkuussa eduskun­nalle esityksen uudeksi metsä­laiksi, jolla tavoi­tellaan metsä­no­mis­tajien tavoit­teiden nykyistä parempaa huomioi­mista, metsä­ta­louden kannat­ta­vuuden parane­mista, säännösten selkeyt­tä­mistä ja viran­omais­toi­minnan tehos­ta­mista. Metsä­luonnon monimuo­toi­suuden turvaa­mi­seksi esitetään myös muutoksia. Eduskun­nassa metsälain käsittely aloitetaan syksyllä eduskun­tatyön jälleen käynnis­tyessä.

Metsän­kä­sit­telyä koskevat esitykset lienevät metsä­no­mis­tajien kannalta mielen­kiin­toi­simpia. Uudessa laissa esimer­kiksi eri-ikäis­ra­ken­teisen metsän­kas­va­tuksen hakkuut, joissa poimien kaadetaan yksit­täisiä, pääasiassa suurimpia puita, rinnas­tet­taisiin tasapuo­li­sesti vallit­sevan käytännön mukaisiin hakkuisiin. Eri-ikäis­ra­ken­tei­sessa metsi­kössä kasvaa jatku­vasti monen ikäisiä ja kokoisia puita. Uudistus siis tarkoittaa sitä, että metsä­no­mistaja voisi hoitaa metsäänsä niin kutsutun jatkuvan kasva­tuksen menetel­mällä, jossa ei käytetä avohak­kuita. Toisaalta uudis­hak­kuiden järeys- ja ikäkri­teerien poista­minen mahdol­listaa metsä­no­mis­ta­jalle metsänsä kasva­tuksen nykyistä lyhyem­millä kiertoa­joilla, jos näin haluaa tehdä.

Metsälain uudis­tuksen vaiku­tuk­sista luonnon monimuo­toi­suu­delle keskus­teltiin paljon lain valmis­te­lu­vai­heessa. Huoli kohdistui etenkin metsä­lailla turvat­taviin erityisen tärkeisiin elinym­pä­ris­töihin, jotka uudessa lakiteks­tissä on määri­telty pienia­lai­siksi tai metsä­ta­lou­del­li­sesti vähämer­ki­tyk­sel­li­siksi. Nämä elinym­pä­ristöt ovat erilaisia luonnon monimuo­toi­suuden kannalta keskeisiä kohteita, jotka pääasial­li­sesti tulee jättää metsä­ta­lou­del­listen toimen­pi­teiden ulkopuo­lelle. Kohteet ovat olleet tähänkin mennessä pienia­laisia, keski­määrin noin 0,6 hehtaaria, joten lakitekstin määri­telmä on tarkoi­tettu kuvaamaan nykyistä käytäntöä. Siihen ei siis ole tulossa muutoksia. Uudessa metsä­laissa esitetään myös, että näitä erityisen tärkeiden elinym­pä­ris­töjen tyyppejä lisätään nykytilaan verrattuna.

Monimuo­toi­suutta edistää myös ehdotus, jonka mukaan metsä­no­mis­ta­jalla ei olisi metsän uudis­ta­mis­vel­voi­tetta uudis­hakkuun jälkeen vähätuot­toi­silla ojite­tuilla turve­mailla. Muutos paran­taisi selvästi useiden suoluon­to­tyyppien ja niistä riippu­vaisen lajiston tilan­netta. Toisaalta ehdotus on metsä­no­mis­tajan kannalta hyvä, koska metsä­ta­lou­del­li­sesti epäsuo­tui­salle kasvu­pai­kalle ei tarvitsisi istuttaa uutta metsää hakkuun jälkeen.

Kaiken kaikkiaan metsälain uudistus on erittäin terve­tullut, sillä se antaa metsä­no­mis­ta­jille entistä laajemmat vapaudet hoitaa omaisuuttaan omien tavoit­tei­densa mukai­sesti. Uudet vaihtoehdot toivot­ta­vasti myös kannus­tavat heitä huoleh­timaan metsä­omai­suu­destaan yhä paremmin.

Anne-Mari Virolainen
Ympäris­tö­ver­koston puheen­johtaja
Kansan­edustaja


Kokoomus.fi