Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Anna-Kaisa Ikosen vastaus­pu­heen­vuoro /​ Väli­ky­sy­mys sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sesta

Anna-Kaisa Ikosen vastaus­pu­heen­vuoro /​ Väli­ky­sy­mys sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sesta

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen sote-uudis­tus ei vastaa sille asetet­tui­hin tavoit­tei­siin. Se ei nopeuta ihmis­ten hoitoon pääsyä eikä se hillitse sote-kustan­nus­ten nopeaa kasvua. Päin­vas­toin. Palve­lui­den laatu ja saata­vuus ovat heiken­ty­mässä ja kustan­nuk­set räjäh­tä­mässä käsiin, jos halli­tuk­sen malli runno­taan kesä­kuussa läpi edus­kun­nasta.

Halli­tuk­sen hallin­to­uu­dis­tus ei tuo yhtään uutta hoita­jaa, sosi­aa­li­työn­te­ki­jää tai lääkä­riä. Uudis­tuk­seen ei sisälly riit­tä­västi toimen­pi­teitä, joilla henki­lös­tön saata­vuus voidaan varmis­taa koko maassa. Ilman riit­tä­vää henki­lös­töä hoita­ja­mi­toi­tuk­sen ja hoito­ta­kuun lupauk­seen vastaa­mi­nen ei onnistu. 

Halli­tuk­sen sote-uudis­tus jättää tuhan­net suoma­lai­set — eläke­läi­set, työt­tö­mät, lapsi­per­heet ja pitkä­ai­kais­sai­raat — jonoi­hin ja vaille tarvit­se­maansa hoitoa.

Halli­tuk­sen esityk­sessä rajoi­te­taan julkis­hal­lin­tous­ko­vai­sesti mahdol­li­suuk­sia hank­kia palve­luita yksi­tyi­seltä tai kolman­nelta sekto­rilta. Nämä rajoi­tuk­set osuvat suoraan hoitoon pääsyyn, palve­lun laatuun ja kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­teen. Se mitä rajauk­sella saavu­te­taan ovat poliit­ti­set päämää­rät — eivät kansan­ter­vey­del­li­set tavoit­teet. 

Esimer­kiksi Pirkan­maalla halli­tus on purka­massa huip­pu­luo­kan hoitoa tarjoa­van Sydän­sai­raa­lan nyky­muo­toi­sen toimin­nan, vaikka minis­te­rit täällä edus­kun­nassa kovasti muuta väit­tä­vät. Halli­tuk­sen omassa esityk­sessä lukee selvällä Suomen kielellä, että näin on. 

Palve­luita tarvit­seva ihmi­nen ei ole kiin­nos­tu­nut orga­ni­saa­tio­muo­dosta tai siitä, tuot­taako jonkun palve­lun julki­sen, yksi­tyi­sen vai kolman­nen sekto­rin toimija. Ihmi­set ovat kiin­nos­tu­neita siitä, onko palve­luja tarjolla ja onko ne tuotettu laaduk­kaasti. Halli­tuk­sen hallin­to­läh­töi­sen maakun­ta­uu­dis­tuk­sen sijaan me kokoo­muk­sessa olisimme lähte­neet liik­keelle asiak­kai­den ja poti­lai­den tarpeista.

Sekin päivä on nyt nähty, että vasem­mis­to­hal­li­tus ajaa Suomeen yksi­tyi­siin vakuu­tuk­siin perus­tu­vaa mallia, jossa hyvä- ja keski­tu­loi­set hake­vat palve­lunsa kasva­vien jono­jen ohi yksi­tyi­siltä palve­lun­tuot­ta­jilta. Samaan aikaan vähä­va­rai­set ja pieni­tu­loi­set suoma­lai­set joutu­vat tyyty­mään heik­ke­ne­viin julki­siin palve­lui­hin, kun halli­tus purkaa yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tuot­taa palve­luita koko kansalle.

Halli­tus on romut­ta­massa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­a­ja­tusta siitä, että palve­lut tuote­taan jokai­selle tasa­ver­tai­sesti lompa­kon paksuu­desta riip­pu­matta. Ideo­lo­gia ajaa ihmis­ten tarpei­den edelle. 

Arvoisa puhe­mies, 

Heik­ke­ne­vistä palve­luista huoli­matta halli­tuk­sen sote-mallin seurauk­sena menot kasvai­si­vat voimak­kaasti. Uudis­tus syven­täisi julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jetta enti­ses­tään. 

Perintö tule­ville suku­pol­ville olisi siis heiken­ty­vät palve­lut ja kasvava velka- ja vero­ra­si­tus. Tätäkö halli­tus todella haluaa? Tätäkö on suku­pol­vien väli­nen oikeu­den­mu­kai­suus?

Halli­tuk­sen esityk­sestä puut­tu­vat kannus­ti­met laaduk­kai­den ja tehok­kai­den palve­lui­den tuot­ta­mi­seen. Hyvin­voin­tia­lu­eelle tuleva rahoi­tus perus­tuisi toteu­tu­nei­siin kustan­nuk­siin, mikä kannus­taisi kulut­ta­maan mahdol­li­sim­man paljon rahaa ja resurs­seja riip­pu­matta hoidon tarpeesta tai laadusta. Hyvin­voin­tia­lu­een ei kannat­taisi halli­tuk­sen mallissa alit­taa sille määrät­tyä budjet­tia. 

Maakun­ta­mal­lin aiheut­ta­mat muutos­kus­tan­nuk­set lisäi­si­vät sote-palve­lu­jen menoja vähin­tään vuoteen 2031 asti. Pelkäs­tään tieto­jär­jes­tel­mien raken­ta­mi­nen ja palk­ko­jen harmo­ni­sointi aiheut­tai­si­vat miljar­di­luo­kan meno­li­säyk­set, mikä vaaran­taisi sote-uudis­tuk­sen ja tule­vien hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tuk­sen.

Halli­tuk­sen sote-mallissa sääs­tö­koh­teita etsit­täi­siin toden­nä­köi­sesti pelas­tus­toi­mesta. Vaiku­tuk­set pelas­tus­pal­ve­lui­den tasoon voisi­vat olla siten kohta­lok­kaat.

Halli­tus­puo­lu­eet havit­te­le­vat maakun­ta­ve­rosta paik­kaa­jaa hallin­to­mal­linsa ongel­miin. Tätä me kokoo­muk­sessa vastus­tamme jyrkästi. Veron­ki­ris­tyk­set kohdis­tui­si­vat jo ennes­tään kire­ään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen. Palkan­saa­jalle, yrit­tä­jälle ja eläke­läi­sille jäisi entistä vähem­män käteen omasta työs­tään. Työn vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen olisi isku työl­li­syy­delle ja talou­den kasvulle, sekä jo ennes­tään tiukoilla olevien suoma­lais­ten osto­voi­malle.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen sote-mallin myötä edessä olisi­vat kuntien hiljai­set hauta­jai­set. Uudis­tus romut­taisi kaupun­kien ja kuntien talou­den, kun puolet kuntien tuloista siir­tyisi perus­tet­ta­ville hyvin­voin­tia­lueille, mutta velat jäisi­vät pääosin kuntien vastuulle. Niiden suhteel­li­nen velkaan­tu­nei­suus peräti kaksin­ker­tais­tuisi!

Kaupun­kien toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia rajoi­tet­tai­siin heiken­tä­mällä rajusti niiden tulo­ra­hoi­tusta ja inves­toin­ti­ky­kyä. Uudis­tuk­sessa ei siksi olekaan kyse vain sotesta, vaan sillä on suorat vaiku­tuk­set myös kuntien elin­voi­maan ja sivis­tys­pal­ve­lui­hin. Jatkossa kaupun­kien ainoa merkit­tävä sopeu­tus­keino olisi­vat leik­kauk­set opetuk­sesta, kult­tuu­rista tai infrasta. Rahoi­tus­malli johtaisi kestä­mät­tö­mään tilan­tee­seen alueilla, joissa väki­luku kasvaa. 

Samalla halli­tuk­sen esitys johtaisi siihen, että pienistä kunnista lähtee ensin päätös­valta – ja nopeasti sen jälkeen palve­lut. Palve­lui­den ulkois­ta­mi­sen rajoi­tuk­set osui­si­vat voimak­kaasti pieniin kuntiin, joissa palve­lu­jen ulkois­ta­mi­nen on ollut keino tarjota palve­luja lähem­pänä kunnan asuk­kaita. 

Sote-uudis­tuk­sen rahoi­tus­rat­kai­sun myötä kunnista tulisi riip­pu­vai­sem­pia valtio­no­suuk­sista. Paitsi että uudis­tuk­sella on kiel­tei­siä vaiku­tuk­sia kuntien rahoi­tus­a­se­maan ja inves­toin­ti­ky­kyyn, uudis­tus myös synnyt­täisi uusia katkos­koh­tia palve­lui­hin. Erityi­sen huoles­tut­ta­via uudet katkos­koh­dat olisi­vat lasten ja nuor­ten palve­luissa. Kuntien selviä­mi­nen jäljelle jäävistä tehtä­vistä on merkit­tävä huoli. 

Sote-malliin sisäl­tyvä leik­kaus kuntien kunnal­lis­ve­ro­pro­sent­tei­hin ei huomioi riit­tä­västi kuntien nykyi­siä kustan­nus­ra­ken­teen eroja. Esimer­kiksi kasva­vien kaupun­kien erityi­siä kustan­nus­te­ki­jöitä, kuten muuta maata suurem­paa maahan­muut­toa ja eriar­vois­tu­mi­seen liit­ty­viä haas­teita, ei ole otettu huomioon. 

Kaik­ki­aan uudis­tus siis heiken­tää kuntien tuloja, vaaran­taa palve­lu­tuo­tan­non ja vähen­tää työpaik­koja sekä johtaa suhteel­li­sen velkaan­tu­nei­suu­den merkit­tä­vään kasvuun ja inves­toin­ti­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen. Huoles­tut­tava näkymä.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen poli­tii­kalle on olemassa vaih­toehto. Me kokoo­muk­sessa haluamme ihmi­set jonoista hoitoon. Tähän ei tarvita maakun­ta­hal­lin­toa ja maakun­ta­ve­roa. Me nopeut­tai­simme ihmis­ten hoitoon pääsyä ja antai­simme ihmis­ten vaikut­taa omiin palve­lui­hinsa. Me pitäi­simme huolta sote-ammat­ti­lais­ten osaa­mi­sesta ja hyvin­voin­nista. Me turvai­simme sote-palve­luille kestä­vän rahoi­tus­mal­lin.

Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että apua ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvit­see. Koko suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta perus­tuu sille ajatuk­selle, että makset­tu­jen vero­jen vasti­neeksi saa toimi­vat ja laaduk­kaat palve­lut. Yksi sote-uudis­tuk­sen pääta­voit­teista on hoitoon­pää­syn paran­ta­mi­nen ja yhden­ver­tai­suu­den lisää­mi­nen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Tällä esityk­sellä se ei vali­tet­ta­vasti toteudu.

Kokoo­muk­sen mielestä halli­tuk­sen maakun­ta­malli rikkoo enem­män kuin se raken­taa. Monilla alueilla on jo toteu­tettu merkit­tä­viä paikal­li­sen tason sote-uudis­tuk­sia. Olisi viisautta tukea alueita tässä omaeh­toi­sessa kehi­tyk­sessä.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus on runno­massa uudis­tusta läpi kuun­te­le­matta asian­tun­ti­joita. Viimeksi eilen halli­tus­puo­luei­den edus­ta­jat äänes­ti­vät sitä vastaan, että esityk­sen keskei­sim­mät ongel­ma­koh­dat ratkais­tai­siin alan parhaita asian­tun­ti­joita ja edus­kun­nan muita valio­kun­tia hyödyn­täen.

Uudis­tusta, joka ei vastaa sille asetet­tui­hin tavoit­tei­siin ja joka heiken­tää palve­luita suhteessa nyky­ti­laan, ei kerta kaik­ki­aan kannata tehdä.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus ei ole pysty­nyt vastauk­ses­saan esit­tä­mään perus­te­luja sille, miksi se runnoo eteen­päin uudis­tusta, joka ei vastaa sille asetet­tui­hin tavoit­tei­siin eli paranna hoitoon­pää­syä ja hillitse sote-kustan­nus­ten nopeaa kasvua. Siksi esitän, että edus­kunta toteaa, ettei halli­tus enää nauti edus­kun­nan luot­ta­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content