Puhe, pidetty edus­kun­nassa 14.12. /​ muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Tällä halli­tuk­sen esit­tä­mällä maakun­ta­mal­lilla ei ratkaista sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen ongel­mia. Sillä lisä­tään niitä. Halli­tuk­sen mallissa on täysin unoh­dettu se, miksi koko uudis­tusta tehdään - että ihmi­set pääsi­si­vät hoitoon ja rahat riit­täi­si­vät myös tule­vai­suu­den palve­lui­hin. Näin ei nyt käy.

Selvää on, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on uudis­tet­tava. Syyt tiedämme. Väestö ikään­tyy ja palve­lui­den tarve kasvaa. Terveys­kes­kuk­seen ei pääse ja jonoissa tai katkei­le­vissa palve­lu­ket­juissa ei kukaan parane. Palve­lut painot­tu­vat liiaksi raskai­siin, korjaa­viin palve­lui­hin ennal­taeh­käi­syn ja varhai­sen tuen sijaan. Tämän seurauk­sena sote-menot kasva­vat voimak­kaasti. Yhdis­tet­tynä julki­sen talou­den haas­tei­siin yhtälö on kestä­mä­tön.

2000-luvulla näihin sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen ongel­miin on toitu­vasti haettu ratkai­sua erilais­ten massii­vis­ten hallin­no­nuu­dis­tus­ten kautta - siinä onnis­tu­matta. Sote-uudis­ta­mi­sen histo­ria ei kuiten­kaan ole peruste minkä tahansa, varsin­kaan huonon, uudis­tuk­sen teke­mi­selle. Uudis­tuk­sia on tehtävä tule­vai­suutta varten. 

Käsis­sämme on nyt puhdas hallin­no­nuu­dis­tus: Tämä laki­pa­ketti ei tuo yhtään uutta hoita­jaa, sosi­aa­li­työn­te­ki­jää tai lääkä­riä.

Lisäksi kustan­nuk­set karkaa­vat. Sen sijaan, että halli­tus esityk­sel­lään hillit­sisi sote-meno­jen kasvua, se kiih­dyt­tää niitä! VM:n tuoreen arvion mukaan halli­tuk­sen malli maksaa ensim­mäi­set 15 vuotta kumu­la­tii­vi­sesti enem­män kuin jos ei tehtäisi mitään. Halli­tuk­sen sote-esityk­sessä on kustan­nus­jar­run sijaan kustan­nus­kiih­dy­tin. 

Näin ei ratkaista Suomen ongel­mia.

Esitys tuo myös merkit­tä­viä uusia riskejä. Se sisäl­tää useita kirjauk­sia, jotka rajoit­ta­vat muiden kuin julkis­ten palve­lun­tuot­ta­jien hyödyn­tä­mistä ja vaikeut­ta­vat palve­lui­den tarkoi­tuk­sen­mu­kaista järjes­tä­mistä. Tämä on väärä suunta. Me tarvit­semme hyvien sote-palve­lui­den turvaa­mi­seksi niin julki­sen puolen, yritys­ten kuin järjes­tö­jen­kin osaa­mista ja resurs­seja. 

Kokoo­muk­sen mielestä tärkeintä ei ole se, kuka palve­lun tuot­taa, vaan se, että palve­lua saa. Jos tervettä kilpai­lua raja­taan tarpeetta, palve­lui­den tuot­ta­mi­nen keskit­tyy ja niiden laatu ja saata­vuus heik­ke­nee. Se on ennen kaik­kea ihmi­siltä pois.

Myös uudis­tuk­sen vaiku­tuk­set kuntiin ovat kestä­mät­tö­miä. Hyvä halli­tus, te käytän­nössä tuhoatte kaupun­kien toimin­ta­mah­dol­li­suu­det heiken­tä­mällä niiden tulo­ra­hoi­tusta ja inves­toin­ti­ky­kyä. Kuntien vero­tu­loista viedään noin 2/​3 ja niiden tuloi­hin suhteu­tettu velka­määrä uhkaa kaksin­ker­tais­tua. Mikä taho Suomessa jatkossa kyke­nee teke­mään elin­voi­main­ves­toin­teja?

Myös kuntien kyky selvitä jäljelle jäävistä tehtä­vistä vaaran­tuu ja palve­lui­hin syntyy uusia katkos­koh­tia. Yksi vali­tet­tava esimerkki tästä on koulu­ku­raat­to­rien ja psyko­lo­gien siirto maakun­nan työn­joh­don alle siinä, missä nuor­ten tuke­mi­nen edel­lyt­tää parem­min­kin vahvaa yhteyttä kouluar­keen.

Halli­tuk­sen uudis­tus ei vahvista lähi­de­mo­kra­tiaa tai itse­hal­lin­toa, vaan se vie valtaa kauem­mas ja keskit­tää sitä minis­te­riöille. Samaa mallia sovi­te­taan koko maahan tunnis­ta­matta aluei­den erilai­suutta. 

Kokoo­muk­sen mielestä palve­lui­den kehit­tä­mi­seksi on toinen­kin tie: Alhaalta ylös­päin raken­taen, ihmis­ten tarpeet ja aluei­den vahvuu­det lähtö­koh­tana - eikä siihen tarvita massii­vista hallin­to­uu­dis­tusta uusine hallin­non tasoi­neen ja varsin­kaan maakun­ta­ve­roi­neen!

Monilla alueilla on jo toteu­tettu merkit­tä­viä paikal­li­sen tason sote-uudis­tuk­sia. Aiem­mista kausista oppien nyt olisi viisautta tukea alueita tässä omaeh­toi­sessa kehi­tyk­sessä.

Laajasta kritii­kistä huoli­matta sote-esityk­sen ongel­mia ei juuri korjattu. Kentän huolet kaikui­vat kuuroille korville.

Yli 800 tahoa antoi lausun­tonsa halli­tuk­sen sote-uudis­tuk­sesta. Laajasta kritii­kistä huoli­matta sote-esityk­sen ongel­mia ei juuri korjattu. Kentän huolet kaikui­vat kuuroille korville. Näinkö te viette koko Suomen tule­vai­suu­teen vuosi­kym­me­niksi vaikut­ta­vaa uudis­tusta eteen­päin?

Kun tämä halli­tuk­sen esit­tämä uudis­tus ei onnistu kustan­nus­ten kasvun hillit­se­mi­sessä, eikä paranna hoitoon­pää­syä, on kysyt­tävä, miksi sitä sitten tehdään? Miksi miljar­dien lisä­kus­tan­nuk­set lähi­vuo­sina sido­taan hallin­non raken­ta­mi­seen? Miksi halli­tus ei tee lupaa­mi­aan työl­li­syys­toi­mia, joilla voitai­siin rahoit­taa ihmis­ten palve­lui­den paran­ta­mi­nen?

Vastaus tähän päät­tö­myy­teen taitaa olla ideo­lo­gi­nen. SDP saa lehmän­kau­passa julki­sen tuotan­non ja keskusta maakun­ta­hal­lin­non ja maakun­ta­ve­ron. Kokoo­mus ei tätä hyväksy.

Katse on nyt kään­net­tävä hallin­nosta ihmi­seen ja palve­lui­hin. Tekoi­hin voidaan tart­tua heti. On aika puhua hallin­non sijaan niistä asioista, joista soten uudis­ta­mi­sen täsmä­rat­kai­sut löyty­vät – hoitoon­pää­systä, ihmis­ten omista vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sista, tiedosta ja tekno­lo­giasta, osaa­jien saata­vuu­desta, kuntien yhteis­työstä, moni­puo­li­sesta palve­lu­tuo­tan­nosta ja rahoi­tuk­sesta. Aloi­te­taan siitä, että ihmi­set pääse­vät jonoista hoitoon.

Kokoo­muk­sen mielestä maakun­ta­malli rikkoo enem­män kuin se raken­taa. Siksi pidämme uudis­tusta Suomen tule­vai­suu­den kannalta vääränä emmekä voi sitä tällai­sena kannat­taa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa