• FI
  • SV
  • MENU
    Akaan-Pent­tilä: EU tarvit­see ryhti­liik­keen

    Akaan-Pent­tilä: EU tarvit­see ryhti­liik­keen

    Julkaistu: 25.05.2010 Uncategorized

    Euroo­pan unio­nin kehi­tys on merkit­tä­vässä murros­koh­dassa. Samalla kun totut­te­lemme unio­nin uusiin johto­hah­moi­hin ja tehok­kaam­paan päätök­sen­te­koon, joudumme myös etsi­mään ratkai­suja Krei­kan akuut­tiin talous­krii­siin.

    Krei­kan tunnemme demo­kra­tian ja muiden EU:n johta­vien peri­aat­tei­den synty­si­jana. Nyt kyyni­sim­mät EU-vastus­ta­jat toivo­vat, että Krei­kassa unio­nin peri­aat­teet myös sammu­vat.

    Näin ei tieten­kään käy - onneksi.

    Ne, jotka toivo­vat vaikeuk­sia Euroo­pan unio­nille, toivo­vat vaikeuk­sia Suomelle ja meille suoma­lai­sille.

    Tässä kuussa tuli kulu­neeksi 60 vuotta siitä, kun Rans­kan ulko­mi­nis­teri Robert Schu­man antoi kuului­san julis­tuk­sensa, joka loi pohjan yhden­ty­välle Euroo­palle. Viimeis­ten 60 vuoden katsan­nossa voi sanoa, että Schu­ma­nin visio rauhan­omai­sesta ja vauraasta Euroo­pasta on pitkälti toteu­tu­nut.

    Mutta viimeis­ten 60 päivän valossa on pakko todeta, että Euroo­pan unioni tarvit­see selkeän ryhti­liik­keen.

    Tämän yhtei­sis­tun­non aihe, EU:n kasvustra­te­gia on unio­nille otol­li­nen tilai­suus ryhdis­täy­tyä. Nostan esiin kolme näkö­kul­maa, jotka koske­vat taloutta, ilmas­toa ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

    Ensiksi talou­desta: Krei­kan tilanne on osoit­ta­nut karulla tavalla, ettei yhtei­nen raha­po­li­tiikka voi pitkällä tähtäi­mellä toimia ilman yhte­näi­sem­pää talous­po­li­tiik­kaa.

    Talou­temme ovat riip­pu­vai­sia toisis­taan, niin hyvässä kuin pahas­sa­kin. Siksi on luon­te­vaa, että teemme tiiviim­pää yhteis­työtä myös talous­po­li­tii­kassa. Tarvit­semme myös tiukem­paa kuria, jotta vastaa­vilta tilan­teilta välty­tään tule­vai­suu­dessa.

    Ei niin, että EU ryhtyisi laati­maan jäsen­mai­den budje­tit, vaan niin, että komis­sio seuraa maiden tilan­netta ja ryhtyy tarpeen vaatiessa toimiin. Jos huomau­tuk­set eivät riitä, on asetet­tava talou­del­li­sia sank­tioita.

    Toiseksi muutama sana ilmas­tosta. Vaikka julki­nen keskus­telu ilmas­ton­muu­tok­sesta on lähes kuih­tu­nut, ei itse ilmas­ton­muu­tos ole mennyt minne­kään.

    Meidän on otet­tava EU:n yhtei­set tavoit­teet pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä ja uusiu­tu­vasta ener­giasta tosis­saan. Suomi ottaa ison harp­pauk­sen eteen­päin, jos halli­tuk­sen ener­gia­pa­ketti saa edus­kun­nan hyväk­syn­nän. Mutta samalla meidän on katsot­tava, että muut maat hoita­vat oman leivis­känsä.

    Kolman­neksi huomio sosi­aa­li­sesta oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Demo­kra­tian ja ihmi­soi­keuk­sien ohella Euroo­pan johta­viin peri­aat­tei­siin kuuluu vastuu heikom­pio­sai­sista. Komis­sion ehdo­tus EU:n kasvustra­te­giaksi puhuu kasvusta, joka koskee kaik­kia ja hyödyt­tää kaik­kia.

    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa nostaa esiin yhden vähem­mis­tö­ryh­män, jonka tilanne vaatii EU:lta erityistä huomiota ? ja nyt osoi­tan sanani myös asiasta vastaa­valle komis­saari Ando­rille.

    Puhun Euroo­pan roma­neista. Roma­nien syrjintä on häpeä koko Euroo­pan unio­nille. Ratkaisu ei voi olla se, että roma­nit joutu­vat siir­ty­mään maasta toiseen ja elät­tä­mään itsensä kerjää­mällä. EU:n on tehtävä kaik­kensa, jotta jäsen­maat hoita­vat roma­nien asiat kuntoon.

    Euroo­pan unio­nilla on kaikki edel­ly­tyk­set nousta talous­vai­keuk­sista entistä vahvem­pana. Mutta se edel­lyt­tää unio­nilta huomat­ta­vaa ryhti­lii­kettä.

    EU:n ryhti­liike ei kuiten­kaan synny ilman poliit­tista tahtoa. Siksi meidän, tänne kokoon­tu­nei­den minis­te­rei­den, kansan­edus­ta­jien ja Euroo­pan parla­men­tin jäsen­ten, on kannet­tava oma vastuumme. Luotan siihen, että näin myös tapah­tuu.


    Kuvat