Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Akaan-Pent­tilä: EU tarvit­see ryhti­liik­keen

Akaan-Pent­tilä: EU tarvit­see ryhti­liik­keen

Julkaistu:

Euroo­pan unio­nin kehi­tys on merkit­tä­vässä murros­koh­dassa. Samalla kun totut­te­lemme unio­nin uusiin johto­hah­moi­hin ja tehok­kaam­paan päätök­sen­te­koon, joudumme myös etsi­mään ratkai­suja Krei­kan akuut­tiin talous­krii­siin.

Krei­kan tunnemme demo­kra­tian ja muiden EU:n johta­vien peri­aat­tei­den synty­si­jana. Nyt kyyni­sim­mät EU-vastus­ta­jat toivo­vat, että Krei­kassa unio­nin peri­aat­teet myös sammu­vat.

Näin ei tieten­kään käy - onneksi.

Ne, jotka toivo­vat vaikeuk­sia Euroo­pan unio­nille, toivo­vat vaikeuk­sia Suomelle ja meille suoma­lai­sille.

Tässä kuussa tuli kulu­neeksi 60 vuotta siitä, kun Rans­kan ulko­mi­nis­teri Robert Schu­man antoi kuului­san julis­tuk­sensa, joka loi pohjan yhden­ty­välle Euroo­palle. Viimeis­ten 60 vuoden katsan­nossa voi sanoa, että Schu­ma­nin visio rauhan­omai­sesta ja vauraasta Euroo­pasta on pitkälti toteu­tu­nut.

Mutta viimeis­ten 60 päivän valossa on pakko todeta, että Euroo­pan unioni tarvit­see selkeän ryhti­liik­keen.

Tämän yhtei­sis­tun­non aihe, EU:n kasvustra­te­gia on unio­nille otol­li­nen tilai­suus ryhdis­täy­tyä. Nostan esiin kolme näkö­kul­maa, jotka koske­vat taloutta, ilmas­toa ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Ensiksi talou­desta: Krei­kan tilanne on osoit­ta­nut karulla tavalla, ettei yhtei­nen raha­po­li­tiikka voi pitkällä tähtäi­mellä toimia ilman yhte­näi­sem­pää talous­po­li­tiik­kaa.

Talou­temme ovat riip­pu­vai­sia toisis­taan, niin hyvässä kuin pahas­sa­kin. Siksi on luon­te­vaa, että teemme tiiviim­pää yhteis­työtä myös talous­po­li­tii­kassa. Tarvit­semme myös tiukem­paa kuria, jotta vastaa­vilta tilan­teilta välty­tään tule­vai­suu­dessa.

Ei niin, että EU ryhtyisi laati­maan jäsen­mai­den budje­tit, vaan niin, että komis­sio seuraa maiden tilan­netta ja ryhtyy tarpeen vaatiessa toimiin. Jos huomau­tuk­set eivät riitä, on asetet­tava talou­del­li­sia sank­tioita.

Toiseksi muutama sana ilmas­tosta. Vaikka julki­nen keskus­telu ilmas­ton­muu­tok­sesta on lähes kuih­tu­nut, ei itse ilmas­ton­muu­tos ole mennyt minne­kään.

Meidän on otet­tava EU:n yhtei­set tavoit­teet pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä ja uusiu­tu­vasta ener­giasta tosis­saan. Suomi ottaa ison harp­pauk­sen eteen­päin, jos halli­tuk­sen ener­gia­pa­ketti saa edus­kun­nan hyväk­syn­nän. Mutta samalla meidän on katsot­tava, että muut maat hoita­vat oman leivis­känsä.

Kolman­neksi huomio sosi­aa­li­sesta oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Demo­kra­tian ja ihmi­soi­keuk­sien ohella Euroo­pan johta­viin peri­aat­tei­siin kuuluu vastuu heikom­pio­sai­sista. Komis­sion ehdo­tus EU:n kasvustra­te­giaksi puhuu kasvusta, joka koskee kaik­kia ja hyödyt­tää kaik­kia.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa nostaa esiin yhden vähem­mis­tö­ryh­män, jonka tilanne vaatii EU:lta erityistä huomiota ? ja nyt osoi­tan sanani myös asiasta vastaa­valle komis­saari Ando­rille.

Puhun Euroo­pan roma­neista. Roma­nien syrjintä on häpeä koko Euroo­pan unio­nille. Ratkaisu ei voi olla se, että roma­nit joutu­vat siir­ty­mään maasta toiseen ja elät­tä­mään itsensä kerjää­mällä. EU:n on tehtävä kaik­kensa, jotta jäsen­maat hoita­vat roma­nien asiat kuntoon.

Euroo­pan unio­nilla on kaikki edel­ly­tyk­set nousta talous­vai­keuk­sista entistä vahvem­pana. Mutta se edel­lyt­tää unio­nilta huomat­ta­vaa ryhti­lii­kettä.

EU:n ryhti­liike ei kuiten­kaan synny ilman poliit­tista tahtoa. Siksi meidän, tänne kokoon­tu­nei­den minis­te­rei­den, kansan­edus­ta­jien ja Euroo­pan parla­men­tin jäsen­ten, on kannet­tava oma vastuumme. Luotan siihen, että näin myös tapah­tuu.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.2.2026

Turval­li­nen arki vaatii päätök­siä

Ympäri maail­maa miljoo­nille ihmi­sille turvat­to­muus on arki­päi­vää. Se muis­tut­taa, ettei­vät turval­li­set ja rauhal­li­set olot ole itses­tään­sel­vyys vaan seurausta tehdyistä päätök­sistä.

11.2.2026

Vara­pu­heen­joh­taja Parta­nen: Orpon halli­tus kiris­tää lakia raskaus- ja perhe­va­paa­syr­jin­tää vastaan

Petteri Orpon halli­tus uudis­taa tasa-arvo­la­kia vahvis­taak­seen nais­ten suojaa työelä­mässä. Esitys tiuken­taa sään­te­lyä raskaus- ja perhe­va­paa­syr­jin­nän estä­mi­seksi, lisää työnan­ta­jan velvol­li­suuk­sia ja

11.2.2026

Perus­koulu ei vain muutu – se muut­taa tule­vai­suutta

Suoma­lai­nen perus­koulu on koko yhteis­kun­nan tule­vai­suu­den perusta. Juuri siksi perus­kou­lun kehit­tä­mi­nen ei voi olla sattu­man­va­raista tai lyhyt­nä­köistä. Muut­tuva maailma, tekno­lo­gi­nen

Skip to content