Teini­poika ampui Tukhol­massa neli­kymp­pi­sen miehen, joka oli matkalla uima­hal­liin poikansa kanssa. Huume­kaup­paa käydään Ruot­sin lähiössä avoi­mesti. Alai­käis­ten teke­mät rikok­set ovat saavut­ta­neet epide­mian mitta­suh­teet, ja pommeja räjäh­te­lee harva se päivä.

Vaikka ongel­mamme eivät ole vielä Ruot­sin mitta­luo­kassa, Ruot­sista tutut ensioi­reet - eten­kin alai­käis­ten rikol­li­suu­den lisään­ty­mi­nen ja raais­tu­mi­nen - piinaa­vat katu­jamme ja koulu­jamme.

Samaan aikaan painetta luo itäraja. Venäjä on osoit­ta­nut, että he eivät epäröi käyt­tää kansain­vä­li­siä pako­lais­so­pi­muk­sia oman voima­po­li­tiik­kansa väli­kap­pa­leina. On vaikea erot­taa, onko rajalle saapuva nuori mies aidosti avun tarpeessa vai solut­tau­tuja, joka etsii sabo­taa­si­koh­detta.

“Yhtä turva­tonta aikaa ei ole Suomessa nähty sitten 1940-luvun.”

Syvän rauhan aikaan solmi­tut sopi­muk­set ovat käyt­tö­kel­poi­sia nime­no­maan rauhan aikana. Nyt vallit­se­vissa olosuh­teissa on sovel­let­tava uuden­laista, oman turvan maksi­moi­vaa ajat­te­lua.

Suomella on 1343,6 kilo­met­riä yhteistä maara­jaa Venä­jän kanssa. Vartioimme paitsi omaa maatamme, myös EU:n ja Naton koil­lis­ra­jaa. Meillä on vuosi­sa­to­jen koke­mus isove­nä­läi­sestä suur­val­ta­po­li­tii­kasta ja vahva kansal­li­nen puolus­tus. Nämä ovat vahvuuk­siamme krii­sin hetkellä.

Euroo­pan komis­sion puheen­joh­taja Ursula von der Leyen on luvan­nut panos­taa itäi­seen ja kaak­koi­seen Suomeen. Nämä panos­tuk­set ovat satsauk­sia koko maan ja koko Euroo­pan puolus­tuk­seen, ei alueel­lista silta­rum­pu­po­li­tiik­kaa. Maail­man­po­liit­ti­set muutok­set luovat uusia pain­opis­tea­lueita. Näemme nyt aitio­pai­kalta sellai­sen synnyn.

“Itära­jamme on koko Suomen asia. Se on koko Euroo­pan asia.”

Euroo­pan Unio­nin maine perus­tuu työvoi­man vapaalle liik­ku­vuu­delle, vapaalle kaupalle ja ihmi­soi­keuk­sille. Näistä syistä EU – ja Suomi sen mukana – on edel­leen houkut­te­leva alue, jonne ihmi­set tahto­vat Euroo­pan ulko­puo­lelta myös syvän rauhan aikana.

Rauhan eteen on kuiten­kin aktii­vi­sesti ponnis­tel­tava. Viime vuosien tapah­tu­mat Ruot­sissa ovat osoit­ta­neet, että jos maalla ei ole kykyä kotout­taa jokaista tuli­jaa, sitä toden­nä­köi­sem­mäksi käy väki­valta.

“Polii­tik­koina ensi­si­jai­nen tehtä­vämme on yllä­pi­tää Suomen rauhaa ja turval­li­suutta.”

Tans­kassa sikä­läi­nen keskus­ta­oi­keisto, sosia­li­de­mo­kraa­tit ja vihreät lakka­si­vat jo vuosi­kym­men sitten pelkää­mästä leimau­tu­mista ja ymmär­si­vät akuu­tin tarpeen käydä nuoriso- ja jengi­ri­kol­li­suutta vastaan. Toimet olivat jyrk­kiä, mutta oikea-aikai­sia. Tans­kan sisäi­nen turval­li­suus on paran­tu­nut merkit­tä­västi samalla, kun Ruotsi korjaa väärien päätös­ten satoa.

Samat lääk­keet, jotka ennal­taeh­käi­se­vät jengiy­ty­mistä, ennal­taeh­käi­se­vät myös terro­ris­mia, on se sitten vieras- tai koto­pe­räistä. On järke­väm­pää olla aske­leen edellä kuin jossi­tella jälki­kä­teen. Niin koti­mai­sessa kuin euroop­pa­lai­sessa lain­sää­dän­tö­työssä.

Polii­tik­koina ensi­si­jai­nen tehtä­vämme on yllä­pi­tää Suomen rauhaa ja turval­li­suutta ja varjella yhtä lailla maan kansa­lai­sia kuin niitä, jotka tahto­vat tehdä työtä, yrit­tää ja kasvat­taa lapsensa tässä maassa. Kun olemme järkäh­tä­mät­tö­miä niin itära­jalla kuin rikol­li­suu­den ja terro­ris­min ehkäi­syssä, olemme entistä vahvempi, parempi yhteis­kunta.

 Kirjoit­taja Ville Kaunisto on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja kansan­edus­taja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa