Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia

Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia

Julkaistu:

Väki­valta muser­taa. Mustel­mien ja ruhjei­den lisäksi se aiheut­taa haavoja, jotka eivät näy ulos­päin: arvot­to­muu­den tunnetta, pelkoa ja häpeää. Huomenna viete­tään naisiin kohdis­tu­van väki­val­lan vastaista päivää. Siksi on syytä nostaa keskus­te­luun aihe, joka edel­leen jää liian usein kodin seinien sisä­puo­lelle.

Suomessa riit­tää tehtä­vää naisiin kohdis­tu­van väki­val­lan kitke­mi­sessä. Väki­val­taa on koke­nut nykyi­sen tai enti­sen kump­pa­nin taholta 34 prosent­tia naisista ja 18 prosent­tia miehistä. Vain murto-osa lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta tulee viran­omais­ten tietoon. Lisäksi yli 15-vuotiaista naisista 34 prosent­tia ja miehistä 8 prosent­tia on koke­nut pari­suh­teen ulko­puo­lista seksu­aa­li­vä­ki­val­taa. Väki­val­lalla on monia muotoja: fyysistä, seksu­aa­lista ja henkistä väki­val­taa. Verk­ko­vä­ki­valta on yhä kasvava väki­val­lan muoto.

Naiset kohtaa­vat usein tois­tu­vaa ja vaka­vaa, miehet kerta­luon­teista väki­val­taa. Molem­mat väki­val­lan muodot ovat yhtä tuomit­ta­via. Jokai­nen lyönti – kohdis­tuipa se mieheen tai naiseen tai mihin suku­puo­leen tahansa – on liikaa. Juuri tänä päivänä on kuiten­kin hyvä pysäh­tyä sen äärelle, että liian moni nainen kokee olonsa turvat­to­maksi omassa kodis­saan.

Väki­valta ei ole koskaan uhrin syy. Vastuu on aina teki­jällä. On luon­nol­lista uskoa itselle rakkaasta ihmi­sestä hyvää ja luot­taa muutok­seen. Kyse on vääris­ty­neestä valta-asetel­masta, jonka myötä uhri alkaa kysee­na­lais­taa ja jopa syyt­tää itse­ään.

“Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia”

Perheissä ja pari­suh­teissa tapah­tuva väki­valta on suoma­lai­sen tasa-arvon musta piste. Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia, vaan edel­lyt­tää yhteis­kun­nalta toimia ja poliit­tista huomiota. Siksi halli­tus­oh­jel­massa on useita tekoja naisiin kohdis­tu­van väki­val­lan kitke­mi­seksi.

Kaikki lähtee siitä, että viran­omai­set tunnis­ta­vat lähi­suh­de­vä­ki­val­lan ja osaa­vat ohjata uhreja avun piiriin. On tärkeää, että väki­val­taa koke­vat tietä­vät mahdol­li­suu­desta saada tukea ja turvaa. Halli­tus on ohjel­mas­saan sitou­tu­nut turvaa­maan turva­ko­tien ja rais­kaus­krii­si­kes­kus­ten palve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­den. Heti ensim­mäi­sessä budjet­ti­rii­hessä kasva­tim­me­kin turva­ko­tien rahoi­tusta.

Halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti olen käyn­nis­tä­nyt valmis­te­lun perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan sovit­te­lusta luopu­mi­seksi. Ei ole oikein, että jopa tois­tu­vasta lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta voi selvitä ilman tuomiota sovit­te­lun avulla. Valta­suhde uhrin ja teki­jän välillä on erityi­sen vääris­ty­nyt juuri lähi­suh­de­vä­ki­val­lassa. Tämän vuoksi voi olla vaikea varmis­taa, että uhri osal­lis­tuu sovit­te­luun vapaa­eh­toi­sesti. Kun on kyse tunteista, perhe­suh­teista ja usein myös vanhem­muu­desta, väki­val­taa koke­nut voi suojella teki­jää vastoin omaa turval­li­suut­taan ja etuaan.

Halli­tus­oh­jel­massa linja­taan myös kunni­aan liit­ty­vän väki­val­lan tunnis­ta­mi­sesta ja torjun­nasta. Lisäksi halli­tus on sitou­tu­nut krimi­na­li­soi­maan nykyistä selkeäm­min tyttö­jen ja nais­ten sukue­lin­ten silpo­mi­sen. Myös tyttö­jen viemi­sen ulko­maille silpo­mista varten on oltava yksi­se­lit­tei­sesti laitonta.

Kenen­kään ei pitäisi joutua pelkää­mään turval­li­suu­tensa ja koske­mat­to­muu­tensa puolesta. Ei kaduilla, ei kodeissa. Ei kouluissa, ei työpai­koilla, ei sosi­aa­li­sessa mediassa.

Ajatuk­seni ovat tänään niiden luona, jotka ovat koke­neet elämäs­sään väki­val­taa tai joutu­vat tällä­kin hetkellä elämään pelossa. Ette ole yksin. Vaikka tilanne näyt­täisi kuinka toivot­to­malta, apua on saata­villa.

Sanni Grahn-Laaso­nen
Kirjoit­taja on sosi­aa­li­tur­va­mi­nis­teri

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

21.11.2023

Sari Multala: “Halli­tus panos­taa lasten ja nuor­ten tule­vai­suu­teen”

Kirjoi­tus on alun perin julkaistu Helsin­gin Sano­missa 21.11.2023. Suomi on koulu­tuk­sessa edel­leen maail­man huip­pu­maa, vaikka haas­teita on näkö­pii­rissä. Päämi­nis­teri Petteri

Skip to content