Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto: Lisää työpaik­koja, lisää osaa­mista, lisää liiken­nettä raiteille

Sisäl­lys:

1. Lisää työtä: Yli 60 000 uutta työpaik­kaa

2. Enem­män käteen palkasta ja eläk­keestä

3. Todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja ja pysy­viä panos­tuk­sia

4. Lisää osaa­mista: euroja koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen

5. Huoleh­di­taan ikäih­mis­ten toimeen­tu­losta ja palve­luista

6. Nopeasti parem­paan hoitoon

7. Lisää turval­li­suutta, lisää polii­seja

8. Pääs­töt vähe­ne­vät teoilla, eivät aikeilla

9. Koko Suomen yhtey­det kuntoon

10. Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskelma budje­tista

Alkusa­nat

Suomi on monilla mitta­reilla yksi maail­man parhaista maista. Turval­li­nen, tasa-arvoi­nen ja hyvin­voiva Suomi ei kuiten­kaan ole itses­tään­sel­vyys.

Tule­vai­suutta ei pysty ennus­ta­maan kukaan. Pystymme kuiten­kin vaikut­ta­maan siihen, minkä­laista reit­tiä sinne kulje­taan. Siksi tämän päivän päätök­set ovat tekoja tule­vai­suu­den eteen.

Maailma ympä­ril­lämme on nopeassa muutok­sessa. Hyvin­voin­tiamme haas­te­taan useasta suun­nasta. On huoles­tut­ta­vaa, että nuor­ten työt­tö­myys on kään­ty­nyt syksyn aikana kasvuun. Hoitoon ja tera­pi­aan pääsyä joutuu odot­ta­maan aivan liian pitkään. Uusia turval­li­suusuh­kia nousee samaan aikaan, kun perin­tei­set uhat ovat palan­neet maail­man poli­tii­kan näyt­tä­mölle. Ilmas­ton­muu­tok­sen kiih­ty­mi­sen seurauk­set näky­vät meillä ja maail­malla jo nyt.

On posi­tii­vi­nen ongelma, että suoma­lai­set elävät yhä pidem­pään. Kasva­vaan hoidon ja hoivan tarpee­seen on kuiten­kin löydet­tävä kestä­vät ratkai­sut.

Vali­tet­ta­vasti Suomella on tässä tilan­teessa halli­tus, joka ei tartu toimeen. Halli­tus­oh­jelma on täynnä sinänsä kanna­tet­ta­via tavoit­teita. Tavoit­teet eivät vali­tet­ta­vasti itsek­seen muutu toimiksi. Vanhus ei tule hoide­tuksi kirjauk­silla ja mitoi­tuk­silla, vaan hoita­jilla ja riit­tä­villä resurs­seilla. Ilmas­ton­muu­tos ei pysähdy sillä, että tule­vai­suu­temme keskei­sin haaste kirjoi­te­taan halli­tus­oh­jel­man ensim­mäi­seksi sanaksi. Tarvit­semme konkreet­ti­sia, vaikut­ta­via ja oikeita tekoja.

Halli­tus ei ole valin­nut poli­tii­kal­leen pain­opis­teitä. Esimer­kiksi kerta­luon­tei­set panos­tuk­set on ripo­teltu yli sataan eri kohtee­seen.

Suomesta on raken­nettu maail­man paras paikka elää rohkeilla uudis­tuk­silla ja myös vaikeilla päätök­sillä. Niin pitää toimia nytkin. Kokoo­muk­sen ratkaisu hyvin­voin­nin turvaa­mi­seksi on lisää työtä, lisää osaa­mista ja lisää ilmas­to­te­koja.

Kokoo­mus esit­tää keinot, joilla Suomeen saadaan halli­tuk­sen­kin tavoit­te­le­mat vähin­tään 60 000 uutta työpaik­kaa. Tarvit­semme nämä työpai­kat, jotta suoma­lai­silla on jatkos­sa­kin laadu­kasta koulu­tusta, palve­luita perheille, hyvää hoivaa vanhuk­sille ja turval­li­suutta.

Suoma­lai­set tarvit­se­vat työtä, jotta voivat raken­taa itsel­leen ja perheel­leen oman­nä­köis­tään elämää.

Suoma­lai­set tarvit­se­vat työtä, jotta voivat raken­taa itsel­leen ja perheel­leen oman­nä­köis­tään elämää.

Palkasta ja eläk­keestä pitäisi jäädä ihmi­selle sen verran käteen, että euroja riit­tää muuhun­kin kuin aivan vält­tä­mät­tö­mään. Siksi esitämme työn ja eläk­kei­den vero­tuk­sen keven­tä­mistä miljar­dilla, koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kauk­sen peru­mista ja yli 75-vuotiaille koro­tusta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Vahvis­tamme osaa­mista ja koulu­tusta varhais­kas­va­tuk­sesta läpi elämän kulke­vaan jatku­vaan oppi­mi­seen. Jokai­sella pitää olla parhaat mahdol­li­suu­det pärjätä. Tarjoamme korkea­kou­luille mahdol­li­suu­den paran­taa koulu­tuk­sen laatua pitkä­jän­tei­sesti siir­tä­mällä valtion omai­suutta niiden käyt­töön.

Torjumme ilmas­ton­muu­tosta kaven­ta­matta suoma­lais­ten liik­ku­mi­sen vapautta. Lisäämme liiken­nettä raiteille. Esitämme konkreet­ti­set keinot, joilla päära­dan paran­nus ja Turun tunnin junan ykkös­vaihe eli Espoon kaupun­ki­ra­dan paran­nus, voidaan käyn­nis­tää. Leik­kaamme ympä­ris­tölle haital­li­sia yritys­tu­kia ja kiris­tämme fossii­lis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero­tusta.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto luo toivoa tule­vai­suu­teen. Voimme inves­toida tule­vai­suu­teen syömättä suoma­lai­silta huomi­sen eväitä.

Haluamme, että Suomessa vastuul­li­suus voit­taa vastuut­to­muu­den, innos­tus lannis­tu­nei­suu­den ja luot­ta­mus tule­vai­suu­teen epävar­muu­den. Tämä budjetti antaa ensim­mäi­set askel­mer­kit siihen.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja


Lisää työtä: Yli 60 000 uutta työpaik­kaa

Suomessa vallit­see laaja yhtei­sym­mär­rys siitä, että työl­li­syy­temme on nous­tava pohjois­mai­selle tasolle 75 prosent­tiin. Korkea työl­li­syys on edel­ly­tys laaduk­kai­den julkis­ten palve­lui­den kestä­välle rahoi­tuk­selle.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen julki­sen talou­den meno­jen ja tulo­jen tasa­pai­non vuonna 2023. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää työl­li­syy­sas­teen nousua 75 prosent­tiin. Työl­li­siä pitäisi olla neljän vuoden päästä 60 000 ennus­tet­tua enem­män. Jos työl­li­syys ei nouse, halli­tuk­sen teke­mät meno­li­säyk­set ovat leik­kausu­han alla.

Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen on edel­ly­tys halli­tuk­sen onnis­tu­mi­selle ja suoma­lai­sille annet­tu­jen lupaus­ten lunas­ta­mi­selle. Edus­kun­nan riip­pu­mat­to­man tieto­pal­ve­lun laskel­mien perus­teella halli­tuk­sen ensi vuoden budjetti laskee työl­li­syyttä 5000 hengellä.

Työl­li­syys olisi siis ensi vuonna parempi, jos halli­tus ei tekisi mitään. On perus­teltu kysy­mys, aikooko halli­tus edes tosis­saan yrit­tää nostaa työl­li­syyttä ja pitää kansa­lai­sille anta­mansa lupauk­set.

Kokoo­mus ei voi seurata halli­tuk­sen toimet­to­muutta hiljaa sivusta. Emme hyväksy sitä, että halli­tus synnyt­tää lisää työt­tö­myyttä, kun sen pitäisi vähen­tää työt­tö­myyttä. Halli­tus ottaa lisää velkaa, mutta työl­li­syys­te­ko­jen etumerkki on miinus.

Kokoo­mus julkaisi jo elokuussa ehdo­tuk­sensa toimista, joilla Suomeen saatai­siin vähin­tään tarvit­ta­vat 60 000 uutta työl­listä. Edus­kun­nan riip­pu­ma­ton tieto­pal­velu on laske­nut arvion kokoo­muk­sen esit­tä­mien toimen­pi­tei­den työl­li­syys­vai­ku­tuk­sesta.

Laskelma sisäl­tää toimet, joita tieto­pal­ve­lun asian­tun­ti­jat ovat käytet­tä­vissä olevilla väli­neil­lään ehti­neet ja pysty­neet arvioi­maan. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun arvioi­mat kokoo­muk­sen työl­li­syys­toi­met lisää­vät työl­li­syyttä 26 000 hengellä verrat­tuna halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­seen.

Tämän lisäksi kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa on minis­te­riöi­den tai muiden asian­tun­ti­joi­den vaiku­tusar­vioi­mia työl­li­syys­toi­mia noin 35 000 työl­li­sen verran, mutta niistä ei ole edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­maa. Koko­nai­suu­tena kokoo­muk­sen kaik­kien työl­li­syys­toi­mien voidaan arvioida tuovan yli 60 000 työl­listä.

Kokoo­muk­sen lista osoit­taa, ettei Suomessa ole pulaa tepsi­vistä työl­li­syys­kei­noista, vaan rohkeu­desta ja kyvystä toteut­taa niitä.

Kokoo­muk­sen lista osoit­taa, ettei Suomessa ole pulaa tepsi­vistä työl­li­syys­kei­noista, vaan rohkeu­desta ja kyvystä toteut­taa niitä. Kunnian­hi­moista työl­li­syys­ta­voi­tetta ei saavu­teta ilman kunnian­hi­moi­sia keinoja.

Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille. Työ ja teki­jät on saatava kohtaa­maan parem­min. Tarvit­semme myös lisää työn­te­ki­jöitä Suomeen rajo­jemme ulko­puo­lelta.

Suomessa liian moni on työelä­män ulko­puo­lella. Liian moni on jäänyt pitkäksi aikaa sosi­aa­li­tur­van varaan louk­kuun, jossa saata­villa oleviin töihin tart­tu­mi­nen ei tuki­jär­jes­tel­män ominai­suuk­sista ja työn­teon kuluista johtuen juuri­kaan lisäisi netto­tu­loja. Yhteis­kun­tamme hyvää tarkoit­ta­vista raken­teista onkin muodos­tu­nut esteitä työl­lis­ty­mi­selle ja työl­lis­tä­mi­selle.

Liian jäyk­kien työelä­mä­sää­dös­ten vuoksi yrit­tä­jiltä jää työtä teet­tä­mättä. Korkea sosi­aa­li­turva luo suojaa, mutta nyky­muo­dos­saan laskee myös kannus­ti­mia hakeu­tua aktii­vi­sesti takai­sin työelä­mään. Kun työl­li­syyttä halu­taan ylös ja työt­tö­myyttä alas, on raken­teita uudis­tet­tava rohkeasti.

Haluamme vaste­des­kin pitää kiinni työelä­män reiluista peli­sään­nöistä sekä hyvästä sosi­aa­li­tur­vasta. Kokoo­mus haluaa ottaa mallia muista Pohjois­maista ja uudis­taa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita niin, että työn tarjoa­mi­sesta ja teke­mi­sestä tulee nykyistä kannat­ta­vam­paa.

Tärkeintä on mini­moida ne tilan­teet, joissa ihmi­set joutu­vat henki­lö­koh­tai­seen trage­di­aan pitkit­ty­vän työt­tö­myy­den takia. Korkean raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den hyväk­syvä yhteis­kunta on julma, vaikka se tapah­tuisi yllä­pi­tä­mällä hyvää tarkoit­ta­via raken­teita.

Uudis­tus­ko­ko­nai­suu­temme kovia­kin keinoja tarvi­taan tuke­maan pehmeää päämää­rää – nykyistä useam­man suoma­lai­sen pääse­mistä kiinni työhön. Tämä on vält­tä­mät­tö­myys, jos haluamme turvata lastemme ja vanhem­piemme laaduk­kaat palve­lut sekä tänään että huomenna. Jos oiko­teitä korke­aan työl­li­syy­teen olisi, olisi ne jo löydetty.

Tieto­pal­ve­lui­den arvion mukaan kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jet­tiin sisäl­ty­vät sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen muutok­set laske­vat tulon­ja­koa mittaa­vaa gini-kerrointa -0,2 prosent­tiyk­sik­köä, kun huomioi­daan uudis­tus­ten myötä paran­tu­neen työl­li­syy­den vaiku­tus. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa tuloe­rot piene­ne­vät työt­tö­mien saadessa töitä.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lui­den arvioi­mat työl­li­syys­toi­met, joiden yhteis­vai­ku­tus on +26 000 työl­listä verrat­tuna halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­seen:

1) Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Uudis­te­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä.

Ansio­si­don­nai­nen olisi kolme ensim­mäistä kuukautta 5 prosent­tia nyky­ta­soa korkeampi. Kolmen kuukau­den jälkeen taso olisi 5 prosent­tia ja kuuden kuukau­den jälkeen 10 prosent­tia nyky­ta­soa pienempi.

Tuen kestoon ei esitetä muutok­sia muuten kuin palaut­ta­malla työt­tö­myy­den alkuun kaksi omavas­tuu­päi­vää. Täyden työt­tö­myy­se­tuu­den saami­sen ehtona on jatkos­sa­kin aktii­vi­nen työn­haku ja osal­lis­tu­mi­nen työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin henki­lö­koh­tai­sen työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­man mukai­sesti.

2) Paran­ne­taan sosi­aa­li­tur­vaa mutta hilli­tään työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvua

Halli­tus esit­tää ensi vuodeksi perus­tur­vae­tuuk­siin 20 euron koro­tusta. Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna koro­tuk­sia vähim­mäis­mää­räi­siin päivä­ra­hae­tuuk­siin eli sairaus­päi­vä­ra­haan, vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, erityis­hoi­to­ra­haan ja kuntou­tus­ra­haan. Myös muut lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen esite­tyt koro­tuk­set ovat kanna­tet­ta­via. Työt­tö­myys­tur­van koro­tus heiken­täisi kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­täisi työl­li­syyttä.

Tulon­siir­to­jen, vero­tuk­sen ja palve­lui­den koko­nai­suu­den on tärkeää kannus­taa otta­maan työtä vastaan. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lu­jen kehit­tä­mistä tuke­maan työl­lis­ty­mistä. Erityis­huo­miota on kiin­ni­tet­tävä varsin­kin nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Myös työmark­ki­noi­den ikäsyr­jin­tään on puutut­tava.

3) Keven­ne­tään ansio­tu­lo­jen vero­tusta miljar­dilla

Kokoo­mus esit­tää, että ensi vuonna ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään tähän vuoteen verrat­tuna yhteensä miljar­dilla eurolla. Työn vero­tusta keven­tä­mällä paran­ne­taan työn­teon kannus­teita ja tuetaan työl­li­syy­den kasvua. Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä kerro­taan tarkem­min vaih­toeh­to­bud­je­tin vero-osuu­dessa.

4) Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista

Alen­ne­taan edel­leen 50 miljoo­nalla eurolla varhais­kas­va­tus­mak­suja, mikä helpot­taa pien­ten lasten vanhem­pien kannus­tin­louk­kuja.

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Sillä on posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen.

5) Toimeen­tu­lo­tuen asumis­kus­tan­nus­ten
omavas­tuun (7 %) palaut­ta­mi­nen

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea.

Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

6) Hilli­tään asumis­tu­ki­me­noja ja helpo­te­taan kannus­tin­louk­kuja

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mi­nen kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.

Seuraa­vassa toimet, joiden työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu muihin asian­tun­tija-arvioi­hin.

Yhteis­vai­ku­tus +35 000 työl­listä:

7) Luovu­taan työt­tö­myys­put­kesta

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäi­sa­jan lisäksi työt­tö­mällä on mahdol­li­suus saada työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­viä eläkei­kään asti. Työt­tö­myys­put­kella on haluttu tukea ikään­ty­neitä työt­tö­miä, mutta malli toimii alku­pe­räistä tavoi­tet­taan vastaan nosta­malla työt­tö­myyttä.

Työt­tö­myys­put­ken vaiku­tuk­sia tarkas­tel­leet tutki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että työt­tö­myys­putki nostaa ikään­ty­nei­den työt­tö­myyttä ja laskee työl­li­syyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työt­tö­myys­put­kesta on luovut­tava heti vuoden 2020 alussa. Nykyis­ten putkessa olevien asema turva­taan.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 10 000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

8) Ulos­o­ton suojao­suu­den koro­tus

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 672,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

9) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa, sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen. Kokoo­muk­sen mallissa koti­hoi­don­tuki korva­taan jous­ta­vam­malla hoito­ra­halla. Tuet riit­tä­vät täysi­mää­räi­sinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puoli­tet­tuina kolme­vuo­ti­aaksi asti. Tämä kannus­taa palaa­maan töihin nykyistä aiem­min.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 3000 (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi- dontuen muutok­sen vaiku­tuk­sis- ta - TEM 33/​2016)

10) Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 15 000 (Suomen Yrit­tä­jät - 15.8.2019)

11) Työt­tö­mien henki­lö­koh­tai­sen palve­lun lisää­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen

Halli­tus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa pysy­viä lisä­re­surs­seja TE-toimis­to­jen määrä­ai­kais­haas­tat­te­lui­hin ja nuori­so­ta­kuun edis­tä­mi­seen vuosit­tain 9 miljoo­naa euroa. Kokoo­mus esit­tää summaa tuplat­ta­vaksi. Esimer­kiksi Tans­kassa on havaittu, että osana aktii­vista työvoi­ma­po­li­tiik­kaa henki­lö­koh­tai­sen työvoi­ma­neu­vo­jan tapaa­mi­nen on vaikut­tava tapa lyhen­tää työl­li­syys­jak­soja. Uutta panos­tusta kohden­ne­taan erityi­sesti työt­tö­mien nuor­ten tukeen.

Työl­li­syys­pal­ve­luita voidaan myös vahvis­taa nykyi­sestä selvit­tä­mällä työt­tö­myys­kas­so­jen mahdol­li­suu­det tuot­taa Tans­kan esimer­kin mukai­sesti jäse­nil­leen työl­lis­ty­mistä edis­tä­viä palve­luita.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 5 000 (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan palve­lui­den kehit­tä­mi­sestä TEM 33/​2016)

Muut toimet, jotka ovat vaikut­ta­via, mutta joille on vaikea antaa täsmäl­listä työl­li­syys­vai­ku­tusta:

12) Palk­ka­tuen kehit­tä­mi­nen ja kohden­ta­mi­nen

Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen pyrki­myk­siä jatkaa edel­li­sen halli­tuk­sen aloit­ta­maa palk­ka­tuen käytön suju­voit­ta­mista. Palk­ka­tuki on kuiten­kin hyvin kallis akti­voin­ti­toimi työl­li­syy­den kasvat­ta­mi­seksi. Siksi tuki on kohden­net­tava ensi­si­jai­sesti yksi­tyi­selle sekto­rille, jossa tuen vaikut­ta­vuus on suurin. Kolmatta sekto­ria­kaan ei unoh­deta: sillä on merki­tystä erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeim­min työl­lis­ty­vien tuke­mi­sessa.

13) Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­nen

Sosi­aa­li­turva on uudis­tet­tava siten, että työn­teko on nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kokoo­mus on esit­tä­nyt ratkai­suksi yleis­tu­kea. Yleis­tuki yhdis­tää toimeen­tu­lo­tuen, ylei­sen asumis­tuen sekä Kelan maksa­mat työt­tö­myy­se­tuu­det yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi, joka vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa tasoit­taen näin kannus­tin­louk­kuja.

Lyhy­tai­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­nen olisi kannat­ta­vaa, kun tuki ei katke­aisi yllät­täen tai maksa­tus ei viiväs­tyisi keik­ka­työn vuoksi. Jokai­nen työllä tienattu euro paran­taisi henki­lön toimeen­tu­loa. Malli olisi vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen, mutta maksa­tus olisi mahdol­li­sim­man pitkälle auto­ma­ti­soitu tulo­re­kis­te­rin avulla.

14) Jatku­van oppi­mi­sen malli ja osaa­mis­ta­son nosto

Muut­tu­vassa työelä­mässä mukana pysy­mistä tuetaan luomalla kattava jatku­van oppi­mi­sen malli. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin. Hyvät perus­val­miu­det ja vahva perus­kou­lu­tus mahdol­lis­ta­vat myös jatku­van oppi­mi­sen ja osaa­mis­ta­son nousun.

Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen on oltava jous­ta­vam­min mahdol­lista elämän­ti­lan­teesta tai pohja­kou­lu­tuk­sesta riip­pu­matta.

Tarvit­semme jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa vastuuta on sekä työn­te­ki­jällä, työnan­ta­jalla että julki­sella vallalla. Jatku­van oppi­mi­sen mallin luomi­seksi on löydet­tävä parla­men­taa­ri­sessa valmis­te­lussa kestä­vät ratkai­sut. Kokoo­mus tukisi jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mistä 5 miljoo­nan euron pysy­vällä rahoi­tuk­sella.

15) Työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen

Suomi tarvit­see työpe­räistä maahan­muut­toa. Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvu vahvis­taa talous­kas­vua ja julkista taloutta. Viime vuonna työpe­räi­sen oles­ke­lu­lu­van jono­tusaika saatiin puoli­tet­tua noin 4 kuukau­teen. Sekin on liikaa. Tänä vuonna lupa­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ajat ovat kään­ty­neet jälleen kasvuun. Kokoo­mus esit­tää lupa­su­man purkuun heti 10 miljoo­nan euron lisä­va­roja.

Vielä tärkeäm­pää on suju­voit­taa ja auto­ma­ti­soida menet­te­lyt koko ketjussa suur­lä­he­tys­töistä Maahan­muut­to­vi­ras­toon ja TE-toimis­toon asti.

Lupa­vai­heessa tulee siir­tyä pääsään­töi­sesti koneel­li­seen käsit­te­lyyn ja auto­maat­ti­siin rekis­te­ri­tar­kis­tuk­siin saata­vuus­har­kin­taa myöten. Pain­opis­tettä on siir­ret­tävä jälki­val­von­taan esimer­kiksi valvo­malla tulo­re­kis­te­rin avulla auto­maat­ti­sesti, että työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen palkka aidosti makse­taan.

Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille tulee valmis­tu­mi­sen jälkeen auto­maat­ti­sesti myön­tää vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lupa työn­ha­kua varten. Suomen on myös aktii­vi­sesti houku­tel­tava osaa­jia tänne töihin. Tarvit­semme koulu­te­tun ja osaa­van työvoi­man rekry­toin­tioh­jel­man.

16) Helpo­te­taan työn perässä muut­ta­vien tilan­netta

Suomessa on samaan aikaan toisella paik­ka­kun­nalla työt­tö­myyttä ja toisella pulaa teki­jöistä. Työvoima on saatava liik­keelle. Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää keven­tä­mällä raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja huoleh­ti­malla kaupun­kien riit­tä­vistä kasvun resurs­seista ja kannus­teista. Hankeyh­tiöillä voidaan vauh­dit­taa kaupun­kien välis­ten nopei­den yhteyk­sien toteu­tusta. Kokoo­mus esit­tää vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan merkit­tä­vää lisä­ra­hoi­tusta nopei­siin raideyh­teyk­siin.

17) Osatyö­ky­kyi­sille polkuja työelä­mään

Noin 1,9 miljoo­nalla työi­käi­sellä on jokin pitkä­ai­kais­sai­raus tai vamma. Heistä noin kolman­nes arvioi tämän vaikut­ta­van heidän työhönsä tai työn­saan­ti­mah­dol­li­suuk­siinsa. Osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den autta­mi­seksi työelä­mään on käytet­tävä yhtä­ai­kai­sesti ja yksi­löl­li­sesti räätä­löi­den erilai­sia keinoja, kuten kuntou­tusta, koulu­tusta ja lisä­tu­kea työpai­kalle.

Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­seksi tarvi­taan enem­män eri taho­jen yhteis­työtä ja koulu­tusta, sähköi­siä palve­luja sekä parem­paa tiedon­kul­kua. Näitä toimia on kehi­tetty edel­lis­ten halli­tus­ten aikana OSKU- ja OTE -hank­keissa. Kokoo­mus suun­taa hank­kei­den toimien vaki­nais­ta­mi­seen ja osatyö­ky­kyis­ten palve­lui­den paran­ta­mi­seen 5 miljoo­naa pysy­vää rahoi­tusta.

18) Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava - Suomi tarvit­see lisää inves­toin­teja

Työpaik­koja syntyy vain yrityk­siin, jotka menes­ty­vät ja pärjää­vät. Kokoo­mus keräsi viime syksynä yrit­tä­jiltä ajatuk­sia yrit­tä­mi­sen edis­tä­mi­sestä. Yksit­täis­ten temp­pu­jen sijaan yrit­tä­jät toivoi­vat kannus­ta­vaa ja vakaata toimin­taym­pä­ris­töä. Normin­pur­ku­työtä pitää pitkä­jän­tei­sesti jatkaa. Esimer­kiksi tulo­re­kis­te­riä on edel­leen kehi­tet­tävä niin, että pieny­rit­tä­jien hallin­nol­li­nen taakka vähe­nee.

Kokoo­mus julkaisi alkusyk­systä myös ehdo­tuk­sia inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seen. Uutena keinona nostimme keskus­te­luun yritys­ten poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen. Tuoreet tutki­mus­tu­lok­set anta­vat lupaa­via viit­teitä siitä, että jous­ta­voit­ta­malla yritys­ten pois­to­jen teke­mistä paran­net­tai­siin kohden­ne­tusti yritys­ten inves­toin­ti­kan­nus­ti­mia.

Poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen vaiku­tuk­sista Suomessa on käyn­nissä tutki­mus­hanke. Halli­tuk­sen tulisi selvi­tyk­sen valmis­tut­tua ottaa keskei­set suosi­tuk­set käyt­töön.


Enem­män käteen palkasta ja eläk­keestä

Halli­tus­oh­jel­man mukaan vero­tuk­sen tulee tukea talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kalle asetet­tuja tavoit­teita, kansain­vä­listä kilpai­lu­ky­kyä ja koko Suomen elin­voi­mai­suutta. Tavoit­tei­den ja teko­jen välillä vallit­see valtava risti­riita.

Ensi vuonna työn vero­tuk­sen anne­taan kiris­tyä ja koti­ta­lous­vä­hen­nystä leika­taan. Halli­tuk­sen vero­po­li­tiikka pikem­min laskee kuin nostaa työl­li­syyttä. On vaikea myös nähdä, miten polt­toai­neen raju veron­ko­ro­tus tukee koko Suomen elin­voi­mai­suutta.

Kokoo­mus esit­tää vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­rat­kai­sut, joilla aidosti tuet­tai­siin työl­li­syyttä ja toimeen­tu­loa. Keven­täi­simme työn ja eläk­kei­den vero­tusta ensi vuonna yhteensä miljar­dilla eurolla. Lisäksi perui­simme polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen sekä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen.

Esitämme yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Rahoit­tai­simme vero­muu­tok­semme vastuul­li­sesti kiris­tä­mällä kasvun ja työl­li­syy­den kannalta vähem­män haital­li­sia veroja.

Miljar­din keven­nys ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen

Työn vero­tus on kiris­ty­mässä ensi vuonna 250 miljoo­nalla eurolla, koska halli­tus ei ole kompen­soi­massa palkan­saa­jille vero­luon­teis­ten maksu­jen kiris­ty­mistä. Veron­mak­sa­jien keskus­lii­ton arvion mukaan tämä tarkoit­taa keski­tu­loi­selle kahden palkan­saa­jan perheelle 320 euron mene­tystä vuosit­tain. Edel­li­sellä kaudella kokoo­mus piti tiukasti kiinni siitä, ettei kenen­kään palkan­saa­jan vero­tus kiris­ty­nyt. Rinteen halli­tus muut­taa suun­nan heti ensim­mäi­sessä budje­tis­saan. Ahke­rille keski­tu­loi­sille on halli­tuk­sen suun­ni­tel­missa vain maksa­jan rooli.

Kireä työn vero­tus vähen­tää haluk­kuutta työn teke­mi­seen, teet­tä­mi­seen ja itsensä kehit­tä­mi­seen. Suoma­lai­selle keski­tu­loi­selle palkan­saa­jalle jää vuodessa käteen yli 2 000 euroa vähem­män kuin vastaa­valla palkalla Ruot­sissa. Suomessa vero­karhu vie keski­tu­loi­sen 100 euron palkan­ko­ro­tuk­sesta lähes puolet, kun taas Ruot­sissa lempeämpi vero­karhu antaa keski­tu­loi­sen pitää ⅔ lisä­an­siosta itsel­lään.

STTK:n kyse­lyn mukaan jopa 34 prosent­tia toimi­hen­ki­löistä on rajoit­ta­nut työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen vuoksi.

Hyvin­vointi syntyy vain työstä. Tarvit­semme lisää työtä, emme vähem­män työtä kireäm­mällä vero­tuk­sella. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mistä miljar­dilla. Halli­tus esit­tää budje­tis­saan ensi vuodelle 200 miljoo­nan euron keven­nystä. Tämä on halli­tuk­selta oikean­suun­tai­nen, mutta täysin riit­tä­mä­tön toimi.

Keven­nys ei riitä estä­mään työn vero­tuk­sen kiris­ty­mistä ensi vuonna pieni­palk­kai­silla työn­te­ki­jöillä tai kompen­soi­maan haitta- ja pääs­tö­ve­ro­jen kiris­tyk­siä. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen 200 miljoo­nan euron keven­nyk­sen päälle 800 miljoo­nan euron lisä­ke­ven­nystä, joka kohdis­te­taan kaikille palkan­saa­jille ja eläke­läi­sille. Näin ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­net­täi­siin ensi vuonna yhteensä miljar­dilla eurolla pieni- ja keski­tu­loi­sia painot­taen. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun arvion mukaan keven­nys lisää työl­li­syyttä noin 6000 henki­löllä.

Korkea työn vero­tus on haital­lista kaikissa tulo­luo­kissa. Siksi veron­ke­ven­nys kohdis­te­taan jokai­selle palkan­saa­jalle. Pienillä tuloilla työn kireä vero­tus vähen­tää kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan ja pahen­taa kannus­tin­louk­kuja. Keski­tu­loi­silla korkea ja nopeasti kiris­tyvä vero­tus vähen­tää kannus­ti­mia kehit­tää omaa osaa­mista, tavoi­tella vastuul­li­sem­pia työteh­tä­viä tai tehdä satun­nai­sia ylitöitä.

Suomi verot­taa poik­keuk­sel­li­sen tiukasti myös tärkeintä kilpai­lu­te­ki­jäänsä, eli osaa­mista. Vero­tamme kansain­vä­li­sesti vertail­len kireästi huip­puo­saa­jia ja asian­tun­ti­joita. Esimer­kiksi

Ruot­sissa dema­rien johdolla myös huip­pu­asian­tun­ti­joi­den vero­tusta ollaan viemässä Suomea kilpai­lu­ky­kyi­sem­pään suun­taan. Ruot­sin valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, ettei vero­tuk­sen huojen­nus pitkällä aika­vä­lillä vähennä vero­tu­loja.

On tärkeää, että jokai­sen eläke­läi­sen riit­tävä toimeen­tulo turva­taan. Rinteen halli­tus on kuiten­kin tyys­tin unoh­ta­nut eläke­läis­ten enem­mis­tön. He ovat ahke­ralla työn­teolla kerryt­tä­neet itsel­leen työeläk­keen. Koska kiris­ty­vät haitta- ja pääs­tö­ve­rot kohdis­tu­vat myös ikäih­mi­siin, kokoo­mus pitää reiluna ulot­taa ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sen myös kaikille eläke­läi­sille.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys peru­taan – Yli 75-vuotiaille paran­nus

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sellä tuetaan työl­li­syyttä ja torju­taan harmaata taloutta. Vähen­nys on myös tärkeä tuki erityi­sesti lapsi­per­heille ja ikään­ty­neille arkea helpot­ta­vien palve­lui­den hankin­taan. Vähen­nys alen­taa kynnystä teet­tää koti­töitä ja korjauk­sia ulko­puo­li­sella ammat­ti­lai­sella sekä ehkäi­see harmaata taloutta.

Halli­tus tavoit­te­lee korkeam­paa työl­li­syyttä ja harmaan talou­den teho­kasta torjun­taa. Halli­tuk­sen päätös heiken­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä on vastoin kumpaa­kin päämää­rää. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys nostaa remontti- ja koti­pal­ve­lui­den hintaa ja laskee palve­lui­den kysyn­tää. Tämä vähen­tää palve­lua­lo­jen työl­li­syyttä ja kasvat­taa riskiä harmaan talou­den lisään­ty­mi­seen.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys on huonoa työl­li­syys-, perhe- ja senio­ri­po­li­tiik­kaa. Kokoo­mus peruu vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen suun­ni­tel­lun leik­kauk­sen ja esit­tää yli 75-vuotialle tukeen tuntu­vaa paran­nusta. Uutta ikäih­mis­ten koro­tet­tua tuki­mal­lia esitel­lään tarkem­min ikäih­mis­ten toimeen­tu­loa ja palve­luita koske­vassa kohdassa.

Polt­toai­ne­ve­ron koro­tus peru­taan

Halli­tus on korot­ta­massa polt­toai­ne­ve­roa ensi vuonna. Esimer­kiksi perheelle, jossa molem­mat vanhem­mat tarvit­se­vat työs­sä­käyn­tiin autoa, koro­tus muodos­taa noin 150-250 euron loven talou­teen. Halli­tuk­sen ensi­si­jai­sena tavoit­teena ei ole vähen­tää liiken­teen pääs­töjä, vaan kerätä autoa arjes­saan tarvit­se­vilta työmat­ka­lai­silta ja kulje­tus­yrit­tä­jiltä lisää rahaa budje­tin tilk­keeksi. Halli­tus ei kohdista veron­ko­ro­tusta vain polt­toai­neen pääs­töi­hin, vaan myös ener­gia­si­säl­töön.

Tämän myötä myös uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den hinta nousee. Vuodelle 2021 suun­ni­teltu para­fii­ni­sen diese­lin veron­ko­ro­tus tulee enti­ses­tään kiris­tä­mään uusiu­tu­van diese­lin vero­tusta.

Kokoo­mus esit­tää polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen sijaan lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tusta, joka on sekä ilmas­ton että talou­den kannalta järke­väm­pää. Liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi kokoo­mus esit­tää auto­ve­ro­tuk­sen keven­nystä, joka tekisi uusien pieni­pääs­töis­ten auto­jen hankin­nasta edul­li­sem­paa. Auto­ve­ron keven­nys on tarkem­min esitelty liiken­nettä koske­vassa osiossa.

Kuinka rahoi­tamme vero­muu­tok­set?

Kokoo­mus kompen­soi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sen sekä halli­tuk­sen esit­tä­mien veron­ko­ro­tus­ten peru­mi­sen vaiku­tuk­set julki­selle talou­delle. Koro­tuk­set kohdis­tu­vat erityi­sesti haitta- ja pääs­tö­ve­roi­hin. Myös nykyis­ten vero­jen vero­poh­jaa pyri­tään laajen­ta­maan. Koko­nai­suu­tena kiris­tyk­set on pyritty kohdis­ta­maan niin, että nega­tii­vi­set vaiku­tuk­set työl­li­syy­den ja talou­den kasvulle ovat mahdol­li­sim­man pienet.

Kokoo­mus kiris­täisi ensi vuonna tupak­ka­ve­roa halli­tusta enem­män niin, että vero­tuotto olisi yhteensä 100 miljoo­naa. Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin uusiin tuot­tei­siin ja arpa­jais­ve­roa kiris­tet­täi­siin niin, että molem­mista kertyisi valtiolle ensi vuonna 50 miljoo­naa nykyistä enem­män.

Kokoo­mus vapaut­taisi myös viinien myyn­nin ruoka­kaup­poi­hin ja kios­keille. Samalla viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien vero­tusta kiris­tet­täi­siin niin, että valtion vero­tu­lot samalla kasvai­si­vat 100 miljoo­nalla eurolla.

Saata­vuu­den ja kilpai­lun vahvis­tuessa viinien kulut­ta­ja­hin­to­jen ei uskota nouse­van suhteessa nykyi­siin mono­po­li­hin­toi­hin. Viinin myyn­nin vapaut­ta­mi­nen tukisi myös pien­ten kaup­po­jen ja kios­kien toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Rohkai­se­vat tulok­set nelo­so­luen vapaut­ta­mi­sen osalta osoit­ta­vat, että haitat tuskin lisään­tyi­si­vät viinien­kään vapaut­ta­mi­sen myötä.

Fossii­lis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den, kuten polt­to­öl­jyn, kivi­hii­len, maakaa­sun ja turpeen veroja koro­te­taan hiili­diok­si­di­ve­roa painot­taen niin, että vero­tuotto kasvaa 150 miljoo­nalla eurolla. Lisäksi EU:n ulko­puo­lelta tuotu­jen vähä­ar­vois­ten tuot­tei­den verot­to­muus pois­te­taan.

Kaivok­sille asetet­tai­siin kaivos­vero. Vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin lakkaut­ta­malla kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus päivit­tä­mällä lain­sää­dän­töä yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­män osalta.

Nyky­käy­täntö on johta­nut vinou­maan, jossa miljar­deja veron­mak­sa­jien rahaa valuu asumis­tuen muodossa työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen hallit­se­mille vuokra-asun­to­yh­tiöille, joiden osin­goista ei edes makseta valtiolle veroja. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­pau­den purun arvioi­daan lisää­vän valtion vero­tu­loja 40 miljoo­nalla vuodessa.

Kokoo­mus rahoit­taisi merkit­tä­vän osan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen miljar­din keven­nyk­sestä lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa miltään työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvit­sisi siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Siir­ron suuruus on vaih­del­lut työl­li­syys­ti­lan­teen mukaan vajaan 600 miljoo­nan ja reilun 800 miljoo­nan euron välillä vuodessa. Kun siirto loppuisi, voidaan rahas­ton saama säästö ohjata ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­seen työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen alen­tu­mi­sen kautta. Varo­vai­sesti arvioi­den muutos toisi vero­tuk­seen keven­nys­va­raa noin 500 miljoo­naa euroa.

Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaisi työl­li­syyttä ja vahvis­taisi tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta.

Vero­muu­tok­set on esitelty koko­nai­suu­des­saan vaih­toeh­to­bud­je­tin lopussa.

Koko­nais­vai­ku­tuk­set koti­ta­louk­siin

Kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen budjet­tien vaiku­tus­ten vertailu esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien* käytet­tä­vissä oleviin keski­mää­räi­siin tuloi­hin (€/​vuosi/​kotitalous). 

Palkan­saa­jat
Rinteen halli­tus -95 € /​v.
Kok. vaih­toehto +352 € /​v.
Kok. vs. halli­tus +446 € /​v.
Eläke­läi­set
Rinteen halli­tus +184 € /​v.
Kok. vaih­toehto +381 € /​v.
Kok. vs. halli­tus +197 € /​v.
Lapsi­per­heet**
Rinteen halli­tus -212 € /​v.
Kok. vaih­toehto +444 € /​v.
Kok. vs. halli­tus +656 € /​v.
Yrit­tä­jät
Rinteen halli­tus -124 € /​v.
Kok. vaih­toehto +325 € /​v.
Kok. vs. halli­tus +449 € /​v.
Kaikki
Rinteen halli­tus +16 € /​v.
Kok. vaih­toehto +286 € /​v.
Kok. vs. halli­tus +270 € /​v.

*koti­ta­lou­den viite­hen­ki­lön sosio­eko­no­mi­sen mukaan
**vaiku­tuk­set elin­vai­heen mukaan, Taulukko 5.3
Lähde: Tieto­pal­ve­lun laskelma Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista, Taulukko 5.2

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa kaik­kien esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien käytet­tä­vissä olevat tulot kasva­vat halli­tuk­sen talous­ar­vioon verrat­tuna.

ESIMERKKI:

Virta­sen perhe

Virta­sen perhee­seen kuulu­vat vanhem­mat ja kaksi päivä­hoi­toi­käistä lasta. Molem­mat vanhem­mat saavat suoma­laista medi­aa­ni­palk­kaa eli 3079 euroa kuussa. Virta­sen perhe asuu vuokralla. 

Virta­sen perheelle jää kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa palkasta 450 euroa vuodessa enem­män käteen verrat­tuna Rinteen halli­tuk­sen budjet­tiin.

Perheen varhais­kas­va­tus­mak­sut laski­si­vat 104 eurolla kuukau­dessa. Tämä tarkoit­taa 11 kuukau­den osalta 1144 euron sääs­töä perheelle vuodessa.

Virta­sen perhe hank­kii tutulta siivous­yrit­tä­jältä helpo­tusta arkeen. Siivous pari kertaa kuukau­dessa maksaa 200 euroa. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ansiosta makset­ta­vaa kertyy kuukau­dessa lopulta vain 108 euroa. Rinteen halli­tus kuiten­kin leik­kaisi Virta­sen perheen koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Kuukausi­sii­vouk­sen hinta nousisi kuussa 20 eurolla. Kokoo­mus ei heiken­täisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Näin ollen Virta­sen perhe sääs­täisi kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa siivous­las­kussa vuodessa 240 euroa. 

Perhe tarvit­see kahden pienen lapsen arjen pyörit­tä­mi­seen ja työs­sä­käyn­tiin autoa. Rinteen halli­tuk­sen polt­toai­ne­ve­ron­ko­ro­tus nostaisi noin 75 eurolla vuodessa perheen polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sia. Kokoo­mus ei korot­taisi polt­toai­ne­ve­roa, vaan vähen­täisi pääs­töjä vähem­män Virta­sen perheen taloutta rasit­ta­valla tavalla. 

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa Virta­sen perheellä olisi ensi vuonna 1909 euroa enem­män käytössä.

Lähteet:
Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lui­den laskelma kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista.
Veron­mak­sa­jien keskus­lii­ton laskel­mat halli­tuk­sen budje­tin vaiku­tuk­sista.


Todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja ja pysy­viä panos­tuk­sia

Rinteen halli­tus tekee lyhyt­nä­köistä poli­tiikka. Halli­tus­puo­lu­eet antoi­vat vaaleissa suoma­lai­sille lupauk­sia, joita ne eivät vaalien jälkeen pysty­neet pitä­mään.

Tilan­netta yrite­tään korjata lisä­ve­lalla ja kerta­pa­nos­tuk­silla. Halli­tus myy ensi vuonna suoma­lais­ten yhteistä omai­suutta 750 miljoo­nalla eurolla ja käyt­tää rahat yli sataan kohtee­seen kerta­luon­tei­sesti.

Halli­tus kutsuu silmän­kään­tö­temp­pu­jaan tule­vai­suusin­ves­toin­neiksi. Osa halli­tuk­sen valit­se­mista kohteista on aidosti kerta­luon­tei­sia hank­keita, mutta osa taas vaatisi kiis­tat­to­masti pitkä­jän­teistä ja pysy­vää rahoi­tusta.

Esimer­kiksi: millaista koulu­tus- ja henki­lös­tö­po­li­tiik­kaa on antaa kouluille ja päivä­ko­deille rahaa uusien opet­ta­jien palk­kauk­seen vain vuodeksi kerral­laan? Miten käy opet­ta­jille ja oppi­laille sen jälkeen, kun Rinteen halli­tus on käyt­tä­nyt suoma­lais­ten yhtei­sen omai­suu­den myyn­nistä saadut tulot?

Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don halli­tuk­sen lyhyt­nä­köi­selle poli­tii­kalle. Esitämme vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme pysy­vän rahoi­tuk­sen puolelle halli­tuk­sen esit­tä­mistä kerta­luon­tei­sista panos­tuk­sista. Emme jätä oppi­laita ja opet­ta­jia pulaan, vaan teemme esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sen, perus­o­pe­tuk­sen ja toisen asteen lisä­ra­hoi­tuk­sesta pysy­vää.

Toimimme vastaa­vasti myös esimer­kiksi tutki­mus- ja kehi­tys­ra­ho­jen, osatyö­ky­kyis­ten tuen ja lasten harras­tus­ta­kuun osalta. Harras­tus­ta­kuu tarkoit­taa, että jokai­sella lapsella on oikeus vähin­tään yhteen harras­tuk­seen. Tästä takuusta kokoo­mus haluaa pysy­vän, halli­tuk­sella panos­tus oli kerta­luon­tei­nen.

Sen lisäksi, että rahoi­tamme suoma­lais­ten palve­lut ja julki­sen sekto­rin ammat­ti­lais­ten työpai­kat kestä­västi, sääs­tämme valtion omai­suutta käytet­tä­väksi muihin aidosti kerta­luon­tei­siin käyt­tö­koh­tei­siin. Kokoo­mus tekisi todel­li­set tule­vai­suus­teot käyt­tä­mällä valtion omai­suutta korkea­kou­lu­jen pääomi­tuk­seen sekä nopei­den raideyh­teyk­sien toteu­tuk­seen.

Kokoo­mus turvaisi kaik­kien korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den siir­ty­mi­sen YTHS:n palve­lui­den piiriin paik­kaa­malla halli­tuk­sen jättä­män vajeen 1,4 miljoo­nan euron kerta­luon­tei­sena lisä­ra­hoi­tuk­sena.

Vähen­täi­simme myös halli­tuk­sen kehi­ty­syh­teis­työ­hön esit­tä­mistä lisä­mää­rä­ra­hoista 20 miljoo­naa euroa ja siir­täi­simme lupaa­via tulok­sia tuot­ta­nee­seen sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 20 miljoo­nan euron lisäyk­sen vuodelle 2020.


Lisää osaa­mista: euroja koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen

Osaa­mi­nen on pienen kansa­kun­nan vahvuus. Suoma­lai­nen osaa­mi­nen perus­tuu koulu­tuk­sen korke­aan laatuun, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoon ja maail­man parhai­siin opet­ta­jiin.

Koulu­tus on paras keino pitää kaikki mukana. Kokoo­mus haluaa turvata tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua ja oppia läpi elämän kaikille aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteelle saakka.

Halli­tus puhuu koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­sesta, mutta tässä­kin teot ovat risti­rii­dassa puhei­den kanssa. Halli­tuk­sen koulu­tus­pa­nos­tuk­set ovat määrä­ai­kai­sia, eivät pysy­viä. Tempoi­leva koulu­tus­po­li­tiikka johtaa määrä­ai­kais­ten opet­ta­jien palk­kaa­mi­seen, tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen leik­kaa­mi­seen ja koulu­tuk­sen laadun heiken­ty­mi­seen.

Tilan­teessa, jossa on mahdol­lista tehdä lisä­pa­nos­tuk­sia, tulee ne kohdis­taa sivis­tyk­seen ja osaa­mi­seen. Kokoo­mus tekisi merkit­tä­vät panos­tuk­set koulu­tuk­seen ja osaa­mi­seen. Lisäämme 140 miljoo­naa euroa pysy­viä määrä­ra­hoja tutki­muk­seen, alen­namme 50 miljoo­nalla varhais­kas­va­tus­mak­suja sekä varaamme 10 miljoo­naa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen. Halli­tuk­sen kerta­luon­tei­sista panos­tuk­sista tehdään pysy­viä

Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme vaikut­ta­vin osa on varhai­sissa vuosissa. Tarvit­semme tasa-arvoa ja oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia vahvis­ta­via toimia heti koulu­po­lun alku­pää­hän. Panos­ta­malla varhais­kas­va­tuk­seen, esio­pe­tuk­seen ja perus­kou­lun ensias­ke­liin, turvaamme nykyistä vahvem­man, kannus­ta­vam­man ja tasa-arvoi­sem­man koulu­tien kaikille lapsille.

Kokoo­mus esit­tää, että varhais­kas­va­tuk­sen ja esio­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen esitetty 25 miljoo­naa euroa toteu­te­taan pysy­vänä rahoi­tus­ta­son nostona. Osana lisäystä liik­ku­van varhais­kas­va­tuk­sen panos­tus noste­taan kolmeen miljoo­naan, sillä varhais­lap­suu­della on suuri merki­tys liikun­ta­tot­tu­mus­ten muotou­tu­mi­seen. Lisä­ra­hoi­tus varhais­kas­va­tuk­seen tulee subjek­tii­vi­sen varhais­kas­va­tusoi­keu­den rajauk­sen purka­mi­sen sekä ryhmä­ko­ko­jen pienen­tä­mi­sen päälle.

Kokoo­muk­sen aloit­teesta varhais­kas­va­tus­mak­suja ryhdyt­tiin viime vaali­kau­della alen­ta­maan. Ensi vuonna alen­tai­simme varhais­kas­va­tus­mak­suja 50 miljoo­nalla eurolla lisää. Kokoo­mus haluaa raken­taa asteit­tain Suomeen kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, jotta kaikki yli 5-vuoti­aat pääse­vät osal­lis­tu­maan varhais­kas­va­tuk­seen. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on pitkällä aika­vä­lillä koko ikäluo­kan maksu­ton varhais­kas­va­tus (20 tuntia viikossa).

Tuetaan perus­kou­lu­jen tehtä­viä

Kaikille yhtei­nen perus­koulu on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kulma­kivi. Hyvä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito on omak­sut­tava perus­as­teella, sillä vahvat perus­val­miu­det ovat edel­ly­tys pärjää­mi­selle jatkossa.

Kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen kerta­luon­teis­ten lisäys­ten sijaan pysy­vää 60 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tusta perus­o­pe­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. Rahoi­tusta on tarkoi­tus kohdis­taa erityi­sesti oppi­mi­sen ja koulun­käyn­nin tukeen. Lisä­re­surs­seilla voidaan lisätä pien­ryh­mä­ope­tusta ja vahvis­taa myös opet­ta­jien tukea sekä täyden­nys­kou­lu­tusta. Lisä­re­surs­sit mahdol­lis­ta­vat myös Suomi-koulu­jen rahoi­tus­ta­son vahvis­ta­mi­sen.

Esitämme asian­tun­ti­ja­val­mis­te­lun ja -arvioin­nin käyn­nis­tä­mistä kasva­tuk­sen ja oppi­mi­sen tuen sekä inkluusion toimi­vuu­desta ja sen käytän­nöistä. Kasva­tuk­sen ja oppi­mi­sen tukea on uudis­tet­tava siten, että se takaa kaikille riit­tä­vän tuen ja siihen riit­tä­vät resurs­sit. Jokai­sella tukea tarvit­se­valla lapsella ja nuorella on oltava tarpei­den mukaan mahdol­li­suus myös pien­ryh­mä­ope­tuk­seen.

Yksi suurim­mista vahvuuk­sis­tamme ovat maail­man parhaat opet­ta­jat, joiden ammat­ti­tai­toon voi aina luot­taa. Opet­ta­jilla pitää olla enem­män aikaa opet­ta­mi­seen. Laki­sää­tei­siä suun­ni­tel­mia, rapor­toin­tia ja muuta pape­ri­työtä pitää vähen­tää. Opet­ta­jien oikeus osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen on turvat­tava.

Pysy­viä panos­tuk­sia toiselle asteelle: tuhat uutta opet­ta­jaa

Koulu­tus on tutki­tusti teho­kas keino ehkäistä nuor­ten syrjäy­ty­mistä. Tällä hetkellä liian moni jää pelkän perus­kou­lun varaan. Ilman toisen asteen koulu­tusta asema työmark­ki­noilla ja yhteis­kun­nassa on heikko.

Jaamme tavoit­teen siitä, että jokai­sen tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkinto. Koulu­tuk­sen ja työelä­män ulko­puo­lella olevien nuor­ten määrää on pyrit­tävä määrä­tie­toi­sesti vähen­tä­mään. Tämä edel­lyt­tää myös hallin­non rajat ylit­tä­vää yhteis­työtä. Vanhem­pien talou­del­li­nen tilanne ei saa olla kenen­kään koulu­po­lun esteenä. Viime vaali­kau­della toteu­tet­tua oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää on jatket­tava ja sen vaiku­tuk­sia arvioi­tava. Oppi­ma­te­ri­aa­li­lisä paran­taa erityi­sesti pieni­tu­lois­ten perhei­den lukio- tai amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opis­ke­li­joi­den talou­del­lista asemaa.

Asian­tun­ti­ja­nä­ke­mys­ten mukaan oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen ei ole vaikut­tava tapa puut­tua lasten ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­seen ja koulu­pu­dok­kuu­teen. Oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen on mekaa­ni­nen toimen­pide, jolla ei itses­sään varmis­teta sitä, että opis­ke­li­jat saavut­ta­vat koulu­tuk­sen aikana riit­tä­vän osaa­mi­sen myöhem­pää koulu­tus­pol­kua ja työelä­mää varten.

Kokoo­muk­sen mielestä oppi­vel­vol­li­suu­den korot­ta­mi­sen sijaan tarvit­semme oikea-aikaista tukea koko koulu­po­lulle varhai­sista vuosista toiselle asteelle. Oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­seen vara­tut määrä­ra­hat kohdis­tai­simme mahdol­li­sim­man vaikut­ta­viin toimiin, kuten oppi­mi­sen tukeen, opinto-ohjauk­sen vahvis­ta­mi­seen ja jälkioh­jaus­vel­voit­tee­seen. Oppi­laalla on oltava oikeus tukeen ja opinto-ohjauk­seen opin­not keskey­tet­ty­ään. Tukea on kohdis­tet­tava erityi­sesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäy­tyä.

Kokoo­mus esit­tää 80 miljoo­nan euron pysy­vää lisäystä amma­til­li­sen koulu­tuk­sen perus­ra­hoi­tuk­seen. Määrä­ra­halla saadaan 1000 uutta opet­ta­jaa, lisä­tään ohjauk­sen tuki­toi­mia sekä varmis­te­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min toimeen­pa­non saat­ta­mi­nen loppuun.

Lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­sen yksik­kö­hin­nan vahvis­ta­mi­nen on askel oike­aan suun­taan. Lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­mää tulisi uudis­taa koko­nai­suu­tena, jotta rahoi­tus­jär­jes­telmä toimii tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella tavalla ja pystyy katta­maan parem­min kustan­nus­ta­son noususta johtu­via kuluja.

Korkea­kou­lu­jen ja tutki­muk­sen rahoi­tusta vahvis­te­taan

Kokoo­mus on sitou­tu­nut edis­tä­mään korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visiossa asetet­tua tavoi­tetta suoma­lais­ten koulu­tus­ta­son nostosta. Tavoit­teena on, että vuoteen 2030 mennessä jokai­nen nuori suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja puolet myös korkea­kou­lu­tut­kin­non.

Halli­tus kaavai­lee 8000 uutta korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­kaa. Se vastaa yhtä uutta korkea­kou­lua. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi ei ole varattu lisä­pa­nos­tuk­sia. Mikäli halli­tus aikoo toteut­taa suun­nit­te­le­mansa aloi­tus­paik­ko­jen merkit­tä­vän kasvat­ta­mi­sen ilman lisä­ra­hoi­tusta, on kyse leik­kauk­sesta.

Tämä heiken­tää niin koulu­tuk­sen kuin tutki­muk­sen­kin laatua. Enem­män pitäisi tehdä vähem­mällä.

Kokoo­mus varaisi aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen ja tutkin­to­ta­voit­tei­den nosta­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Osa tästä lisä­ra­hoi­tuk­sesta kohden­ne­taan erityi­sesti varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien saata­vuutta paran­ta­vaan täyden­nys- ja muun­to­kou­lu­tuk­seen.

Kokoo­mus esit­tää, että suoma­lai­sia yliopis­toja ja ammat­ti­kor­kea­kou­luja pääomi­te­taan lahjoit­ta­malla niille valtion osakeo­mis­tuk­sia miljar­din euron arvosta. Tämä on todel­li­nen tule­vai­suus­teko, joka vahvis­taa suoma­laista osaa­mista ja korkea­kou­lu­jen omaa rahoi­tus­a­se­maa pitkälle tule­vai­suu­teen.

Hyvin hoidet­tuna pääomasta saadut tuotot vapau­tu­vat korkea­kou­lu­jen itsensä päätet­tä­viin kohtei­siin. Pääomit­ta­mi­nen vahvis­taa korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa ja tukee korkea­kou­lu­jen omia uusia tutki­muk­sel­li­sia avauk­sia.

Olemme sitou­tu­neet nosta­maan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tuk­sen tason neljään prosent­tiin bkt:sta. Halli­tuk­sen esityk­sillä tätä päämää­rää ei olla saavut­ta­massa. Rahoi­tus­ta­son kasvat­ta­mi­nen edel­lyt­tää määrä­tie­toista poli­tiik­kaa, jolla neljään prosent­tiin voidaan päästä.

Julki­nen tutki­mus­ra­hoi­tus ei yksin riitä, vaan yrityk­sille on tarjot­tava vakaa ja enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö, jotta myös yksi­tyi­set TKI-inves­toin­nit saadaan kasvuun.

Halli­tus puhuu sivis­tyk­sen kunnian­pa­lau­tuk­sesta, mutta leik­kaa tutki­mus­ra­hoi­tuk­sesta. Halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sessä ensi vuodelle laatuun pohjau­tuva tutki­mus­ra­hoi­tus kään­tyy laskuun. Puheet ja teot ovat risti­rii­dassa.

Esitämme suoma­lai­seen huip­pu­tut­ki­muk­seen yhteensä 140 miljoo­nan euron panos­tusta, jonka rahoi­tamme leik­kaa­malla yritys­tu­kia. Lisäyk­sellä on tarkoi­tus paikata halli­tuk­sen teke­män 45 miljoo­nan euron aukko Suomen Akate­mian tutki­mus­ra­hoi­tuk­seen. Lisäksi summasta 13 miljoo­naa kohden­ne­taan suoma­lais­ten terveyttä edis­tä­viin tutki­mus­hank­kei­siin ja 6 miljoo­naa pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­sen ja tuote­ke­hit­te­lyyn.

Yli vaali­kausien kestä­vän jatku­van oppi­mi­sen mallin luomi­seksi on löydet­tävä ratkai­sut parla­men­taa­ri­sessa valmis­te­lussa. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin vastaa­vaksi. Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Jatkuva oppi­mi­nen vaatii myös jatku­van rahoi­tuk­sen. Kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen kerta­luon­tei­sen lisäyk­sen sijaan pysy­vää 5 miljoo­nan euron panos­tusta jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­seen.

Helpo­tusta opis­ke­li­joi­den arkeen

Kokoo­mus esit­tää, että opis­ke­li­joi­den arkea helpo­te­taan nosta­malla nykyi­siä opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. Tällöin yhdek­sän kuukau­den ajan opin­to­tu­kea nosta­van opis­ke­li­jan vuosi­tu­lo­raja kasvaisi 6000 eurolla 18 000 euroon. Opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män nykyi­set tulo­ra­jat hait­taa­vat opis­ke­li­jaa hank­ki­masta lisä­tu­loa. Liiasta ahke­ruu­desta sako­te­taan nopeasti.

Kela on peri­nyt opin­to­tu­kea takai­sin tänä vuonna lähes 40 000 opis­ke­li­jalta tulo­ra­jo­jen vuoksi. Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sen rapor­tin mukaan tulo­ra­jo­jen 50 prosen­tin nosto lisäisi julki­syh­tei­sö­jen netto­tu­loja arviolta noin 6 miljoo­naa euroa vuodessa.

Kult­tuuri ja liikunta: Harras­tus­ta­kuu jokai­selle lapselle

Jokai­selle lapselle ja nuorelle on annet­tava mahdol­li­suus osal­lis­tua taiteen perus­o­pe­tuk­seen asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Turva­taan riit­tävä taito- ja taide­ai­nei­den valin­nais­ten tuntien määrä perus­o­pe­tuk­sessa tuke­maan kult­tuu­ri­kas­va­tusta ja -harras­tuk­sia.

Luku­taito muodos­taa perus­tan kaikelle myöhem­mälle oppi­mi­selle. Luku­tai­don edis­tä­mistä on jatket­tava ja viime kaudella käyn­nis­te­tyn Luku­tai­to­foo­ru­min toiminta on vakiin­nu­tet­tava.

Edel­li­nen halli­tus toteutti audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­men. Sen tarkoi­tuk­sena on nostaa Suomen kilpai­lu­ky­kyä audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­jen toteut­ta­mis­paik­kana. Maksu­hy­vi­tys­mal­liin perus­tu­valla kannus­ti­mella on luovien alojen työl­li­syyttä tukeva vaiku­tus. Toimin­nan pitkä­jän­tei­syy­den turvaa­mi­seksi kokoo­mus siir­tää pysy­viin menoi­hin halli­tuk­sen osoit­ta­man kerta­luon­toi­sen panos­tuk­sen AV-tuotan­to­kan­nus­ti­meen.

Suoma­lais­ten yhden­ver­tai­sesta mahdol­li­suu­desta lukea ja sivis­tää itse­ään on huoleh­dit­tava pitkä­jän­tei­sesti. Siksi kokoo­mus esit­tää myös kirjas­toau­toille miljoo­nan euron pysy­vää määrä­ra­haa halli­tuk­sen esit­tä­män kerta­luon­toi­sen panos­tuk­sen sijaan.

Harras­ta­mi­nen on tutki­tusti teho­kas tapa ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Mielek­käällä vapaa-ajan­toi­min­nalla on myös oppi­mis­tu­lok­sia paran­ta­via vaiku­tuk­sia. Pilo­toi­daan valta­kun­nal­li­nen harras­tus­ta­kuu-malli, jossa lapsi tai nuori voi itse valita mielei­sen harras­tuk­sensa. Harras­tus­ta­kuun toteu­tu­mi­seen käyte­tään 5 miljoo­naa euroa pysy­västi.

Kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­set on turvat­tava. Esitämme vaka­van huolen veik­kaus­voit­to­va­ro­jen alene­mi­sesta, joka jo nyt vaikut­taa kansa­lais­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen ja jatkues­saan vaikeut­taa merkit­tä­västi liikun­nan, kult­tuu­rin ja nuori­so­työn rahoi­tusta. Esitämme rahoi­tuk­seen 2,4 miljoo­nan euron kompen­soin­tia budjet­ti­va­roista.

Esitämme:

25 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta varhais­kas­va­tuk­seen

60 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta perus­o­pe­tuk­seen

80 miljoo­naa euroa. pysy­vää panos­tusta toisen asteen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen

5 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta harras­tus­ta­kuun toteut­ta­mi­seen

1 miljoona euroa pysy­vää panos­tusta kirjas­toau­to­toi­min­taan

5 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta jatku­vaan oppi­mi­seen

2,4 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta liikun­ta­jär­jes­tö­jen rahoi­tus­ta­son korjaa­mi­seen

140 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta tutki­muk­seen, joista 45 miljoo­naa euroa kohden­nusta Suomen Akate­mialle

10 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen

12,35 miljoo­naa euroa AV-tuotan­to­tu­keen

6 miljoo­naa euroa lisä­tu­loa opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen koro­tuk­sesta 50 prosen­tilla

Lisäksi: Korkea­kou­lu­jen pääomi­tuk­seen 1 miljardi euroa ja varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nuk­seen 50 miljoo­naa euroa


Huoleh­di­taan ikäih­mis­ten toimeen­tu­losta ja palve­luista

Kokoo­mus paran­taa ikäih­mis­ten toimeen­tu­loa ja palve­luita. Eläk­kei­den vero­tusta keven­ne­tään, yli 75-vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nystä paran­ne­taan ja tuhan­sia hoita­jia lisä­tään.

Eläke­läis­ten toimeen­tu­lon ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­nen

Eläke­jär­jes­tel­mää on jatkos­sa­kin kehi­tet­tävä vastuul­li­sesti ja yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa. Nykyi­sin työeläk­kei­den osto­voi­man kehi­tys seuraa käytän­nössä elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä. 

Kokoo­mus haluaa selvit­tää, miten hyvin elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena oleva kulu­tus­kori vastaa eläk­keellä olevien henki­löi­den todel­lista keski­mää­räistä kulu­tuk­sen raken­netta. Kokoo­mus esit­tää­kin parla­men­taa­rista ryhmää pohti­maan eläke­jär­jes­tel­män kestä­vyyttä ja eläke­läis­ten osto­voi­maa. Työryh­män tulisi tehdä selvi­tys siitä, vastaako taus­talla oleva kulu­tus­kori todel­lista elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä.

Kokoo­mus kannat­taa pienim­pien eläk­kei­den korot­ta­mista. Kansa­ne­läk­keen täyttä määrää koro­te­taan ensi vuonna noin 34 eurolla ja takuu­eläk­keen täyttä määrää 50 eurolla kuukau­dessa. Koro­tuk­set vaikut­ta­vat alle 1300 euron eläk­kei­siin. Halli­tus rahoit­taa koro­tuk­set velka­ra­halla. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa koro­tuk­set turvat­tai­siin nosta­malla tuntu­vasti työl­li­syyttä.

Kokoo­mus keven­täisi ensi vuonna sekä palk­ko­jen että eläk­kei­den vero­tusta yhteensä miljar­dilla. Tämä tarkoit­taa Rinteen halli­tuk­sen unoh­ta­mille työelä­kettä saaville eläke­läi­sille kevyem­pää vero­tusta ja lisää eläk­keestä käteen jäävää osuutta.

Halli­tuk­sen suun­nit­te­lema koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kaus hanka­loit­taa sekä ikäih­mis­ten arkea että toimeen­tu­loa. Vanhus­väes­tön osuus suoma­lai­sista kasvaa merkit­tä­västi tule­vina vuosina. Ikään­ty­nei­den asumista omassa kodis­saan on tärkeä tukea niin pitkään, kun kotona asumi­nen on turval­lista ja ikäih­mi­sen omien toivei­den mukaista. Kotiin onkin tärkeä saada hoivan lisäksi myös muu tarvit­tava tuki ja palve­lut, kuten esimer­kiksi ruokaa, siivousta ja muuta kodin­hoi­toa.

Kokoo­mus vaatii Rinteen halli­tuk­sen esit­tä­män koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen peru­mista ja Sitran esit­tä­män mallin mukaista paran­nusta yli 75 vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Malli hyödyt­täisi kaik­kia yli 75-vuotiaita eläke­läi­siä. Vähen­nystä voisi hyödyn­tää nykyistä parem­min myös pieni­tu­loi­nen eläke­läi­nen, jonka eläk­keestä maksa­mat verot eivät ole riit­tä­neet vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen uudis­ta­mi­nen oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja ikäih­mis­ten tarpeet parem­min huomioi­vaan malliin toisi lukui­sia hyötyjä.

Yli 75-vuotiai­den parempi koti­ta­lous­vä­hen­nys:

Koti­ta­lous­pal­ve­lu­työn vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin.

100 euron omavas­tuu pois­tuisi.

Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Mallista hyötyi­si­vät:

palve­lun osta­jat, jotka saisi­vat tukea nyky­jär­jes­tel­mään verrat­tuna enem­män ja juuri niihin vähen­nyk­sen piiriin kuulu­viin palve­lui­hin, joilla he halua­vat paran­taa hyvin­voin­ti­aan.

vanhus­ten omai­set ja lähi­piiri, joiden apua voidaan tuen avulla ulkois­taa mark­ki­noille vähen­tä­mättä tai keskeyt­tä­mättä omaa työtä.

kunnat, kun koti­ta­lous­pal­ve­lu­jen lisään­ty­nyt käyttö vähen­täisi kuntien vanhus­pal­ve­lu­jen kysyn­tää ja siir­tää tai vähen­tää laitos­hoi­don tarvetta. Sitra esit­tää rapor­tis­saan esimer­kin, että jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa.

valtio ja muut veron­saa­jat, jotka saisi­vat lisää vero­tu­loja työl­li­syy­den, palve­lu­tuo­tan­non ja väli­tuo­te­ky­syn­nän kasvaessa samalla, kun työt­tö­myy­destä aiheu­tu­vat menot vähe­ne­vät. Mallin netto­kus­tan­nuk­seksi julki­selle talou­delle arvioi­daan sitran rapor­tissa 7 miljoo­naa euroa ilman, että laskel­massa huomioi­daan laitos­hoi­don sääs­töjä.

palve­luja myyvät yrityk­set ja ammat­ti­lai­set, jotka saavat enem­män työti­lai­suuk­sia ja pysty­vät myös työl­lis­tä­mään lisää työvoi­maa.

Sitran raportti

Ikään­ty­nei­den parem­paan hoivaan ja hoitoon 150 miljoo­naa

Tarvit­semme lisää hoita­jia ja muuta henki­lös­töä turvaa­maan ikäih­mis­ten laaduk­kaat palve­lut. Hoito­hen­ki­lö­kun­taa on lisät­tävä sekä koti­hoi­toon että ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan. Henki­lös­tö­re­surs­sien kohden­nuk­set ikäih­mis­ten palve­luissa on tehtävä tasa­puo­li­sesti ja tarpeen mukaan.

Henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen arvioin­tia paran­ne­taan otta­malla käyt­töön valta­kun­nal­li­nen, yhte­näi­nen hoitoi­suus­mit­tari ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa hoivassa ja koti­hoi­dossa. Myös omais­hoi­dossa olevien ikäih­mis­ten hoitoi­suutta voidaan arvioida hoitoi­suus­mit­ta­rin avulla.

Ikäih­mis­ten määrän kasvaessa, hoivan ja tuki­pal­ve­lui­den tarve tulee kasva­maan erityi­sesti koti­hoi­dossa. Ammat­ti­tai­toi­sen ja osaa­van henki­lö­kun­nan määrä ja tuki­pal­ve­lui­den riit­tä­vyys koti­hoi­dossa on varmis­tet­tava, jotta mahdol­li­sim­man moni ikäih­mi­nen voi asua tuetusti omassa kodis­saan niin kauan kuin se on juuri hänelle paras ja turval­li­nen ratkaisu.

Palve­luse­te­liä ja henki­lö­koh­taista budjet­tia hyödyn­ne­tään ikäih­mis­ten ja esimer­kiksi myös vammais­ten tarpei­siin parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don turvaa­mi­seksi.

Osaava, sitou­tu­nut ja hyvin­voiva henki­löstö tekee palve­lui­den laadun.

Hoiva­pal­ve­lui­den henki­lös­tön lisää­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen. Henki­lös­tön määrän lisäksi on tarkas­tel­tava työn­ja­koa, sekä henki­lös­tön osaa­mista. Henki­lös­tölle tulee varmis­taa riit­tävä ja sään­nöl­li­nen täyden­nys­kou­lu­tus.

Hoito- ja hoiva­työn ammat­ti­lai­sille on turvat­tava mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön hyödyn­tä­mällä tuki­pal­ve­luita. Uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja on otet­tava käyt­töön vanhus­työn tukena. Työn johta­mi­sen toimi­vuu­teen eri tasoilla on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Mahdol­li­suu­det yhteis­työ­hön järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten kanssa on tärkeä huomioida.

Ikäih­mis­ten palve­lui­den tulee olla terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viä,
ennal­taeh­käi­se­viä ja kuntout­ta­via. 

Edel­li­sen halli­tus­kau­della toteu­tettu ”Kehi­te­tään ikäih­mis­ten koti­hoi­toa ja vahvis­te­taan kaike­ni­käis­ten omais­hoi­toa” -kärki­hank­keen (I&O-kärkihanke) hyviä toimin­ta­mal­leja, kuten koti­kun­tou­tus, asia­kas- ja palve­luoh­jaus sekä koti­hoi­don johta­mi­nen, on hyödyn­net­tävä koti­hoi­don kehit­tä­mi­sessä. Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa.

Väes­tön ikään­tyessä omais­hoito lisään­tyy ja sillä on yhä tärkeämpi rooli vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suu­den kannalta. Mahdol­li­suus asua omassa kodis­saan ja saada hoivaa lähei­sel­tään on arvo­kasta. Kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia omais- ja perhe­hoi­toon tulee lisätä. Omais­hoi­ta­jien laki­sää­teis­ten vapaa­päi­vien mahdol­lis­ta­mi­seksi lisä­tään palve­luse­te­lin käyt­töä.

Pilo­toi­daan tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.

Edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen asemaa osana ikäih­mis­ten oikeuk­sien valvon­taa tulee edel­leen vahvis­taa. Oikeus­asia­mie­hellä on laajat toimi­val­tuu­det valvoa ikäih­mis­ten oikeuk­sien ja edun toteu­tu­mista. Myös alue­hal­lin­ta­vi­ras­to­jen ja Valvi­ran suorit­ta­man valvon­nan asian­mu­kai­sista resurs­seista on huoleh­dit­tava.

Palve­luita tilaa­van kunnan vastuulla on huoleh­tia valvon­nasta ja, että kilpai­lu­tuk­sen kritee­rit ja sopi­muk­seen kirjat­ta­vat ehdot luovat edel­ly­tyk­set vanhus­pal­ve­lu­lain mukai­sille laaduk­kaille palve­luille. Kuntien hankin­tao­saa­mista on edel­leen vahvis­tet­tava.

Esitämme yhteensä 150 milj. euroa ikäih­mis­ten hoivan pysy­vään paran­ta­mi­seen:

50 miljoo­naa euroa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tön lisää­mi­nen 1000 hoita­jalla*.

50 miljoo­naa euroa koti­hoi­don henki­lös­tön lisää­mi­seen 1000 hoita­jalla*.

50 miljoo­naa euroa muuhun palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.

*Lähi­hoi­ta­jat ja tiimien vaati­mat sairaan­hoi­ta­jat.

ESIMERKKI:

Aila, 75 vuotta

Aila on 75-vuotias eläke­läi­nen. Hän saa keski­mää­räistä työelä­kettä 1537 €/​kk. 

Ailalla jää eläk­keestä ensi vuonna käteen 1294 €/​kk. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa Ailalle jäisi vuodessa 108 euroa enem­män käteen kuin Rinteen halli­tuk­sen budje­tissa.

Aila haluaa asua omassa kodis­saan. Koti­ta­lous­töi­den teke­mi­nen on kuiten­kin alka­nut käydä ikään­ty­välle Ailalle raskaaksi. Arjen helpot­ta­mi­seksi Aila tilaa itsel­leen kotia­pua kerran kuukau­dessa. Ulko­puo­li­nen apu ilman koti­ta­lous­vä­hen­nystä maksaisi Ailalle 1200 euroa vuodessa (2,5h x 40€ x 12). Alle on laskettu paljonko Aila saa koti­ta­lous­vä­hen­nystä eri malleilla.

Nyky­malli: 

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 500 €. Makset­ta­vaa jää 700 € (tunti­hinta 23,3 €)

Rinteen halli­tuk­sen malli:

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 380 €. Makset­ta­vaa jää 820 € (tunti­hinta 27,3 €)

Kokoo­muk­sen malli:

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 840 €. Makset­ta­vaa jää 360 € (tunti­hinta 12 €)

Aila maksaa kotia­vusta 460 euroa vähem­män kokoo­muk­sen koti­ta­lous­vä­hen­nys­mal­lilla, jossa yli 75-vuotiai­den vähen­nys­pro­sentti on 70 prosent­tia palve­lun hinnasta ilman omavas­tuuta.

Aila sääs­täisi kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa kevyem­män vero­tuk­sen ja parem­man koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen seurauk­sena vuodessa 568 euroa verrat­tuna Rinteen halli­tuk­sen budjet­tiin.


Nopeasti parem­paan hoitoon

Perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den saata­vuu­dessa on ongel­mia eri puolilla Suomea. Ihmi­set eivät ole palve­lui­den suhteen yhden­ver­tai­sessa asemassa ja esimer­kiksi moni­sai­rai­den, sekä paljon palve­luita tarvit­se­vien palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet.

Palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita tai kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä sote-hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin, vaan palve­lu­jen uudis­ta­mi­sen on lähdet­tävä ihmi­nen ja palve­lut edellä.

Kokoo­mus kohden­taa uudel­leen halli­tuk­sen kuntien perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen varaa­mat määrä­ra­hat toimiin, joilla kehi­te­tään palve­luita ja helpo­te­taan hoitoon pääsyä.

Toimi­vat sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

Sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­sissa on tarjot­tava laaduk­kaita ja vaikut­ta­via palve­luita kaikille vauvasta vanhuusi­kään, yhden­ver­tai­sesti ja oikea-aikai­sesti. Ihmis­ten terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viin sekä ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin on panos­tet­tava ja terveys­tek­no­lo­giaa hyödyn­net­tävä nykyistä laajem­min. Otetaan palve­lui­den käyt­tä­jät mukaan palve­lui­den kehit­tä­mi­seen ja suun­nit­te­luun, sekä anne­taan heille mahdol­li­suus valita myös palve­lu­tapa tai -paikka siltä osin kuin se on mahdol­lista.

Kokoo­mus haluaa, että palve­lut vastaa­vat nykyistä parem­min ihmis­ten tarpei­siin. Terveys­kes­kuk­seen on pääs­tävä nopeam­min ja suju­vam­min. Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, jotta voidaan turvata nopea hoitoon pääsy. Kiireel­li­sissä vaivoissa hoitoon on pääs­tävä tarvit­taessa samana päivänä, kiireet­tö­missä 7 vuoro­kau­den sisällä hoidon tarpeen arviosta.

Lisäksi laajen­ta­malla perus­ter­vey­den­huol­lon aukio­loai­koja voimme helpot­taa ihmis­ten arkea ja vähen­tää päivys­tyk­sen käyt­töä. Hoito­ta­kuuta tiuken­net­taessa on varmis­tet­tava, että suun tervey­den­huol­lon palve­lui­hin tai päih­de­pal­ve­lui­hin pääsy ei vaarannu. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsy turva­taan Tera­pia­ta­kuu-kansa­lais­aloit­teen mukai­sesti.

Parem­pien palve­lui­den toteut­ta­mi­seksi tarvit­semme lisää lääkä­reitä ja hoita­jia.

Parem­pien palve­lui­den toteut­ta­mi­seksi tarvit­semme lisää lääkä­reitä ja hoita­jia. Henki­lös­tön lisää­mi­sen ohella työn­ja­koa eri ammat­ti­ryh­mien välillä on kehi­tet­tävä ja moniam­ma­til­lista yhteis­työtä lisät­tävä. Lähtö­koh­tana on oltava asiak­kaan tarpei­den huomioi­mi­nen ja hoito­ket­jun suju­vuus.

Hoito­ta­kuun toteu­tu­mi­nen varmis­te­taan palve­luse­te­lillä. Palve­luse­te­lin sisäl­lössä on huomioi­tava asiak­kaan koko­nais­hoi­don toimi­vuus. Erityis­ryh­mien, kuten vammais­ten ja vanhus­ten, palve­luissa paran­ne­taan asia­kas­läh­töi­syyttä otta­malla käyt­töön henki­lö­koh­tai­nen budjetti.

Digi­taa­li­sia palve­luita ja mm. etävas­taan­ot­toja hyödyn­tä­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa palve­luja, ja kohden­taa perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville.

Paljon palve­luita tarvit­se­ville ja moni­sai­raille on nimet­tävä oma vastuu­hen­kilö, joka ottaa vastuun ihmi­sen palve­lu­ko­ko­nai­suu­den yhteen­so­vit­ta­mi­sesta. Tervey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen yhteis­työtä on vahvis­tet­tava. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa palve­luissa jo varhai­sessa vaiheessa. 

Sosi­aali- ja terveys­kes­kus­ten työtä on kehi­tet­tävä henki­lös­tön näkö­kul­masta houkut­te­le­vam­paan suun­taan. Riit­tä­vän henki­lös­tön lisäksi kohtuul­li­nen työmäärä, hyvä johta­mi­nen, mahdol­li­suus keskit­tyä osaa­mista ja ammat­tia vastaa­viin töihin ja työn kehit­tä­mi­seen, sekä ajan­ta­sai­nen koulu­tus, pereh­dy­tys ja tuki omaan työhön ovat keskei­siä. Hyvin­voiva henki­löstö on laaduk­kai­den palve­lui­den edel­ly­tys.

Suuret kansan­sai­rau­det, kuten sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det, diabe­tes, mielen­ter­vey­son­gel­mat ja tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rau­det kuor­mit­ta­vat tervey­den­huol­lon palve­luita merkit­tä­västi ja aiheut­ta­vat suuria kustan­nuk­sia. Perus­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­sia hoito­ket­ju­jen toimi­vuu­den varmis­ta­mi­seksi ja erikois­sai­raan­hoi­don palve­lui­den jalkaut­ta­mi­seksi sosi­aali-ja terveys­kes­kuk­siin. 

Tutki­muk­sella laaduk­kaam­paa hoitoa

Kokoo­mus esit­tää yhteensä 13 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sia klii­ni­seen tutki­muk­seen sekä terveyttä ja hyvin­voin­tia kehit­tä­viin hank­kei­siin, jotka tuke­vat tutki­mus­toi­min­taa.

Laatu­re­kis­te­rit ovat tärkeässä roolissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen yhden­ver­tais­ten palve­lu­jen saata­vuu­den ja laadun turvaa­mi­sessa. Rekis­te­reistä saadun tiedon avulla voidaan paran­taa hoidon laatua, vaikut­ta­vuutta, asia­kas­läh­töi­syyttä, poti­las­tur­val­li­suutta ja paran­taa tiedolla johta­mista. 

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä hoito­työn tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen riit­tä­vyys on varmis­tet­tava.  Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella (VTR) turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. 

Myös Käypä hoito -suosi­tuk­sia varten tarvi­taan riit­tävä rahoi­tus suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suu­den ja jatku­vasti kehit­ty­vän lääke­tie­teen tarpei­siin.

Panos­tuk­sia nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn

Nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen on yksi aikamme vihe­liäi­sim­mistä ongel­mista. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäy­ty­nyttä nuorta. Nuor­ten osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin vahvis­ta­mi­sen on oltava kaik­kien yhtei­senä tavoit­teena.

Tasa-arvoi­nen ja laadu­kas koulu­tus­jär­jes­telmä on keino pitää kaikki mukana. Koulu­tuk­sen ohella nuor­ten syrjäy­ty­mistä ehkäi­se­vien palve­lui­den on oltava kunnossa. Kokoo­mus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa työl­li­syys­pal­ve­luille esite­tyn lisä­re­surs­sin tuplaa­mista, ja 9 miljoo­nan lisä­pa­nos­tuk­sen suun­taa­mista erityi­sesti toimen­pi­tei­siin, joilla saadaan kään­net­tyä nuori­so­työt­tö­myys laskuun.

Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

Kokoo­muk­sen mielestä mielen­ter­veys­pal­ve­lut pitää saada mata­lalla kynnyk­sellä. Hoitoon pitää päästä huomat­ta­vasti nykyistä nopeam­min. Mielen­ter­veys­häi­riöt ovat ylei­sin työky­vyt­tö­myy­den syy, mikä aiheut­taa yhteis­kun­nalle merkit­tä­viä kustan­nuk­sia inhi­mil­li­sistä kustan­nuk­sista puhu­mat­ta­kaan. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­den paran­ta­mi­sesta hyöty­vät erityi­sesti he, joilla on vähi­ten voima­va­roja vaatia ja hakea apua. 

Hyvä mielen­ter­veys kuuluu kaikille. Kokoo­muk­sen kannat­ta­massa kansa­lais­aloit­teessa mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den tera­pia­ta­kuusta ehdo­te­taan laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­pia­ta­kuu vahvis­taa mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­soa. 

Hoidon tarve tulisi arvioida välit­tö­mästi apua haet­taessa, ja hoito aloit­taa kuukau­den sisällä tästä. Tera­pia­ta­kuu toteut­taa terveys­po­li­tii­kan yhden­ver­tai­suus­ta­voi­tetta ja varmis­taa sen, ettei­vät mielen­ter­vey­son­gel­mista kärsi­vät ja heidän omai­sensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Tera­pia­ta­kuun toteu­tuk­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa pysy­vää rahoi­tusta.

Lapsi­per­heille pysy­västi parem­mat palve­lut

Lapsi­per­heet tarvit­se­vat arkeensa helpo­tuk­sia heiken­nys­ten sijaan. Siksi kokoo­mus ei hyväksy halli­tuk­sen aiko­musta heiken­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Kokoo­mus kannat­taa koro­tuk­sia vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen. 

Työl­li­syyttä vahvis­ta­malla luodaan uskoa tule­vaan ja paran­ne­taan perhei­den toimeen­tu­loa. Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mista on tuet­tava. Nais­ten työmark­kina-asemaa vahvis­tava ja perhei­den arjen jous­toja lisäävä perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava viipy­mättä.

Varhais­kas­va­tuk­sen maksuja alen­ta­malla helpo­te­taan perhei­den toimeen­tu­loa ja lisä­tään työn­teon kannus­teita. Lisäksi varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mi­nen mahdol­lis­taa yhä useam­man lapsen pääsyn varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Lapsen varhai­siin vuosiin panos­ta­mi­nen on tärkeää sosi­aa­lis­ten taito­jen ja oppi­mi­sen edel­ly­tys­ten kannalta. 

Lapsi­per­hei­den riit­tä­västä tuesta on huoleh­dit­tava.

Lapsi­per­hei­den riit­tä­västä tuesta on huoleh­dit­tava. Esitämme 10 miljoo­nan pysy­vää panos­tusta lapsi­per­hei­den palve­lui­den paran­ta­mi­seen. Lapsi­per­hei­den palve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen ja oltava tukena perhei­den arjessa. Moniam­ma­til­li­sella yhteis­työllä on varmis­tet­tava, että sosi­aali- ja tervey­den­huolto, sekä varhais­kas­va­tus ja koulut yhdessä muodos­ta­vat toimi­van ja oikea-aikai­sen palve­lu­ko­ko­nai­suu­den.

Myös mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den on oltava helposti ja nopeasti saata­villa. Lasten ja nuor­ten paikka on kiinni elämässä, ei hoito­jo­noissa odot­ta­massa. Lasten ja nuor­ten osalta palve­luja mata­lan kynnyk­sen palve­luja on paran­net­tava koulu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lossa. Myös lasten vanhem­pien arjessa pärjää­mistä on tuet­tava ja huoleh­dit­tava heidän ohjaa­mi­ses­taan tarvit­ta­vien palve­lui­den piiriin. Kokoo­mus kannat­taa tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mista kaiken ikäi­sille.

Lasten suun tervey­den­huol­lossa on kiin­ni­tet­tävä huomiota siihen, että suun tervey­den tarkas­tuk­set toteu­tu­vat yhden­ver­tai­sesti. Harras­tus­ta­kuulla on turvat­tava mahdol­li­suus harras­tuk­seen jokai­selle lapselle

Muut kohden­nuk­set

Lisäksi kokoo­mus esit­tää kelia­kia­kor­vauk­sen palaut­ta­mista. Kelia­kia­kor­vauk­sella hyvi­te­tään kelia­kiaa sairas­ta­valle osa ruoka­va­lio­hoi­don aiheut­ta­mista kustan­nuk­sista. Oikealla ruoka­va­liolla voidaan ehkäistä monia lisä­sai­rauk­sia, joita voi seurata hoita­mat­to­masta kelia­kiasta.

Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiön laajen­ta­mi­seksi ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joille lisä­tään kerta­luon­toi­nen panos­tus 1,4 miljoo­naa euroa vuodelle 2020. Laajen­tu­mi­sen toteut­ta­mi­seen valtion budje­tissa varattu siir­to­mää­rä­raha ei nyt riitä turvaa­maan laajen­nuk­sen laadu­kasta toteu­tusta ja siksi määrä­ra­haa on koro­tet­tava 1,4 miljoo­nalla eurolla vastaa­maan todel­li­sia kustan­nuk­sia.

Esitämme:

35 miljoo­naa euroa tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­seen.

13 miljoo­naa euroa terveyttä edis­tä­vän tutki­muk­sen turvaa­mi­seen.

70 miljoo­naa euroa uudel­leen­koh­den­nus sote-palve­lui­den paran­ta­mi­seen.

10 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta lapsi­per­hei­den palve­lui­den paran­ta­mi­seen.

15 miljoo­naa euroa kelia­kia­kor­vauk­sen palaut­ta­mi­seen.

1,4 miljoo­naa euroa kerta­luon­toi­nen lisä­mää­rä­raha YTHS -laajen­nuk­seen laadun turvaa­mi­seksi.

9 miljoo­naa euroa työl­lis­ty­mis­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­seen painot­taen nuori­so­työt­tö­myy­den torjun­taa.


Lisää turval­li­suutta, lisää polii­seja

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Sellai­sena Kokoo­mus haluaa sen pitää myös tule­vai­suu­dessa. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys. 

Kokoo­mus haluaa turvata turval­li­suus­vi­ran­omais­ten resurs­sit ja toimin­ta­ky­vyn. Sillä, että viran­omai­sil­lamme on riit­tä­vät resurs­sit ja kyvyt tehtä­viensä menes­tyk­sek­kää­seen hoita­mi­seen, on sisäi­sen turval­li­suu­den kannalta keskei­nen merki­tys.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomen ulko- turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan pitää perus­tua uskot­ta­vaan itse­näi­seen puolus­tus­ky­kyyn sekä kansain­vä­li­sen yhteis­työ­hön. Kokoo­muk­sen lähtö­koh­tana on, että Nato-jäse­nyys lisäisi Suomen turval­li­suutta.

Polii­sien määrä yli 8000

Halli­tuk­sen tavoite on nostaa polii­sien määrä 7500 henki­lö­työ­vuo­teen vuoteen 2022 mennessä. Halli­tuk­sen julki­sen talou­den suun­ni­tel­man mukaan resurs­sit eivät kuiten­kaan riitä tavoit­teen täyt­ty­mi­seksi vaali­kau­den lopulla. Esite­tyllä rahoi­tus­ta­solla polii­sien määrä romah­taa asian­tun­tija-arvion mukaan lähelle 7100 henki­lö­työ­vuotta vuosina 2022–2023. Kokoo­mus ei hyväksy suoma­lais­ten turval­li­suu­desta tinki­mistä.

Viime halli­tus­kau­della polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä kään­net­tiin viimein nousuun. Tällä tiellä kokoo­mus haluaa jatkaa. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä noste­taan nyky­ta­solta noin 1000 polii­silla yli 8000 henki­lö­työ­vuo­teen. Tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi Kokoo­mus esit­tää 55 miljoo­nan euron pysy­vää pysy­vää lisäystä polii­sin määrä­ra­hoi­hin.

Tuhatta koulu­tet­tua polii­sia ei yhtäk­kiä löydy mistään. Ensim­mäi­sinä vuosina pääosa varoista ohjat­tai­siin polii­sien koulu­tuk­sen laajen­ta­mi­seen ja polii­sin toimin­ta­ky­vyn paran­ta­mi­seen erityi­sesti tieto­tek­nii­kan ja muun väli­neis­tön hankin­noilla.

Vahva oikeus­val­tio

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Kokoo­mus pitää­kin vali­tet­ta­vana, ettei­vät oikeus­jär­jes­tel­män toimi­joille esite­tyt määrä­ra­hat ole kohdal­laan suhteessa polii­sin lisä­mää­rä­ra­hoi­hin. Kun poliisi pystyy käsit­te­le­mään enem­män riko­s­asioita, niitä tulee enem­män myös muiden rikos­ket­jun toimi­joi­den käsi­tel­tä­väksi. Tästä syntyy ongel­mia, ja erityi­sen kovilla ovat syyt­tä­jät ja tuomiois­tui­met.

Halli­tuk­sen poli­tiikka johtaa käsit­te­ly­ai­ko­jen merkit­tä­vään pite­ne­mi­seen ja kansa­lais­ten oikeus­tur­van heik­ke­ne­mi­seen. Kokoo­mus ei voi hyväk­syä oikeus­val­tion ja kansa­lais­ten oikeus­tur­van heiken­tä­mistä. Kokoo­mus ehdot­taa 4,5 miljoo­nan euron pysy­vää lisäystä oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen.

Maahan­muu­ton käsit­te­ly­ai­koja lyhen­net­tävä turval­li­suu­desta tinki­mättä

Harmaan­tuva Suomi tarvit­see lisää teke­viä käsiä. Työpe­räi­nen maahan­muutto on Suomelle vält­tä­mä­tön voima­vara. Yrityk­sen laajen­ta­mi­nen ja työpai­kan täyt­tä­mi­nen ei saa jäädä kiinni lupa­pro­ses­sien kankeu­desta tai hitau­desta. Pitkit­ty­neet käsit­te­ly­ajat erityi­sesti ulko­mais­ten erityis­asian­tun­ti­joi­den kohdalla aiheut­ta­vat tällä hetkellä merkit­tä­viä vaikeuk­sia ulko­maista työvoi­maa tarvit­se­ville suoma­lai­sille yrityk­sille.

Halli­tuk­sen tavoite työpe­räi­seen maahan­muut­toon panos­ta­mi­sesta osana työl­li­syyttä tuke­via toimen­pi­teitä on hyvä. Risti­rii­taista kuiten­kin on, että samaan aikaan halli­tus supis­taa lupien käsit­te­le­mi­seen ja ratkai­se­mi­seen tarvit­ta­via Maahan­muut­to­vi­ras­ton resurs­seja. 

Kokoo­mus lisäisi Maahan­muut­to­vi­ras­ton resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla, jotta työpe­räis­ten oles­ke­lu­lu­pien jonot pure­taan ja osaa­jat saadaan nopeasti töihin. Kokoo­mus myös auto­ma­ti­soisi lupa­vai­heen pääosin koneel­li­seksi rekis­te­ri­tie­to­jen auto­maat­ti­seksi vertai­luksi, mikä vähen­täisi ruuh­kau­tu­mista ratkai­se­vasti. Vastaa­vasti kokoo­mus kannat­taa jälki­kä­teis­val­von­nan tehos­ta­mista.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, ettei työpe­räi­sen maahan­muu­ton prio­ri­sointi hait­taa tai hidasta muiden lupa­tyyp­pien, kuten turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä. On kaik­kien etu, että turva­paik­ka­ha­ke­muk­set käsi­tel­lään asian­mu­kai­sesti ja nopeasti. Kokoo­muk­sen mielestä kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den palau­tuk­sia pitää tehos­taa nykyi­sestä. Lait­to­masti ei Suomessa voi olla. Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää kokoo­mus kehit­täisi siten, että apu kohden­tuu kaikista hädä­na­lai­sim­mille..

Lisää sopi­mus­so­ti­laita ja kertaus­har­joi­tuk­sia vahvis­ta­maan Suomen puolus­tusta

Sopi­mus­so­ti­laat ovat olen­nai­nen osa Suomen puolus­tus­voi­mia. Sopi­mus­so­ti­laiksi rekry­toi­ta­villa varus­mies­pal­ve­luk­sen tai nais­ten vapaa­eh­toi­sen asepal­ve­luk­sen suorit­ta­neilla henki­löillä on tärkeä rooli maan­puo­lus­tuk­sessa. Sopi­mus­so­ti­las­jär­jes­tel­män tarkoi­tuk­sena on varmis­taa riit­tävä koulut­ta­ja­määrä.

Puolus­tus­voi­mien henki­lös­tön työkuor­mi­tus on vuosien varrella kasva­nut muun muassa siksi, että sama henki­löstö vastaa niin varus­mies­ten kuin reser­vi­läis­ten­kin koulut­ta­mi­sesta. Tätä taus­taa vasten sopi­mus­so­ti­lai­den palk­kaa­mi­seen vuosina 2018-2019 osoi­tettu 2 miljoo­naa euroa oli tärkeä ja terve­tul­lut lisäys. Halli­tuk­sen vuoden 2020 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä sopi­mus­so­ti­lai­den palk­kaa­mi­seen varat­tua määrä­ra­haa kuiten­kin leika­taan. Kokoo­mus esit­tää 2 miljoo­naa euroa palau­tet­ta­vaksi budjet­tiin varus­mies­ten riit­tä­vän koulut­ta­ja­mää­rän varmis­ta­mi­seksi myös vuonna 2020.

Kertaus­har­joi­tuk­set yllä­pi­tä­vät sodan ajan jouk­ko­jen suori­tus­ky­kyä sekä reser­vi­läis­ten maan­puo­lus­tus­tai­toja. Halli­tus esit­tää talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sään kertaus­har­joi­tuk­sissa koulu­tet­tu­jen reser­vi­läis­ten nosta­mi­sen 1200 reser­vi­läi­sellä. Esitys on terve­tul­lut, mutta ainoas­taan reser­vi­läis­ten määrän nosta­mi­nen ei riitä, vaan se vaatii myös lisää resurs­seja.

Kokoo­mus esit­tää kertaus­har­joi­tuk­siin miljoo­nan euron lisäystä halli­tuk­sen määrä­ra­ho­jen lisäksi, jotta 19 200 reser­vi­läi­sen kertaus­har­joi­tus­määrä voidaan ensi vuonna saavut­taa.

Esitämme:

55 miljoo­nan euron pysyvä lisäys polii­sien määrän lisää­mi­seksi.

4,5 miljoo­nan euron pysyvä lisäys oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen käsit­te­ly­ai­ko­jen lyhen­tä­mi­seen ja suoma­lais­ten oikeus­tur­van vahvis­ta­mi­seen.

10 miljoo­nan euron pysyvä lisäys Maahan­muut­to­vi­ras­tolle lupa­kä­sit­te­ly­jen nopeut­ta­mi­seen.

2 miljoo­nan euron lisäys Puolus­tus­voi­mille sopi­mus­so­ti­lai­den määrän lisää­mi­seen.

1 miljoo­nan euron lisäys kertaus­har­joi­tus­ten rahoi­tuk­seen turvaa­maan harjoi­tus­toi­minta.


Pääs­töt vähe­ne­vät teoilla, eivät aikeilla

Ilmas­to­kes­kus­telu on repi­vää. Ääri­päi­den huute­lua koros­ta­nee Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tuore selvi­tys. Selvi­tys tiputti kerta­hei­tolla arviota Suomen metsien kyvystä imeä hiiltä määrällä, joka vastaa lähes kolmas­osaa Suomen nykyi­sistä pääs­töistä. Uhkai­lun sijaan tarvit­semme malt­tia pitkä­jän­tei­seen ohjauk­seen ja uskoa uusien teknis­ten ratkai­su­jen löyty­mi­seen. 

Kuinka moni olisi 10 vuotta sitten usko­nut, että tuuli­voi­man osuus nousee pysy­västi kivi­hii­len ohi Suomen sähkön­tuo­tan­nossa vuonna 2019, eikä uusiin tuuli­voi­ma­hank­kei­siin tänä päivänä tarvita tukia vaan ne toteu­tu­vat mark­ki­naeh­toi­sesti?

Tai että Helsin­gin ener­giayh­tiö ilmoit­taa toteut­ta­vansa Suomen suurim­piin kuulu­van Hana­saa­ren hiili­voi­ma­lan sulke­mi­sen siten, että vain neljän­nes tehosta korva­taan biomas­san poltolla ja kolme neljäs­osaa meri­ve­si­läm­pö­pum­puilla, lämmin­ve­si­va­ras­toilla ja hukka­läm­möillä. Näin tapah­tui viime keväänä.

Suoma­lai­sia ei pidä pelo­tella elin­ta­son kurjis­ta­mi­sella, autoi­lun estä­mi­sellä sen varassa elävältä tai lihan kiel­tä­mi­sellä. Sen sijaan tolkun ilmas­to­po­li­tiikka tarkoit­taa määrä­tie­toi­sia muutok­sia niissä asioissa, joissa voimme vähen­tää tuntu­vasti pääs­töjä ilman kohtuut­to­mia elämän­ta­pa­muu­tok­sia tai pysy­viä kustan­nuk­sia. Selkein tällai­nen urakka on siir­tyä kaupun­kien ja kiin­teis­tö­jen lämmi­tyk­sessä polt­ta­mi­sesta lämpö­pump­pui­hin ja hukka­läm­pö­jen kier­rät­tä­mi­seen 10-20 vuoden kuluessa.

Teknii­kassa on tältä osin tehty viime vuosina läpi­mur­toja hyöty­suh­tei­den ja kustan­nus­te­hok­kuu­den kannalta. Muutos tapah­tuu parhai­ten mark­ki­noi­den luovuutta hyödyn­täen, kunhan yhteis­kunta antaa selvän vies­tin siitä, että polt­ta­mi­nen tulee jatku­vasti asteit­tain kalliim­maksi ja pääs­tö­töntä tekniik­kaa taas suosi­taan vero­tusta ja normeja muutet­taessa.

Suomen kannat­taa säilyt­tää paik­kansa vähä­hii­lis­ten tekno­lo­gioi­den edel­lä­kä­vi­jä­maana. Meidän on kyet­tävä merkit­tä­viin pääs­tö­vä­hen­nys­toi­miin kaikilla yhteis­kun­nan sekto­reilla, jotta kyke­ni­simme kulke­maan polulla, jolla ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen rajoi­te­taan 1,5 astee­seen. Suomen ilmas­to­pa­neeli on arvioi­nut, että halli­tuk­sen ilmas­to­ta­voit­tei­den ja jo sovit­tu­jen toimien välillä on yli 19 miljoo­nan tonnin kuilu.

Pääs­tö­kuilu on niin iso, että se vastaa yli kolman­nesta Suomen vuosit­tai­sista pääs­töistä. Rinteen halli­tuk­sen toimilla ei olla tavoi­tel­lulla vuoden 2035  hiili­neut­raa­li­suu­den uralla, joka luvat­tiin edus­kun­ta­ta­lon portailla miel­tään osoit­ta­ville nuorille. Ei riitä, että ilmas­ton­muu­tos on halli­tus­oh­jel­man ensim­mäi­nen sana. Tarvi­taan konkreet­ti­sia, kunnian­hi­moi­sia ja fiksuja keinoja.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan sini­vih­reä vero­uu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen.

Halli­tuk­sen on turha piilou­tua enää selvi­tyk­sien ja tiekart­to­jen taakse. Tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä kannus­ti­mia arjen kestä­viin valin­toi­hin. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan sini­vih­reä vero­uu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen.

Enna­koi­tava vero­tus auttaa yrityk­siä etsi­mään mahdol­li­suuk­sia, jotka nojaa­vat puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan. Esimer­kiksi kauko­läm­mön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set lämpö­pum­put ja maaläm­pö­rat­kai­sut teke­vät läpi­mur­toa. Ratkai­su­jen yleis­ty­mi­nen tarvit­sisi vero­uu­dis­tuk­sia pikim­mi­ten, mutta Rinteen halli­tus on työn­tä­nyt riitai­suu­des­saan kaikki ener­gia­ve­ro­pää­tök­set myöhem­mille vuosille.

Yritys­tuet palve­le­maan puhtaam­pia tekno­lo­gioita ja uutta tutki­musta

Rinteen halli­tuk­sen ensi vuoden budje­tissa ympä­ris­tölle ja ilmas­tolle haital­lis­ten yritys­tu­kien määrä kasvaa sadalla miljoo­nalla eurolla. Keskus­tan valtio­sih­teeri Parta­sen johtama syksyn yritys­tu­ki­työ­ryhmä sai kasaan yritys­tu­ki­leik­kaus­lis­tan, mutta halli­tus kelpuutti vain yhden tuen leikat­ta­vaksi - eikä sekään ole kenen­kään mielestä ympä­ris­tö­hai­tal­li­nen tuki.  Ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­män para­fii­ni­sen diese­lin vero­tu­kea esite­tään leikat­ta­vaksi. Toteu­tues­saan vuonna 2021 muutos nostaisi toden­nä­köi­sesti uusiu­tu­van diese­lin hintaa. 

Useat asian­tun­ti­jat suosit­te­le­vat, että yritys­tu­kien pain­opis­tettä on siir­ret­tävä tuote­ke­hi­tystä ja pääs­töt­tö­miä ratkai­suja tuke­vaan suun­taan. Kokoo­mus kuun­te­lee asian­tun­ti­joi­den vies­tiä ja esit­tää noin puolen miljar­din euron leik­kausta ympä­ris­tölle haital­li­siin ja kilpai­lua vääris­tä­viin yritys­tu­kiin. Sääs­ty­neillä rahoilla tuetaan puhtai­den tekno­lo­gioi­den käyt­töön­ot­toa ja tutki­mus­toi­min­taa sekä sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen hengessä keven­ne­tään työn vero­tusta.

Kokoo­mus toteut­taisi ison ener­gia­ve­ro­uu­dis­tuk­sen heti ensi vuonna. Teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä ja pääs­tö­jen vähen­ty­mistä edis­tet­täi­siin luopu­malla ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä ja alen­ta­malla teol­li­suu­den sähkö­ve­ro­luokka II EU:n salli­malle mini­mi­ta­solle.

Puhtaan lämmön­tuo­tan­non kannalta oleel­li­sena muutok­sena kokoo­mus laskisi samalla lämpö­pump­pu­jen sähkö­ve­ron EU-mini­miin niissä kohteissa, joissa ne luovut­ta­vat lämpöä kauko­läm­pö­verk­koon. Muutos­ten netto­vai­ku­tus laskisi valtion vero­tu­loja arvion mukaan 38 miljoo­nalla, mikä kompen­soi­tai­siin leik­kaa­malla ympä­ris­tölle haital­li­sia yritys­tu­kia. Näin vähen­täi­simme teol­li­suu­den ja lämmi­tyk­sen pääs­töjä vaaran­ta­matta kilpai­lu­ky­kyä ja työpaik­koja. 

Yritys­tu­ki­leik­kauk­sista saaduista varoista kohdis­tai­simme pysy­västi 140 miljoona tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan. Suun­tai­simme uudesta rahoi­tuk­sesta 6 miljoo­nan euron pysy­vän täsmä­ra­hoi­tuk­sen modu­laa­ris­ten pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Vaali­kau­den aikana tämä tarkoit­taisi 24 miljoo­nan euron koko­nais­pa­nos­tusta.

Samalla uudis­tai­simme vanhen­tu­neen ydin­e­ner­gia­la­kimme mahdol­lis­ta­maan toimia­lan globaa­lin kasvun Suomesta käsin. Juuri tuote­ke­hit­te­lyn ja uusien tekno­lo­gioi­den kautta Suomi voi olla merkit­tä­västi koko­aan suurempi toimija globaa­listi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa.

Leikat­ta­vat yritys­tuet:

Lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tus (sis. kivi­hii­len, öljyn, maakaa­sun sekä turpeen vero­tuk­sen muutok­sen valtio­sih­teeri Jari Parta­sen yritys­tu­ki­työ­ryh­män rapor­tin mukai­sesti) 150 miljoo­naa euroa.

Ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä luopu­mi­nen 235 miljoo­naa euroa.

Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuen leik­kaus sekä meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suus­pro­sen­tin laske­mi­nen 50 miljoo­naa euroa.

Maata­lou­den ener­gia­ve­ron palau­tuk­sen poisto fossii­lis­ten polt­toai­nei­den osalta 21 miljoo­naa euroa.

Kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tehot­to­man ener­gia­tuen lakkau­tus 30 miljoo­naa euroa.

Yhteensä 486 miljoo­naa euroa

Kokoo­muk­sen esit­tä­mät yritys­tu­ki­leik­kauk­set pohjau­tu­vat keskus­tan valtio­sih­tee­rin Jari Parta­sen työryh­män mietin­töön. Parta­sen johtama työryhmä on tehnyt perus­teel­lista ja huolel­lista taus­ta­työtä. Esimer­kiksi turpeen osalta keskus­tan Parta­sen työryhmä on tehnyt analyy­sia siitä, kuinka paljon turpeen veroa voidaan korot­taa ilman, että turve korvaan­tuisi voima­lai­tok­sissa esimer­kiksi kivi­hii­lellä tai aines­puulla. Mietin­nössä myös suosi­tel­laan, että maata­lou­den ener­gia­ve­ro­tuen piiristä voitai­siin pois­taa fossii­li­set polt­toai­neet. 

Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuesta työryhmä toteaa, että kilpai­lu­neut­ra­li­tee­tin paran­ta­mi­seksi tukea olisi mahdol­lista vähen­tää huol­to­var­muu­den vaaran­tu­matta. Kokoo­mus esit­tää tuen pienen­tä­mistä ja meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suus­pro­sen­tin laske­mista työryh­män suosi­tuk­sen mukai­sesti. 

Kohdis­tai­simme kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tuke­mi­seen ehdo­te­tun 30 miljoo­nan euron ener­gia­tuen myön­tä­mis­val­tuu­den uudel­leen muun muassa pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. 

Kivi­hii­lestä luopu­mi­nen tapah­tuu laki­sää­tei­sesti vuoteen 2030 mennessä. Kokoo­mus kannus­taisi hiilen korvaa­mi­seen myös lämmi­tys­polt­toai­nei­den hiili­diok­si­di­ve­ron nostolla ja vahvis­ta­malla pääs­tö­kau­pan vaiku­tusta EU:n tiukem­malla 2030-tavoit­teella. Järke­vän muutok­sen kannalta oleel­li­sinta ei ole se, että jotkut yhtiöt houku­tel­laan tätä nopeam­paan tahtiin pork­ka­na­ra­halla, vaan se, että muutos mini­moi polt­ta­malla tuote­tun lämmön osuu­den 2030-luvun Suomessa.

Tätä tukee halli­tuk­sen kaavai­le­man varhais­ten hiili­luo­pu­jien eril­li­sen pork­ka­nan sijaan parhai­ten sähkö­ve­ro­re­for­min toteut­ta­mi­nen heti lämpö­pump­pu­jen ja data­kes­kus­ten vero­muu­tok­sia myöten. Fiksu muutos ei voi perus­tua puun polton kohtuut­to­maan lisää­mi­seen vaan siihen, että 2030-luvulla lämmi­tyk­sen ytimessä ovat viime vuosina nopeasti hyöty­suh­det­taan kasvat­ta­neet ja uusiin suuriin koko­luok­kiin yltä­neet lämpö­pum­put sekä teol­li­suu­den ja kiin­teis­tö­jen hukka­läm­möt.

Kokoo­mus pitää kummal­li­sena sitä, ettei halli­tus hyödyn­tä­nyt budjet­ti­val­mis­te­lus­saan oman työryh­mänsä raport­tia. Kokoo­mus kannus­taa halli­tusta kaiva­maan rapor­tin hyllyltä ja palaa­maan esityk­siin. Esimer­kiksi turpeen­pol­ton pääs­töt ovat merkit­tä­vät. Kokoo­mus ei kannata äkki­vää­riä puheita turpeen käytön alas­ajosta äkki­näi­sesti. On järkevä edetä asteit­tain ja siir­ty­mä­ajalla, kuten edel­li­sen halli­tuk­sen linjaa­massa kivi­hii­len käytöstä luopu­mi­ses­sa­kin tehdään.

Luon­toa suojel­tava

Luon­non moni­muo­toi­suu­den hupe­ne­mi­nen on aikamme suurim­pia uhkia ilmas­ton­muu­tok­sen ohella. Etelä-Suomen metsien moni­muo­toi­suus­oh­jelma on tuot­ta­nut hyviä tulok­sia arvok­kai­den metsä­koh­tei­den vapaa­eh­toi­sessa suoje­lussa. Kokoo­mus katsoo, että METSO-ohjel­man malli voitai­siin laajen­taa koske­maan kaik­kia elinym­pä­ris­töjä.

Haluamme laajen­taa suoje­lua­lu­een verkos­toa lisää­mällä suoje­lun piiriin valta­kun­nal­li­sesti arvok­kaita suoa­lueita. Suoluon­tomme tilaa on heiken­tä­nyt laaja­mit­tai­nen ojit­ta­mi­nen metsän­kas­va­tusta varten, turpeen nosto sekä pellon­rai­vaus. Yli puolet Suomen alku­pe­räi­sestä suoa­lasta onkin menet­tä­nyt luon­non­ti­lansa.

Kanna­tamme halli­tuk­sen osoit­ta­mia lisäyk­siä luon­non­suo­je­luun, mutta osoi­tamme huolemme niiden rahoit­ta­mi­sesta velka­ra­halla. On vastuu­tonta jättää tule­vien vuosien luon­non­suo­je­lu­ra­hoi­tus työl­li­syys­kas­vun varaan ilman, että samaan aikaan esite­tään vaikut­ta­via työl­li­syys­toi­mia.

Edel­li­nen halli­tus käyn­nisti vuoteen 2021 ulot­tu­van ohjel­man Itäme­ren ja vesien tilan paran­ta­mi­seksi. Lisäksi vael­lus­ka­la­kan­toja on tuet­tava ja nyky­ai­kais­ten kala­ta­lous­vel­voit­tei­den on toteu­dut­tava myös vanho­jen ja pien­ten pato­jen kohdalla. Tämän lisäksi meidän on tartut­tava pinnan yläpuo­li­siin ongel­miin, kuten maata­lou­den ravin­ne­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, systee­mi­ta­son ratkai­suilla. EU:n maata­lou­den rahoi­tus­ke­hys­neu­vot­te­luissa on ajet­tava katta­vam­paa osuutta ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den rahoi­tuso­suu­teen.

Luonto vaatii turvak­seen riit­tä­vät ympä­ris­tö­hal­lin­non resurs­sit. Kohtuut­to­man pitkät käsit­te­ly­ajat ovat haitan­neet yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Niin luonto kuin yrityk­set hyöty­vät laaduk­kaasta ohjauk­sesta ja neuvon­nasta. 

Kokoo­mus haluaa suojella myös luon­non­suo­je­li­joita ja perumme halli­tuk­sen leik­kauk­set ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen. Leik­kaus ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen on halli­tuk­selta karu kiitos järjes­tö­jen teke­mästä työstä Suomen luon­non eteen. 

Metsä­hal­li­tuk­sen hoidossa olevien kansal­lis­puis­to­jen ja muiden retkei­ly­aluei­den korjaus­vel­kaa ei saada kurot­tua umpeen halli­tuk­sen kaavai­le­milla taso­ko­ro­tuk­silla. Mieles­tämme on aika vaatia suun­ni­telma ja useam­man vuoden aika­taulu korjaus­ve­lan paik­kaa­mi­seen.

Turhaan viivyt­te­lyyn ei ole enää aikaa. Asian­tun­ti­jat ovat kriti­soi­neet halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myyttä ilmas­ton­muu­tok­sen edessä. Esitämme, että halli­tus kutsuisi kokoon ilmas­to­ko­mi­tean, jossa olisi edus­tus sekä halli­tuk­sesta että oppo­si­tiosta. Komi­tea suun­nit­te­lisi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sia kansal­li­sia toimia samassa hengessä kuin viime vuonna toimi­nut puoluei­den väli­nen kokoon­pano, joka saavutti kahdek­san edus­kun­ta­puo­lu­een julki­sen ilmas­to­so­pi­muk­sen.

Esitämme luon­non­suo­je­luun:

Metsä­hal­li­tuk­selle kansal­lis­puis­to­jen kunnos­ta­mi­seen halli­tuk­sen lisäyk­sen päälle 1,3 miljoo­naa euroa.

Ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tus­leik­kauk­sen peru­mi­nen 200 000 euroa.

Luon­to­pa­nee­lin toimin­nan turvaa­mi­seen 100 000 euroa.

Kannat­tava ja kestävä maata­lous

Maata­lou­den kannat­ta­vuus on jatku­nut pitkään vaikeana. Maata­lou­den koko­nais­kuva on talou­den tunnus­lu­ku­jen valossa hyvin heikko. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että tukien maksa­tuk­sen edel­ly­tyk­senä aito tuotanto - ei näen­näis­vil­jely. Valvon­ta­jär­jes­tel­mää on kehit­tävä vilje­li­jä­läh­töi­seksi ja valmen­ta­vaksi. 

Euroo­pan unio­nin yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan uudis­tuk­sessa tuet on ohjat­tava aktii­vi­seen ja uudis­tu­van maata­lou­den edis­tä­mi­seen. Halli­tuk­sen on puolus­tet­tava Suomen näkö­kul­mia.

Kannat­ta­vuu­den kannalta avai­na­sia on tuot­teesta saatava hinta. Halli­tus ei edistä ruoka­vien­tiä riit­tä­västi. Kannus­tamme lähi­ruoan ja maati­lo­jen suora­myyn­nin edis­tä­mi­seen.

Kokoo­mus kannus­taa halli­tusta toimiin, joilla tuetaan maati­lo­jen välistä yhteis­työtä. Yhteis­työtä voidaan kehit­tää esimer­kiksi biokaa­su­tuo­tan­nossa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kymme­nen vuoden kuluessa kaikki kasvien tarpeen ylit­tävä lanta ohjau­tuu biokaa­sun ja kier­to­ra­vin­tei­den tuotan­toon. Sini­vih­reästä ravin­neoh­jel­masta hyöty­vät niin vilje­li­jät kuin ilmas­to­kin. Näin ravin­tei­den valu­mat vähe­ni­si­vät, kun lanta päätyisi kier­rä­tyk­seen eikä tilan lähi­pel­loille. Lannan levit­tä­mistä varten ei tarvit­sisi enää myös­kään raivata peltoja, millä saavu­tet­tai­siin merkit­tä­viä hiili­nie­lu­hyö­tyjä.

Kestä­vyys tuo meille kilpai­lue­tua ja tarjoaa ratkai­suja tule­viin ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin haas­tei­siin. Tiedämme, että kasvis­ruo­ka­va­lion suosion takana piilee valtava talou­del­li­nen poten­ti­aali. Kasvi­pro­teii­nin koti­mai­seen tuotan­toon, kasvin­ja­los­tuk­sen ja tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen onkin kiin­ni­tet­tävä tarpeeksi huomiota. 


Koko Suomen yhtey­det kuntoon

Nopei­siin raideyh­teyk­siin panos­ta­mi­nen on todel­li­nen tule­vai­suusin­ves­tointi. Raitei­siin on satsat­tava, jotta ihmi­set ja tavara pääse­vät liik­ku­maan suju­vasti ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sesti. Radat ovat yhteis­kun­nan valta­suo­net, joiden kustan­nuk­siin ja yllä­pi­toon valtion kannat­taa panos­taa. 

Lisää liiken­nettä raiteille:
Kaksi miljar­dia tule­vai­suu­den nopei­siin yhteyk­siin

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä.

Halli­tuk­sen niin sanot­tu­jen tule­vai­suusin­ves­toin­tien kolmesta miljar­dista eurosta vain 40 miljoo­naa kohdis­tuu liiken­ne­hank­kei­siin. Panos­tai­simme kaksi miljar­dia raitei­siin ja yhden koulu­tuk­seen pääomit­ta­malla korkea­kou­luja. Tällä resep­tillä voidaan tehdä Suomen tule­vai­suu­den kannalta merkit­tä­viä tule­vai­suus­te­koja. 

Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta ei myytäisi, vaan omis­tus siir­ret­täi­siin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä.  Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don.

Miljardi asumista ja liiken­nettä tuke­viin hank­kei­siin

Kokoo­mus vauh­dit­taisi asun­to­tuo­tan­toa Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla. Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta suosit­te­lee rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Käytet­tä­vissä olevaa varal­li­suutta on arviolta noin 2 miljar­dia euroa, josta käyt­täi­simme miljar­din vauh­dit­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viä liiken­ne­hank­keita. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.

Puolella miljar­dilla voitai­siin välit­tö­mästi käyn­nis­tää päära­dan suju­vam­man liiken­teen ja tule­van Turun tunnin edel­lyt­tä­miä raidein­ves­toin­teja, joissa kuokka saatai­siin maahan välit­tö­mästi. Kokoo­mus esit­tää, että rahoista 273 miljoo­naa ohjat­tai­siin päära­dan Pasila-Riihi­mäki välin toisen vaiheen raken­ta­mi­seen sekä 200 miljoo­naa Turun tunnin junan ensim­mäi­sen vaiheen eli Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­seen. Lisäksi esitämme päära­dan suun­nit­te­luun Tampe­reelta Ouluun ja Tornioon asti 8 miljoo­naa euroa sekä itäi­sen ratayh­tey­den suun­nit­te­luun 8 miljoo­naa.

Kokoo­mus edis­täisi asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan rahoi­tusta 511 miljoo­naa euroa. Idea on, että valtio osal­lis­tuisi sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta tulisi suun­nata jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi. 

Lisäksi vaih­toeh­to­bud­jetti sisäl­tää kaik­kien puoluei­den yhdessä sopi­man 300 miljoo­nan euron määrä­ra­han lisäyk­sen ties­tön korjaus­ve­lan pienen­tä­mi­seksi.

Esitämme yhteensä kolme miljar­dia liiken­ne­hank­kei­siin:

Nopei­den rato­jen hankeyh­tiöi­den pääomi­tus 2 miljar­dia euroa.

Koko Suomi kuntoon -paketti 511 miljoo­naa euroa.

Päära­dan Pasila-Riihi­mäki välin toisen vaiheen raken­ta­mi­seen 273 miljoo­naa euroa.

Turun tunnin junan ensim­mäi­sen vaiheen eli Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­seen 200 miljoo­naa euroa.

Päära­dan suun­nit­te­luun Tampe­reelta Ouluun ja Tornioon asti 8 miljoo­naa euroa.

Itäi­sen ratayh­tey­den suun­nit­te­luun 8 miljoo­naa euroa.

Asun­to­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tos

Tarvit­semme toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Kasvun kannus­teita on vahvis­tet­tava, jotta saamme riit­tä­västi uusia asun­toja kasvu­kes­kuk­siin. Kokoo­mus haluaa osal­taan helpot­taa tilan­netta kasvat­ta­malla valtion osal­lis­tu­mista asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen.

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Lisäksi yleistä asumis­tu­kea on muutettu vuosien mittaan yksi kulma kerral­laan. Kokoo­mus esit­tää, että ylei­sen asumis­tuen osalta käyn­nis­tet­täi­siin pikai­sesti uudis­tus, jolla tavoi­tel­tai­siin 150 miljoo­nan sääs­töä tuki­me­noi­hin.

Kokoo­mus katsoo, että tuki­me­noja saatai­siin pienen­net­tyä tuntu­vasti luopu­malla kaupun­ki­koh­tai­sista korvaus­ka­toista ja määrit­te­le­mällä korkeim­mat korvaus­ta­sot työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Vastaava tarkas­telu enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen osalta olisi tehtävä myös toimeen­tu­lo­tu­keen. Lisäksi tuki­las­kel­massa hyväk­sy­tyt menot pitää arvioida omis­tusa­sun­to­jen rahoi­tus­vas­tik­kei­den osalta, ja omai­suus­ra­jo­jen palaut­ta­mista tuen saami­sen ehdoksi tulisi arvioida. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea. 

Muutos­ten vaiku­tuk­sia pehmen­ne­tään kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Näin suun­nat­tai­siin yhteis­kun­nan tuki nykyistä parem­min sitä eniten tarvit­se­ville sekä samalla sääs­tet­täi­siin asumis­tu­ki­me­noissa.

Parem­mat kannus­ti­met ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään autoi­luun

Autoilu ei ole ongelma, vaan autoi­lun synnyt­tä­mät pääs­töt. Siksi kokoo­mus esit­tää autoi­lun vero­tuk­seen raken­teel­lista muutosta, jossa uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään asteit­tain koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen.  Tavoit­teena on, että sähköä tai biokaa­sua käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto viimeis­tään 2030-luvulla. Ohjaus­kei­no­jen valin­nassa tunnis­te­taan alueel­li­set erityis­piir­teet.

On tärkeää saada Suomen auto­kanta uusit­tua nopeam­min. Uudet autot ovat ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­piä ja turval­li­sem­pia. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa hank­ki­maan vanhem­pia tuon­ti­au­toja.  Syyl­lis­tä­mi­sen sijaan autoa arjes­saan tai työs­sään tarvit­se­ville pitää tarjota nykyistä parem­mat mahdol­li­suu­det vaih­taa ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään kulku­pe­liin. 

Kokoo­mus esit­tää, että auto­ve­roa lasket­tai­siin ensi vuoden alusta 100 miljoo­nalla eurolla. Tämä tarkoit­taisi noin 900 euron keski­ve­ron muutosta, joka laskisi auton hintaa 2,7 prosent­tia. Auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen vauh­dit­tuisi reilusti, sillä auto­jen kysyntä kasvaisi vuodessa arviolta 5000 autolla.

Kun dynaa­mi­set vaiku­tuk­set otetaan huomioon, auto­ve­ron laskusta johtuen vero­ker­tymä vähe­nisi 75 miljoo­naa euroa. Tämä vaje katet­tai­siin nosta­malla vastaa­vasti ajoneu­vo­ve­roa keski­mää­räi­sesti 2,5 eurolla kuussa, painot­taen koro­tusta korkea­pääs­töi­sem­piin autoi­hin. Koro­tus on selvästi pienempi kuin esimer­kiksi polt­toai­neen vero­tuk­sen nostossa. Tämä vaih­toehto helpot­taisi autoa elämi­seen tarvit­se­vien ihmis­ten taak­kaa verrat­tuna muihin.

Autoi­lun vero­tuk­sen uudis­ta­mi­nen johtaisi siihen, että uusia, vähä­pääs­töi­siä autoja tulisi liiken­tee­seen entistä nopeam­min. Kun autot siir­ty­vät entistä nopeam­min ja edul­li­sem­min käytet­ty­jen auto­jen mark­ki­noille, auton vaihto vähä­pääs­töi­sem­pään olisi mahdol­lista yhä useam­malle.


Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­man mukaan kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen budjet­tien refor­mien yhteis­vai­ku­tus esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien* käytet­tä­vissä oleviin tuloi­hin keski­mää­rin (€/​vuosi/​kotitalous). 

Vero­tus

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nys halli­tuk­sen 200 milj. keven­nyk­sen lisäksi -800 milj. €
Viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien myyn­nin vapau­tus ja veron­ko­ro­tus 100 milj. €
Arpa­jais­ve­ron koro­tus 50 milj. €
Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron laajen­nus 50 milj. €
Kaivos­vero 20 milj. €
Asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­nyk­sen lopet­ta­mi­nen koko­naan vuonna 2020 41 milj. €
Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen aset­ta­mi­nen verolle  40 milj. €
Polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen peru­mi­nen (1.8.2020 alkaen) -85 milj. €
Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen peru­mi­nen -92 milj. €
Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­nus yli 75 vuotiaille -7 milj. €
Tupak­ka­ve­ron nopeampi kiris­tys 83 milj. €
Arvon­li­sä­ve­ron vero­va­pau­den poisto EU:n ulko­puo­li­silta alle 22 euron tuot­teilta 40 milj. €
Lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tus (sis. kivi­hiili, polt­to­öljy, maakaasu, turve) 150 milj. €
Maata­lou­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen poisto fossii­lis­ten osalta 21 milj. €
Ener­giain­te­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä luopu­mi­nen 235 milj. €
Sähkö­ve­ro­luo­kan II lasku EU:n mini­miin -267 milj. €
Kauko­läm­pö­ver­kon lämpö­pump­pu­jen siirto sähkö­ve­ro­luok­kaan II -6 milj. €
Auto­ve­ron vero­tuo­ton lasku  -75 milj. €
Ajoneu­vo­ve­ron kiris­tys 75 milj. €
Ansio­tu­lo­ve­ro­jen kasvu opis­ke­li­joi­den tulo­ra­jo­jen noston seurauk­sena 30,5 milj. €

Verot yhteensä -396,5 milj. €

Ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­ty­män lope­tuk­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen 500 milj. €

Yhteensä 103,5 milj. €

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

Suorat yritys­tu­ki­leik­kauk­set
Meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suu­den leik­kaus -10 milj. €
Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuen leik­kaus -40 milj. €
Kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tehot­to­man ener­gia­tuen lakkau­tus -30 milj. €
Työl­li­syys­toi­mien suorat vaiku­tuk­set
Työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvun hillit­se­mi­nen -49 milj. €
Ansio­si­don­nai­sen porras­tas­tus -71 milj. €
Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus -43 milj. €
Työt­tö­myys­put­ken poisto -169 milj. €
Toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuun 7 % palau­tus -109 milj. €
Varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nus 50 milj. €
Asumis­tuen jäädy­tys vuoden 2019 tasolle -7 milj. €
Lisä­pa­nos­tus työt­tö­mien palve­lui­hin 9 milj. €
Lisä­pa­nos­tus osatyö­ky­kyis­ten palve­lui­hin 5 milj. €
Koulu­tus & Tutki­mus
Varhais­kas­va­tuk­sen pysyvä koko­nai­suus 25 milj. €
Perus­o­pe­tuk­sen pysyvä koko­nai­suus 60 milj. €
Toisen asteen pysyvä koko­nai­suus 80 milj. €
Harras­tus­ta­kuu   5 milj. €
Jatkuva oppi­mi­nen jatku­valla rahoi­tuk­sella 5 milj. €
TKI-koko­nais­li­säys (Suomen Akate­mian osuus 45 milj.) 140 milj. €
Korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­nen 10 milj. €
Audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­men pysyvä rahoi­tus 12,35 milj. €
Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen koro­tus 50% (tuki­me­no­jen kasvu) 24,5 milj. €
Lisä­tuki kirjas­toau­toille 1 milj. €
Lisä­tuki liikun­ta­jär­jes­töille 2,4 milj. €
Terveys & hyvin­vointi
Ikäih­mis­ten hoivan ja hoidon paran­ta­mi­nen 150 milj. €
Tera­pia­ta­kuu 35 milj. €
Kelia­kia­kor­vaus 15 milj. €
Panos­tus lapsi & perhe­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­seen 10 milj. €
Maakun­ta­uu­dis­tuk­sen valmis­te­lu­ra­ho­jen puoli­tus -100 milj. €
Yli 75-vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vaiku­tus hoiva­me­no­jen alen­tu­mi­seen -330 milj. €
TKI-panos­tus­ten 140 milj. sisäl­tää terveyttä edis­tä­vään tutki­muk­seen 13 milj.
Turval­li­suus
Polii­sille pysy­vää lisä­ra­hoi­tusta 55 milj. €
Migrille  pysy­vää lisä­ra­hoi­tusta 10 milj. €
Sopi­mus­so­ti­laat 2 milj. €
Kertaus­har­joi­tuk­siin lisä­ra­hoi­tus 1 milj. €
Oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen lisä­ra­hoi­tus 4,5 milj. €
Ilmasto, ympä­ristö & asumi­nen
TKI-panos­tus­ten 140 milj. sisäl­tää pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen 6 milj. 
Metsä­hal­li­tuk­sen luon­to­pal­ve­lut 1,3 milj. €
Ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen toimin­ta­me­no­jen leik­kauk­sen peru­mi­nen 0,2 milj. €
Luon­to­pa­nee­lin toimin­nan turvaa­mi­nen 0,1 milj. €
Ylei­sen asumis­tuen uudis­tus ja tuki­me­no­jen vähen­ty­mi­nen -150 milj. €
Muuta
Avus­ta­ja­mää­rä­ra­ho­jen leik­kaus -2,5 milj. €
Kehi­ty­sa­vun koro­tuk­sen pienen­nys -20 milj. €

Määrä­ra­ha­muu­tok­set yhteensä -417,15 milj. €

Valtion­ta­lou­den alijäämä pienempi kuin halli­tuk­sella vuonna 2020 (staat­ti­nen arvio) 520,65 milj. €

Valtion­ta­lou­den alijäämä pienempi kuin halli­tuk­sella vuonna 2020 (dynaa­mi­nen arvio)* n. 1,5 mrd. €

*75% työl­li­syy­saste vahvis­taa julkista taloutta noin 2 mrd., josta valtion­ta­lou­den osuus noin miljardi

Valtion omai­suu­den käyttö

Nopei­den rato­jen hankeyh­tiöi­den pääomi­tus 2000 milj. €
Päärata - Pasila-Riihi­mäki 2. vaihe 273 milj. €
Turun tunnin junan 1. vaihe (Espoon kaupun­ki­rata) 200 milj. €
Päära­dan suun­nit­telu Tampere-Oulu-Tornio 8 milj. €
Itära­dan suun­nit­telu 8 milj. €
Koko Suomi kuntoon -paketti 511 milj. €
Korkea­kou­lu­jen pääomi­tus 1000 milj. €
Lisäys sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 20 milj. €
Kerta­luon­tei­nen lisäys YTHS:n laajen­tu­mi­seen kaikille korkea­kou­luo­pis­ke­li­joille 1,4 milj. €
Halli­tuk­sen aidosti kerta­luon­tei­set panos­tuk­set 415 milj. €

Yhteensä 4436,4 milj. €

Tulot

Valtion omai­suu­den siirto hankeyh­tiöi­hin ja korkea­kou­luille 3000 milj. €
Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­din pääoman pienen­nys 1000 milj. €
Valtion omai­suu­den myyn­ti­tu­lot 436,4 milj. €

Yhteenä 4436,4 milj. €


Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti vs. Rinteen halli­tuk­sen budjetti

Yli 60 000 työl­listä enem­män

Velkaa n. 1,5 mrd. euroa vähem­män

Koko­nais­ve­roaste 0,2%-yks. pienempi

Palkan­saa­jien, eläke­läis­ten, lapsi­per­hei­den ja yrit­tä­jien käytet­tä­vissä olevat tulot kasva­vat enem­män

Tuloe­rot vähe­ne­vät yhtä paljon kuin halli­tuk­sen budje­tissa

Yritys­tu­ki­leik­kauk­sia lähes 500 milj. euroa enem­män

Merkit­tä­vämpi ilmas­to­pääs­tö­jen vähen­ty­mi­nen 

Tule­vai­suu­den liiken­ne­hank­kei­siin 3 mrd. euroa enem­män

Tule­vai­suu­den osaa­mi­seen miljar­din pääomi­tus korkea­kou­luille

Yli 300 milj. euroa enem­män koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen pysy­västi


Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020, kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä 19.11.2019

Työryhmä: pj. Timo Heino­nenPetteri OrpoKai Mykkä­nenElina Lepo­mäkiJuhana Vartiai­nen, Sanni Grahn-Laaso­nenSari Sarko­maaMarkku EestiläJukka KopraJanne SankeloArto Sato­nenMatias Mart­ti­nen

Sihteeri: Sakari Rokka­nen

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskelma budje­tista

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content