Vaih­toeh­to­bud­jetti: Todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja

Julkaistu: 19.11.2019

Kokoo­muk­sen vaih­toehto: Lisää työpaik­koja, lisää osaa­mista, lisää liiken­nettä raiteille

Sisäl­lys:

1. Lisää työtä: Yli 60 000 uutta työpaik­kaa

2. Enem­män käteen palkasta ja eläk­keestä

3. Todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja ja pysy­viä panos­tuk­sia

4. Lisää osaa­mista: euroja koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen

5. Huoleh­di­taan ikäih­mis­ten toimeen­tu­losta ja palve­luista

6. Nopeasti parem­paan hoitoon

7. Lisää turval­li­suutta, lisää polii­seja

8. Pääs­töt vähe­ne­vät teoilla, eivät aikeilla

9. Koko Suomen yhtey­det kuntoon

10. Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskelma budje­tista

Alkusa­nat

Suomi on monilla mitta­reilla yksi maail­man parhaista maista. Turval­li­nen, tasa-arvoi­nen ja hyvin­voiva Suomi ei kuiten­kaan ole itses­tään­sel­vyys.

Tule­vai­suutta ei pysty ennus­ta­maan kukaan. Pystymme kuiten­kin vaikut­ta­maan siihen, minkä­laista reit­tiä sinne kulje­taan. Siksi tämän päivän päätök­set ovat tekoja tule­vai­suu­den eteen.

Maailma ympä­ril­lämme on nopeassa muutok­sessa. Hyvin­voin­tiamme haas­te­taan useasta suun­nasta. On huoles­tut­ta­vaa, että nuor­ten työt­tö­myys on kään­ty­nyt syksyn aikana kasvuun. Hoitoon ja tera­pi­aan pääsyä joutuu odot­ta­maan aivan liian pitkään. Uusia turval­li­suusuh­kia nousee samaan aikaan, kun perin­tei­set uhat ovat palan­neet maail­man poli­tii­kan näyt­tä­mölle. Ilmas­ton­muu­tok­sen kiih­ty­mi­sen seurauk­set näky­vät meillä ja maail­malla jo nyt.

On posi­tii­vi­nen ongelma, että suoma­lai­set elävät yhä pidem­pään. Kasva­vaan hoidon ja hoivan tarpee­seen on kuiten­kin löydet­tävä kestä­vät ratkai­sut.

Vali­tet­ta­vasti Suomella on tässä tilan­teessa halli­tus, joka ei tartu toimeen. Halli­tus­oh­jelma on täynnä sinänsä kanna­tet­ta­via tavoit­teita. Tavoit­teet eivät vali­tet­ta­vasti itsek­seen muutu toimiksi. Vanhus ei tule hoide­tuksi kirjauk­silla ja mitoi­tuk­silla, vaan hoita­jilla ja riit­tä­villä resurs­seilla. Ilmas­ton­muu­tos ei pysähdy sillä, että tule­vai­suu­temme keskei­sin haaste kirjoi­te­taan halli­tus­oh­jel­man ensim­mäi­seksi sanaksi. Tarvit­semme konkreet­ti­sia, vaikut­ta­via ja oikeita tekoja.

Halli­tus ei ole valin­nut poli­tii­kal­leen pain­opis­teitä. Esimer­kiksi kerta­luon­tei­set panos­tuk­set on ripo­teltu yli sataan eri kohtee­seen.

Suomesta on raken­nettu maail­man paras paikka elää rohkeilla uudis­tuk­silla ja myös vaikeilla päätök­sillä. Niin pitää toimia nytkin. Kokoo­muk­sen ratkaisu hyvin­voin­nin turvaa­mi­seksi on lisää työtä, lisää osaa­mista ja lisää ilmas­to­te­koja.

Kokoo­mus esit­tää keinot, joilla Suomeen saadaan halli­tuk­sen­kin tavoit­te­le­mat vähin­tään 60 000 uutta työpaik­kaa. Tarvit­semme nämä työpai­kat, jotta suoma­lai­silla on jatkos­sa­kin laadu­kasta koulu­tusta, palve­luita perheille, hyvää hoivaa vanhuk­sille ja turval­li­suutta.

Suoma­lai­set tarvit­se­vat työtä, jotta voivat raken­taa itsel­leen ja perheel­leen oman­nä­köis­tään elämää.

Suoma­lai­set tarvit­se­vat työtä, jotta voivat raken­taa itsel­leen ja perheel­leen oman­nä­köis­tään elämää.

Palkasta ja eläk­keestä pitäisi jäädä ihmi­selle sen verran käteen, että euroja riit­tää muuhun­kin kuin aivan vält­tä­mät­tö­mään. Siksi esitämme työn ja eläk­kei­den vero­tuk­sen keven­tä­mistä miljar­dilla, koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kauk­sen peru­mista ja yli 75-vuotiaille koro­tusta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Vahvis­tamme osaa­mista ja koulu­tusta varhais­kas­va­tuk­sesta läpi elämän kulke­vaan jatku­vaan oppi­mi­seen. Jokai­sella pitää olla parhaat mahdol­li­suu­det pärjätä. Tarjoamme korkea­kou­luille mahdol­li­suu­den paran­taa koulu­tuk­sen laatua pitkä­jän­tei­sesti siir­tä­mällä valtion omai­suutta niiden käyt­töön.

Torjumme ilmas­ton­muu­tosta kaven­ta­matta suoma­lais­ten liik­ku­mi­sen vapautta. Lisäämme liiken­nettä raiteille. Esitämme konkreet­ti­set keinot, joilla päära­dan paran­nus ja Turun tunnin junan ykkös­vaihe eli Espoon kaupun­ki­ra­dan paran­nus, voidaan käyn­nis­tää. Leik­kaamme ympä­ris­tölle haital­li­sia yritys­tu­kia ja kiris­tämme fossii­lis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero­tusta.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto luo toivoa tule­vai­suu­teen. Voimme inves­toida tule­vai­suu­teen syömättä suoma­lai­silta huomi­sen eväitä.

Haluamme, että Suomessa vastuul­li­suus voit­taa vastuut­to­muu­den, innos­tus lannis­tu­nei­suu­den ja luot­ta­mus tule­vai­suu­teen epävar­muu­den. Tämä budjetti antaa ensim­mäi­set askel­mer­kit siihen.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja


Lisää työtä: Yli 60 000 uutta työpaik­kaa

Suomessa vallit­see laaja yhtei­sym­mär­rys siitä, että työl­li­syy­temme on nous­tava pohjois­mai­selle tasolle 75 prosent­tiin. Korkea työl­li­syys on edel­ly­tys laaduk­kai­den julkis­ten palve­lui­den kestä­välle rahoi­tuk­selle.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen julki­sen talou­den meno­jen ja tulo­jen tasa­pai­non vuonna 2023. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää työl­li­syy­sas­teen nousua 75 prosent­tiin. Työl­li­siä pitäisi olla neljän vuoden päästä 60 000 ennus­tet­tua enem­män. Jos työl­li­syys ei nouse, halli­tuk­sen teke­mät meno­li­säyk­set ovat leik­kausu­han alla.

Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen on edel­ly­tys halli­tuk­sen onnis­tu­mi­selle ja suoma­lai­sille annet­tu­jen lupaus­ten lunas­ta­mi­selle. Edus­kun­nan riip­pu­mat­to­man tieto­pal­ve­lun laskel­mien perus­teella halli­tuk­sen ensi vuoden budjetti laskee työl­li­syyttä 5000 hengellä.

Työl­li­syys olisi siis ensi vuonna parempi, jos halli­tus ei tekisi mitään. On perus­teltu kysy­mys, aikooko halli­tus edes tosis­saan yrit­tää nostaa työl­li­syyttä ja pitää kansa­lai­sille anta­mansa lupauk­set.

Kokoo­mus ei voi seurata halli­tuk­sen toimet­to­muutta hiljaa sivusta. Emme hyväksy sitä, että halli­tus synnyt­tää lisää työt­tö­myyttä, kun sen pitäisi vähen­tää työt­tö­myyttä. Halli­tus ottaa lisää velkaa, mutta työl­li­syys­te­ko­jen etumerkki on miinus.

Kokoo­mus julkaisi jo elokuussa ehdo­tuk­sensa toimista, joilla Suomeen saatai­siin vähin­tään tarvit­ta­vat 60 000 uutta työl­listä. Edus­kun­nan riip­pu­ma­ton tieto­pal­velu on laske­nut arvion kokoo­muk­sen esit­tä­mien toimen­pi­tei­den työl­li­syys­vai­ku­tuk­sesta.

Laskelma sisäl­tää toimet, joita tieto­pal­ve­lun asian­tun­ti­jat ovat käytet­tä­vissä olevilla väli­neil­lään ehti­neet ja pysty­neet arvioi­maan. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun arvioi­mat kokoo­muk­sen työl­li­syys­toi­met lisää­vät työl­li­syyttä 26 000 hengellä verrat­tuna halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­seen.

Tämän lisäksi kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa on minis­te­riöi­den tai muiden asian­tun­ti­joi­den vaiku­tusar­vioi­mia työl­li­syys­toi­mia noin 35 000 työl­li­sen verran, mutta niistä ei ole edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­maa. Koko­nai­suu­tena kokoo­muk­sen kaik­kien työl­li­syys­toi­mien voidaan arvioida tuovan yli 60 000 työl­listä.

Kokoo­muk­sen lista osoit­taa, ettei Suomessa ole pulaa tepsi­vistä työl­li­syys­kei­noista, vaan rohkeu­desta ja kyvystä toteut­taa niitä.

Kokoo­muk­sen lista osoit­taa, ettei Suomessa ole pulaa tepsi­vistä työl­li­syys­kei­noista, vaan rohkeu­desta ja kyvystä toteut­taa niitä. Kunnian­hi­moista työl­li­syys­ta­voi­tetta ei saavu­teta ilman kunnian­hi­moi­sia keinoja.

Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille. Työ ja teki­jät on saatava kohtaa­maan parem­min. Tarvit­semme myös lisää työn­te­ki­jöitä Suomeen rajo­jemme ulko­puo­lelta.

Suomessa liian moni on työelä­män ulko­puo­lella. Liian moni on jäänyt pitkäksi aikaa sosi­aa­li­tur­van varaan louk­kuun, jossa saata­villa oleviin töihin tart­tu­mi­nen ei tuki­jär­jes­tel­män ominai­suuk­sista ja työn­teon kuluista johtuen juuri­kaan lisäisi netto­tu­loja. Yhteis­kun­tamme hyvää tarkoit­ta­vista raken­teista onkin muodos­tu­nut esteitä työl­lis­ty­mi­selle ja työl­lis­tä­mi­selle.

Liian jäyk­kien työelä­mä­sää­dös­ten vuoksi yrit­tä­jiltä jää työtä teet­tä­mättä. Korkea sosi­aa­li­turva luo suojaa, mutta nyky­muo­dos­saan laskee myös kannus­ti­mia hakeu­tua aktii­vi­sesti takai­sin työelä­mään. Kun työl­li­syyttä halu­taan ylös ja työt­tö­myyttä alas, on raken­teita uudis­tet­tava rohkeasti.

Haluamme vaste­des­kin pitää kiinni työelä­män reiluista peli­sään­nöistä sekä hyvästä sosi­aa­li­tur­vasta. Kokoo­mus haluaa ottaa mallia muista Pohjois­maista ja uudis­taa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita niin, että työn tarjoa­mi­sesta ja teke­mi­sestä tulee nykyistä kannat­ta­vam­paa.

Tärkeintä on mini­moida ne tilan­teet, joissa ihmi­set joutu­vat henki­lö­koh­tai­seen trage­di­aan pitkit­ty­vän työt­tö­myy­den takia. Korkean raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den hyväk­syvä yhteis­kunta on julma, vaikka se tapah­tuisi yllä­pi­tä­mällä hyvää tarkoit­ta­via raken­teita.

Uudis­tus­ko­ko­nai­suu­temme kovia­kin keinoja tarvi­taan tuke­maan pehmeää päämää­rää – nykyistä useam­man suoma­lai­sen pääse­mistä kiinni työhön. Tämä on vält­tä­mät­tö­myys, jos haluamme turvata lastemme ja vanhem­piemme laaduk­kaat palve­lut sekä tänään että huomenna. Jos oiko­teitä korke­aan työl­li­syy­teen olisi, olisi ne jo löydetty.

Tieto­pal­ve­lui­den arvion mukaan kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jet­tiin sisäl­ty­vät sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen muutok­set laske­vat tulon­ja­koa mittaa­vaa gini-kerrointa -0,2 prosent­tiyk­sik­köä, kun huomioi­daan uudis­tus­ten myötä paran­tu­neen työl­li­syy­den vaiku­tus. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa tuloe­rot piene­ne­vät työt­tö­mien saadessa töitä.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lui­den arvioi­mat työl­li­syys­toi­met, joiden yhteis­vai­ku­tus on +26 000 työl­listä verrat­tuna halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­seen:

1) Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Uudis­te­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä.

Ansio­si­don­nai­nen olisi kolme ensim­mäistä kuukautta 5 prosent­tia nyky­ta­soa korkeampi. Kolmen kuukau­den jälkeen taso olisi 5 prosent­tia ja kuuden kuukau­den jälkeen 10 prosent­tia nyky­ta­soa pienempi.

Tuen kestoon ei esitetä muutok­sia muuten kuin palaut­ta­malla työt­tö­myy­den alkuun kaksi omavas­tuu­päi­vää. Täyden työt­tö­myy­se­tuu­den saami­sen ehtona on jatkos­sa­kin aktii­vi­nen työn­haku ja osal­lis­tu­mi­nen työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin henki­lö­koh­tai­sen työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­man mukai­sesti.

2) Paran­ne­taan sosi­aa­li­tur­vaa mutta hilli­tään työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvua

Halli­tus esit­tää ensi vuodeksi perus­tur­vae­tuuk­siin 20 euron koro­tusta. Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna koro­tuk­sia vähim­mäis­mää­räi­siin päivä­ra­hae­tuuk­siin eli sairaus­päi­vä­ra­haan, vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, erityis­hoi­to­ra­haan ja kuntou­tus­ra­haan. Myös muut lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen esite­tyt koro­tuk­set ovat kanna­tet­ta­via. Työt­tö­myys­tur­van koro­tus heiken­täisi kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­täisi työl­li­syyttä.

Tulon­siir­to­jen, vero­tuk­sen ja palve­lui­den koko­nai­suu­den on tärkeää kannus­taa otta­maan työtä vastaan. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lu­jen kehit­tä­mistä tuke­maan työl­lis­ty­mistä. Erityis­huo­miota on kiin­ni­tet­tävä varsin­kin nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Myös työmark­ki­noi­den ikäsyr­jin­tään on puutut­tava.

3) Keven­ne­tään ansio­tu­lo­jen vero­tusta miljar­dilla

Kokoo­mus esit­tää, että ensi vuonna ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään tähän vuoteen verrat­tuna yhteensä miljar­dilla eurolla. Työn vero­tusta keven­tä­mällä paran­ne­taan työn­teon kannus­teita ja tuetaan työl­li­syy­den kasvua. Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä kerro­taan tarkem­min vaih­toeh­to­bud­je­tin vero-osuu­dessa.

4) Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista

Alen­ne­taan edel­leen 50 miljoo­nalla eurolla varhais­kas­va­tus­mak­suja, mikä helpot­taa pien­ten lasten vanhem­pien kannus­tin­louk­kuja.

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Sillä on posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen.

5) Toimeen­tu­lo­tuen asumis­kus­tan­nus­ten
omavas­tuun (7 %) palaut­ta­mi­nen

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea.

Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

6) Hilli­tään asumis­tu­ki­me­noja ja helpo­te­taan kannus­tin­louk­kuja

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mi­nen kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.

Seuraa­vassa toimet, joiden työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu muihin asian­tun­tija-arvioi­hin.

Yhteis­vai­ku­tus +35 000 työl­listä:

7) Luovu­taan työt­tö­myys­put­kesta

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäi­sa­jan lisäksi työt­tö­mällä on mahdol­li­suus saada työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­viä eläkei­kään asti. Työt­tö­myys­put­kella on haluttu tukea ikään­ty­neitä työt­tö­miä, mutta malli toimii alku­pe­räistä tavoi­tet­taan vastaan nosta­malla työt­tö­myyttä.

Työt­tö­myys­put­ken vaiku­tuk­sia tarkas­tel­leet tutki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että työt­tö­myys­putki nostaa ikään­ty­nei­den työt­tö­myyttä ja laskee työl­li­syyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työt­tö­myys­put­kesta on luovut­tava heti vuoden 2020 alussa. Nykyis­ten putkessa olevien asema turva­taan.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 10 000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

8) Ulos­o­ton suojao­suu­den koro­tus

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 672,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

9) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa, sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen. Kokoo­muk­sen mallissa koti­hoi­don­tuki korva­taan jous­ta­vam­malla hoito­ra­halla. Tuet riit­tä­vät täysi­mää­räi­sinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puoli­tet­tuina kolme­vuo­ti­aaksi asti. Tämä kannus­taa palaa­maan töihin nykyistä aiem­min.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 3000 (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi- dontuen muutok­sen vaiku­tuk­sis- ta - TEM 33/​2016)

10) Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 15 000 (Suomen Yrit­tä­jät - 15.8.2019)

11) Työt­tö­mien henki­lö­koh­tai­sen palve­lun lisää­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen

Halli­tus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa pysy­viä lisä­re­surs­seja TE-toimis­to­jen määrä­ai­kais­haas­tat­te­lui­hin ja nuori­so­ta­kuun edis­tä­mi­seen vuosit­tain 9 miljoo­naa euroa. Kokoo­mus esit­tää summaa tuplat­ta­vaksi. Esimer­kiksi Tans­kassa on havaittu, että osana aktii­vista työvoi­ma­po­li­tiik­kaa henki­lö­koh­tai­sen työvoi­ma­neu­vo­jan tapaa­mi­nen on vaikut­tava tapa lyhen­tää työl­li­syys­jak­soja. Uutta panos­tusta kohden­ne­taan erityi­sesti työt­tö­mien nuor­ten tukeen.

Työl­li­syys­pal­ve­luita voidaan myös vahvis­taa nykyi­sestä selvit­tä­mällä työt­tö­myys­kas­so­jen mahdol­li­suu­det tuot­taa Tans­kan esimer­kin mukai­sesti jäse­nil­leen työl­lis­ty­mistä edis­tä­viä palve­luita.

Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 5 000 (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan palve­lui­den kehit­tä­mi­sestä TEM 33/​2016)

Muut toimet, jotka ovat vaikut­ta­via, mutta joille on vaikea antaa täsmäl­listä työl­li­syys­vai­ku­tusta:

12) Palk­ka­tuen kehit­tä­mi­nen ja kohden­ta­mi­nen

Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen pyrki­myk­siä jatkaa edel­li­sen halli­tuk­sen aloit­ta­maa palk­ka­tuen käytön suju­voit­ta­mista. Palk­ka­tuki on kuiten­kin hyvin kallis akti­voin­ti­toimi työl­li­syy­den kasvat­ta­mi­seksi. Siksi tuki on kohden­net­tava ensi­si­jai­sesti yksi­tyi­selle sekto­rille, jossa tuen vaikut­ta­vuus on suurin. Kolmatta sekto­ria­kaan ei unoh­deta: sillä on merki­tystä erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeim­min työl­lis­ty­vien tuke­mi­sessa.

13) Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­nen

Sosi­aa­li­turva on uudis­tet­tava siten, että työn­teko on nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kokoo­mus on esit­tä­nyt ratkai­suksi yleis­tu­kea. Yleis­tuki yhdis­tää toimeen­tu­lo­tuen, ylei­sen asumis­tuen sekä Kelan maksa­mat työt­tö­myy­se­tuu­det yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi, joka vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa tasoit­taen näin kannus­tin­louk­kuja.

Lyhy­tai­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­nen olisi kannat­ta­vaa, kun tuki ei katke­aisi yllät­täen tai maksa­tus ei viiväs­tyisi keik­ka­työn vuoksi. Jokai­nen työllä tienattu euro paran­taisi henki­lön toimeen­tu­loa. Malli olisi vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen, mutta maksa­tus olisi mahdol­li­sim­man pitkälle auto­ma­ti­soitu tulo­re­kis­te­rin avulla.

14) Jatku­van oppi­mi­sen malli ja osaa­mis­ta­son nosto

Muut­tu­vassa työelä­mässä mukana pysy­mistä tuetaan luomalla kattava jatku­van oppi­mi­sen malli. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin. Hyvät perus­val­miu­det ja vahva perus­kou­lu­tus mahdol­lis­ta­vat myös jatku­van oppi­mi­sen ja osaa­mis­ta­son nousun.

Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen on oltava jous­ta­vam­min mahdol­lista elämän­ti­lan­teesta tai pohja­kou­lu­tuk­sesta riip­pu­matta.

Tarvit­semme jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa vastuuta on sekä työn­te­ki­jällä, työnan­ta­jalla että julki­sella vallalla. Jatku­van oppi­mi­sen mallin luomi­seksi on löydet­tävä parla­men­taa­ri­sessa valmis­te­lussa kestä­vät ratkai­sut. Kokoo­mus tukisi jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mistä 5 miljoo­nan euron pysy­vällä rahoi­tuk­sella.

15) Työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen

Suomi tarvit­see työpe­räistä maahan­muut­toa. Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvu vahvis­taa talous­kas­vua ja julkista taloutta. Viime vuonna työpe­räi­sen oles­ke­lu­lu­van jono­tusaika saatiin puoli­tet­tua noin 4 kuukau­teen. Sekin on liikaa. Tänä vuonna lupa­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ajat ovat kään­ty­neet jälleen kasvuun. Kokoo­mus esit­tää lupa­su­man purkuun heti 10 miljoo­nan euron lisä­va­roja.

Vielä tärkeäm­pää on suju­voit­taa ja auto­ma­ti­soida menet­te­lyt koko ketjussa suur­lä­he­tys­töistä Maahan­muut­to­vi­ras­toon ja TE-toimis­toon asti.

Lupa­vai­heessa tulee siir­tyä pääsään­töi­sesti koneel­li­seen käsit­te­lyyn ja auto­maat­ti­siin rekis­te­ri­tar­kis­tuk­siin saata­vuus­har­kin­taa myöten. Pain­opis­tettä on siir­ret­tävä jälki­val­von­taan esimer­kiksi valvo­malla tulo­re­kis­te­rin avulla auto­maat­ti­sesti, että työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen palkka aidosti makse­taan.

Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille tulee valmis­tu­mi­sen jälkeen auto­maat­ti­sesti myön­tää vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lupa työn­ha­kua varten. Suomen on myös aktii­vi­sesti houku­tel­tava osaa­jia tänne töihin. Tarvit­semme koulu­te­tun ja osaa­van työvoi­man rekry­toin­tioh­jel­man.

16) Helpo­te­taan työn perässä muut­ta­vien tilan­netta

Suomessa on samaan aikaan toisella paik­ka­kun­nalla työt­tö­myyttä ja toisella pulaa teki­jöistä. Työvoima on saatava liik­keelle. Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää keven­tä­mällä raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja huoleh­ti­malla kaupun­kien riit­tä­vistä kasvun resurs­seista ja kannus­teista. Hankeyh­tiöillä voidaan vauh­dit­taa kaupun­kien välis­ten nopei­den yhteyk­sien toteu­tusta. Kokoo­mus esit­tää vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan merkit­tä­vää lisä­ra­hoi­tusta nopei­siin raideyh­teyk­siin.

17) Osatyö­ky­kyi­sille polkuja työelä­mään

Noin 1,9 miljoo­nalla työi­käi­sellä on jokin pitkä­ai­kais­sai­raus tai vamma. Heistä noin kolman­nes arvioi tämän vaikut­ta­van heidän työhönsä tai työn­saan­ti­mah­dol­li­suuk­siinsa. Osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den autta­mi­seksi työelä­mään on käytet­tävä yhtä­ai­kai­sesti ja yksi­löl­li­sesti räätä­löi­den erilai­sia keinoja, kuten kuntou­tusta, koulu­tusta ja lisä­tu­kea työpai­kalle.

Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­seksi tarvi­taan enem­män eri taho­jen yhteis­työtä ja koulu­tusta, sähköi­siä palve­luja sekä parem­paa tiedon­kul­kua. Näitä toimia on kehi­tetty edel­lis­ten halli­tus­ten aikana OSKU- ja OTE -hank­keissa. Kokoo­mus suun­taa hank­kei­den toimien vaki­nais­ta­mi­seen ja osatyö­ky­kyis­ten palve­lui­den paran­ta­mi­seen 5 miljoo­naa pysy­vää rahoi­tusta.

18) Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava - Suomi tarvit­see lisää inves­toin­teja

Työpaik­koja syntyy vain yrityk­siin, jotka menes­ty­vät ja pärjää­vät. Kokoo­mus keräsi viime syksynä yrit­tä­jiltä ajatuk­sia yrit­tä­mi­sen edis­tä­mi­sestä. Yksit­täis­ten temp­pu­jen sijaan yrit­tä­jät toivoi­vat kannus­ta­vaa ja vakaata toimin­taym­pä­ris­töä. Normin­pur­ku­työtä pitää pitkä­jän­tei­sesti jatkaa. Esimer­kiksi tulo­re­kis­te­riä on edel­leen kehi­tet­tävä niin, että pieny­rit­tä­jien hallin­nol­li­nen taakka vähe­nee.

Kokoo­mus julkaisi alkusyk­systä myös ehdo­tuk­sia inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seen. Uutena keinona nostimme keskus­te­luun yritys­ten poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen. Tuoreet tutki­mus­tu­lok­set anta­vat lupaa­via viit­teitä siitä, että jous­ta­voit­ta­malla yritys­ten pois­to­jen teke­mistä paran­net­tai­siin kohden­ne­tusti yritys­ten inves­toin­ti­kan­nus­ti­mia.

Poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen vaiku­tuk­sista Suomessa on käyn­nissä tutki­mus­hanke. Halli­tuk­sen tulisi selvi­tyk­sen valmis­tut­tua ottaa keskei­set suosi­tuk­set käyt­töön.


Enem­män käteen palkasta ja eläk­keestä

Halli­tus­oh­jel­man mukaan vero­tuk­sen tulee tukea talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kalle asetet­tuja tavoit­teita, kansain­vä­listä kilpai­lu­ky­kyä ja koko Suomen elin­voi­mai­suutta. Tavoit­tei­den ja teko­jen välillä vallit­see valtava risti­riita.

Ensi vuonna työn vero­tuk­sen anne­taan kiris­tyä ja koti­ta­lous­vä­hen­nystä leika­taan. Halli­tuk­sen vero­po­li­tiikka pikem­min laskee kuin nostaa työl­li­syyttä. On vaikea myös nähdä, miten polt­toai­neen raju veron­ko­ro­tus tukee koko Suomen elin­voi­mai­suutta.

Kokoo­mus esit­tää vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­rat­kai­sut, joilla aidosti tuet­tai­siin työl­li­syyttä ja toimeen­tu­loa. Keven­täi­simme työn ja eläk­kei­den vero­tusta ensi vuonna yhteensä miljar­dilla eurolla. Lisäksi perui­simme polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen sekä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen.

Esitämme yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Rahoit­tai­simme vero­muu­tok­semme vastuul­li­sesti kiris­tä­mällä kasvun ja työl­li­syy­den kannalta vähem­män haital­li­sia veroja.

Miljar­din keven­nys ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen

Työn vero­tus on kiris­ty­mässä ensi vuonna 250 miljoo­nalla eurolla, koska halli­tus ei ole kompen­soi­massa palkan­saa­jille vero­luon­teis­ten maksu­jen kiris­ty­mistä. Veron­mak­sa­jien keskus­lii­ton arvion mukaan tämä tarkoit­taa keski­tu­loi­selle kahden palkan­saa­jan perheelle 320 euron mene­tystä vuosit­tain. Edel­li­sellä kaudella kokoo­mus piti tiukasti kiinni siitä, ettei kenen­kään palkan­saa­jan vero­tus kiris­ty­nyt. Rinteen halli­tus muut­taa suun­nan heti ensim­mäi­sessä budje­tis­saan. Ahke­rille keski­tu­loi­sille on halli­tuk­sen suun­ni­tel­missa vain maksa­jan rooli.

Kireä työn vero­tus vähen­tää haluk­kuutta työn teke­mi­seen, teet­tä­mi­seen ja itsensä kehit­tä­mi­seen. Suoma­lai­selle keski­tu­loi­selle palkan­saa­jalle jää vuodessa käteen yli 2 000 euroa vähem­män kuin vastaa­valla palkalla Ruot­sissa. Suomessa vero­karhu vie keski­tu­loi­sen 100 euron palkan­ko­ro­tuk­sesta lähes puolet, kun taas Ruot­sissa lempeämpi vero­karhu antaa keski­tu­loi­sen pitää ⅔ lisä­an­siosta itsel­lään.

STTK:n kyse­lyn mukaan jopa 34 prosent­tia toimi­hen­ki­löistä on rajoit­ta­nut työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen vuoksi.

Hyvin­vointi syntyy vain työstä. Tarvit­semme lisää työtä, emme vähem­män työtä kireäm­mällä vero­tuk­sella. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mistä miljar­dilla. Halli­tus esit­tää budje­tis­saan ensi vuodelle 200 miljoo­nan euron keven­nystä. Tämä on halli­tuk­selta oikean­suun­tai­nen, mutta täysin riit­tä­mä­tön toimi.

Keven­nys ei riitä estä­mään työn vero­tuk­sen kiris­ty­mistä ensi vuonna pieni­palk­kai­silla työn­te­ki­jöillä tai kompen­soi­maan haitta- ja pääs­tö­ve­ro­jen kiris­tyk­siä. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen 200 miljoo­nan euron keven­nyk­sen päälle 800 miljoo­nan euron lisä­ke­ven­nystä, joka kohdis­te­taan kaikille palkan­saa­jille ja eläke­läi­sille. Näin ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­net­täi­siin ensi vuonna yhteensä miljar­dilla eurolla pieni- ja keski­tu­loi­sia painot­taen. Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun arvion mukaan keven­nys lisää työl­li­syyttä noin 6000 henki­löllä.

Korkea työn vero­tus on haital­lista kaikissa tulo­luo­kissa. Siksi veron­ke­ven­nys kohdis­te­taan jokai­selle palkan­saa­jalle. Pienillä tuloilla työn kireä vero­tus vähen­tää kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan ja pahen­taa kannus­tin­louk­kuja. Keski­tu­loi­silla korkea ja nopeasti kiris­tyvä vero­tus vähen­tää kannus­ti­mia kehit­tää omaa osaa­mista, tavoi­tella vastuul­li­sem­pia työteh­tä­viä tai tehdä satun­nai­sia ylitöitä.

Suomi verot­taa poik­keuk­sel­li­sen tiukasti myös tärkeintä kilpai­lu­te­ki­jäänsä, eli osaa­mista. Vero­tamme kansain­vä­li­sesti vertail­len kireästi huip­puo­saa­jia ja asian­tun­ti­joita. Esimer­kiksi

Ruot­sissa dema­rien johdolla myös huip­pu­asian­tun­ti­joi­den vero­tusta ollaan viemässä Suomea kilpai­lu­ky­kyi­sem­pään suun­taan. Ruot­sin valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, ettei vero­tuk­sen huojen­nus pitkällä aika­vä­lillä vähennä vero­tu­loja.

On tärkeää, että jokai­sen eläke­läi­sen riit­tävä toimeen­tulo turva­taan. Rinteen halli­tus on kuiten­kin tyys­tin unoh­ta­nut eläke­läis­ten enem­mis­tön. He ovat ahke­ralla työn­teolla kerryt­tä­neet itsel­leen työeläk­keen. Koska kiris­ty­vät haitta- ja pääs­tö­ve­rot kohdis­tu­vat myös ikäih­mi­siin, kokoo­mus pitää reiluna ulot­taa ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sen myös kaikille eläke­läi­sille.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys peru­taan – Yli 75-vuotiaille paran­nus

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sellä tuetaan työl­li­syyttä ja torju­taan harmaata taloutta. Vähen­nys on myös tärkeä tuki erityi­sesti lapsi­per­heille ja ikään­ty­neille arkea helpot­ta­vien palve­lui­den hankin­taan. Vähen­nys alen­taa kynnystä teet­tää koti­töitä ja korjauk­sia ulko­puo­li­sella ammat­ti­lai­sella sekä ehkäi­see harmaata taloutta.

Halli­tus tavoit­te­lee korkeam­paa työl­li­syyttä ja harmaan talou­den teho­kasta torjun­taa. Halli­tuk­sen päätös heiken­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä on vastoin kumpaa­kin päämää­rää. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys nostaa remontti- ja koti­pal­ve­lui­den hintaa ja laskee palve­lui­den kysyn­tää. Tämä vähen­tää palve­lua­lo­jen työl­li­syyttä ja kasvat­taa riskiä harmaan talou­den lisään­ty­mi­seen.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys on huonoa työl­li­syys-, perhe- ja senio­ri­po­li­tiik­kaa. Kokoo­mus peruu vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen suun­ni­tel­lun leik­kauk­sen ja esit­tää yli 75-vuotialle tukeen tuntu­vaa paran­nusta. Uutta ikäih­mis­ten koro­tet­tua tuki­mal­lia esitel­lään tarkem­min ikäih­mis­ten toimeen­tu­loa ja palve­luita koske­vassa kohdassa.

Polt­toai­ne­ve­ron koro­tus peru­taan

Halli­tus on korot­ta­massa polt­toai­ne­ve­roa ensi vuonna. Esimer­kiksi perheelle, jossa molem­mat vanhem­mat tarvit­se­vat työs­sä­käyn­tiin autoa, koro­tus muodos­taa noin 150-250 euron loven talou­teen. Halli­tuk­sen ensi­si­jai­sena tavoit­teena ei ole vähen­tää liiken­teen pääs­töjä, vaan kerätä autoa arjes­saan tarvit­se­vilta työmat­ka­lai­silta ja kulje­tus­yrit­tä­jiltä lisää rahaa budje­tin tilk­keeksi. Halli­tus ei kohdista veron­ko­ro­tusta vain polt­toai­neen pääs­töi­hin, vaan myös ener­gia­si­säl­töön.

Tämän myötä myös uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den hinta nousee. Vuodelle 2021 suun­ni­teltu para­fii­ni­sen diese­lin veron­ko­ro­tus tulee enti­ses­tään kiris­tä­mään uusiu­tu­van diese­lin vero­tusta.

Kokoo­mus esit­tää polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen sijaan lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tusta, joka on sekä ilmas­ton että talou­den kannalta järke­väm­pää. Liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi kokoo­mus esit­tää auto­ve­ro­tuk­sen keven­nystä, joka tekisi uusien pieni­pääs­töis­ten auto­jen hankin­nasta edul­li­sem­paa. Auto­ve­ron keven­nys on tarkem­min esitelty liiken­nettä koske­vassa osiossa.

Kuinka rahoi­tamme vero­muu­tok­set?

Kokoo­mus kompen­soi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sen sekä halli­tuk­sen esit­tä­mien veron­ko­ro­tus­ten peru­mi­sen vaiku­tuk­set julki­selle talou­delle. Koro­tuk­set kohdis­tu­vat erityi­sesti haitta- ja pääs­tö­ve­roi­hin. Myös nykyis­ten vero­jen vero­poh­jaa pyri­tään laajen­ta­maan. Koko­nai­suu­tena kiris­tyk­set on pyritty kohdis­ta­maan niin, että nega­tii­vi­set vaiku­tuk­set työl­li­syy­den ja talou­den kasvulle ovat mahdol­li­sim­man pienet.

Kokoo­mus kiris­täisi ensi vuonna tupak­ka­ve­roa halli­tusta enem­män niin, että vero­tuotto olisi yhteensä 100 miljoo­naa. Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin uusiin tuot­tei­siin ja arpa­jais­ve­roa kiris­tet­täi­siin niin, että molem­mista kertyisi valtiolle ensi vuonna 50 miljoo­naa nykyistä enem­män.

Kokoo­mus vapaut­taisi myös viinien myyn­nin ruoka­kaup­poi­hin ja kios­keille. Samalla viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien vero­tusta kiris­tet­täi­siin niin, että valtion vero­tu­lot samalla kasvai­si­vat 100 miljoo­nalla eurolla.

Saata­vuu­den ja kilpai­lun vahvis­tuessa viinien kulut­ta­ja­hin­to­jen ei uskota nouse­van suhteessa nykyi­siin mono­po­li­hin­toi­hin. Viinin myyn­nin vapaut­ta­mi­nen tukisi myös pien­ten kaup­po­jen ja kios­kien toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Rohkai­se­vat tulok­set nelo­so­luen vapaut­ta­mi­sen osalta osoit­ta­vat, että haitat tuskin lisään­tyi­si­vät viinien­kään vapaut­ta­mi­sen myötä.

Fossii­lis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den, kuten polt­to­öl­jyn, kivi­hii­len, maakaa­sun ja turpeen veroja koro­te­taan hiili­diok­si­di­ve­roa painot­taen niin, että vero­tuotto kasvaa 150 miljoo­nalla eurolla. Lisäksi EU:n ulko­puo­lelta tuotu­jen vähä­ar­vois­ten tuot­tei­den verot­to­muus pois­te­taan.

Kaivok­sille asetet­tai­siin kaivos­vero. Vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin lakkaut­ta­malla kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus päivit­tä­mällä lain­sää­dän­töä yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­män osalta.

Nyky­käy­täntö on johta­nut vinou­maan, jossa miljar­deja veron­mak­sa­jien rahaa valuu asumis­tuen muodossa työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen hallit­se­mille vuokra-asun­to­yh­tiöille, joiden osin­goista ei edes makseta valtiolle veroja. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­pau­den purun arvioi­daan lisää­vän valtion vero­tu­loja 40 miljoo­nalla vuodessa.

Kokoo­mus rahoit­taisi merkit­tä­vän osan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen miljar­din keven­nyk­sestä lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa miltään työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvit­sisi siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Siir­ron suuruus on vaih­del­lut työl­li­syys­ti­lan­teen mukaan vajaan 600 miljoo­nan ja reilun 800 miljoo­nan euron välillä vuodessa. Kun siirto loppuisi, voidaan rahas­ton saama säästö ohjata ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­seen työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen alen­tu­mi­sen kautta. Varo­vai­sesti arvioi­den muutos toisi vero­tuk­seen keven­nys­va­raa noin 500 miljoo­naa euroa.

Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaisi työl­li­syyttä ja vahvis­taisi tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta.

Vero­muu­tok­set on esitelty koko­nai­suu­des­saan vaih­toeh­to­bud­je­tin lopussa.

Koko­nais­vai­ku­tuk­set koti­ta­louk­siin

Kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen budjet­tien vaiku­tus­ten vertailu esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien* käytet­tä­vissä oleviin keski­mää­räi­siin tuloi­hin (€/​vuosi/​kotitalous). 

Palkan­saa­jat
Rinteen halli­tus-95 € /​v.
Kok. vaih­toehto+352 € /​v.
Kok. vs. halli­tus+446 € /​v.
Eläke­läi­set
Rinteen halli­tus+184 € /​v.
Kok. vaih­toehto+381 € /​v.
Kok. vs. halli­tus+197 € /​v.
Lapsi­per­heet**
Rinteen halli­tus-212 € /​v.
Kok. vaih­toehto+444 € /​v.
Kok. vs. halli­tus+656 € /​v.
Yrit­tä­jät
Rinteen halli­tus-124 € /​v.
Kok. vaih­toehto+325 € /​v.
Kok. vs. halli­tus+449 € /​v.
Kaikki
Rinteen halli­tus+16 € /​v.
Kok. vaih­toehto+286 € /​v.
Kok. vs. halli­tus+270 € /​v.

*koti­ta­lou­den viite­hen­ki­lön sosio­eko­no­mi­sen mukaan
**vaiku­tuk­set elin­vai­heen mukaan, Taulukko 5.3
Lähde: Tieto­pal­ve­lun laskelma Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista, Taulukko 5.2

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa kaik­kien esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien käytet­tä­vissä olevat tulot kasva­vat halli­tuk­sen talous­ar­vioon verrat­tuna.

ESIMERKKI:

Virta­sen perhe

Virta­sen perhee­seen kuulu­vat vanhem­mat ja kaksi päivä­hoi­toi­käistä lasta. Molem­mat vanhem­mat saavat suoma­laista medi­aa­ni­palk­kaa eli 3079 euroa kuussa. Virta­sen perhe asuu vuokralla. 

Virta­sen perheelle jää kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa palkasta 450 euroa vuodessa enem­män käteen verrat­tuna Rinteen halli­tuk­sen budjet­tiin.

Perheen varhais­kas­va­tus­mak­sut laski­si­vat 104 eurolla kuukau­dessa. Tämä tarkoit­taa 11 kuukau­den osalta 1144 euron sääs­töä perheelle vuodessa.

Virta­sen perhe hank­kii tutulta siivous­yrit­tä­jältä helpo­tusta arkeen. Siivous pari kertaa kuukau­dessa maksaa 200 euroa. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ansiosta makset­ta­vaa kertyy kuukau­dessa lopulta vain 108 euroa. Rinteen halli­tus kuiten­kin leik­kaisi Virta­sen perheen koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Kuukausi­sii­vouk­sen hinta nousisi kuussa 20 eurolla. Kokoo­mus ei heiken­täisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Näin ollen Virta­sen perhe sääs­täisi kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa siivous­las­kussa vuodessa 240 euroa. 

Perhe tarvit­see kahden pienen lapsen arjen pyörit­tä­mi­seen ja työs­sä­käyn­tiin autoa. Rinteen halli­tuk­sen polt­toai­ne­ve­ron­ko­ro­tus nostaisi noin 75 eurolla vuodessa perheen polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sia. Kokoo­mus ei korot­taisi polt­toai­ne­ve­roa, vaan vähen­täisi pääs­töjä vähem­män Virta­sen perheen taloutta rasit­ta­valla tavalla. 

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa Virta­sen perheellä olisi ensi vuonna 1909 euroa enem­män käytössä.

Lähteet:
Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lui­den laskelma kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista.
Veron­mak­sa­jien keskus­lii­ton laskel­mat halli­tuk­sen budje­tin vaiku­tuk­sista.


Todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja ja pysy­viä panos­tuk­sia

Rinteen halli­tus tekee lyhyt­nä­köistä poli­tiikka. Halli­tus­puo­lu­eet antoi­vat vaaleissa suoma­lai­sille lupauk­sia, joita ne eivät vaalien jälkeen pysty­neet pitä­mään.

Tilan­netta yrite­tään korjata lisä­ve­lalla ja kerta­pa­nos­tuk­silla. Halli­tus myy ensi vuonna suoma­lais­ten yhteistä omai­suutta 750 miljoo­nalla eurolla ja käyt­tää rahat yli sataan kohtee­seen kerta­luon­tei­sesti.

Halli­tus kutsuu silmän­kään­tö­temp­pu­jaan tule­vai­suusin­ves­toin­neiksi. Osa halli­tuk­sen valit­se­mista kohteista on aidosti kerta­luon­tei­sia hank­keita, mutta osa taas vaatisi kiis­tat­to­masti pitkä­jän­teistä ja pysy­vää rahoi­tusta.

Esimer­kiksi: millaista koulu­tus- ja henki­lös­tö­po­li­tiik­kaa on antaa kouluille ja päivä­ko­deille rahaa uusien opet­ta­jien palk­kauk­seen vain vuodeksi kerral­laan? Miten käy opet­ta­jille ja oppi­laille sen jälkeen, kun Rinteen halli­tus on käyt­tä­nyt suoma­lais­ten yhtei­sen omai­suu­den myyn­nistä saadut tulot?

Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don halli­tuk­sen lyhyt­nä­köi­selle poli­tii­kalle. Esitämme vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme pysy­vän rahoi­tuk­sen puolelle halli­tuk­sen esit­tä­mistä kerta­luon­tei­sista panos­tuk­sista. Emme jätä oppi­laita ja opet­ta­jia pulaan, vaan teemme esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sen, perus­o­pe­tuk­sen ja toisen asteen lisä­ra­hoi­tuk­sesta pysy­vää.

Toimimme vastaa­vasti myös esimer­kiksi tutki­mus- ja kehi­tys­ra­ho­jen, osatyö­ky­kyis­ten tuen ja lasten harras­tus­ta­kuun osalta. Harras­tus­ta­kuu tarkoit­taa, että jokai­sella lapsella on oikeus vähin­tään yhteen harras­tuk­seen. Tästä takuusta kokoo­mus haluaa pysy­vän, halli­tuk­sella panos­tus oli kerta­luon­tei­nen.

Sen lisäksi, että rahoi­tamme suoma­lais­ten palve­lut ja julki­sen sekto­rin ammat­ti­lais­ten työpai­kat kestä­västi, sääs­tämme valtion omai­suutta käytet­tä­väksi muihin aidosti kerta­luon­tei­siin käyt­tö­koh­tei­siin. Kokoo­mus tekisi todel­li­set tule­vai­suus­teot käyt­tä­mällä valtion omai­suutta korkea­kou­lu­jen pääomi­tuk­seen sekä nopei­den raideyh­teyk­sien toteu­tuk­seen.

Kokoo­mus turvaisi kaik­kien korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den siir­ty­mi­sen YTHS:n palve­lui­den piiriin paik­kaa­malla halli­tuk­sen jättä­män vajeen 1,4 miljoo­nan euron kerta­luon­tei­sena lisä­ra­hoi­tuk­sena.

Vähen­täi­simme myös halli­tuk­sen kehi­ty­syh­teis­työ­hön esit­tä­mistä lisä­mää­rä­ra­hoista 20 miljoo­naa euroa ja siir­täi­simme lupaa­via tulok­sia tuot­ta­nee­seen sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 20 miljoo­nan euron lisäyk­sen vuodelle 2020.


Lisää osaa­mista: euroja koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen

Osaa­mi­nen on pienen kansa­kun­nan vahvuus. Suoma­lai­nen osaa­mi­nen perus­tuu koulu­tuk­sen korke­aan laatuun, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoon ja maail­man parhai­siin opet­ta­jiin.

Koulu­tus on paras keino pitää kaikki mukana. Kokoo­mus haluaa turvata tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua ja oppia läpi elämän kaikille aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteelle saakka.

Halli­tus puhuu koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­sesta, mutta tässä­kin teot ovat risti­rii­dassa puhei­den kanssa. Halli­tuk­sen koulu­tus­pa­nos­tuk­set ovat määrä­ai­kai­sia, eivät pysy­viä. Tempoi­leva koulu­tus­po­li­tiikka johtaa määrä­ai­kais­ten opet­ta­jien palk­kaa­mi­seen, tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen leik­kaa­mi­seen ja koulu­tuk­sen laadun heiken­ty­mi­seen.

Tilan­teessa, jossa on mahdol­lista tehdä lisä­pa­nos­tuk­sia, tulee ne kohdis­taa sivis­tyk­seen ja osaa­mi­seen. Kokoo­mus tekisi merkit­tä­vät panos­tuk­set koulu­tuk­seen ja osaa­mi­seen. Lisäämme 140 miljoo­naa euroa pysy­viä määrä­ra­hoja tutki­muk­seen, alen­namme 50 miljoo­nalla varhais­kas­va­tus­mak­suja sekä varaamme 10 miljoo­naa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen. Halli­tuk­sen kerta­luon­tei­sista panos­tuk­sista tehdään pysy­viä

Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme vaikut­ta­vin osa on varhai­sissa vuosissa. Tarvit­semme tasa-arvoa ja oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia vahvis­ta­via toimia heti koulu­po­lun alku­pää­hän. Panos­ta­malla varhais­kas­va­tuk­seen, esio­pe­tuk­seen ja perus­kou­lun ensias­ke­liin, turvaamme nykyistä vahvem­man, kannus­ta­vam­man ja tasa-arvoi­sem­man koulu­tien kaikille lapsille.

Kokoo­mus esit­tää, että varhais­kas­va­tuk­sen ja esio­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen esitetty 25 miljoo­naa euroa toteu­te­taan pysy­vänä rahoi­tus­ta­son nostona. Osana lisäystä liik­ku­van varhais­kas­va­tuk­sen panos­tus noste­taan kolmeen miljoo­naan, sillä varhais­lap­suu­della on suuri merki­tys liikun­ta­tot­tu­mus­ten muotou­tu­mi­seen. Lisä­ra­hoi­tus varhais­kas­va­tuk­seen tulee subjek­tii­vi­sen varhais­kas­va­tusoi­keu­den rajauk­sen purka­mi­sen sekä ryhmä­ko­ko­jen pienen­tä­mi­sen päälle.

Kokoo­muk­sen aloit­teesta varhais­kas­va­tus­mak­suja ryhdyt­tiin viime vaali­kau­della alen­ta­maan. Ensi vuonna alen­tai­simme varhais­kas­va­tus­mak­suja 50 miljoo­nalla eurolla lisää. Kokoo­mus haluaa raken­taa asteit­tain Suomeen kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, jotta kaikki yli 5-vuoti­aat pääse­vät osal­lis­tu­maan varhais­kas­va­tuk­seen. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on pitkällä aika­vä­lillä koko ikäluo­kan maksu­ton varhais­kas­va­tus (20 tuntia viikossa).

Tuetaan perus­kou­lu­jen tehtä­viä

Kaikille yhtei­nen perus­koulu on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kulma­kivi. Hyvä luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito on omak­sut­tava perus­as­teella, sillä vahvat perus­val­miu­det ovat edel­ly­tys pärjää­mi­selle jatkossa.

Kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen kerta­luon­teis­ten lisäys­ten sijaan pysy­vää 60 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tusta perus­o­pe­tuk­sen vahvis­ta­mi­seen. Rahoi­tusta on tarkoi­tus kohdis­taa erityi­sesti oppi­mi­sen ja koulun­käyn­nin tukeen. Lisä­re­surs­seilla voidaan lisätä pien­ryh­mä­ope­tusta ja vahvis­taa myös opet­ta­jien tukea sekä täyden­nys­kou­lu­tusta. Lisä­re­surs­sit mahdol­lis­ta­vat myös Suomi-koulu­jen rahoi­tus­ta­son vahvis­ta­mi­sen.

Esitämme asian­tun­ti­ja­val­mis­te­lun ja -arvioin­nin käyn­nis­tä­mistä kasva­tuk­sen ja oppi­mi­sen tuen sekä inkluusion toimi­vuu­desta ja sen käytän­nöistä. Kasva­tuk­sen ja oppi­mi­sen tukea on uudis­tet­tava siten, että se takaa kaikille riit­tä­vän tuen ja siihen riit­tä­vät resurs­sit. Jokai­sella tukea tarvit­se­valla lapsella ja nuorella on oltava tarpei­den mukaan mahdol­li­suus myös pien­ryh­mä­ope­tuk­seen.

Yksi suurim­mista vahvuuk­sis­tamme ovat maail­man parhaat opet­ta­jat, joiden ammat­ti­tai­toon voi aina luot­taa. Opet­ta­jilla pitää olla enem­män aikaa opet­ta­mi­seen. Laki­sää­tei­siä suun­ni­tel­mia, rapor­toin­tia ja muuta pape­ri­työtä pitää vähen­tää. Opet­ta­jien oikeus osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen on turvat­tava.

Pysy­viä panos­tuk­sia toiselle asteelle: tuhat uutta opet­ta­jaa

Koulu­tus on tutki­tusti teho­kas keino ehkäistä nuor­ten syrjäy­ty­mistä. Tällä hetkellä liian moni jää pelkän perus­kou­lun varaan. Ilman toisen asteen koulu­tusta asema työmark­ki­noilla ja yhteis­kun­nassa on heikko.

Jaamme tavoit­teen siitä, että jokai­sen tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkinto. Koulu­tuk­sen ja työelä­män ulko­puo­lella olevien nuor­ten määrää on pyrit­tävä määrä­tie­toi­sesti vähen­tä­mään. Tämä edel­lyt­tää myös hallin­non rajat ylit­tä­vää yhteis­työtä. Vanhem­pien talou­del­li­nen tilanne ei saa olla kenen­kään koulu­po­lun esteenä. Viime vaali­kau­della toteu­tet­tua oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää on jatket­tava ja sen vaiku­tuk­sia arvioi­tava. Oppi­ma­te­ri­aa­li­lisä paran­taa erityi­sesti pieni­tu­lois­ten perhei­den lukio- tai amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opis­ke­li­joi­den talou­del­lista asemaa.

Asian­tun­ti­ja­nä­ke­mys­ten mukaan oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen ei ole vaikut­tava tapa puut­tua lasten ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­seen ja koulu­pu­dok­kuu­teen. Oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen on mekaa­ni­nen toimen­pide, jolla ei itses­sään varmis­teta sitä, että opis­ke­li­jat saavut­ta­vat koulu­tuk­sen aikana riit­tä­vän osaa­mi­sen myöhem­pää koulu­tus­pol­kua ja työelä­mää varten.

Kokoo­muk­sen mielestä oppi­vel­vol­li­suu­den korot­ta­mi­sen sijaan tarvit­semme oikea-aikaista tukea koko koulu­po­lulle varhai­sista vuosista toiselle asteelle. Oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­seen vara­tut määrä­ra­hat kohdis­tai­simme mahdol­li­sim­man vaikut­ta­viin toimiin, kuten oppi­mi­sen tukeen, opinto-ohjauk­sen vahvis­ta­mi­seen ja jälkioh­jaus­vel­voit­tee­seen. Oppi­laalla on oltava oikeus tukeen ja opinto-ohjauk­seen opin­not keskey­tet­ty­ään. Tukea on kohdis­tet­tava erityi­sesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäy­tyä.

Kokoo­mus esit­tää 80 miljoo­nan euron pysy­vää lisäystä amma­til­li­sen koulu­tuk­sen perus­ra­hoi­tuk­seen. Määrä­ra­halla saadaan 1000 uutta opet­ta­jaa, lisä­tään ohjauk­sen tuki­toi­mia sekä varmis­te­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min toimeen­pa­non saat­ta­mi­nen loppuun.

Lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­sen yksik­kö­hin­nan vahvis­ta­mi­nen on askel oike­aan suun­taan. Lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­mää tulisi uudis­taa koko­nai­suu­tena, jotta rahoi­tus­jär­jes­telmä toimii tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella tavalla ja pystyy katta­maan parem­min kustan­nus­ta­son noususta johtu­via kuluja.

Korkea­kou­lu­jen ja tutki­muk­sen rahoi­tusta vahvis­te­taan

Kokoo­mus on sitou­tu­nut edis­tä­mään korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visiossa asetet­tua tavoi­tetta suoma­lais­ten koulu­tus­ta­son nostosta. Tavoit­teena on, että vuoteen 2030 mennessä jokai­nen nuori suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja puolet myös korkea­kou­lu­tut­kin­non.

Halli­tus kaavai­lee 8000 uutta korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­kaa. Se vastaa yhtä uutta korkea­kou­lua. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi ei ole varattu lisä­pa­nos­tuk­sia. Mikäli halli­tus aikoo toteut­taa suun­nit­te­le­mansa aloi­tus­paik­ko­jen merkit­tä­vän kasvat­ta­mi­sen ilman lisä­ra­hoi­tusta, on kyse leik­kauk­sesta.

Tämä heiken­tää niin koulu­tuk­sen kuin tutki­muk­sen­kin laatua. Enem­män pitäisi tehdä vähem­mällä.

Kokoo­mus varaisi aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen ja tutkin­to­ta­voit­tei­den nosta­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Osa tästä lisä­ra­hoi­tuk­sesta kohden­ne­taan erityi­sesti varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien saata­vuutta paran­ta­vaan täyden­nys- ja muun­to­kou­lu­tuk­seen.

Kokoo­mus esit­tää, että suoma­lai­sia yliopis­toja ja ammat­ti­kor­kea­kou­luja pääomi­te­taan lahjoit­ta­malla niille valtion osakeo­mis­tuk­sia miljar­din euron arvosta. Tämä on todel­li­nen tule­vai­suus­teko, joka vahvis­taa suoma­laista osaa­mista ja korkea­kou­lu­jen omaa rahoi­tus­a­se­maa pitkälle tule­vai­suu­teen.

Hyvin hoidet­tuna pääomasta saadut tuotot vapau­tu­vat korkea­kou­lu­jen itsensä päätet­tä­viin kohtei­siin. Pääomit­ta­mi­nen vahvis­taa korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa ja tukee korkea­kou­lu­jen omia uusia tutki­muk­sel­li­sia avauk­sia.

Olemme sitou­tu­neet nosta­maan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tuk­sen tason neljään prosent­tiin bkt:sta. Halli­tuk­sen esityk­sillä tätä päämää­rää ei olla saavut­ta­massa. Rahoi­tus­ta­son kasvat­ta­mi­nen edel­lyt­tää määrä­tie­toista poli­tiik­kaa, jolla neljään prosent­tiin voidaan päästä.

Julki­nen tutki­mus­ra­hoi­tus ei yksin riitä, vaan yrityk­sille on tarjot­tava vakaa ja enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö, jotta myös yksi­tyi­set TKI-inves­toin­nit saadaan kasvuun.

Halli­tus puhuu sivis­tyk­sen kunnian­pa­lau­tuk­sesta, mutta leik­kaa tutki­mus­ra­hoi­tuk­sesta. Halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sessä ensi vuodelle laatuun pohjau­tuva tutki­mus­ra­hoi­tus kään­tyy laskuun. Puheet ja teot ovat risti­rii­dassa.

Esitämme suoma­lai­seen huip­pu­tut­ki­muk­seen yhteensä 140 miljoo­nan euron panos­tusta, jonka rahoi­tamme leik­kaa­malla yritys­tu­kia. Lisäyk­sellä on tarkoi­tus paikata halli­tuk­sen teke­män 45 miljoo­nan euron aukko Suomen Akate­mian tutki­mus­ra­hoi­tuk­seen. Lisäksi summasta 13 miljoo­naa kohden­ne­taan suoma­lais­ten terveyttä edis­tä­viin tutki­mus­hank­kei­siin ja 6 miljoo­naa pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­sen ja tuote­ke­hit­te­lyyn.

Yli vaali­kausien kestä­vän jatku­van oppi­mi­sen mallin luomi­seksi on löydet­tävä ratkai­sut parla­men­taa­ri­sessa valmis­te­lussa. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin vastaa­vaksi. Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Jatkuva oppi­mi­nen vaatii myös jatku­van rahoi­tuk­sen. Kokoo­mus esit­tää halli­tuk­sen kerta­luon­tei­sen lisäyk­sen sijaan pysy­vää 5 miljoo­nan euron panos­tusta jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­seen.

Helpo­tusta opis­ke­li­joi­den arkeen

Kokoo­mus esit­tää, että opis­ke­li­joi­den arkea helpo­te­taan nosta­malla nykyi­siä opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. Tällöin yhdek­sän kuukau­den ajan opin­to­tu­kea nosta­van opis­ke­li­jan vuosi­tu­lo­raja kasvaisi 6000 eurolla 18 000 euroon. Opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­män nykyi­set tulo­ra­jat hait­taa­vat opis­ke­li­jaa hank­ki­masta lisä­tu­loa. Liiasta ahke­ruu­desta sako­te­taan nopeasti.

Kela on peri­nyt opin­to­tu­kea takai­sin tänä vuonna lähes 40 000 opis­ke­li­jalta tulo­ra­jo­jen vuoksi. Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sen rapor­tin mukaan tulo­ra­jo­jen 50 prosen­tin nosto lisäisi julki­syh­tei­sö­jen netto­tu­loja arviolta noin 6 miljoo­naa euroa vuodessa.

Kult­tuuri ja liikunta: Harras­tus­ta­kuu jokai­selle lapselle

Jokai­selle lapselle ja nuorelle on annet­tava mahdol­li­suus osal­lis­tua taiteen perus­o­pe­tuk­seen asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Turva­taan riit­tävä taito- ja taide­ai­nei­den valin­nais­ten tuntien määrä perus­o­pe­tuk­sessa tuke­maan kult­tuu­ri­kas­va­tusta ja -harras­tuk­sia.

Luku­taito muodos­taa perus­tan kaikelle myöhem­mälle oppi­mi­selle. Luku­tai­don edis­tä­mistä on jatket­tava ja viime kaudella käyn­nis­te­tyn Luku­tai­to­foo­ru­min toiminta on vakiin­nu­tet­tava.

Edel­li­nen halli­tus toteutti audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­men. Sen tarkoi­tuk­sena on nostaa Suomen kilpai­lu­ky­kyä audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­jen toteut­ta­mis­paik­kana. Maksu­hy­vi­tys­mal­liin perus­tu­valla kannus­ti­mella on luovien alojen työl­li­syyttä tukeva vaiku­tus. Toimin­nan pitkä­jän­tei­syy­den turvaa­mi­seksi kokoo­mus siir­tää pysy­viin menoi­hin halli­tuk­sen osoit­ta­man kerta­luon­toi­sen panos­tuk­sen AV-tuotan­to­kan­nus­ti­meen.

Suoma­lais­ten yhden­ver­tai­sesta mahdol­li­suu­desta lukea ja sivis­tää itse­ään on huoleh­dit­tava pitkä­jän­tei­sesti. Siksi kokoo­mus esit­tää myös kirjas­toau­toille miljoo­nan euron pysy­vää määrä­ra­haa halli­tuk­sen esit­tä­män kerta­luon­toi­sen panos­tuk­sen sijaan.

Harras­ta­mi­nen on tutki­tusti teho­kas tapa ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Mielek­käällä vapaa-ajan­toi­min­nalla on myös oppi­mis­tu­lok­sia paran­ta­via vaiku­tuk­sia. Pilo­toi­daan valta­kun­nal­li­nen harras­tus­ta­kuu-malli, jossa lapsi tai nuori voi itse valita mielei­sen harras­tuk­sensa. Harras­tus­ta­kuun toteu­tu­mi­seen käyte­tään 5 miljoo­naa euroa pysy­västi.

Kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­set on turvat­tava. Esitämme vaka­van huolen veik­kaus­voit­to­va­ro­jen alene­mi­sesta, joka jo nyt vaikut­taa kansa­lais­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen ja jatkues­saan vaikeut­taa merkit­tä­västi liikun­nan, kult­tuu­rin ja nuori­so­työn rahoi­tusta. Esitämme rahoi­tuk­seen 2,4 miljoo­nan euron kompen­soin­tia budjet­ti­va­roista.

Esitämme:

25 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta varhais­kas­va­tuk­seen

60 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta perus­o­pe­tuk­seen

80 miljoo­naa euroa. pysy­vää panos­tusta toisen asteen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen

5 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta harras­tus­ta­kuun toteut­ta­mi­seen

1 miljoona euroa pysy­vää panos­tusta kirjas­toau­to­toi­min­taan

5 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta jatku­vaan oppi­mi­seen

2,4 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta liikun­ta­jär­jes­tö­jen rahoi­tus­ta­son korjaa­mi­seen

140 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta tutki­muk­seen, joista 45 miljoo­naa euroa kohden­nusta Suomen Akate­mialle

10 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­seen

12,35 miljoo­naa euroa AV-tuotan­to­tu­keen

6 miljoo­naa euroa lisä­tu­loa opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen koro­tuk­sesta 50 prosen­tilla

Lisäksi: Korkea­kou­lu­jen pääomi­tuk­seen 1 miljardi euroa ja varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nuk­seen 50 miljoo­naa euroa


Huoleh­di­taan ikäih­mis­ten toimeen­tu­losta ja palve­luista

Kokoo­mus paran­taa ikäih­mis­ten toimeen­tu­loa ja palve­luita. Eläk­kei­den vero­tusta keven­ne­tään, yli 75-vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nystä paran­ne­taan ja tuhan­sia hoita­jia lisä­tään.

Eläke­läis­ten toimeen­tu­lon ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­nen

Eläke­jär­jes­tel­mää on jatkos­sa­kin kehi­tet­tävä vastuul­li­sesti ja yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa. Nykyi­sin työeläk­kei­den osto­voi­man kehi­tys seuraa käytän­nössä elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä. 

Kokoo­mus haluaa selvit­tää, miten hyvin elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena oleva kulu­tus­kori vastaa eläk­keellä olevien henki­löi­den todel­lista keski­mää­räistä kulu­tuk­sen raken­netta. Kokoo­mus esit­tää­kin parla­men­taa­rista ryhmää pohti­maan eläke­jär­jes­tel­män kestä­vyyttä ja eläke­läis­ten osto­voi­maa. Työryh­män tulisi tehdä selvi­tys siitä, vastaako taus­talla oleva kulu­tus­kori todel­lista elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä.

Kokoo­mus kannat­taa pienim­pien eläk­kei­den korot­ta­mista. Kansa­ne­läk­keen täyttä määrää koro­te­taan ensi vuonna noin 34 eurolla ja takuu­eläk­keen täyttä määrää 50 eurolla kuukau­dessa. Koro­tuk­set vaikut­ta­vat alle 1300 euron eläk­kei­siin. Halli­tus rahoit­taa koro­tuk­set velka­ra­halla. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa koro­tuk­set turvat­tai­siin nosta­malla tuntu­vasti työl­li­syyttä.

Kokoo­mus keven­täisi ensi vuonna sekä palk­ko­jen että eläk­kei­den vero­tusta yhteensä miljar­dilla. Tämä tarkoit­taa Rinteen halli­tuk­sen unoh­ta­mille työelä­kettä saaville eläke­läi­sille kevyem­pää vero­tusta ja lisää eläk­keestä käteen jäävää osuutta.

Halli­tuk­sen suun­nit­te­lema koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kaus hanka­loit­taa sekä ikäih­mis­ten arkea että toimeen­tu­loa. Vanhus­väes­tön osuus suoma­lai­sista kasvaa merkit­tä­västi tule­vina vuosina. Ikään­ty­nei­den asumista omassa kodis­saan on tärkeä tukea niin pitkään, kun kotona asumi­nen on turval­lista ja ikäih­mi­sen omien toivei­den mukaista. Kotiin onkin tärkeä saada hoivan lisäksi myös muu tarvit­tava tuki ja palve­lut, kuten esimer­kiksi ruokaa, siivousta ja muuta kodin­hoi­toa.

Kokoo­mus vaatii Rinteen halli­tuk­sen esit­tä­män koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen peru­mista ja Sitran esit­tä­män mallin mukaista paran­nusta yli 75 vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Malli hyödyt­täisi kaik­kia yli 75-vuotiaita eläke­läi­siä. Vähen­nystä voisi hyödyn­tää nykyistä parem­min myös pieni­tu­loi­nen eläke­läi­nen, jonka eläk­keestä maksa­mat verot eivät ole riit­tä­neet vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen uudis­ta­mi­nen oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja ikäih­mis­ten tarpeet parem­min huomioi­vaan malliin toisi lukui­sia hyötyjä.

Yli 75-vuotiai­den parempi koti­ta­lous­vä­hen­nys:

Koti­ta­lous­pal­ve­lu­työn vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin.

100 euron omavas­tuu pois­tuisi.

Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Mallista hyötyi­si­vät:

palve­lun osta­jat, jotka saisi­vat tukea nyky­jär­jes­tel­mään verrat­tuna enem­män ja juuri niihin vähen­nyk­sen piiriin kuulu­viin palve­lui­hin, joilla he halua­vat paran­taa hyvin­voin­ti­aan.

vanhus­ten omai­set ja lähi­piiri, joiden apua voidaan tuen avulla ulkois­taa mark­ki­noille vähen­tä­mättä tai keskeyt­tä­mättä omaa työtä.

kunnat, kun koti­ta­lous­pal­ve­lu­jen lisään­ty­nyt käyttö vähen­täisi kuntien vanhus­pal­ve­lu­jen kysyn­tää ja siir­tää tai vähen­tää laitos­hoi­don tarvetta. Sitra esit­tää rapor­tis­saan esimer­kin, että jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa.

valtio ja muut veron­saa­jat, jotka saisi­vat lisää vero­tu­loja työl­li­syy­den, palve­lu­tuo­tan­non ja väli­tuo­te­ky­syn­nän kasvaessa samalla, kun työt­tö­myy­destä aiheu­tu­vat menot vähe­ne­vät. Mallin netto­kus­tan­nuk­seksi julki­selle talou­delle arvioi­daan sitran rapor­tissa 7 miljoo­naa euroa ilman, että laskel­massa huomioi­daan laitos­hoi­don sääs­töjä.

palve­luja myyvät yrityk­set ja ammat­ti­lai­set, jotka saavat enem­män työti­lai­suuk­sia ja pysty­vät myös työl­lis­tä­mään lisää työvoi­maa.

Sitran raportti

Ikään­ty­nei­den parem­paan hoivaan ja hoitoon 150 miljoo­naa

Tarvit­semme lisää hoita­jia ja muuta henki­lös­töä turvaa­maan ikäih­mis­ten laaduk­kaat palve­lut. Hoito­hen­ki­lö­kun­taa on lisät­tävä sekä koti­hoi­toon että ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan. Henki­lös­tö­re­surs­sien kohden­nuk­set ikäih­mis­ten palve­luissa on tehtävä tasa­puo­li­sesti ja tarpeen mukaan.

Henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen arvioin­tia paran­ne­taan otta­malla käyt­töön valta­kun­nal­li­nen, yhte­näi­nen hoitoi­suus­mit­tari ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa hoivassa ja koti­hoi­dossa. Myös omais­hoi­dossa olevien ikäih­mis­ten hoitoi­suutta voidaan arvioida hoitoi­suus­mit­ta­rin avulla.

Ikäih­mis­ten määrän kasvaessa, hoivan ja tuki­pal­ve­lui­den tarve tulee kasva­maan erityi­sesti koti­hoi­dossa. Ammat­ti­tai­toi­sen ja osaa­van henki­lö­kun­nan määrä ja tuki­pal­ve­lui­den riit­tä­vyys koti­hoi­dossa on varmis­tet­tava, jotta mahdol­li­sim­man moni ikäih­mi­nen voi asua tuetusti omassa kodis­saan niin kauan kuin se on juuri hänelle paras ja turval­li­nen ratkaisu.

Palve­luse­te­liä ja henki­lö­koh­taista budjet­tia hyödyn­ne­tään ikäih­mis­ten ja esimer­kiksi myös vammais­ten tarpei­siin parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don turvaa­mi­seksi.

Osaava, sitou­tu­nut ja hyvin­voiva henki­löstö tekee palve­lui­den laadun.

Hoiva­pal­ve­lui­den henki­lös­tön lisää­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen. Henki­lös­tön määrän lisäksi on tarkas­tel­tava työn­ja­koa, sekä henki­lös­tön osaa­mista. Henki­lös­tölle tulee varmis­taa riit­tävä ja sään­nöl­li­nen täyden­nys­kou­lu­tus.

Hoito- ja hoiva­työn ammat­ti­lai­sille on turvat­tava mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön hyödyn­tä­mällä tuki­pal­ve­luita. Uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja on otet­tava käyt­töön vanhus­työn tukena. Työn johta­mi­sen toimi­vuu­teen eri tasoilla on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Mahdol­li­suu­det yhteis­työ­hön järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten kanssa on tärkeä huomioida.

Ikäih­mis­ten palve­lui­den tulee olla terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viä,
ennal­taeh­käi­se­viä ja kuntout­ta­via. 

Edel­li­sen halli­tus­kau­della toteu­tettu ”Kehi­te­tään ikäih­mis­ten koti­hoi­toa ja vahvis­te­taan kaike­ni­käis­ten omais­hoi­toa” -kärki­hank­keen (I&O-kärkihanke) hyviä toimin­ta­mal­leja, kuten koti­kun­tou­tus, asia­kas- ja palve­luoh­jaus sekä koti­hoi­don johta­mi­nen, on hyödyn­net­tävä koti­hoi­don kehit­tä­mi­sessä. Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa.

Väes­tön ikään­tyessä omais­hoito lisään­tyy ja sillä on yhä tärkeämpi rooli vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suu­den kannalta. Mahdol­li­suus asua omassa kodis­saan ja saada hoivaa lähei­sel­tään on arvo­kasta. Kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia omais- ja perhe­hoi­toon tulee lisätä. Omais­hoi­ta­jien laki­sää­teis­ten vapaa­päi­vien mahdol­lis­ta­mi­seksi lisä­tään palve­luse­te­lin käyt­töä.

Pilo­toi­daan tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.

Edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen asemaa osana ikäih­mis­ten oikeuk­sien valvon­taa tulee edel­leen vahvis­taa. Oikeus­asia­mie­hellä on laajat toimi­val­tuu­det valvoa ikäih­mis­ten oikeuk­sien ja edun toteu­tu­mista. Myös alue­hal­lin­ta­vi­ras­to­jen ja Valvi­ran suorit­ta­man valvon­nan asian­mu­kai­sista resurs­seista on huoleh­dit­tava.

Palve­luita tilaa­van kunnan vastuulla on huoleh­tia valvon­nasta ja, että kilpai­lu­tuk­sen kritee­rit ja sopi­muk­seen kirjat­ta­vat ehdot luovat edel­ly­tyk­set vanhus­pal­ve­lu­lain mukai­sille laaduk­kaille palve­luille. Kuntien hankin­tao­saa­mista on edel­leen vahvis­tet­tava.

Esitämme yhteensä 150 milj. euroa ikäih­mis­ten hoivan pysy­vään paran­ta­mi­seen:

50 miljoo­naa euroa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan henki­lös­tön lisää­mi­nen 1000 hoita­jalla*.

50 miljoo­naa euroa koti­hoi­don henki­lös­tön lisää­mi­seen 1000 hoita­jalla*.

50 miljoo­naa euroa muuhun palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.

*Lähi­hoi­ta­jat ja tiimien vaati­mat sairaan­hoi­ta­jat.

ESIMERKKI:

Aila, 75 vuotta

Aila on 75-vuotias eläke­läi­nen. Hän saa keski­mää­räistä työelä­kettä 1537 €/​kk. 

Ailalla jää eläk­keestä ensi vuonna käteen 1294 €/​kk. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa Ailalle jäisi vuodessa 108 euroa enem­män käteen kuin Rinteen halli­tuk­sen budje­tissa.

Aila haluaa asua omassa kodis­saan. Koti­ta­lous­töi­den teke­mi­nen on kuiten­kin alka­nut käydä ikään­ty­välle Ailalle raskaaksi. Arjen helpot­ta­mi­seksi Aila tilaa itsel­leen kotia­pua kerran kuukau­dessa. Ulko­puo­li­nen apu ilman koti­ta­lous­vä­hen­nystä maksaisi Ailalle 1200 euroa vuodessa (2,5h x 40€ x 12). Alle on laskettu paljonko Aila saa koti­ta­lous­vä­hen­nystä eri malleilla.

Nyky­malli: 

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 500 €. Makset­ta­vaa jää 700 € (tunti­hinta 23,3 €)

Rinteen halli­tuk­sen malli:

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 380 €. Makset­ta­vaa jää 820 € (tunti­hinta 27,3 €)

Kokoo­muk­sen malli:

Koti­ta­lous­vä­hen­nys 840 €. Makset­ta­vaa jää 360 € (tunti­hinta 12 €)

Aila maksaa kotia­vusta 460 euroa vähem­män kokoo­muk­sen koti­ta­lous­vä­hen­nys­mal­lilla, jossa yli 75-vuotiai­den vähen­nys­pro­sentti on 70 prosent­tia palve­lun hinnasta ilman omavas­tuuta.

Aila sääs­täisi kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa kevyem­män vero­tuk­sen ja parem­man koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen seurauk­sena vuodessa 568 euroa verrat­tuna Rinteen halli­tuk­sen budjet­tiin.


Nopeasti parem­paan hoitoon

Perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den saata­vuu­dessa on ongel­mia eri puolilla Suomea. Ihmi­set eivät ole palve­lui­den suhteen yhden­ver­tai­sessa asemassa ja esimer­kiksi moni­sai­rai­den, sekä paljon palve­luita tarvit­se­vien palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet.

Palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita tai kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä sote-hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin, vaan palve­lu­jen uudis­ta­mi­sen on lähdet­tävä ihmi­nen ja palve­lut edellä.

Kokoo­mus kohden­taa uudel­leen halli­tuk­sen kuntien perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen varaa­mat määrä­ra­hat toimiin, joilla kehi­te­tään palve­luita ja helpo­te­taan hoitoon pääsyä.

Toimi­vat sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

Sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­sissa on tarjot­tava laaduk­kaita ja vaikut­ta­via palve­luita kaikille vauvasta vanhuusi­kään, yhden­ver­tai­sesti ja oikea-aikai­sesti. Ihmis­ten terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viin sekä ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin on panos­tet­tava ja terveys­tek­no­lo­giaa hyödyn­net­tävä nykyistä laajem­min. Otetaan palve­lui­den käyt­tä­jät mukaan palve­lui­den kehit­tä­mi­seen ja suun­nit­te­luun, sekä anne­taan heille mahdol­li­suus valita myös palve­lu­tapa tai -paikka siltä osin kuin se on mahdol­lista.

Kokoo­mus haluaa, että palve­lut vastaa­vat nykyistä parem­min ihmis­ten tarpei­siin. Terveys­kes­kuk­seen on pääs­tävä nopeam­min ja suju­vam­min. Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, jotta voidaan turvata nopea hoitoon pääsy. Kiireel­li­sissä vaivoissa hoitoon on pääs­tävä tarvit­taessa samana päivänä, kiireet­tö­missä 7 vuoro­kau­den sisällä hoidon tarpeen arviosta.

Lisäksi laajen­ta­malla perus­ter­vey­den­huol­lon aukio­loai­koja voimme helpot­taa ihmis­ten arkea ja vähen­tää päivys­tyk­sen käyt­töä. Hoito­ta­kuuta tiuken­net­taessa on varmis­tet­tava, että suun tervey­den­huol­lon palve­lui­hin tai päih­de­pal­ve­lui­hin pääsy ei vaarannu. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsy turva­taan Tera­pia­ta­kuu-kansa­lais­aloit­teen mukai­sesti.

Parem­pien palve­lui­den toteut­ta­mi­seksi tarvit­semme lisää lääkä­reitä ja hoita­jia.

Parem­pien palve­lui­den toteut­ta­mi­seksi tarvit­semme lisää lääkä­reitä ja hoita­jia. Henki­lös­tön lisää­mi­sen ohella työn­ja­koa eri ammat­ti­ryh­mien välillä on kehi­tet­tävä ja moniam­ma­til­lista yhteis­työtä lisät­tävä. Lähtö­koh­tana on oltava asiak­kaan tarpei­den huomioi­mi­nen ja hoito­ket­jun suju­vuus.

Hoito­ta­kuun toteu­tu­mi­nen varmis­te­taan palve­luse­te­lillä. Palve­luse­te­lin sisäl­lössä on huomioi­tava asiak­kaan koko­nais­hoi­don toimi­vuus. Erityis­ryh­mien, kuten vammais­ten ja vanhus­ten, palve­luissa paran­ne­taan asia­kas­läh­töi­syyttä otta­malla käyt­töön henki­lö­koh­tai­nen budjetti.

Digi­taa­li­sia palve­luita ja mm. etävas­taan­ot­toja hyödyn­tä­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa palve­luja, ja kohden­taa perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville.

Paljon palve­luita tarvit­se­ville ja moni­sai­raille on nimet­tävä oma vastuu­hen­kilö, joka ottaa vastuun ihmi­sen palve­lu­ko­ko­nai­suu­den yhteen­so­vit­ta­mi­sesta. Tervey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen yhteis­työtä on vahvis­tet­tava. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa palve­luissa jo varhai­sessa vaiheessa. 

Sosi­aali- ja terveys­kes­kus­ten työtä on kehi­tet­tävä henki­lös­tön näkö­kul­masta houkut­te­le­vam­paan suun­taan. Riit­tä­vän henki­lös­tön lisäksi kohtuul­li­nen työmäärä, hyvä johta­mi­nen, mahdol­li­suus keskit­tyä osaa­mista ja ammat­tia vastaa­viin töihin ja työn kehit­tä­mi­seen, sekä ajan­ta­sai­nen koulu­tus, pereh­dy­tys ja tuki omaan työhön ovat keskei­siä. Hyvin­voiva henki­löstö on laaduk­kai­den palve­lui­den edel­ly­tys.

Suuret kansan­sai­rau­det, kuten sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det, diabe­tes, mielen­ter­vey­son­gel­mat ja tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rau­det kuor­mit­ta­vat tervey­den­huol­lon palve­luita merkit­tä­västi ja aiheut­ta­vat suuria kustan­nuk­sia. Perus­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­sia hoito­ket­ju­jen toimi­vuu­den varmis­ta­mi­seksi ja erikois­sai­raan­hoi­don palve­lui­den jalkaut­ta­mi­seksi sosi­aali-ja terveys­kes­kuk­siin. 

Tutki­muk­sella laaduk­kaam­paa hoitoa

Kokoo­mus esit­tää yhteensä 13 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sia klii­ni­seen tutki­muk­seen sekä terveyttä ja hyvin­voin­tia kehit­tä­viin hank­kei­siin, jotka tuke­vat tutki­mus­toi­min­taa.

Laatu­re­kis­te­rit ovat tärkeässä roolissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen yhden­ver­tais­ten palve­lu­jen saata­vuu­den ja laadun turvaa­mi­sessa. Rekis­te­reistä saadun tiedon avulla voidaan paran­taa hoidon laatua, vaikut­ta­vuutta, asia­kas­läh­töi­syyttä, poti­las­tur­val­li­suutta ja paran­taa tiedolla johta­mista. 

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä hoito­työn tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen riit­tä­vyys on varmis­tet­tava.  Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella (VTR) turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. 

Myös Käypä hoito -suosi­tuk­sia varten tarvi­taan riit­tävä rahoi­tus suosi­tus­ten ajan­ta­sai­suu­den ja jatku­vasti kehit­ty­vän lääke­tie­teen tarpei­siin.

Panos­tuk­sia nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn

Nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen on yksi aikamme vihe­liäi­sim­mistä ongel­mista. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäy­ty­nyttä nuorta. Nuor­ten osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin vahvis­ta­mi­sen on oltava kaik­kien yhtei­senä tavoit­teena.

Tasa-arvoi­nen ja laadu­kas koulu­tus­jär­jes­telmä on keino pitää kaikki mukana. Koulu­tuk­sen ohella nuor­ten syrjäy­ty­mistä ehkäi­se­vien palve­lui­den on oltava kunnossa. Kokoo­mus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa työl­li­syys­pal­ve­luille esite­tyn lisä­re­surs­sin tuplaa­mista, ja 9 miljoo­nan lisä­pa­nos­tuk­sen suun­taa­mista erityi­sesti toimen­pi­tei­siin, joilla saadaan kään­net­tyä nuori­so­työt­tö­myys laskuun.

Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

Kokoo­muk­sen mielestä mielen­ter­veys­pal­ve­lut pitää saada mata­lalla kynnyk­sellä. Hoitoon pitää päästä huomat­ta­vasti nykyistä nopeam­min. Mielen­ter­veys­häi­riöt ovat ylei­sin työky­vyt­tö­myy­den syy, mikä aiheut­taa yhteis­kun­nalle merkit­tä­viä kustan­nuk­sia inhi­mil­li­sistä kustan­nuk­sista puhu­mat­ta­kaan. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­den paran­ta­mi­sesta hyöty­vät erityi­sesti he, joilla on vähi­ten voima­va­roja vaatia ja hakea apua. 

Hyvä mielen­ter­veys kuuluu kaikille. Kokoo­muk­sen kannat­ta­massa kansa­lais­aloit­teessa mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den tera­pia­ta­kuusta ehdo­te­taan laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­pia­ta­kuu vahvis­taa mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­soa. 

Hoidon tarve tulisi arvioida välit­tö­mästi apua haet­taessa, ja hoito aloit­taa kuukau­den sisällä tästä. Tera­pia­ta­kuu toteut­taa terveys­po­li­tii­kan yhden­ver­tai­suus­ta­voi­tetta ja varmis­taa sen, ettei­vät mielen­ter­vey­son­gel­mista kärsi­vät ja heidän omai­sensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Tera­pia­ta­kuun toteu­tuk­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa pysy­vää rahoi­tusta.

Lapsi­per­heille pysy­västi parem­mat palve­lut

Lapsi­per­heet tarvit­se­vat arkeensa helpo­tuk­sia heiken­nys­ten sijaan. Siksi kokoo­mus ei hyväksy halli­tuk­sen aiko­musta heiken­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Kokoo­mus kannat­taa koro­tuk­sia vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen. 

Työl­li­syyttä vahvis­ta­malla luodaan uskoa tule­vaan ja paran­ne­taan perhei­den toimeen­tu­loa. Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mista on tuet­tava. Nais­ten työmark­kina-asemaa vahvis­tava ja perhei­den arjen jous­toja lisäävä perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava viipy­mättä.

Varhais­kas­va­tuk­sen maksuja alen­ta­malla helpo­te­taan perhei­den toimeen­tu­loa ja lisä­tään työn­teon kannus­teita. Lisäksi varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mi­nen mahdol­lis­taa yhä useam­man lapsen pääsyn varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Lapsen varhai­siin vuosiin panos­ta­mi­nen on tärkeää sosi­aa­lis­ten taito­jen ja oppi­mi­sen edel­ly­tys­ten kannalta. 

Lapsi­per­hei­den riit­tä­västä tuesta on huoleh­dit­tava.

Lapsi­per­hei­den riit­tä­västä tuesta on huoleh­dit­tava. Esitämme 10 miljoo­nan pysy­vää panos­tusta lapsi­per­hei­den palve­lui­den paran­ta­mi­seen. Lapsi­per­hei­den palve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen ja oltava tukena perhei­den arjessa. Moniam­ma­til­li­sella yhteis­työllä on varmis­tet­tava, että sosi­aali- ja tervey­den­huolto, sekä varhais­kas­va­tus ja koulut yhdessä muodos­ta­vat toimi­van ja oikea-aikai­sen palve­lu­ko­ko­nai­suu­den.

Myös mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den on oltava helposti ja nopeasti saata­villa. Lasten ja nuor­ten paikka on kiinni elämässä, ei hoito­jo­noissa odot­ta­massa. Lasten ja nuor­ten osalta palve­luja mata­lan kynnyk­sen palve­luja on paran­net­tava koulu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lossa. Myös lasten vanhem­pien arjessa pärjää­mistä on tuet­tava ja huoleh­dit­tava heidän ohjaa­mi­ses­taan tarvit­ta­vien palve­lui­den piiriin. Kokoo­mus kannat­taa tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mista kaiken ikäi­sille.

Lasten suun tervey­den­huol­lossa on kiin­ni­tet­tävä huomiota siihen, että suun tervey­den tarkas­tuk­set toteu­tu­vat yhden­ver­tai­sesti. Harras­tus­ta­kuulla on turvat­tava mahdol­li­suus harras­tuk­seen jokai­selle lapselle

Muut kohden­nuk­set

Lisäksi kokoo­mus esit­tää kelia­kia­kor­vauk­sen palaut­ta­mista. Kelia­kia­kor­vauk­sella hyvi­te­tään kelia­kiaa sairas­ta­valle osa ruoka­va­lio­hoi­don aiheut­ta­mista kustan­nuk­sista. Oikealla ruoka­va­liolla voidaan ehkäistä monia lisä­sai­rauk­sia, joita voi seurata hoita­mat­to­masta kelia­kiasta.

Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiön laajen­ta­mi­seksi ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joille lisä­tään kerta­luon­toi­nen panos­tus 1,4 miljoo­naa euroa vuodelle 2020. Laajen­tu­mi­sen toteut­ta­mi­seen valtion budje­tissa varattu siir­to­mää­rä­raha ei nyt riitä turvaa­maan laajen­nuk­sen laadu­kasta toteu­tusta ja siksi määrä­ra­haa on koro­tet­tava 1,4 miljoo­nalla eurolla vastaa­maan todel­li­sia kustan­nuk­sia.

Esitämme:

35 miljoo­naa euroa tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­seen.

13 miljoo­naa euroa terveyttä edis­tä­vän tutki­muk­sen turvaa­mi­seen.

70 miljoo­naa euroa uudel­leen­koh­den­nus sote-palve­lui­den paran­ta­mi­seen.

10 miljoo­naa euroa pysy­vää panos­tusta lapsi­per­hei­den palve­lui­den paran­ta­mi­seen.

15 miljoo­naa euroa kelia­kia­kor­vauk­sen palaut­ta­mi­seen.

1,4 miljoo­naa euroa kerta­luon­toi­nen lisä­mää­rä­raha YTHS -laajen­nuk­seen laadun turvaa­mi­seksi.

9 miljoo­naa euroa työl­lis­ty­mis­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­seen painot­taen nuori­so­työt­tö­myy­den torjun­taa.


Lisää turval­li­suutta, lisää polii­seja

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Sellai­sena Kokoo­mus haluaa sen pitää myös tule­vai­suu­dessa. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys. 

Kokoo­mus haluaa turvata turval­li­suus­vi­ran­omais­ten resurs­sit ja toimin­ta­ky­vyn. Sillä, että viran­omai­sil­lamme on riit­tä­vät resurs­sit ja kyvyt tehtä­viensä menes­tyk­sek­kää­seen hoita­mi­seen, on sisäi­sen turval­li­suu­den kannalta keskei­nen merki­tys.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomen ulko- turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan pitää perus­tua uskot­ta­vaan itse­näi­seen puolus­tus­ky­kyyn sekä kansain­vä­li­sen yhteis­työ­hön. Kokoo­muk­sen lähtö­koh­tana on, että Nato-jäse­nyys lisäisi Suomen turval­li­suutta.

Polii­sien määrä yli 8000

Halli­tuk­sen tavoite on nostaa polii­sien määrä 7500 henki­lö­työ­vuo­teen vuoteen 2022 mennessä. Halli­tuk­sen julki­sen talou­den suun­ni­tel­man mukaan resurs­sit eivät kuiten­kaan riitä tavoit­teen täyt­ty­mi­seksi vaali­kau­den lopulla. Esite­tyllä rahoi­tus­ta­solla polii­sien määrä romah­taa asian­tun­tija-arvion mukaan lähelle 7100 henki­lö­työ­vuotta vuosina 2022–2023. Kokoo­mus ei hyväksy suoma­lais­ten turval­li­suu­desta tinki­mistä.

Viime halli­tus­kau­della polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä kään­net­tiin viimein nousuun. Tällä tiellä kokoo­mus haluaa jatkaa. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä noste­taan nyky­ta­solta noin 1000 polii­silla yli 8000 henki­lö­työ­vuo­teen. Tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi Kokoo­mus esit­tää 55 miljoo­nan euron pysy­vää pysy­vää lisäystä polii­sin määrä­ra­hoi­hin.

Tuhatta koulu­tet­tua polii­sia ei yhtäk­kiä löydy mistään. Ensim­mäi­sinä vuosina pääosa varoista ohjat­tai­siin polii­sien koulu­tuk­sen laajen­ta­mi­seen ja polii­sin toimin­ta­ky­vyn paran­ta­mi­seen erityi­sesti tieto­tek­nii­kan ja muun väli­neis­tön hankin­noilla.

Vahva oikeus­val­tio

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Kokoo­mus pitää­kin vali­tet­ta­vana, ettei­vät oikeus­jär­jes­tel­män toimi­joille esite­tyt määrä­ra­hat ole kohdal­laan suhteessa polii­sin lisä­mää­rä­ra­hoi­hin. Kun poliisi pystyy käsit­te­le­mään enem­män riko­s­asioita, niitä tulee enem­män myös muiden rikos­ket­jun toimi­joi­den käsi­tel­tä­väksi. Tästä syntyy ongel­mia, ja erityi­sen kovilla ovat syyt­tä­jät ja tuomiois­tui­met.

Halli­tuk­sen poli­tiikka johtaa käsit­te­ly­ai­ko­jen merkit­tä­vään pite­ne­mi­seen ja kansa­lais­ten oikeus­tur­van heik­ke­ne­mi­seen. Kokoo­mus ei voi hyväk­syä oikeus­val­tion ja kansa­lais­ten oikeus­tur­van heiken­tä­mistä. Kokoo­mus ehdot­taa 4,5 miljoo­nan euron pysy­vää lisäystä oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen.

Maahan­muu­ton käsit­te­ly­ai­koja lyhen­net­tävä turval­li­suu­desta tinki­mättä

Harmaan­tuva Suomi tarvit­see lisää teke­viä käsiä. Työpe­räi­nen maahan­muutto on Suomelle vält­tä­mä­tön voima­vara. Yrityk­sen laajen­ta­mi­nen ja työpai­kan täyt­tä­mi­nen ei saa jäädä kiinni lupa­pro­ses­sien kankeu­desta tai hitau­desta. Pitkit­ty­neet käsit­te­ly­ajat erityi­sesti ulko­mais­ten erityis­asian­tun­ti­joi­den kohdalla aiheut­ta­vat tällä hetkellä merkit­tä­viä vaikeuk­sia ulko­maista työvoi­maa tarvit­se­ville suoma­lai­sille yrityk­sille.

Halli­tuk­sen tavoite työpe­räi­seen maahan­muut­toon panos­ta­mi­sesta osana työl­li­syyttä tuke­via toimen­pi­teitä on hyvä. Risti­rii­taista kuiten­kin on, että samaan aikaan halli­tus supis­taa lupien käsit­te­le­mi­seen ja ratkai­se­mi­seen tarvit­ta­via Maahan­muut­to­vi­ras­ton resurs­seja. 

Kokoo­mus lisäisi Maahan­muut­to­vi­ras­ton resurs­seja 10 miljoo­nalla eurolla, jotta työpe­räis­ten oles­ke­lu­lu­pien jonot pure­taan ja osaa­jat saadaan nopeasti töihin. Kokoo­mus myös auto­ma­ti­soisi lupa­vai­heen pääosin koneel­li­seksi rekis­te­ri­tie­to­jen auto­maat­ti­seksi vertai­luksi, mikä vähen­täisi ruuh­kau­tu­mista ratkai­se­vasti. Vastaa­vasti kokoo­mus kannat­taa jälki­kä­teis­val­von­nan tehos­ta­mista.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, ettei työpe­räi­sen maahan­muu­ton prio­ri­sointi hait­taa tai hidasta muiden lupa­tyyp­pien, kuten turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä. On kaik­kien etu, että turva­paik­ka­ha­ke­muk­set käsi­tel­lään asian­mu­kai­sesti ja nopeasti. Kokoo­muk­sen mielestä kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den palau­tuk­sia pitää tehos­taa nykyi­sestä. Lait­to­masti ei Suomessa voi olla. Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää kokoo­mus kehit­täisi siten, että apu kohden­tuu kaikista hädä­na­lai­sim­mille..

Lisää sopi­mus­so­ti­laita ja kertaus­har­joi­tuk­sia vahvis­ta­maan Suomen puolus­tusta

Sopi­mus­so­ti­laat ovat olen­nai­nen osa Suomen puolus­tus­voi­mia. Sopi­mus­so­ti­laiksi rekry­toi­ta­villa varus­mies­pal­ve­luk­sen tai nais­ten vapaa­eh­toi­sen asepal­ve­luk­sen suorit­ta­neilla henki­löillä on tärkeä rooli maan­puo­lus­tuk­sessa. Sopi­mus­so­ti­las­jär­jes­tel­män tarkoi­tuk­sena on varmis­taa riit­tävä koulut­ta­ja­määrä.

Puolus­tus­voi­mien henki­lös­tön työkuor­mi­tus on vuosien varrella kasva­nut muun muassa siksi, että sama henki­löstö vastaa niin varus­mies­ten kuin reser­vi­läis­ten­kin koulut­ta­mi­sesta. Tätä taus­taa vasten sopi­mus­so­ti­lai­den palk­kaa­mi­seen vuosina 2018-2019 osoi­tettu 2 miljoo­naa euroa oli tärkeä ja terve­tul­lut lisäys. Halli­tuk­sen vuoden 2020 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä sopi­mus­so­ti­lai­den palk­kaa­mi­seen varat­tua määrä­ra­haa kuiten­kin leika­taan. Kokoo­mus esit­tää 2 miljoo­naa euroa palau­tet­ta­vaksi budjet­tiin varus­mies­ten riit­tä­vän koulut­ta­ja­mää­rän varmis­ta­mi­seksi myös vuonna 2020.

Kertaus­har­joi­tuk­set yllä­pi­tä­vät sodan ajan jouk­ko­jen suori­tus­ky­kyä sekä reser­vi­läis­ten maan­puo­lus­tus­tai­toja. Halli­tus esit­tää talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sään kertaus­har­joi­tuk­sissa koulu­tet­tu­jen reser­vi­läis­ten nosta­mi­sen 1200 reser­vi­läi­sellä. Esitys on terve­tul­lut, mutta ainoas­taan reser­vi­läis­ten määrän nosta­mi­nen ei riitä, vaan se vaatii myös lisää resurs­seja.

Kokoo­mus esit­tää kertaus­har­joi­tuk­siin miljoo­nan euron lisäystä halli­tuk­sen määrä­ra­ho­jen lisäksi, jotta 19 200 reser­vi­läi­sen kertaus­har­joi­tus­määrä voidaan ensi vuonna saavut­taa.

Esitämme:

55 miljoo­nan euron pysyvä lisäys polii­sien määrän lisää­mi­seksi.

4,5 miljoo­nan euron pysyvä lisäys oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen käsit­te­ly­ai­ko­jen lyhen­tä­mi­seen ja suoma­lais­ten oikeus­tur­van vahvis­ta­mi­seen.

10 miljoo­nan euron pysyvä lisäys Maahan­muut­to­vi­ras­tolle lupa­kä­sit­te­ly­jen nopeut­ta­mi­seen.

2 miljoo­nan euron lisäys Puolus­tus­voi­mille sopi­mus­so­ti­lai­den määrän lisää­mi­seen.

1 miljoo­nan euron lisäys kertaus­har­joi­tus­ten rahoi­tuk­seen turvaa­maan harjoi­tus­toi­minta.


Pääs­töt vähe­ne­vät teoilla, eivät aikeilla

Ilmas­to­kes­kus­telu on repi­vää. Ääri­päi­den huute­lua koros­ta­nee Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tuore selvi­tys. Selvi­tys tiputti kerta­hei­tolla arviota Suomen metsien kyvystä imeä hiiltä määrällä, joka vastaa lähes kolmas­osaa Suomen nykyi­sistä pääs­töistä. Uhkai­lun sijaan tarvit­semme malt­tia pitkä­jän­tei­seen ohjauk­seen ja uskoa uusien teknis­ten ratkai­su­jen löyty­mi­seen. 

Kuinka moni olisi 10 vuotta sitten usko­nut, että tuuli­voi­man osuus nousee pysy­västi kivi­hii­len ohi Suomen sähkön­tuo­tan­nossa vuonna 2019, eikä uusiin tuuli­voi­ma­hank­kei­siin tänä päivänä tarvita tukia vaan ne toteu­tu­vat mark­ki­naeh­toi­sesti?

Tai että Helsin­gin ener­giayh­tiö ilmoit­taa toteut­ta­vansa Suomen suurim­piin kuulu­van Hana­saa­ren hiili­voi­ma­lan sulke­mi­sen siten, että vain neljän­nes tehosta korva­taan biomas­san poltolla ja kolme neljäs­osaa meri­ve­si­läm­pö­pum­puilla, lämmin­ve­si­va­ras­toilla ja hukka­läm­möillä. Näin tapah­tui viime keväänä.

Suoma­lai­sia ei pidä pelo­tella elin­ta­son kurjis­ta­mi­sella, autoi­lun estä­mi­sellä sen varassa elävältä tai lihan kiel­tä­mi­sellä. Sen sijaan tolkun ilmas­to­po­li­tiikka tarkoit­taa määrä­tie­toi­sia muutok­sia niissä asioissa, joissa voimme vähen­tää tuntu­vasti pääs­töjä ilman kohtuut­to­mia elämän­ta­pa­muu­tok­sia tai pysy­viä kustan­nuk­sia. Selkein tällai­nen urakka on siir­tyä kaupun­kien ja kiin­teis­tö­jen lämmi­tyk­sessä polt­ta­mi­sesta lämpö­pump­pui­hin ja hukka­läm­pö­jen kier­rät­tä­mi­seen 10-20 vuoden kuluessa.

Teknii­kassa on tältä osin tehty viime vuosina läpi­mur­toja hyöty­suh­tei­den ja kustan­nus­te­hok­kuu­den kannalta. Muutos tapah­tuu parhai­ten mark­ki­noi­den luovuutta hyödyn­täen, kunhan yhteis­kunta antaa selvän vies­tin siitä, että polt­ta­mi­nen tulee jatku­vasti asteit­tain kalliim­maksi ja pääs­tö­töntä tekniik­kaa taas suosi­taan vero­tusta ja normeja muutet­taessa.

Suomen kannat­taa säilyt­tää paik­kansa vähä­hii­lis­ten tekno­lo­gioi­den edel­lä­kä­vi­jä­maana. Meidän on kyet­tävä merkit­tä­viin pääs­tö­vä­hen­nys­toi­miin kaikilla yhteis­kun­nan sekto­reilla, jotta kyke­ni­simme kulke­maan polulla, jolla ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen rajoi­te­taan 1,5 astee­seen. Suomen ilmas­to­pa­neeli on arvioi­nut, että halli­tuk­sen ilmas­to­ta­voit­tei­den ja jo sovit­tu­jen toimien välillä on yli 19 miljoo­nan tonnin kuilu.

Pääs­tö­kuilu on niin iso, että se vastaa yli kolman­nesta Suomen vuosit­tai­sista pääs­töistä. Rinteen halli­tuk­sen toimilla ei olla tavoi­tel­lulla vuoden 2035  hiili­neut­raa­li­suu­den uralla, joka luvat­tiin edus­kun­ta­ta­lon portailla miel­tään osoit­ta­ville nuorille. Ei riitä, että ilmas­ton­muu­tos on halli­tus­oh­jel­man ensim­mäi­nen sana. Tarvi­taan konkreet­ti­sia, kunnian­hi­moi­sia ja fiksuja keinoja.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan sini­vih­reä vero­uu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen.

Halli­tuk­sen on turha piilou­tua enää selvi­tyk­sien ja tiekart­to­jen taakse. Tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä kannus­ti­mia arjen kestä­viin valin­toi­hin. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan sini­vih­reä vero­uu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen.

Enna­koi­tava vero­tus auttaa yrityk­siä etsi­mään mahdol­li­suuk­sia, jotka nojaa­vat puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan. Esimer­kiksi kauko­läm­mön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set lämpö­pum­put ja maaläm­pö­rat­kai­sut teke­vät läpi­mur­toa. Ratkai­su­jen yleis­ty­mi­nen tarvit­sisi vero­uu­dis­tuk­sia pikim­mi­ten, mutta Rinteen halli­tus on työn­tä­nyt riitai­suu­des­saan kaikki ener­gia­ve­ro­pää­tök­set myöhem­mille vuosille.

Yritys­tuet palve­le­maan puhtaam­pia tekno­lo­gioita ja uutta tutki­musta

Rinteen halli­tuk­sen ensi vuoden budje­tissa ympä­ris­tölle ja ilmas­tolle haital­lis­ten yritys­tu­kien määrä kasvaa sadalla miljoo­nalla eurolla. Keskus­tan valtio­sih­teeri Parta­sen johtama syksyn yritys­tu­ki­työ­ryhmä sai kasaan yritys­tu­ki­leik­kaus­lis­tan, mutta halli­tus kelpuutti vain yhden tuen leikat­ta­vaksi - eikä sekään ole kenen­kään mielestä ympä­ris­tö­hai­tal­li­nen tuki.  Ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­män para­fii­ni­sen diese­lin vero­tu­kea esite­tään leikat­ta­vaksi. Toteu­tues­saan vuonna 2021 muutos nostaisi toden­nä­köi­sesti uusiu­tu­van diese­lin hintaa. 

Useat asian­tun­ti­jat suosit­te­le­vat, että yritys­tu­kien pain­opis­tettä on siir­ret­tävä tuote­ke­hi­tystä ja pääs­töt­tö­miä ratkai­suja tuke­vaan suun­taan. Kokoo­mus kuun­te­lee asian­tun­ti­joi­den vies­tiä ja esit­tää noin puolen miljar­din euron leik­kausta ympä­ris­tölle haital­li­siin ja kilpai­lua vääris­tä­viin yritys­tu­kiin. Sääs­ty­neillä rahoilla tuetaan puhtai­den tekno­lo­gioi­den käyt­töön­ot­toa ja tutki­mus­toi­min­taa sekä sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen hengessä keven­ne­tään työn vero­tusta.

Kokoo­mus toteut­taisi ison ener­gia­ve­ro­uu­dis­tuk­sen heti ensi vuonna. Teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä ja pääs­tö­jen vähen­ty­mistä edis­tet­täi­siin luopu­malla ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä ja alen­ta­malla teol­li­suu­den sähkö­ve­ro­luokka II EU:n salli­malle mini­mi­ta­solle.

Puhtaan lämmön­tuo­tan­non kannalta oleel­li­sena muutok­sena kokoo­mus laskisi samalla lämpö­pump­pu­jen sähkö­ve­ron EU-mini­miin niissä kohteissa, joissa ne luovut­ta­vat lämpöä kauko­läm­pö­verk­koon. Muutos­ten netto­vai­ku­tus laskisi valtion vero­tu­loja arvion mukaan 38 miljoo­nalla, mikä kompen­soi­tai­siin leik­kaa­malla ympä­ris­tölle haital­li­sia yritys­tu­kia. Näin vähen­täi­simme teol­li­suu­den ja lämmi­tyk­sen pääs­töjä vaaran­ta­matta kilpai­lu­ky­kyä ja työpaik­koja. 

Yritys­tu­ki­leik­kauk­sista saaduista varoista kohdis­tai­simme pysy­västi 140 miljoona tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan. Suun­tai­simme uudesta rahoi­tuk­sesta 6 miljoo­nan euron pysy­vän täsmä­ra­hoi­tuk­sen modu­laa­ris­ten pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Vaali­kau­den aikana tämä tarkoit­taisi 24 miljoo­nan euron koko­nais­pa­nos­tusta.

Samalla uudis­tai­simme vanhen­tu­neen ydin­e­ner­gia­la­kimme mahdol­lis­ta­maan toimia­lan globaa­lin kasvun Suomesta käsin. Juuri tuote­ke­hit­te­lyn ja uusien tekno­lo­gioi­den kautta Suomi voi olla merkit­tä­västi koko­aan suurempi toimija globaa­listi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa.

Leikat­ta­vat yritys­tuet:

Lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tus (sis. kivi­hii­len, öljyn, maakaa­sun sekä turpeen vero­tuk­sen muutok­sen valtio­sih­teeri Jari Parta­sen yritys­tu­ki­työ­ryh­män rapor­tin mukai­sesti) 150 miljoo­naa euroa.

Ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä luopu­mi­nen 235 miljoo­naa euroa.

Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuen leik­kaus sekä meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suus­pro­sen­tin laske­mi­nen 50 miljoo­naa euroa.

Maata­lou­den ener­gia­ve­ron palau­tuk­sen poisto fossii­lis­ten polt­toai­nei­den osalta 21 miljoo­naa euroa.

Kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tehot­to­man ener­gia­tuen lakkau­tus 30 miljoo­naa euroa.

Yhteensä 486 miljoo­naa euroa

Kokoo­muk­sen esit­tä­mät yritys­tu­ki­leik­kauk­set pohjau­tu­vat keskus­tan valtio­sih­tee­rin Jari Parta­sen työryh­män mietin­töön. Parta­sen johtama työryhmä on tehnyt perus­teel­lista ja huolel­lista taus­ta­työtä. Esimer­kiksi turpeen osalta keskus­tan Parta­sen työryhmä on tehnyt analyy­sia siitä, kuinka paljon turpeen veroa voidaan korot­taa ilman, että turve korvaan­tuisi voima­lai­tok­sissa esimer­kiksi kivi­hii­lellä tai aines­puulla. Mietin­nössä myös suosi­tel­laan, että maata­lou­den ener­gia­ve­ro­tuen piiristä voitai­siin pois­taa fossii­li­set polt­toai­neet. 

Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuesta työryhmä toteaa, että kilpai­lu­neut­ra­li­tee­tin paran­ta­mi­seksi tukea olisi mahdol­lista vähen­tää huol­to­var­muu­den vaaran­tu­matta. Kokoo­mus esit­tää tuen pienen­tä­mistä ja meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suus­pro­sen­tin laske­mista työryh­män suosi­tuk­sen mukai­sesti. 

Kohdis­tai­simme kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tuke­mi­seen ehdo­te­tun 30 miljoo­nan euron ener­gia­tuen myön­tä­mis­val­tuu­den uudel­leen muun muassa pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. 

Kivi­hii­lestä luopu­mi­nen tapah­tuu laki­sää­tei­sesti vuoteen 2030 mennessä. Kokoo­mus kannus­taisi hiilen korvaa­mi­seen myös lämmi­tys­polt­toai­nei­den hiili­diok­si­di­ve­ron nostolla ja vahvis­ta­malla pääs­tö­kau­pan vaiku­tusta EU:n tiukem­malla 2030-tavoit­teella. Järke­vän muutok­sen kannalta oleel­li­sinta ei ole se, että jotkut yhtiöt houku­tel­laan tätä nopeam­paan tahtiin pork­ka­na­ra­halla, vaan se, että muutos mini­moi polt­ta­malla tuote­tun lämmön osuu­den 2030-luvun Suomessa.

Tätä tukee halli­tuk­sen kaavai­le­man varhais­ten hiili­luo­pu­jien eril­li­sen pork­ka­nan sijaan parhai­ten sähkö­ve­ro­re­for­min toteut­ta­mi­nen heti lämpö­pump­pu­jen ja data­kes­kus­ten vero­muu­tok­sia myöten. Fiksu muutos ei voi perus­tua puun polton kohtuut­to­maan lisää­mi­seen vaan siihen, että 2030-luvulla lämmi­tyk­sen ytimessä ovat viime vuosina nopeasti hyöty­suh­det­taan kasvat­ta­neet ja uusiin suuriin koko­luok­kiin yltä­neet lämpö­pum­put sekä teol­li­suu­den ja kiin­teis­tö­jen hukka­läm­möt.

Kokoo­mus pitää kummal­li­sena sitä, ettei halli­tus hyödyn­tä­nyt budjet­ti­val­mis­te­lus­saan oman työryh­mänsä raport­tia. Kokoo­mus kannus­taa halli­tusta kaiva­maan rapor­tin hyllyltä ja palaa­maan esityk­siin. Esimer­kiksi turpeen­pol­ton pääs­töt ovat merkit­tä­vät. Kokoo­mus ei kannata äkki­vää­riä puheita turpeen käytön alas­ajosta äkki­näi­sesti. On järkevä edetä asteit­tain ja siir­ty­mä­ajalla, kuten edel­li­sen halli­tuk­sen linjaa­massa kivi­hii­len käytöstä luopu­mi­ses­sa­kin tehdään.

Luon­toa suojel­tava

Luon­non moni­muo­toi­suu­den hupe­ne­mi­nen on aikamme suurim­pia uhkia ilmas­ton­muu­tok­sen ohella. Etelä-Suomen metsien moni­muo­toi­suus­oh­jelma on tuot­ta­nut hyviä tulok­sia arvok­kai­den metsä­koh­tei­den vapaa­eh­toi­sessa suoje­lussa. Kokoo­mus katsoo, että METSO-ohjel­man malli voitai­siin laajen­taa koske­maan kaik­kia elinym­pä­ris­töjä.

Haluamme laajen­taa suoje­lua­lu­een verkos­toa lisää­mällä suoje­lun piiriin valta­kun­nal­li­sesti arvok­kaita suoa­lueita. Suoluon­tomme tilaa on heiken­tä­nyt laaja­mit­tai­nen ojit­ta­mi­nen metsän­kas­va­tusta varten, turpeen nosto sekä pellon­rai­vaus. Yli puolet Suomen alku­pe­räi­sestä suoa­lasta onkin menet­tä­nyt luon­non­ti­lansa.

Kanna­tamme halli­tuk­sen osoit­ta­mia lisäyk­siä luon­non­suo­je­luun, mutta osoi­tamme huolemme niiden rahoit­ta­mi­sesta velka­ra­halla. On vastuu­tonta jättää tule­vien vuosien luon­non­suo­je­lu­ra­hoi­tus työl­li­syys­kas­vun varaan ilman, että samaan aikaan esite­tään vaikut­ta­via työl­li­syys­toi­mia.

Edel­li­nen halli­tus käyn­nisti vuoteen 2021 ulot­tu­van ohjel­man Itäme­ren ja vesien tilan paran­ta­mi­seksi. Lisäksi vael­lus­ka­la­kan­toja on tuet­tava ja nyky­ai­kais­ten kala­ta­lous­vel­voit­tei­den on toteu­dut­tava myös vanho­jen ja pien­ten pato­jen kohdalla. Tämän lisäksi meidän on tartut­tava pinnan yläpuo­li­siin ongel­miin, kuten maata­lou­den ravin­ne­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, systee­mi­ta­son ratkai­suilla. EU:n maata­lou­den rahoi­tus­ke­hys­neu­vot­te­luissa on ajet­tava katta­vam­paa osuutta ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den rahoi­tuso­suu­teen.

Luonto vaatii turvak­seen riit­tä­vät ympä­ris­tö­hal­lin­non resurs­sit. Kohtuut­to­man pitkät käsit­te­ly­ajat ovat haitan­neet yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Niin luonto kuin yrityk­set hyöty­vät laaduk­kaasta ohjauk­sesta ja neuvon­nasta. 

Kokoo­mus haluaa suojella myös luon­non­suo­je­li­joita ja perumme halli­tuk­sen leik­kauk­set ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen. Leik­kaus ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­seen on halli­tuk­selta karu kiitos järjes­tö­jen teke­mästä työstä Suomen luon­non eteen. 

Metsä­hal­li­tuk­sen hoidossa olevien kansal­lis­puis­to­jen ja muiden retkei­ly­aluei­den korjaus­vel­kaa ei saada kurot­tua umpeen halli­tuk­sen kaavai­le­milla taso­ko­ro­tuk­silla. Mieles­tämme on aika vaatia suun­ni­telma ja useam­man vuoden aika­taulu korjaus­ve­lan paik­kaa­mi­seen.

Turhaan viivyt­te­lyyn ei ole enää aikaa. Asian­tun­ti­jat ovat kriti­soi­neet halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myyttä ilmas­ton­muu­tok­sen edessä. Esitämme, että halli­tus kutsuisi kokoon ilmas­to­ko­mi­tean, jossa olisi edus­tus sekä halli­tuk­sesta että oppo­si­tiosta. Komi­tea suun­nit­te­lisi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sia kansal­li­sia toimia samassa hengessä kuin viime vuonna toimi­nut puoluei­den väli­nen kokoon­pano, joka saavutti kahdek­san edus­kun­ta­puo­lu­een julki­sen ilmas­to­so­pi­muk­sen.

Esitämme luon­non­suo­je­luun:

Metsä­hal­li­tuk­selle kansal­lis­puis­to­jen kunnos­ta­mi­seen halli­tuk­sen lisäyk­sen päälle 1,3 miljoo­naa euroa.

Ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen rahoi­tus­leik­kauk­sen peru­mi­nen 200 000 euroa.

Luon­to­pa­nee­lin toimin­nan turvaa­mi­seen 100 000 euroa.

Kannat­tava ja kestävä maata­lous

Maata­lou­den kannat­ta­vuus on jatku­nut pitkään vaikeana. Maata­lou­den koko­nais­kuva on talou­den tunnus­lu­ku­jen valossa hyvin heikko. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että tukien maksa­tuk­sen edel­ly­tyk­senä aito tuotanto - ei näen­näis­vil­jely. Valvon­ta­jär­jes­tel­mää on kehit­tävä vilje­li­jä­läh­töi­seksi ja valmen­ta­vaksi. 

Euroo­pan unio­nin yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan uudis­tuk­sessa tuet on ohjat­tava aktii­vi­seen ja uudis­tu­van maata­lou­den edis­tä­mi­seen. Halli­tuk­sen on puolus­tet­tava Suomen näkö­kul­mia.

Kannat­ta­vuu­den kannalta avai­na­sia on tuot­teesta saatava hinta. Halli­tus ei edistä ruoka­vien­tiä riit­tä­västi. Kannus­tamme lähi­ruoan ja maati­lo­jen suora­myyn­nin edis­tä­mi­seen.

Kokoo­mus kannus­taa halli­tusta toimiin, joilla tuetaan maati­lo­jen välistä yhteis­työtä. Yhteis­työtä voidaan kehit­tää esimer­kiksi biokaa­su­tuo­tan­nossa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että kymme­nen vuoden kuluessa kaikki kasvien tarpeen ylit­tävä lanta ohjau­tuu biokaa­sun ja kier­to­ra­vin­tei­den tuotan­toon. Sini­vih­reästä ravin­neoh­jel­masta hyöty­vät niin vilje­li­jät kuin ilmas­to­kin. Näin ravin­tei­den valu­mat vähe­ni­si­vät, kun lanta päätyisi kier­rä­tyk­seen eikä tilan lähi­pel­loille. Lannan levit­tä­mistä varten ei tarvit­sisi enää myös­kään raivata peltoja, millä saavu­tet­tai­siin merkit­tä­viä hiili­nie­lu­hyö­tyjä.

Kestä­vyys tuo meille kilpai­lue­tua ja tarjoaa ratkai­suja tule­viin ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin haas­tei­siin. Tiedämme, että kasvis­ruo­ka­va­lion suosion takana piilee valtava talou­del­li­nen poten­ti­aali. Kasvi­pro­teii­nin koti­mai­seen tuotan­toon, kasvin­ja­los­tuk­sen ja tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen onkin kiin­ni­tet­tävä tarpeeksi huomiota. 


Koko Suomen yhtey­det kuntoon

Nopei­siin raideyh­teyk­siin panos­ta­mi­nen on todel­li­nen tule­vai­suusin­ves­tointi. Raitei­siin on satsat­tava, jotta ihmi­set ja tavara pääse­vät liik­ku­maan suju­vasti ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sesti. Radat ovat yhteis­kun­nan valta­suo­net, joiden kustan­nuk­siin ja yllä­pi­toon valtion kannat­taa panos­taa. 

Lisää liiken­nettä raiteille:
Kaksi miljar­dia tule­vai­suu­den nopei­siin yhteyk­siin

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä.

Halli­tuk­sen niin sanot­tu­jen tule­vai­suusin­ves­toin­tien kolmesta miljar­dista eurosta vain 40 miljoo­naa kohdis­tuu liiken­ne­hank­kei­siin. Panos­tai­simme kaksi miljar­dia raitei­siin ja yhden koulu­tuk­seen pääomit­ta­malla korkea­kou­luja. Tällä resep­tillä voidaan tehdä Suomen tule­vai­suu­den kannalta merkit­tä­viä tule­vai­suus­te­koja. 

Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta ei myytäisi, vaan omis­tus siir­ret­täi­siin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä.  Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don.

Miljardi asumista ja liiken­nettä tuke­viin hank­kei­siin

Kokoo­mus vauh­dit­taisi asun­to­tuo­tan­toa Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla. Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta suosit­te­lee rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Käytet­tä­vissä olevaa varal­li­suutta on arviolta noin 2 miljar­dia euroa, josta käyt­täi­simme miljar­din vauh­dit­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viä liiken­ne­hank­keita. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.

Puolella miljar­dilla voitai­siin välit­tö­mästi käyn­nis­tää päära­dan suju­vam­man liiken­teen ja tule­van Turun tunnin edel­lyt­tä­miä raidein­ves­toin­teja, joissa kuokka saatai­siin maahan välit­tö­mästi. Kokoo­mus esit­tää, että rahoista 273 miljoo­naa ohjat­tai­siin päära­dan Pasila-Riihi­mäki välin toisen vaiheen raken­ta­mi­seen sekä 200 miljoo­naa Turun tunnin junan ensim­mäi­sen vaiheen eli Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­seen. Lisäksi esitämme päära­dan suun­nit­te­luun Tampe­reelta Ouluun ja Tornioon asti 8 miljoo­naa euroa sekä itäi­sen ratayh­tey­den suun­nit­te­luun 8 miljoo­naa.

Kokoo­mus edis­täisi asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan rahoi­tusta 511 miljoo­naa euroa. Idea on, että valtio osal­lis­tuisi sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta tulisi suun­nata jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi. 

Lisäksi vaih­toeh­to­bud­jetti sisäl­tää kaik­kien puoluei­den yhdessä sopi­man 300 miljoo­nan euron määrä­ra­han lisäyk­sen ties­tön korjaus­ve­lan pienen­tä­mi­seksi.

Esitämme yhteensä kolme miljar­dia liiken­ne­hank­kei­siin:

Nopei­den rato­jen hankeyh­tiöi­den pääomi­tus 2 miljar­dia euroa.

Koko Suomi kuntoon -paketti 511 miljoo­naa euroa.

Päära­dan Pasila-Riihi­mäki välin toisen vaiheen raken­ta­mi­seen 273 miljoo­naa euroa.

Turun tunnin junan ensim­mäi­sen vaiheen eli Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­seen 200 miljoo­naa euroa.

Päära­dan suun­nit­te­luun Tampe­reelta Ouluun ja Tornioon asti 8 miljoo­naa euroa.

Itäi­sen ratayh­tey­den suun­nit­te­luun 8 miljoo­naa euroa.

Asun­to­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tos

Tarvit­semme toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Kasvun kannus­teita on vahvis­tet­tava, jotta saamme riit­tä­västi uusia asun­toja kasvu­kes­kuk­siin. Kokoo­mus haluaa osal­taan helpot­taa tilan­netta kasvat­ta­malla valtion osal­lis­tu­mista asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen.

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Lisäksi yleistä asumis­tu­kea on muutettu vuosien mittaan yksi kulma kerral­laan. Kokoo­mus esit­tää, että ylei­sen asumis­tuen osalta käyn­nis­tet­täi­siin pikai­sesti uudis­tus, jolla tavoi­tel­tai­siin 150 miljoo­nan sääs­töä tuki­me­noi­hin.

Kokoo­mus katsoo, että tuki­me­noja saatai­siin pienen­net­tyä tuntu­vasti luopu­malla kaupun­ki­koh­tai­sista korvaus­ka­toista ja määrit­te­le­mällä korkeim­mat korvaus­ta­sot työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Vastaava tarkas­telu enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen osalta olisi tehtävä myös toimeen­tu­lo­tu­keen. Lisäksi tuki­las­kel­massa hyväk­sy­tyt menot pitää arvioida omis­tusa­sun­to­jen rahoi­tus­vas­tik­kei­den osalta, ja omai­suus­ra­jo­jen palaut­ta­mista tuen saami­sen ehdoksi tulisi arvioida. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea. 

Muutos­ten vaiku­tuk­sia pehmen­ne­tään kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Näin suun­nat­tai­siin yhteis­kun­nan tuki nykyistä parem­min sitä eniten tarvit­se­ville sekä samalla sääs­tet­täi­siin asumis­tu­ki­me­noissa.

Parem­mat kannus­ti­met ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään autoi­luun

Autoilu ei ole ongelma, vaan autoi­lun synnyt­tä­mät pääs­töt. Siksi kokoo­mus esit­tää autoi­lun vero­tuk­seen raken­teel­lista muutosta, jossa uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään asteit­tain koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen.  Tavoit­teena on, että sähköä tai biokaa­sua käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto viimeis­tään 2030-luvulla. Ohjaus­kei­no­jen valin­nassa tunnis­te­taan alueel­li­set erityis­piir­teet.

On tärkeää saada Suomen auto­kanta uusit­tua nopeam­min. Uudet autot ovat ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­piä ja turval­li­sem­pia. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa hank­ki­maan vanhem­pia tuon­ti­au­toja.  Syyl­lis­tä­mi­sen sijaan autoa arjes­saan tai työs­sään tarvit­se­ville pitää tarjota nykyistä parem­mat mahdol­li­suu­det vaih­taa ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään kulku­pe­liin. 

Kokoo­mus esit­tää, että auto­ve­roa lasket­tai­siin ensi vuoden alusta 100 miljoo­nalla eurolla. Tämä tarkoit­taisi noin 900 euron keski­ve­ron muutosta, joka laskisi auton hintaa 2,7 prosent­tia. Auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen vauh­dit­tuisi reilusti, sillä auto­jen kysyntä kasvaisi vuodessa arviolta 5000 autolla.

Kun dynaa­mi­set vaiku­tuk­set otetaan huomioon, auto­ve­ron laskusta johtuen vero­ker­tymä vähe­nisi 75 miljoo­naa euroa. Tämä vaje katet­tai­siin nosta­malla vastaa­vasti ajoneu­vo­ve­roa keski­mää­räi­sesti 2,5 eurolla kuussa, painot­taen koro­tusta korkea­pääs­töi­sem­piin autoi­hin. Koro­tus on selvästi pienempi kuin esimer­kiksi polt­toai­neen vero­tuk­sen nostossa. Tämä vaih­toehto helpot­taisi autoa elämi­seen tarvit­se­vien ihmis­ten taak­kaa verrat­tuna muihin.

Autoi­lun vero­tuk­sen uudis­ta­mi­nen johtaisi siihen, että uusia, vähä­pääs­töi­siä autoja tulisi liiken­tee­seen entistä nopeam­min. Kun autot siir­ty­vät entistä nopeam­min ja edul­li­sem­min käytet­ty­jen auto­jen mark­ki­noille, auton vaihto vähä­pääs­töi­sem­pään olisi mahdol­lista yhä useam­malle.


Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­man mukaan kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen budjet­tien refor­mien yhteis­vai­ku­tus esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien* käytet­tä­vissä oleviin tuloi­hin keski­mää­rin (€/​vuosi/​kotitalous). 

Vero­tus

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nys halli­tuk­sen 200 milj. keven­nyk­sen lisäksi-800 milj. €
Viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien myyn­nin vapau­tus ja veron­ko­ro­tus100 milj. €
Arpa­jais­ve­ron koro­tus50 milj. €
Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron laajen­nus50 milj. €
Kaivos­vero20 milj. €
Asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­nyk­sen lopet­ta­mi­nen koko­naan vuonna 202041 milj. €
Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen aset­ta­mi­nen verolle 40 milj. €
Polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sen peru­mi­nen (1.8.2020 alkaen)-85 milj. €
Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nyk­sen peru­mi­nen-92 milj. €
Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­nus yli 75 vuotiaille-7 milj. €
Tupak­ka­ve­ron nopeampi kiris­tys83 milj. €
Arvon­li­sä­ve­ron vero­va­pau­den poisto EU:n ulko­puo­li­silta alle 22 euron tuot­teilta40 milj. €
Lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tus (sis. kivi­hiili, polt­to­öljy, maakaasu, turve)150 milj. €
Maata­lou­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen poisto fossii­lis­ten osalta21 milj. €
Ener­giain­te­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä luopu­mi­nen235 milj. €
Sähkö­ve­ro­luo­kan II lasku EU:n mini­miin-267 milj. €
Kauko­läm­pö­ver­kon lämpö­pump­pu­jen siirto sähkö­ve­ro­luok­kaan II-6 milj. €
Auto­ve­ron vero­tuo­ton lasku -75 milj. €
Ajoneu­vo­ve­ron kiris­tys75 milj. €
Ansio­tu­lo­ve­ro­jen kasvu opis­ke­li­joi­den tulo­ra­jo­jen noston seurauk­sena30,5 milj. €

Verot yhteensä -396,5 milj. €

Ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­ty­män lope­tuk­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen500 milj. €

Yhteensä 103,5 milj. €

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

Suorat yritys­tu­ki­leik­kauk­set
Meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suu­den leik­kaus-10 milj. €
Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuen leik­kaus-40 milj. €
Kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien tehot­to­man ener­gia­tuen lakkau­tus-30 milj. €
Työl­li­syys­toi­mien suorat vaiku­tuk­set
Työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvun hillit­se­mi­nen-49 milj. €
Ansio­si­don­nai­sen porras­tas­tus-71 milj. €
Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus-43 milj. €
Työt­tö­myys­put­ken poisto-169 milj. €
Toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuun 7 % palau­tus-109 milj. €
Varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nus50 milj. €
Asumis­tuen jäädy­tys vuoden 2019 tasolle-7 milj. €
Lisä­pa­nos­tus työt­tö­mien palve­lui­hin9 milj. €
Lisä­pa­nos­tus osatyö­ky­kyis­ten palve­lui­hin5 milj. €
Koulu­tus & Tutki­mus
Varhais­kas­va­tuk­sen pysyvä koko­nai­suus25 milj. €
Perus­o­pe­tuk­sen pysyvä koko­nai­suus60 milj. €
Toisen asteen pysyvä koko­nai­suus80 milj. €
Harras­tus­ta­kuu  5 milj. €
Jatkuva oppi­mi­nen jatku­valla rahoi­tuk­sella5 milj. €
TKI-koko­nais­li­säys (Suomen Akate­mian osuus 45 milj.)140 milj. €
Korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mi­nen10 milj. €
Audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­men pysyvä rahoi­tus12,35 milj. €
Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen koro­tus 50% (tuki­me­no­jen kasvu)24,5 milj. €
Lisä­tuki kirjas­toau­toille1 milj. €
Lisä­tuki liikun­ta­jär­jes­töille2,4 milj. €
Terveys & hyvin­vointi
Ikäih­mis­ten hoivan ja hoidon paran­ta­mi­nen150 milj. €
Tera­pia­ta­kuu35 milj. €
Kelia­kia­kor­vaus15 milj. €
Panos­tus lapsi & perhe­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­seen10 milj. €
Maakun­ta­uu­dis­tuk­sen valmis­te­lu­ra­ho­jen puoli­tus-100 milj. €
Yli 75-vuotiai­den koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vaiku­tus hoiva­me­no­jen alen­tu­mi­seen-330 milj. €
TKI-panos­tus­ten 140 milj. sisäl­tää terveyttä edis­tä­vään tutki­muk­seen 13 milj.
Turval­li­suus
Polii­sille pysy­vää lisä­ra­hoi­tusta55 milj. €
Migrille  pysy­vää lisä­ra­hoi­tusta10 milj. €
Sopi­mus­so­ti­laat2 milj. €
Kertaus­har­joi­tuk­siin lisä­ra­hoi­tus1 milj. €
Oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­teen lisä­ra­hoi­tus4,5 milj. €
Ilmasto, ympä­ristö & asumi­nen
TKI-panos­tus­ten 140 milj. sisäl­tää pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen 6 milj. 
Metsä­hal­li­tuk­sen luon­to­pal­ve­lut1,3 milj. €
Ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen toimin­ta­me­no­jen leik­kauk­sen peru­mi­nen0,2 milj. €
Luon­to­pa­nee­lin toimin­nan turvaa­mi­nen0,1 milj. €
Ylei­sen asumis­tuen uudis­tus ja tuki­me­no­jen vähen­ty­mi­nen-150 milj. €
Muuta
Avus­ta­ja­mää­rä­ra­ho­jen leik­kaus-2,5 milj. €
Kehi­ty­sa­vun koro­tuk­sen pienen­nys-20 milj. €

Määrä­ra­ha­muu­tok­set yhteensä -417,15 milj. €

Valtion­ta­lou­den alijäämä pienempi kuin halli­tuk­sella vuonna 2020 (staat­ti­nen arvio) 520,65 milj. €

Valtion­ta­lou­den alijäämä pienempi kuin halli­tuk­sella vuonna 2020 (dynaa­mi­nen arvio)* n. 1,5 mrd. €

*75% työl­li­syy­saste vahvis­taa julkista taloutta noin 2 mrd., josta valtion­ta­lou­den osuus noin miljardi

Valtion omai­suu­den käyttö

Nopei­den rato­jen hankeyh­tiöi­den pääomi­tus2000 milj. €
Päärata - Pasila-Riihi­mäki 2. vaihe273 milj. €
Turun tunnin junan 1. vaihe (Espoon kaupun­ki­rata)200 milj. €
Päära­dan suun­nit­telu Tampere-Oulu-Tornio8 milj. €
Itära­dan suun­nit­telu8 milj. €
Koko Suomi kuntoon -paketti511 milj. €
Korkea­kou­lu­jen pääomi­tus1000 milj. €
Lisäys sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön20 milj. €
Kerta­luon­tei­nen lisäys YTHS:n laajen­tu­mi­seen kaikille korkea­kou­luo­pis­ke­li­joille1,4 milj. €
Halli­tuk­sen aidosti kerta­luon­tei­set panos­tuk­set415 milj. €

Yhteensä 4436,4 milj. €

Tulot

Valtion omai­suu­den siirto hankeyh­tiöi­hin ja korkea­kou­luille3000 milj. €
Valtion asun­to­ra­has­ton likvi­din pääoman pienen­nys1000 milj. €
Valtion omai­suu­den myyn­ti­tu­lot436,4 milj. €

Yhteenä 4436,4 milj. €


Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti vs. Rinteen halli­tuk­sen budjetti

Yli 60 000 työl­listä enem­män

Velkaa n. 1,5 mrd. euroa vähem­män

Koko­nais­ve­roaste 0,2%-yks. pienempi

Palkan­saa­jien, eläke­läis­ten, lapsi­per­hei­den ja yrit­tä­jien käytet­tä­vissä olevat tulot kasva­vat enem­män

Tuloe­rot vähe­ne­vät yhtä paljon kuin halli­tuk­sen budje­tissa

Yritys­tu­ki­leik­kauk­sia lähes 500 milj. euroa enem­män

Merkit­tä­vämpi ilmas­to­pääs­tö­jen vähen­ty­mi­nen 

Tule­vai­suu­den liiken­ne­hank­kei­siin 3 mrd. euroa enem­män

Tule­vai­suu­den osaa­mi­seen miljar­din pääomi­tus korkea­kou­luille

Yli 300 milj. euroa enem­män koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen pysy­västi


Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020, kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä 19.11.2019

Työryhmä: pj. Timo Heino­nenPetteri OrpoKai Mykkä­nenElina Lepo­mäkiJuhana Vartiai­nen, Sanni Grahn-Laaso­nenSari Sarko­maaMarkku EestiläJukka KopraJanne SankeloArto Sato­nenMatias Mart­ti­nen

Sihteeri: Sakari Rokka­nen

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskelma budje­tista