Katainen Turun Sanomissa: Haaste uudistumaan

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa haastetaan nyt monella rintamalla. Talouskasvua painavat kansainvälinen taloustaantuma, heikentynyt kotimainen hintakilpailukyky, teollisuuden rakennemuutos ja valtion oma velkaantuminen, joka ei enää mahdollista viime vuosien kaltaisia elvytystoimia. Olemme jälleen kerran murroskohdassa, jossa meidän täytyy löytää uudet Suomen menestymisen keinot.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi tarvitsemme laajan joukon tehokkaita ja määrätietoisia toimenpiteitä. Mitään yksittäisiä keinoja ei pidä sulkea pois ennalta. Tilanne on haastava. Silti pääosa näistä tulevaisuutta turvaavista päätöksistä on täysin meidän suomalaisten omissa käsissä. On kokonaan meistä itsestämme kiinni, saammeko hyvinvointiyhteiskuntamme säilytettyä myös tuleville polville.

Hyvinvointilupausten ja niiden pitkän aikavälin rahoituksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7-10 miljardin euron vaje. Toisin sanoen euroja tarvitaan palvelujen ylläpitämiseen reippaasti enemmän kuin niitä on kertynyt tai kertymässä. Elämme jo nyt voimakkaasti velaksi ja väestömme ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta johtuen velkataakka ja verotus uhkaavat nousta kestämättömän korkeiksi. Tämä johtaisi käytännössä toisaalta hyvinvointipalveluiden asteittaiseen rapautumiseen ja toisaalta yrittämisen sekä työnteon kannusteiden hiipumiseen. Näin vaaralliselta kehitykseltä ei voi yksikään vastuullinen poliitikko ummistaa silmiään.

Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat päätökset kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tämän hallituskauden aikana. Julkisten palvelujen tuottavuuden kannalta tärkein hanke on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Palvelutuotannossa heikko tuottavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että saamme samalla rahalla koko ajan vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja jo työnsä tehneille ikäihmisille, vähemmän päivähoitoa lapsiperheille ja vähemmän koulutusta tulevaisuuden sukupolville.

Tällä menolla annetut hyvinvointilupaukset uhkaavat jäädä katteettomiksi. Tarvitaan uusi suunta. Uuden suunnan saamiseksi tarvitsemme kipeästi niin kuntarakenteiden kuin myös palvelurakenteiden uudistamista.

Rakenteiden uudistaminen luo paremmat edellytykset muun muassa palvelujen organisoimiselle, hankintaosaamisen lisäämiselle, hyvinvointipalvelujen markkinoiden hyödyntämiselle sekä paremmalle johtamiselle ja henkilöstöpolitiikalle. Uudistuksella vahvistetaan myös kunnallista itsehallintoa ja edellytyksiä parantaa tuottavuutta.

Tällä hetkellä kunta- ja palvelurakenneuudistusta viedään eteenpäin monella rintamalla. Palvelujen turvaaminen vaatii perusteellisen valmistelutyön sekä lukuisia lakihankkeita niin rakenteiden, rahoituksen kuin toimintatapojenkin osalta. Hankkeen valtava laajuus tekee uudistuksesta erittäin haastavan. Ehkä siksi uudistusta ei ole aiemmin tehty.

Tämä ei kuitenkaan tippaakaan vähennä uudistuksen tarpeellisuutta. Pikemminkin päinvastoin. Tulevaisuuden haasteita ei ratkaista peruutuspeiliin tuijottamalla. Hallitus onkin viemässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eri osakokonaisuuksia yksituumaisesti ja määrätietoisesti eteenpäin.

Tällä ennakkoluulottomalla asenteella Suomi on aiempina vuosikymmeninä pärjännyt ja niin tulee pärjäämään myös jatkossa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 5.2.2013