Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Sanni Grahn-Laasonen: Kela-korvaukset nousivat vuoden alussa hoitojonojen purkamiseksi

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Julkaistu:

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon pääsyä.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen ja koro­na­pan­de­mian jättä­män hoito­ve­lan myötä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin kohdis­tuu ennen koke­ma­ton paine. Hoito­jo­not ja odotusa­jat ovat paikoin kohtuut­to­man pitkiä ja palve­lui­hin pääsy on vaikeu­tu­nut. Hoita­jista, lääkä­reistä, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä ja muista ammat­ti­lai­sista on pulaa koko maassa.

Sote-palve­lui­den ongel­miin ei ole yhtä yksin­ker­taista ratkai­sua. Siksi halli­tus pyrkii ratko­maan ongel­maa monin keinoin.

Nopeana toimen­pi­teenä halli­tus korotti Kela-korvauk­sia tuntu­vasti vuoden alusta alkaen. Vuoden­vaih­teessa yleis- ja erikois­lää­kä­rin Kela-korvaus­taksa nousi­vat 8 eurosta 30 euroon läsnä­vas­taa­no­toilla ja 25 euroon video­vas­taa­no­toilla. Hammas­lää­kä­rin perus­tut­ki­muk­sen korvaus­taksa nousi 15,50 eurosta 30 euroon. Psykiat­rien vastaan­ot­to­jen korvaus­tak­sat nousi­vat 30–40 euroon riip­puen vastaan­o­ton pituu­desta. Myös psyko­te­ra­pioi­den korvaus­tak­soja nostet­tiin.

Halli­tus­kau­den aikana Kela-korvauk­siin ohja­taan yhteensä 500 miljoo­naa euroa lisä­ra­haa. Kyse on merkit­tä­västä panos­tuk­sesta suoma­lais­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin talou­del­li­sesti vaikeina aikoina.

Kun osa ihmi­sistä siir­tyy Kela-korvaus­ten koro­tuk­sen myötä yksi­tyis­ten terveys­pal­ve­lui­den asiak­kaiksi, hoito­jo­not ja odotusa­jat helpot­ta­vat julki­sella puolella. Kaik­kein eniten julki­sen tervey­den­huol­lon hoito­jo­no­jen purka­mi­sesta hyöty­vät ne ihmi­set, joille julki­set terveys­pal­ve­lut ovat ainoa vaih­toehto.

Toisin kuin julki­sessa keskus­te­lussa usein anne­taan ymmär­tää, Kela-korvauk­sista hyötyy merkit­tävä osa suoma­lai­sista. Korvauk­sia sai vuonna 2022 yhteensä 2,3 miljoo­naa suoma­laista eli hieman yli 40 prosent­tia väes­töstä.

Miksi hoito­jo­noja pure­taan juuri Kela-korvauk­sia nosta­malla?

Halli­tus­neu­vot­te­luissa pyrit­tiin löytä­mään mahdol­li­sim­man nopea ja hoitoa tarvit­se­vien näkö­kul­masta mahdol­li­sim­man vaikut­tava keino hoitoon pääsyn turvaa­mi­seksi. Siksi päädyimme Kela-korvaus­ten nosta­mi­seen. Valmis­te­lun aikana on esitetty myös kritiik­kiä, miksi rahoja ei anneta mieluum­min suoraan hyvin­voin­tia­lueille. Syitä tähän on aina­kin kaksi.

Nykyi­nen hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tus­malli ei suoraan taivu vastaa­maan nope­aan hoito­jo­no­jen purkuun. Toinen – ja suoma­lais­ten hoitoon pääsyn näkö­kul­masta vielä keskei­sempi – syy on se, että ensi vuoden budjet­tiin vara­tulla 65,3 miljoo­nalla eurolla tuskin olisi yhtä näky­vää ja konkreet­tista vaiku­tusta hoito­jo­noi­hin, mikäli rahoi­tus olisi ohjattu hyvin­voin­tia­lueille. Siksi muiden keino­jen ohella on tärkeää pikem­min­kin helpot­taa hyvin­voin­tia­lueille kohdis­tu­vaa painetta ja tehdä sellai­sia ratkai­suja, joilla on jokai­sen suoma­lai­sen näkö­kul­masta suurin mahdol­li­nen hyöty.

Valmis­te­lussa uusi Kela-korvaus­malli

Nyt tehtä­vät koro­tuk­set tule­vat olemaan voimassa tässä muodos­saan vuoden. Parhail­laan valmis­tel­laan uutta, entistä parem­paa Kela-korvaus­mal­lia. Työryh­män työ on ajoi­tettu niin, että uusi Kela-korvaus­malli tulisi voimaan vuoden 2025 alusta.

Olemme alusta asti pitä­neet edel­ly­tyk­senä, että hyöty Kela-korvaus­ten noususta kuuluu asiak­kaille. Siksi uuden Kela-korvaus­mal­lin valmis­te­lun yksi lähtö­kohta on varmis­taa, ettei Kela-korvaus­ten nousu valu yksi­tyis­lää­kä­rien vastaan­ot­to­jen korkeam­piin hintoi­hin. Lisäksi Kela seuraa hintoja ja on luvan­nut julkis­taa sovel­luk­sen, jossa kuka tahansa pääsee helposti vertai­le­maan hintoja.

Myös lasten ja nuor­ten neurop­sy­kiat­rista kuntou­tusta vahvis­te­taan

Vuoden alussa myös neurop­sy­kiat­ri­sesti oirei­le­vien lasten ja nuor­ten harkin­nan­va­rai­nen Kela-kuntou­tus saa lisä­ra­hoi­tusta. Halli­tus­oh­jel­massa kuntou­tuk­seen varat­tiin 20 miljoo­nan euroa. Budjet­ti­rii­hessä halli­tus kasvatti rahoi­tusta vielä 5 miljoo­nalla eurolla, jolloin lisä­ra­hoi­tus on yhteensä 25 miljoo­naa euroa.

Lisä­raha tulee todella tarpee­seen. Sen ansiosta kuntou­tusta voidaan järjes­tää nykyistä useam­malle lapselle ja nuorelle, jolla on neurop­sy­kiat­ri­sia haas­teita, esimer­kiksi ADHD, ADD tai autis­mi­kir­jon häiriö. Tuen ja kuntou­tuk­sen tarve on kasva­nut. Moni perhe on jäänyt arjes­saan liian yksin. Tämä huoli on kuultu.

Halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti halli­tus kiin­nit­tää erityistä huomiota neurop­sy­kiat­ri­sesti oirei­le­vien lasten palve­lui­hin, heidän perhei­densä tukeen, oirei­den nope­aan diag­no­soin­tiin ja avun piiriin pääsyyn.

Kirjoit­taja on sosi­aa­li­tur­va­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.3.2024

Pihla Keto-Huovi­nen: “Rasis­min vastus­ta­mi­nen on meidän jokai­sen vastuulla”

Suomi on monella mitta­rilla mitat­tuna hyvä maa asua. Juuri tällä viikolla julkais­tun Maail­man onnel­li­suus­ra­por­tin mukaan Suomi on seit­se­män­nen kerran maail­man

19.3.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsy­mättä

Emme voi hyväk­syä maail­maa, jossa isoäi­dit pelkää­vät tyttä­riensä ja poikiensa tyttä­rillä olevan vähem­män oikeuk­sia kuin heillä oli. Tähän YK:n pääsih­tee­rin

14.3.2024

Karo­liina Parta­nen: Alipalk­kaus on jo laitonta – nyt siihen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti

Ulko­mailta tule­vien työn­te­ki­jöi­den määrä on lisään­ty­nyt Suomessa. Samalla on huomattu, että alipalk­kaus­ta­pauk­set ovat lisään­ty­neet ja ne kohdis­tu­vat erityi­sesti ulko­mailta tule­viin

Skip to content