• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoomus: kaupungit ja kaupunkipolitiikka
    Tekoja Suomen hyväksi 2015–2019
    Twiittaa

    Tekoja Suomen hyväksi 2015–2019

    Julkaistu: 18.03.2019 EU Kulttuuri Sivistys Talous Terveys Turvallisuus Työ Ympäristö
    Tutustu ehdok­kai­siimme tästä!

    Kokoo­mus on uudis­taja- ja vastuun­kan­ta­ja­puo­lue. Tällä kaudella halli­tuk­sessa Kokoo­mus on ollut toteut­ta­massa laajaa uudis­tus­oh­jel­maa, jonka tulok­set näky­vät monin tavoin. Selkeim­piä onnis­tu­mi­sia ovat olleet työl­li­syy­den kasvu ja sen monet myön­tei­set seurauk­set.

    Noin 22 000 nuorta on saatu pois syrjäy­ty­mis­kier­teestä opin­to­jen tai työn pariin. Se on suun­nil­leen Tornion väki­lu­vun verran. Kaikissa tulo­luo­kissa ihmis­ten tulo­taso on kohen­tu­nut. Talou­del­li­sia vaikeuk­sia koke­nei­den osuus on alim­mil­laan koko 2000-luvulla.

    Kaikilla koulu­tuk­sen tasoilla varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen on toteu­tettu tai käyn­nis­tetty uudis­tuk­set, joilla suoma­lais­ten koulu­tus­taso ja osaa­mi­nen voidaan nostaa takai­sin tasolle, jolle se kuuluu. Sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den voima­va­roja on lisätty, jotta viran­omai­silla on ajan­mu­kai­set keinot huoleh­tia siitä, että tässä maassa saa elää vapaana, turvassa ja ilman pelkoa. Ihmi­sille on annettu lisää vapautta päät­tää itse omista asiois­taan, ja yrit­tä­jille annettu lisää toimin­nan vapautta.

    Tämän sivun alla on kooste tällä kaudella tehdyistä toimen­pi­teistä Suomen ja suoma­lais­ten hyväksi.

    Sisäl­lys­luet­telo

     

    Talous, vero­tus ja hallinto
    Koulu­tus ja sivis­tys
    Työelämä, yrit­tä­jyys ja ener­gia
    Maaseutu
    Ympä­ristö
    Laki ja oikeus
    Terveys ja hyvin­vointi
    Sisäi­nen turval­li­suus ja maahan­muutto
    Maan­puo­lus­tus
    Liikenne ja vies­tintä
    Ulko­suh­teet ja kansain­vä­li­syys


    Talous, vero­tus ja hallinto

    Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Kulu­neella vaali­kau­della talous ja työl­li­syys ovat kään­ty­neet voimak­kaa­seen kasvuun. Kauden alussa asete­tut merkit­tä­vim­mät talous­po­liit­ti­set tavoit­teet on saavu­tettu.

    Työl­li­syy­sas­teen trendi nousi vuoden 2019 tammi­kuussa jo 72,6 prosen­tin tasolle, kun halli­tuk­sen tavoite oli saavut­taa 72 prosen­tin työl­li­syy­saste vaali­kau­den loppuun mennessä. Kauden alusta yli 130 000 ihmistä on saanut työpai­kan, mikä sekin ylit­tää kymme­nillä tuhan­silla halli­tuk­sen tavoit­teen.

    Hyvä työl­li­syys­ke­hi­tys on vähen­tä­nyt myös syrjäy­ty­mi­sen riskiä: 22 000 nuorta on saanut vaali­kau­den aikana työ- tai opis­ke­lu­pai­kan. Työl­li­syy­den posi­tii­vi­nen kehi­tys on vahvis­ta­nut julkista taloutta ja tuonut helpo­tusta kymme­nien tuhan­sien perhei­den arkeen ja toimeen­tu­loon.

    Vastuul­li­sella talous­po­li­tii­kalla halli­tus on onnis­tu­nut estä­mään julki­sen talou­den velka­suh­teen heiken­ty­mi­sen ja viime vuonna valtio myös pystyi lyhen­tä­mään laino­jaan ensim­mäistä kertaa vuosi­kym­me­neen.

    Hyvä suhdan­ne­ti­lanne on vaikut­ta­nut talous­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mi­seen, mutta asian­tun­tija-arvioi­den mukaan noin puolet työl­li­syy­den kasvusta olisi jäänyt toteu­tu­matta ilman halli­tuk­sen aktii­vi­sia toimia. Halli­tus on luonut toimen­pi­teil­lään työl­li­syys­kas­vulle suotui­sat edel­ly­tyk­set. Suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­kyä on paran­nettu, yrit­tä­jyyttä hait­taa­via normeja purettu ja työn­teon kannus­ta­vuutta on paran­nettu. Koko­nais­ve­roaste on laske­nut, eikä kenen­kään palkan­saa­jan vero­tus ole kiris­ty­nyt.

    Talou­den keskei­sim­mät mitta­rit

    Tällä vaali­kau­della työl­li­syy­saste on saatu nostet­tua yli 72 prosen­tin. Tilas­to­kes­kuk­sen tammi­kuun julkis­tuk­sen mukaan työl­li­syy­saste oli vuoden 2019 tammi­kuussa 72,6%.

    Vaali­kau­den alkuun verrat­tuna yli 130 000 suoma­laista enem­män on töissä.

    Vastuul­li­sella talous­po­li­tii­kalla on onnis­tuttu vahvis­ta­maan julkista taloutta. Suomi lyhensi velkaansa vuonna 2018 ensim­mäistä kertaa kymme­neen vuoteen.

    Ansio­tu­lo­ve­ro­tus

    Työn teke­mi­sestä on tehty kannat­ta­vam­paa kannus­ta­van vero­po­li­tii­kan avulla. Halli­tus on keven­tä­nyt työn vero­tusta lähes 1,4 miljar­dilla eurolla työl­li­syy­den ja talous­kas­vun tuke­mi­seksi. Keven­nyk­set on tehty kaikille palkan­saa­jille, mutta paino­tettu pieni- ja keski­tu­loi­sille. Kulu­neen vaali­kau­den aikana kenen­kään koko­nais­ve­roaste ei ole nous­sut eikä kenen­kään työn vero­tus ole kiris­ty­nyt.

    Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen jälkeen eläke­läis­ten vero­tusta keven­net­tiin 135 miljoo­nalla eurolla eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­siä ja eläke­tu­lon lisä­ve­roa muut­ta­malla, vaikka kiky-sopi­muk­sen nega­tii­vi­set vaiku­tuk­set eivät kohdis­tu­neet eläke­läi­siin.

    Tekoja

    Digi­taa­lis­ten lehtien- ja kirjo­jen sekä painet­tu­jen  irto­nu­me­roi­den arvon­li­sä­vero alen­net­tiin 24 prosen­tista 10 prosent­tiin eli samalle tasolle tilat­ta­vien print­ti­leh­tien ja kirjo­jen kanssa. Muutos astuu voimaan kesällä 2019.

    Yksi­tyis­hen­ki­löille mahdol­lis­tet­tiin vuoden 2016 alusta vero­vä­hen­ny­soi­keus korkea­kou­luille anne­tuille 850 – 500 000 euron lahjoi­tuk­sille. Tämä edis­tää tieteen ja taiteen edis­tä­mi­seksi tehtä­vien lahjoi­tus­ten houkut­te­le­vuutta ja vahvis­taa korkea­kou­lu­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä.

    Luovu­tus­tap­pion vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus laajen­net­tiin koske­maan muuta pääoma­tu­loa. Vuoden 2016 alusta voimaan astu­neen uudis­tuk­sen myötä luovu­tus­tap­pion voi vähen­tää luovu­tus­voit­to­jen lisäksi myös muusta pääoma­tu­losta, mikä keven­tää sijoit­ta­mi­sen riskiä ja lait­taa pääomia aktii­vi­sem­min liik­keelle. Luovu­tus­tap­pioita saat­toi aikai­sem­min vähen­tää ainoas­taan luovu­tus­voi­toista, kulu­neen ja seuraa­van 5 vero­vuo­den ajan (20 miljoo­naa euroa)

    Tulo­läh­de­jako pois­tuu. Aikai­sem­min eri tulo­läh­tei­den voit­toja ja tappioita ei ole voinut kuitata keske­nään.

    Auto­ve­roa on keven­netty pieni­pääs­töi­siä autoja suosien koko halli­tus­kau­den aikana yhteensä 180 miljoo­nalla eurolla. Keven­nys tulee voimaan portait­tain vuosina 2016-2019. Vasta­pai­noi­sesti auton käyt­töä vero­te­taan kireäm­min

    Yksi­tyis­hen­ki­löitä tuet­tiin vaali­kau­den aikana vähä­pääs­töi­sem­män auton hankin­nassa romu­tus­palk­kiolla

    Yleis­ra­dio­ve­rosta on vapau­tettu kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mat.

    Esiin­ty­ville taitei­li­joille ja urhei­li­joi­den tarjot­tiin mahdol­li­suus hakeu­tua vapaa­eh­toi­sesti ALV-vero­vel­vol­li­seksi. Tämä tuo esiin­ty­vät taitei­li­jat ja urhei­li­jat samalle viivalle muiden yrit­tä­jien kanssa.

    Korko­vä­hen­nys­ra­joi­tuk­sia on tiuken­nettu veron­kier­ron mahdol­li­suuk­sien tilkit­se­mi­seksi. Harmaan talou­den ja vero­vält­te­lyn kitke­mi­seen on tällä halli­tus­kau­della panos­tettu muuten­kin. Esimerk­kinä laaja, yli 100 maail­man maata kattava kansain­vä­li­nen vero­tie­to­jen­vaihto, jota kautta Suomi saa tietoa suoma­lais­ten sijoi­tuk­sista. Tieto­jen­vaihto kattaa myös lähes kaikki ns. vero­pa­ra­tii­si­maat.

    Perin­tö­ve­ro­tusta on keven­netty kaikissa portaissa. Alim­massa portaassa 20 prosen­tista 19 prosent­tiin. Suurim­massa 36 prosen­tista 33 prosent­tiin. Puoli­so­vä­hen­nystä koro­tettu 60 000 eurosta 90 0000 euroon ja alai­käi­syys­vä­hen­nystä 40 000 eurosta 60 000 euroon.

    Lahja­ve­ro­tusta on keven­netty alim­massa portaassa 20 prosen­tista 17 prosent­tiin. Suurim­massa portaassa 36 prosen­tista 33 prosent­tiin. Pienin vero­tet­tava summa nous­sut 4000 eurosta 5000 euroon.

    Muita tekoja

    Kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita on vähen­netty. Kunta­ta­lous on koko­nai­suu­tena vahvempi kuin 20 vuoteen.

    Uusi jouk­ko­ra­hoi­tus­laki selkeyt­tää lain­sää­dän­töä ja moni­puo­lis­taa yritys­ten rahoi­tus­vaih­toeh­toja. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla on avattu rahoi­tus­mark­ki­noita avaa­malla uudelle, perin­tei­siin rahoi­tus­muo­toi­hin nähden täyden­tä­välle ja osin vaih­toeh­toi­selle rahoi­tus­ka­na­valle toiminta- ja kasvue­del­ly­tyk­set sekä luomalla toimia­lalle selkeät lain­ta­soi­set puit­teet ja peli­sään­nöt.

    Osake­sääs­tö­tili otetaan käyt­töön uutena sijoi­tus­muo­tona. Maksi­mis­saan 50 000 euron sijoi­tus­pää­oman voi jatkossa pitää osake­sääs­tö­ti­lillä, josta verot makse­taan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostaa tililtä. Tällä edis­te­tään kansan­ka­pi­ta­lis­mia ja paran­ne­taan pien­si­joit­ta­jien asemaa. Samalla muiden sijoi­tus­tuot­tei­den kuten vakuu­tus­kuo­rien ja henki­va­kuu­tus­ten vero­tus­käy­tän­töä yhte­näis­tet­tiin osake­sääs­tö­ti­lin kanssa.

    Halli­tus on edis­tä­nyt isoja raide­lii­ken­nein­ves­toin­teja. Liiken­ne­mi­nis­te­riön, työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ja valtio­va­rain­mi­nis­te­riön yhteis­val­mis­te­lun jälkeen syntyi uusi rata­hank­kei­den rahoi­tus­malli - hankeyh­tiö. Hankeyh­tiöt koos­tu­vat laajasta joukosta eri toimi­joita, esimer­kiksi valtio, kunnat, EU, yrityk­set ja työelä­ke­lai­tok­set, jotka yhdessä rahoit­ta­vat liiken­ne­hank­keet. Hankeyh­tiöt perus­tet­tiin heti alkuun Suomi-radalle sekä Turun tunnin juna –hank­keelle. Myöhem­min samaa mallia voidaan käyt­tää esimer­kiksi itära­dan rahoit­ta­mi­seksi.


    Koulu­tus ja sivis­tys

    Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

    Keskei­sintä

    Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen reformi, joka on suurin koulu­tusuu­dis­tus kahteen vuosi­kym­me­neen, tuli voimaan 1.1.2018. Koko amma­til­li­nen koulu­tus, tutkin­not ja rahoi­tus­jär­jes­telmä on uudis­tettu. Opis­ke­li­joille raken­ne­taan yksi­löl­li­sem­mät opin­to­po­lut, ja oppi­lai­tok­sissa ja työpai­koilla tapah­tu­vaa oppi­mista yhdis­te­tään. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen hallin­toa ja byro­kra­tiaa vähen­ne­tään tarjoa­malla oppi­lai­tok­sille lisää vapautta järjes­tää koulu­tusta paikal­lis­ten tarpei­den mukaan. Refor­min toimeen­pa­noa tuetaan 30 miljoo­nan lisä­ra­hoi­tuk­sella vuosille 2018 ja 2019.

    Perus­kou­lua uudis­te­taan uudella peda­go­gii­kalla ja uusilla oppi­mi­sym­pä­ris­töillä. Tavoit­teena on tehdä oppi­mi­sesta innos­ta­vam­paa, mahdol­lis­ta­vam­paa ja parem­min yksi­löl­listä oppi­mista tuke­vaa. Uudet opetus­suun­ni­tel­mat otetaan käyt­töön kouluissa syksyllä. Oppi­mista ja peda­go­giik­kaa uudis­te­taan kokei­lu­jen avulla. Uudet oppi­mi­sym­pä­ris­töt otetaan käyt­töön kouluissa. Jokai­seen perus­kou­luun koulu­te­taan tuto­ro­pet­taja, joka tukee muita opet­ta­jia uusien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen käyt­töö­no­tossa. Yhteensä perus­kou­lun uudis­ta­mi­seen ohja­taan 90 miljoo­naa euroa. Vieraan kielen opis­kelu on aikais­tettu alka­maan jo ensim­mäi­sellä luokalla.

    Varhais­kas­va­tuk­sen maksuja on alen­nettu merkit­tä­västi. Maksuja alen­net­tiin kahdesti, ja viimei­sim­mät maksua­len­nuk­set tuli­vat voimaan 1.1.2018. Esimer­kiksi keski­tu­loi­sen kahden lapsen perheen varhais­kas­va­tus­mak­sut laske­vat yli 1200 eurolla vuodessa. 6700 perhettä siir­tyy maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Tämä paran­taa erityi­sesti yksin­huol­ta­jien kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan, helpot­ta­vat lapsi­per­hei­den talou­del­lista tilan­netta ja yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Maksu­tu­lo­jen mene­tyk­set kompen­soi­daan kunnille.

    Lukio ja yliop­pi­las­tut­kinto on uudis­tettu. Uudessa lukiossa koros­tu­vat laaja-alai­nen yleis­si­vis­tys, korkea­kou­lu­yh­teis­työ ja opis­ke­li­joi­den vahvempi tuki. Lukion raken­netta on jous­ta­voi­tettu ja oppiai­nei­den välistä yhteis­työtä on lisätty. Lisäksi jatkossa jokai­sen lukio­lai­sen opin­toi­hin tulee sisäl­ty­mään korkea­kou­lu­kur­kis­tus. Uusi laki tuo lukio­lai­sille myös lisää opinto-ohjausta ja oikeu­den erityi­so­pe­tuk­seen.

    Koulu­tus

    Lukion rakenne uudis­tuu ja koos­tuu jatkossa opin­to­pis­teistä. Nykyi­nen oppiai­ne­jako säilyy, mutta uusi rakenne mahdol­lis­taa entistä tiiviim­män ja jous­ta­vam­man oppiai­ne­ra­jat ylit­tä­vän yhteis­työn. Yhteis­työ korkea­kou­lu­jen kanssa tiivis­tyy ja kansain­vä­li­syyttä vahvis­te­taan.

    Lukio­lai­set saavat jatkossa nykyistä henki­lö­koh­tai­sem­paa opinto-ohjausta sekä erityi­so­pe­tusta. Jatkossa kaikki lukio­lai­set laati­vat lukion alussa henki­lö­koh­tai­sen opin­to­suun­ni­tel­man. Koulu­tuk­sen järjes­tä­jän velvol­li­suutta puut­tua kiusaa­mi­seen vahvis­te­taan. Jälkioh­jaus­vel­voit­teella pide­tään huolta myös lukion jo päät­tä­neistä.

    Yliop­pi­las­tut­kin­non uusi­mis­ker­ta­ra­joi­tuk­sesta on luovuttu ja tutkinto uudis­tettu. Näin vähen­ne­tään lukio­lais­ten stres­siä ja paran­ne­taan mahdol­li­suuk­sia hakeu­tua korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Jatkossa kaikki opis­ke­li­jat kirjoit­ta­vat vähin­tään viisi ainetta.

    Ensim­mäi­sen vieraan kielen eli A1-kielen opis­kelu alkaa tule­vai­suu­dessa jo viimeis­tään perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuoden keväällä. Varhai­sempi kiel­ten­ope­tus koskee kaik­kia tänä vuonna koulunsa aloit­ta­via ekaluok­ka­lai­sia.

    Koulu­tus­so­pi­mus on uusi jous­ta­vampi keino suorit­taa amma­til­li­nen tutkinto. Koulu­tus­so­pi­mus sopii erityi­sesti nuorille ja tukee tutkin­non suorit­ta­mista loppuun ja työl­lis­ty­mistä. Tämän lisäksi oppi­so­pi­muk­sesta työnan­ta­jille aiheu­tu­vaa hallin­nol­lista taak­kaa keven­ne­tään.

    Maail­man parhaita opet­ta­jia tuot­ta­vaa Suomen opet­ta­jan­kou­lu­tusta kehi­te­tään entistä parem­maksi. Yli 60 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sien tavoit­teena on tukea opet­ta­jiamme ammat­ti­tai­don vahvis­ta­mi­sessa, jotta koulu­tuk­semme on jatkos­sa­kin maail­man kärki­luok­kaa. Jokai­selle opet­ta­jalle taataan mahdol­li­suus läpi työuran jatku­vaan osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen.

    Korkea­kou­luille mahdol­lis­tet­tiin koulu­tus­vienti salli­malla luku­vuo­si­mak­sut EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tule­ville. Suomi on koulu­tuk­sen kärki­maa, ja osaa­mi­semme herät­tää paljon kiin­nos­tusta eri puolilla maail­maa. Nyt esteet koulu­tus­tuot­tei­den luomi­selta ja niiden viemi­seltä ulko­mai­sille osta­jille pure­taan myös toisen asteen tilaus­kou­lu­tus­ten ja ulko­mailla tapah­tu­van opetuk­sen osalta.

    Suoma­laista koulu­tus- ja tutki­mus­jär­jes­tel­mää edus­ta­maan maail­malle perus­te­taan Team Finland Know­ledge -lähet­ti­läi­den verkosto. Toimet ovat tuot­ta­neet tulosta, sillä arvioi­den mukaan koulu­tus­vien­nin arvo ylit­tää nyt 350 miljoo­naa euroa vuodessa.

    Maahan­muut­ta­jien koulu­tus­pol­ku­jen nopeu­te­taan ja osaa­mis­tar­pei­siin vastaa­mista uudis­te­taan. Järjes­tä­mällä koulu­tuk­set tehok­kaam­min välte­tään pääl­lek­käi­siä tai hyödyt­tö­miä koulu­tuk­sia ja saadaan niin aikui­set kuin lapset­kin oppi­mi­seen ja työl­lis­ty­mi­seen tähtää­välle polulle. Uusi koulu­tus­malli kansan­opis­toissa ja kansa­lais­opis­toissa paran­taa erityi­sesti kotona lapsia hoita­vien vanhem­pien mahdol­li­suuk­sia luku- ja kirjoi­tus­tai­don ja suomen/​ruotsin kielen opis­ke­luun.

    Aikuis­ten perus­koulu on uudis­tettu. Aikuis­ten perus­o­pe­tuk­sessa on henki­lö­koh­tai­siin osaa­mis­tar­pei­siin perus­tuva malli, jossa jokai­selle opis­ke­li­jalle laadi­taan henki­lö­koh­tai­nen opetus­suun­ni­telma. Tähän yhdis­te­tään tarvit­taessa luku- ja kirjoi­tus­tai­don opetus. Opin­to­suun­ni­tel­maan voidaan sisäl­lyt­tää myös esimer­kiksi amma­til­li­sia opin­toja sekä työelä­mään tutus­tu­mista.

    Varhais­kas­va­tuk­sen laatua paran­ne­taan henki­lös­tön koulu­tus­ta­soa nosta­malla. Varhais­kas­va­tus on tavoit­teel­lista, peda­go­gista toimin­taa, jota teke­vät korkeasti koulu­te­tut ammat­ti­lai­set.

    Varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien koulu­tus­mää­riä yliopis­toissa on nostettu merkit­tä­västi ja pysy­västi. Nykyi­sistä lasten­tar­han­opet­ta­jista moni on jäämässä eläk­keelle, ja opet­ta­jista alkaa olla monin paikoin pulaa. Yliopis­to­jen kanssa on sovittu koulu­tus­mää­rien nostosta kahteen ottee­seen.

    Varhais­kas­va­tuk­sessa on käyn­nis­tetty maksut­to­muus­ko­kei­lut. Maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lussa kunnat, jotka päät­tä­vät jättää maksut peri­mättä 5-vuotiai­den varhais­kas­va­tuk­sesta 20 tunnin osalta, saavat valtiolta avus­tusta. Kokei­lu­jen kautta lähes kolman­nes kaikista viisi­vuo­tiaista pääsee maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen piiriin.

    Päivä­ko­din ja kodin väli­sen digi­taa­li­sen tiedon­siir­ron esteet pois­tet­tiin: lapsen vanhem­mat voivat saada päivä­ko­dista tietoa saman­lai­silla järjes­tel­millä ja tieto­suo­jalla kuin kouluissa käyte­tään.

    Varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoo­nan euron määrä­ra­halla, jolla voidaan esimer­kiksi pienen­tää ryhmä­ko­koja ja palkata lisä­hen­ki­lös­töä haas­teel­li­silla alueilla toimi­vissa päivä­ko­deissa.

    Korkea­kou­lu­jen valin­ta­koe­me­net­te­lyä on uudis­tettu ja yhte­näis­tetty. Korkea­kou­lut luopui­vat v. 2018 pitkää valmen­tau­tu­mista edel­lyt­tä­vistä pääsy­ko­keista. Sovel­tu­villa aloilla siir­ry­tään valta­kun­nal­li­seen yhteis­ha­kuun ja yhteis­va­lin­taan. Vuodesta 2020 alkaen pääosa valin­noista tehdään perus­tuen yliop­pi­las- ja amma­til­li­siin todis­tuk­siin, mikä nopeut­taa ja helpot­taa pääsyä korkea­kou­luun sekä vähen­tää kallii­den valmen­nus­kurs­sien, ei-toivot­tu­jen väli­vuo­sien ja pääl­lek­käi­sen testauk­sen tarvetta. Pääsy­koe­väylä kuiten­kin säilyy vaih­toeh­tona.

    Korkea­kou­luo­pe­tuk­sen digi­taa­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä vahvis­te­taan, ympä­ri­vuo­ti­sen opis­ke­lun mahdol­li­suuk­sia paran­ne­taan. Koko­nai­suu­teen on käytettty 105 miljoo­naa euroa vuosina 2017–2018.Nuorten tutki­joi­den tieteen teke­mistä ja urapol­kuja on edis­tetty 60 miljoo­nan rahoi­tuk­sella, jonka on jaka­nut Suomen Akate­mia.

    Yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille on mahdol­lis­tettu yhteis­työ opetuk­sen järjes­tä­mi­sessä lakia muut­ta­malla. Aiem­min jokai­sen korkea­kou­lun oli järjes­tet­tävä kaikki tutkinto-opetuk­sensa itse; nyt esimer­kiksi pääkau­pun­ki­seu­dulla toimi­vat 10 korkea­kou­lua voivat hank­kia opetusta toisil­taan tai järjes­tää yhtei­siä opin­to­jak­soja. Uudis­tus edis­tää korkea­kou­lu­jen yhteis­työtä, mahdol­lis­taa keskit­ty­mi­sen ydin­osaa­mi­seen, paran­taa toimin­nan laatua sekä sääs­tää kustan­nuk­sia.

    Suomi on menes­tyk­sek­käästi kokeil­lut inno­vaa­tio- ja palve­luse­te­liä. Sete­lin avulla lähen­ne­tään elin­kei­noe­lä­mää ja korkea­kou­luja kannus­ta­malla pk-yrityk­siä yhteis­työ­hön korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten kanssa.  Sete­lillä voisi esimer­kiksi ostaa uusien tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen liit­ty­vää tutki­musta ammat­ti­kor­kea­kou­lulta. Näin lähen­ne­tään elin­kei­noe­lä­mää ja korkea­kou­luja molem­pien eduksi.

    Kiel­ten opis­ke­lun voi aloit­taa jo ensim­mäi­sellä luokalla. Halli­tus käyn­nisti varhai­sem­man kiel­ten­ope­tuk­sen kokei­lut, joissa vieraan kielen opis­kelu voi alkaa jo ensim­mäi­seltä luokalta, ja kokei­lut voivat yltää myös varhais­kas­va­tuk­seen. Noin neljän­nes Suomen kunnista osal­lis­tuu varhen­ta­mista koske­viin kokei­lui­hin. Kokei­lu­jen kautta 25 000 oppi­lasta on pääs­syt varhai­sem­man kiele­nop­pi­mi­sen piiriin.

    Rasis­min ja viha­pu­heen ehkäi­syyn panos­te­taan sekä yhteis­kun­nal­lista osal­li­suutta edis­te­tään. Merki­tyk­sel­li­nen Suomessa -toimen­pi­deoh­jelma läpäi­see koko koulu­tuk­sen, kult­tuu­rin, nuori­so­työn ja liikun­nan kentät.

    Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt kokei­lun 5-vuotiai­den maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen tarjoa­mi­seksi. Kunnat, jotka hake­vat mukaan kokei­luun, sitou­tu­vat olemaan peri­mättä maksuja 20 viik­ko­tun­nin osalta 5-vuotiai­den lasten vanhem­milta.

    Suomen Akate­mia rahoit­taa uuden Tutki­muk­sen lippu­lai­vat -ohjel­man suoma­lai­sen huip­pu­tut­ki­muk­sen edis­tä­mi­seksi. Lippu­lai­voissa korkea­kou­lut, tutki­mus­lai­tok­set, elin­kei­noe­lämä ja julki­nen hallinto toimi­vat yhdessä luoden tiedon ja tutki­muk­sen ekosys­tee­mejä ja tähdä­ten kansain­vä­li­selle huipulle.

    Perus­val­miuk­sien saavut­ta­mi­seen panos­te­taan luon­non­tie­tei­den ja luku­tai­don osalta. Luon­non­tie­tei­den ja mate­ma­tii­kan opetuk­sen kehit­tä­mi­seen on osoi­tettu 5 miljoo­naa euroa. Opetus­mi­nis­teri on aset­ta­nut kansal­li­sen luku­tai­to­foo­ru­min vastaa­maan luku­tai­to­haas­tee­seen.

    Halli­tus on kaksin­ker­tais­ta­nut koulu­jen tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen vuodelle 2018 30 miljoo­naan euroon. Lisäksi halli­tus kohdensi vuonna 10 miljoo­naa euroa erik­seen alueel­li­sen tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen. Tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella ja nuorella on tasa­ver­tai­set mahdol­li­suu­det menes­tyä opin­nois­saan riip­pu­matta koti­taus­tasta ja erilai­sista lähtö­koh­dista.

    Yliopis­toja on pääomi­tettu 150 miljoo­nan euron vastin­ra­hoi­tuk­sella, joka on jaettu yliopis­to­jen kesken suhteessa näiden kerää­mään yksi­tyi­seen pääomaan. Kannus­ti­men avulla yliopis­tot kerä­si­vät n. 130 miljoo­naa euroa yksi­tyistä pääomaa.

    Psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lut on laajen­nettu koske­maan kaik­kia amma­til­lista perus­tut­kin­toa suorit­ta­via opis­ke­li­joita sekä valmen­ta­vassa koulu­tuk­sessa olevia opis­ke­li­joita. Muutok­sen myötä palve­lui­den piiriin on pääs­syt noin 50 000 uutta opis­ke­li­jaa.

    Opin­to­tu­keen on tehty 75 euron huol­ta­ja­ko­ro­tus. Vanhem­pien tulo­jen vaiku­tus itse­näi­sesti asuvan 18-19-vuoti­aan toisen asteen opis­ke­li­jan opin­to­tu­keen on pois­tettu.

    Pieni­tu­lois­ten perhei­den lukio- tai amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opis­ke­li­joille ryhdy­tään maksa­maan opin­to­tuen oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää. Alle 20-vuotias pieni­tu­loi­sen perheen opis­ke­li­jalle tulee oikeus oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sään, jonka määrä on 46,80 euroa kuukau­dessa.

    Toisen asteen opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seksi luodaan uusia malleja oppi­ma­te­ri­aa­li­pi­lo­teilla lukioissa ja amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa. Tähän on varattu yhteensä 4 miljoo­nan euro määrä­raha.

    Perus­kou­luista tutut, maail­mal­le­kin levin­neet harjoit­te­lu­kou­lut eli nors­sit laaje­ne­vat varhais­kas­va­tuk­seen. “Pikku­nors­sit” avaa­vat uusia mahdol­li­suuk­sia varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien koulu­tuk­seen kuulu­van harjoit­te­lun kehit­tä­mi­seen ja vahvis­ta­vat varhais­kas­va­tuk­sen tutki­muk­sen, yliopisto-opetuk­sen ja päivä­ko­tien yhteyttä.

    Halli­tus­kau­della käyn­nis­tetty perus­kou­lu­jen tuto­ro­pet­ta­ja­toi­minta kattaa nyt yli 90 prosent­tia Suomen kunnista. Lisäksi toimin­nan pilo­toin­nissa on mukana lähes 190 lukiota eli noin puolet Suomen lukioista.

    Osana halli­tuk­sen käyn­nis­tä­mää jatku­van oppi­mi­sen refor­mia yliopis­toille myön­net­tiin 30 miljoo­nan euron rahoi­tus jatku­van oppi­mi­sen koulu­tus­tar­jon­nan ja toimin­ta­mal­lien kehit­tä­mi­seen. Lisäksi korkea­kou­lu­la­keja muutet­tiin tuomaan yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille uusia mahdol­li­suuk­sia vastata yhteis­kun­nan ja työelä­män muut­tu­viin tarpei­siin, kuten jatku­van oppi­mi­sen kysyn­tään. Esimer­kiksi YAMK-opis­ke­li­jaksi pääsyä helpo­tet­tiin.

    Osaa­ja­pu­laan on vastattu uudis­tus­ten lisäksi koulu­tus­li­säyk­sillä, jotka kohden­ne­taan aloille, joilla on pulaa osaa­vasta työvoi­masta. Tarkoi­tuk­seen on myön­netty muun muassa 10,9 miljoo­nan euron erityi­sa­vus­tuk­set, joilla vasta­taan osaa­ja­pu­laan raken­nus-, tekno­lo­gia- sekä sosi­aali- ja terveys­aloilla sekä 19 miljoo­naa euroa kooda­ri­pu­laan vastaa­mi­seksi.

    Korkea­kou­lui­hin on tehty mahdol­li­seksi ympä­ri­vuo­ti­nen haku. Yliopis­tot ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut voivat täyt­tää yhteis­haussa yli jääneitä paik­koja jous­ta­vasti.

    Osana tutki­muk­sen lippu­lai­vat -ohjel­maa perus­te­taan alku­vuo­desta 2019 säätiö, johon siir­re­tään 60 miljoo­nan euron edestä valtion omis­ta­mia osin­koa tuot­ta­via osak­keita. Säätiön perus­ta­mi­sella tuetaan tieteel­li­sesti korkea­ta­soista tutki­musta, joka on alansa kansain­vä­li­sessä kärjessä.

    Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen kehit­tä­mistä ja koulu­tus­vien­tiä vauh­dit­ta­maan perus­te­taan osakeyh­tiö, jolle valtio luovut­taa 80 miljoo­nan euron pääoman. Perus­tet­tava osakeyh­tiö myön­tää rahoi­tusta yritys­toi­min­taan, jolla tuetaan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja opetus­vä­li­neis­tön kehit­tä­mistä sekä koulu­tus­vien­tiä.

    Kult­tuuri, liikunta ja nuoriso

    Liik­kuva koulu -ohjelma on laajen­nettu valta­kun­nal­li­seksi. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoo­nalla. Ohjelma tuo tunnin liikun­taa päivässä perus­kou­lu­lais­ten päivään muun muassa liikun­nal­li­sin oppi­tun­nein, koulu­mat­ka­lii­kun­nalla tai järjes­tä­mällä liikun­taa koulu­jen ilta­päi­viin yhdessä paikal­lis­ten urhei­luseu­ro­jen kanssa. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoo­nalla. Vuoden 2018 lopussa ohjel­massa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Perus­kou­lu­lai­sista 92 % käy koulua Liik­ku­vassa koulussa.

    Kansain­vä­li­siä elokuva- ja tv-tuotan­toja houku­tel­laan Suomeen audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­mella. 17 Euroo­pan maassa vastaava meka­nismi jo on, ja sen puut­tu­mi­nen Suomesta on karkot­ta­nut ulko­mai­sia tuotan­to­yh­tiöitä ja ajanut koti­mai­set­kin ulko­maille.

    Kirjai­li­joi­den lainaus­kor­vauk­set ylei­sistä kirjas­toista ja tiede­kir­jas­toista on nostettu pohjois­mai­selle tasolle. Näin makse­taan reilu korvaus teok­sensa julki­seen käyt­töön luovut­ta­ville teki­jöille.

    Turva­pai­kan­ha­ki­ja­nuor­ten vapaa-ajan toimin­taa tuetaan. Halli­tus on päät­tä­nyt yli miljoo­nan euron tuesta ja rahoi­tuk­sen jatku­mi­sesta myös tule­vina vuosina.

    Perus­kou­lu­lais­ten aamu- ja ilta­päi­vien harras­tus­mah­dol­li­suuk­siin panos­te­taan. Lasten­kult­tuu­rin kärki­hank­keen osana lapsilta ja nuorilta kysyt­tiin heidän kiin­nos­tuk­sis­taan taiteen, kult­tuu­rin ja urhei­lun harras­ta­mi­seen. 120 000 perus­kou­lu­laista vastasi minis­te­riön kyse­lyyn, jonka perus­teella jaetaan nyt kolmen vuoden aikana 7,7 miljoo­naa euroa näiden toivei­den toteut­ta­mi­seen

    Luovan talou­den ja työn mahdol­li­suuk­sia edis­te­tään osana halli­tuk­sen yrit­tä­jä­rat­kai­suja, Busi­ness Finland -kasvuoh­jel­mia sekä Matkailu 4.0 -ohjel­maa.


    Työelämä, yrit­tä­jyys ja ener­gia

    Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Kaup­po­jen aukio­loa­jat vapau­tet­tiin. Päätös­valta kaup­po­jen aukio­loista annet­tiin kaup­piaille. Tämä on tavoite, jotka Kokoo­mus on vuosi­kausia ajanut, ja tällä kaudella se saatiin vihdoin toteu­tu­maan.

    Halli­tus päätti kunnian­hi­moi­sesta ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giasta. Kansal­li­sessa ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giassa linja­taan toimia, joilla Suomi saavut­taa halli­tus­oh­jel­massa sekä EU:ssa sovi­tut tavoit­teet vuoden 2030 osalta ja etenee johdon­mu­kai­sesti kohti kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mistä 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä.

    Ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gia

    Luovu­taan kivi­hii­len ener­gia­käy­töstä, ja tuon­tiöl­jyn käyttö puoli­te­taan vuoteen 2030 mennessä

    Liiken­teen biopolt­toai­nei­den osuus noste­taan 30 prosent­tiin, minkä lisäksi Suomessa otetaan käyt­töön 10 prosen­tin biones­teen sekoi­tus­vel­voite työko­neissa ja lämmi­tyk­sessä käytet­tä­vään kevyeen polt­to­öl­jyyn.

    Uusiu­tu­van ener­gian osuus liiken­teessä ylit­tää selvästi halli­tus­oh­jel­man tavoit­teen.

    Uusiu­tu­van ener­gian osuus loppu­ku­lu­tuk­sessa yltää n. 50 prosent­tiin ja ener­gian hankin­nan omava­rai­suus 55 prosent­tiin.

    Tavoit­teena on vähin­tään 250 000 sähkö­käyt­töistä ja 50 000 kaasu­käyt­töistä autoa.

    Tekoja

    Hankin­ta­lain koko­nai­suu­dis­tus. Byro­kra­tia vähe­nee, pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten mahdol­li­suu­det osal­lis­tua hankin­toi­hin helpot­tu­vat, kilpai­lun edel­ly­tyk­set vahvis­tu­vat ja inno­va­tii­vi­sille hankin­noille on saatu ajan­mu­kai­set säädös­puit­teet.

    5 vuoden irti­sa­no­mis­suoja kunta­lii­tos­ten yhtey­dessä pois­tettu. Tämä tarjoaa kunnille parem­mat edel­ly­tyk­set kuntaor­ga­ni­saa­tion kehit­tä­mi­seen kunta­lii­tos­ten yhtey­dessä.

    Halli­tus panos­taa biota­lou­teen ja puhtai­siin ener­gia­rat­kai­sui­hin 300 miljoo­nalla eurolla. Nämä vauh­dit­ta­vat uuden tekno­lo­gian kehi­tystä.

    Työl­lis­tä­mi­sen esteitä on purettu. Määrä­ai­kai­sia työso­pi­muk­sia voidaan solmia jous­ta­vam­min, koeai­kaa piden­netty neljästä kuukau­desta kuuteen, ja työn­te­ki­jän takai­sin­ot­to­vel­voi­tetta on kaven­nettu.

    Tämä madal­taa työl­lis­tä­mi­sen piilo­kyn­nyk­siä ja siten helpot­taa uusien työti­lai­suuk­sien synty­mistä.

    Työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den palve­luita uudis­te­taan. Työt­tö­män työn­ha­ki­jan työl­lis­ty­mi­seen kiin­ni­te­tään entistä enem­män huomioita suorit­ta­malla mm. sään­nöl­li­siä haas­tat­te­luja. Työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­seja vahvis­te­taan palve­lui­den varmis­ta­mi­seksi.

    Sairaus­pois­sao­loja ja sairaus­ris­kin vaiku­tuk­sia työnan­ta­jalle vähen­ne­tään. Viiden viikon ja sitä pidem­piin vuosi­lo­miin sisäl­ly­te­tään kuuden päivän omavas­tuu vuosi­lo­malla sairas­tu­mi­sesta.

    Yrit­tä­jyys (mukana myös muita kuin TEM-asioita)

    Halli­tus on paran­ta­nut yrit­tä­jän puoli­son työt­tö­myys­tur­vaa. Yrit­tä­jän puoliso on oikeu­tettu vastaa­vaan työt­tö­myys­tur­vaan kuin palkan­saaja, jos hän työs­ken­te­lee perheen­jä­se­nen yrityk­sessä, jossa hänellä itsel­lään ei ole omis­tuso­suutta.

    Pien­ten yritys­ten työl­lis­tä­mis­kyn­nystä on helpo­tettu. Jatkossa irti­sa­no­mis­ta­pauk­sissa yrityk­sen koko otetaan aiem­paa parem­min koko­nais­har­kin­nassa huomioon. Täsmen­nys on merkit­tävä asia pienille yrityk­sille. Pienen yritys­ten työl­lis­tä­mis­riski alenee ja työl­lis­tä­mis­ha­luk­kuus kasvaa. Se on vuorol­taan iso asia niille työt­tö­mille, jotka pienet yrityk­set rohkais­tu­vat palk­kaa­maan muutok­sen jälkeen.

    Yrit­tä­jyy­destä on tehty kannat­ta­vam­paa kannus­ta­van vero­po­li­tii­kan avulla. Halli­tuk­sen hyväk­sy­mässä yrit­tä­jyys­ve­ro­pa­ke­tissa erityi­sesti pieny­rit­tä­jien asemaa on paran­nettu yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sellä ja maksu­pe­rus­tei­sen arvo­li­sän­ve­ron käyt­töä laajen­ta­malla.  Tämän lisäksi halli­tus on korot­ta­nut mm. koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Lisäksi halli­tus on helpot­ta­nut suku­pol­ven­vaih­dok­sia yrityk­sissä ja metsä­ti­loilla.

    Yksi­tyi­siltä osakeyh­tiöiltä pois­te­taan 2 500 euron vähim­mäis­pää­oma­vaa­ti­mus. Muutok­sen tavoit­teena on helpot­taa yritys­toi­min­nan aloit­ta­mista.


    Maaseutu

     

    Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Maata­lous­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­siä on paran­nettu sekä myön­netty 50 miljoo­nan euron krii­si­pa­ketti. Lisä­ra­hoi­tusta on myön­netty maata­lou­den inves­toin­tien turvaa­mi­seksi ja muihin ruuan­tuo­tan­non kannat­ta­vuu­den edis­tä­viin toimiin.

    Maata­lous­tuo­tan­non sään­te­lyä on keven­netty. Tämän lisäksi halli­tus on edis­tä­nyt luomu­mai­don käytön lisää­mistä julki­sissa hankin­noissa sekä liha- ja maito­val­mis­tei­den alku­pe­rä­mer­kin­tö­jen käytön lisää­mistä.

    Elin­tar­vi­ke­vienti on lähte­nyt kasvuun. Halli­tus on edesaut­ta­nut uusien vien­ti­mark­ki­noi­den avau­tu­mista suoma­lai­selle elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nolle mm. Kiinaan.

    Ravin­teita kier­rä­te­tään ja vesiä suojel­laan. Mm. ravin­tei­den kier­rä­tyk­sen kokei­luoh­jelma tuo yhteensä 12,4 miljoo­naa euroa uusien ratkai­su­jen kehit­tä­mi­seen. Selvi­te­tään, miten suoma­lai­sen maata­lou­den ravin­neo­ma­va­rai­suutta voisi nostaa tehok­kailla ravin­tei­den kier­rä­tyk­sen ohjaus­kei­noilla.

    Halli­tuk­sella on määrä­tie­toi­nen linja lohen suoje­le­mi­sessa ja ylika­las­tuk­seen vähen­tä­mi­sessä. Vuonna 2011 kokoo­muk­sessa aloi­tettu kestä­vän kalas­tuk­sen linja alka­nut tuot­ta­maan tulosta.

    Lohi­kiin­tiö on vahvis­tettu tutki­joi­den suosi­tus­ten mukai­seksi ja uhana­lais­ten kala­kan­to­jen suoje­lussa on edetty harp­pauk­sin.

    Tekoja

    Maata­lou­den krii­si­pa­ketti 50 miljoo­naa vuodelle 2017.

    Vuonna 2018 luon­non­hait­ta­kor­vauk­sien leik­kauk­set puoli­te­taan siir­tä­mällä tähän tarkoi­tuk­seen yhteensä 21 miljoo­naa euroa. Vaikeassa sadon­kor­juu­ti­lan­teessa olevia vilje­li­jöitä tuetaan 25 milj. euron panos­tuk­sella ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­män kautta.

    Aktii­vi­set toimet koti­maassa ja EU-tasolla maata­lou­den tämän hetki­sen äärim­mäi­sen vaikean tilan­teen helpot­ta­mi­seen.

    Lisä­pa­nos­tuk­set maata­lou­den ympä­ristö-, ener­gia- ja eläin­ten hyvin­vointi-inves­toin­tei­hin. Inves­toin­ti­tuki nousi 35 prosen­tista 40 prosent­tiin.

    Maata­lous­yrit­tä­jien jaksa­mi­sen tuke­mi­nen huojen­ta­malla lomi­tuk­sen sijai­sa­vun maksuja sekä Välitä vilje­li­jästä -hank­keen avulla.

    Suomi sallii hyön­teis­ten pääsyn elin­tar­vi­ke­mark­ki­noille.

    Maati­lo­jen ener­giain­ves­toin­teja on tuettu valtion­ta­kauk­sin.

    Kalas­tus­lain voimaan­tulo ja kalas­tus­a­se­tus. Uudet kala­ta­lous­a­lu­eet aloit­ta­vat toimin­tansa vuoden 2019 alusta lähtien.

    Eläin­ten hyvin­voin­ti­kor­vauk­sen toimen­pi­teitä ja niiden perus­ta­soja yksin­ker­tais­tet­tiin.

    Lisä­pa­nos­tuk­set kärki­hank­kei­den kautta uhana­lais­ten kala­kan­to­jen tilan paran­ta­mi­seen (kala­tie­ra­hat ja esim. äärim­mäi­sen uhana­lai­sen Saimaan järvi­lo­hen elvyt­tä­mi­nen) ja lisä­sat­sauk­set sini­seen biota­lou­teen, kuten vesia­lan kansain­vä­lis­ty­mi­seen, vesis­tö­mat­kai­luun sekä vesis­tö­jen ravin­tei­den ja ener­gian uuden­lai­seen hyödyn­tä­mi­seen.

    Saimaan­nor­pan suoje­lun paran­ta­mi­nen laajen­ta­malla kalas­tus­kiel­toa­lueita. Saimaalla on jo lähes 400 norp­paa. Kannan kasvu on saatu turvat­tua.

    Ääne­kos­ken biotuo­te­teh­taan edis­tä­mi­nen. Hanke toimii mallie­si­merk­kinä suuren teol­li­suus­hank­keen lupa­pro­ses­sin hoita­mi­sesta nopeasti ja suju­vasti mm. ennak­ko­neu­vot­te­lu­me­net­te­lyä hyödyn­täen.

    Sähköi­sen puukaup­pa­pai­kan avaa­mi­nen osoit­teessa Kuutio.fi. Metsä­no­mis­ta­jille maksu­ton palvelu helpot­taa merkit­tä­västi puun­han­kin­taa ja puukau­pan teke­mistä ja sen on otta­nut käyt­töön myös henki­löitä, jotka eivät ole aiem­min tehneet toimen­pi­teitä metsä­omai­suu­del­leen.

    Metsä­va­ra­tie­to­jen avoi­muu­den lisää­mi­nen halli­tuk­sen esityk­sen myötä. Metsä­va­ra­tie­dot ovat entistä avoi­mem­pia, ajan­ta­sai­sem­pia ja laaduk­kaam­pia. Tieto­va­ran­to­jen julki­sen saata­vuu­den paran­ta­mi­nen on luonut edel­ly­tyk­siä mm. uuden liike­toi­min­nan synty­mi­selle. Metsä­va­ra­tie­to­jen saata­vuus on tehos­tu­nut ja sähköi­set palve­lut kehit­ty­neet huomat­ta­vasti metsä­tieto ja sähköi­set palve­lut –hank­keen myötä. Toimet mahdol­lis­ta­vat koko metsä­alan kilpai­lu­ky­vyn para­ne­mi­sen ja lisää­vät Suomen houkut­te­le­vuutta.

    Tuotan­toe­läin­ten lannan­poltto salli­taan jatkossa ilman jätteen­polt­to­lu­paa EU-asetuk­sen muutok­sen myötä. Suomi on ajanut aktii­vi­sesti eten­kin hevo­sen­lan­nan polton helpo­tuk­sia EU-lain­sää­dän­töön.

    Halli­tus oli aktii­vi­nen LULUCF-neuvot­te­luissa, joista lopulta saatiin Suomelle oikeu­den­mu­kai­nen neuvot­te­lu­tu­los.

    Elin­tar­vi­kea­lan toimi­joi­hin kohdis­tu­vaa byro­kra­tiaa purkava halli­tuk­sen esitys annet­tiin. Valvon­nan pain­opis­tettä siir­re­tään huoneis­to­jen valvon­nasta toimin­nan valvon­taan. Pyrki­myk­senä on siir­tyä valvon­ta­käyn­neistä kohti yrit­tä­jien neuvon­taa ja valmen­nusta.

    Eläin­suo­je­lu­lain­sää­däntö on halli­tuk­sen esityk­sessä päivi­tetty vastaa­maan nykyi­sin saata­villa olevaa tieteel­listä tietoa eläin­ten hyvin­voin­nista. Samalla on turvattu suoma­lai­sen eläin­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­set jatkos­sa­kin. Lisäksi halli­tus on otta­nut aske­leita pentu­teh­tai­lun kiel­tä­mi­seksi. Koirien pakol­li­sesta tunnis­tus­mer­kin­nästä ja rekis­te­röin­nistä on tarkoi­tus säätää myöhem­min. Kokoo­muk­sen aloit­teesta laissa on säädetty myös mm. vapaasta juoma­ve­destä.

    Halli­tus on purka­nut metsäs­tä­mi­sen normeja. Hirvie­läin­ten ja villi­sian metsäs­tys­ta­poja moni­puo­lis­te­taan. Lisäksi nuor­ten riis­tan­hoi­to­mak­sua on alen­nettu. Tavoit­teena on moni­puo­lis­taa metsäs­tys­har­ras­tusta ja tuoda näin uusia ihmi­siä harras­tuk­sen pariin.

    Pölyt­tä­jien elin­mah­dol­li­suuk­sia on paran­nettu. Ekolo­gi­sen alan tavoit­teena on luon­non moni­muo­toi­suu­den säilyt­tä­mi­nen ja paran­ta­mi­nen. Mesi­kas­vien viljely tukee osal­taan tavoi­tetta lisää­mällä pölyt­tä­jien ja muiden hyön­teis­ten elin­mah­dol­li­suuk­sia.

    Sato­va­hinko- ja kasvin­tu­hoo­ja­va­hin­ko­va­kuu­tus­ten verosta luovu­taan.

    Aktii­vi­vil­je­li­jä­kä­sit­teen niin sanottu kiel­to­lista on purettu.

    Naakka palau­tet­tiin metsäs­tet­tä­vien lajien jouk­koon.

    Korjat­tiin kalas­tus­la­kia tuomalla seuraa­mus­maksu sala­ka­las­tuk­seen sekä palaut­ta­malla Ylä-Lapin paikal­lis­ten kalas­tusoi­keu­det.


    Ympä­ristö

     

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Kier­to­ta­lou­den vauh­dit­ta­mi­nen. Halli­tus on osoit­ta­nut 34 miljoo­naa euroa kärki­hank­kee­seen lanta-kaasu-ketjun kehit­tä­mi­seksi, jätteen kier­rä­ty­sas­teen aset­ta­mi­seksi 50% ja jätea­lan yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seen rajaa­malla kuntien mono­po­lia.

    Halli­tus hyväk­syi kala­stra­te­gian.

    Hossan kansal­lis­puis­ton perus­ta­mi­nen ja Pork­ka­lan luon­non­suo­je­lua­lu­een virkis­tys­käy­tön rahoit­ta­mi­nen.

    Tekoja

    Maakun­ta­kaa­vo­jen alis­ta­mi­nen ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön vahvis­tet­ta­vaksi lope­tettu.

    Raken­ta­mi­sen poik­kea­mis­pää­tök­set ovat siir­ty­neet koko­naan kunnille.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lu­lain 3. vaihe on käyn­nis­tetty. Vaiheen tarkoi­tuk­sena on suju­voit­taa ympä­ris­tö­lu­pa­me­net­te­lyä.

    Maan­käyttö- ja raken­nus­la­kia on uudis­tettu. Esimer­kiksi kaavoi­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen lupa­pro­ses­seja on suju­voi­tettu ja normeja purettu. Kaup­pa­kes­kus­ra­ken­ta­mi­sen helpot­ta­mi­nen suuryk­sik­köään­te­lyä keven­tä­mällä lisää työtä, inves­toin­teja ja kaupan kilpai­lua.

    Haja-asutuk­sen jäte­ve­si­kä­sit­te­lyn vaati­muk­sia kohtuul­lis­tet­tiin.

    Esteel­li­syys­vaa­ti­muk­sia kohtuul­lis­tet­tiin asun­to­ra­ken­ta­mi­sessa. Kohtuul­lis­ta­mi­nen tuo jous­ta­vuutta asun­to­ra­ken­ta­mi­seen siellä, missä nykyi­set vaati­muk­set eivät ole tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sia.

    Itäme­ren jäte­huolto turvat­tiin. Jäte­huol­tomme nojaa meria­lueilla ja sisä­ve­sillä Pidä Saaristo Siis­tinä ry:n teke­mään tärke­ään työhön. Pidä Saaristo Siis­tinä ry:n käyt­tämä huol­toa­lus on tullut elin­kaa­rensa päähän ja alus­han­kin­nan mahdol­lis­ta­mi­seksi on osoi­tettu 0,5 miljoo­nan euron määrä­raha.

    Halli­tus vauh­dit­taa kier­to­ta­loutta monin tavoin. Kier­to­ta­loutta edis­te­tään lain­sää­dän­nön keinoin, ja hallin­non toimin­ta­ta­poja on virta­vii­vais­tettu. Kestä­vien ja inno­va­tii­vis­ten julkis­ten hankin­to­jen verkos­to­mai­nen osaa­mis­kes­kus perus­te­taan keväällä 2018.

    Luon­to­lah­jani sata­vuo­ti­aalle -kampanja. Suomen itse­näi­syy­den 100-vuotis­juh­lan kunniaksi maano­mis­ta­jia kutsut­tiin perus­ta­maan yksi­tyi­siä luon­non­suo­je­lua­lueita. Valtio osal­lis­tuu kampan­jaan suoje­le­malla yksi­tyis­ten osal­lis­tu­jien suoje­lua­lueita vastaa­van pinta-alan. Uusia suoje­lua­lueita perus­tet­tiin vuoden 2017 aikana yhteensä 170 kappa­letta, jotka ovat yhteensä 3064 hehtaa­ria. Kampanja ylitti siis reilusti tavoit­teensa, joka oli 1800 hehtaa­ria.

    Halli­tus on koos­ta­nut muovi­tie­kar­tan, johon on koottu joukko keskei­siä toimia muovien aiheut­ta­mien haas­tei­den ratkai­se­mi­seksi.

    Halli­tus päätti lisätä METSO-ohjel­man rahoi­tuk­seen 5 miljoo­naa euroa. Päätök­sellä pide­tään täysi­mää­räi­sesti kiinni ohjel­man suoje­lu­ta­voit­tei­den täyt­ty­mi­sestä.

    Natura 2000 -verkosto on päivi­tetty.

    Puura­ken­ta­mista on edis­tetty. Minis­te­riö on käyn­nis­tä­nyt esimer­kiksi puura­ken­ta­mi­sen tukioh­jel­man, jonka ensim­mäi­sellä kier­rok­sella tuetaan digi­ta­li­saa­tiota edis­tä­viä hank­keita.

    Lupa-asioin­nista tehdään jous­ta­vam­paa yhden luukun hank­keen myötä. Uudis­tus koskee ympä­ris­tö­lu­pia, vesi­lain mukai­sia lupia, luon­non­suo­je­lu­lain mukai­sia poik­keus­pää­tök­siä, ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­tia ja raken­nus­lu­pia. Samalla on edis­tetty myös sähköistä asioi­mista.


    Laki ja oikeus

     

    Oikeus­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Rangais­tuk­sia on kiris­tetty laajalla ohjel­malla.  Tarkoi­tuk­sena on nostaa uhrin näkö­kulma nykyistä suurem­paan rooliin.

    Ylivel­kaan­tu­nei­den asemaa on paran­nettu. Ylivel­kaan­tu­mi­nen vaikeut­taa monin eri tavoin ihmis­ten arkea. Tämän vuoksi olemme toimi­neet ylivel­kaan­tu­mi­sen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi ja pyrki­neet paran­ta­maan jo ylivel­kaan­tu­nei­den asemaa.

    Tuomiois­tuin­pro­ses­sien jous­ta­voit­ta­mi­nen ja tehos­ta­mi­nen sääs­tä­vät resurs­seja ja mahdol­lis­ta­vat tuomiois­tui­mien keskit­ty­mi­sen ydin­toi­min­taansa, moni­mut­kais­ten juri­dis­ten asioi­den ratkai­se­mi­seen.

    Tekoja

    Rangais­tus­po­li­tiik­kaa on kiris­tetty. Rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kok­sia koske­van rikos­lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­dis­tus on aloi­tettu. Uudis­tuk­sen tavoit­teena on muut­taa rikos­la­kia siten, että suos­tu­muk­sen asema rais­kauk­sen tunnus­mer­kis­tössä vahvis­tuisi nykyi­sestä. Toisena keskei­senä tehtä­vänä työryh­mällä on valmis­tella muutok­set, joilla suku­puo­liyh­teys nuoren lapsen kanssa sääde­tään rangais­ta­vaksi rais­kaus­ri­kok­sena. Myös rangais­tusas­tei­kot tule­vat työssä arvioi­ta­vaksi.

    Ehdol­li­sia vankeus­ran­gais­tuk­sia on tehos­tettu valvon­nalla myös yli 21-vuotiai­den osalta. Valvon­taan voidaan jatkossa tuomita silloin, kun ehdol­lista vankeutta yksis­tään olisi pidet­tävä riit­tä­mät­tö­mänä rangais­tuk­sena rikok­sesta. Myös tilan­teissa, joissa tuomi­tun aiempi rikol­li­suus, henki­lö­koh­tai­set olot ja rikok­seen johta­neet seikat huomioon ottaen valvonta olisi tarpeen uusien rikos­ten ehkäi­se­mi­seksi. Yhdys­kun­ta­pal­ve­luk­sen maksi­mi­mää­rää nostet­tiin 90 tunnista 120 tuntiin.

    Vapau­tu­vien vankien väki­val­ta­ris­kin arvioin­tia ja valvon­taa laajen­ne­taan. Halli­tus on tehnyt esityk­sen ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taa koske­vien sään­nös­ten tiuken­ta­mista. Ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taan aset­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siin lisät­täi­siin korkeaksi arvioitu väki­valta- tai seksu­aa­li­ri­kok­seen syyl­lis­ty­mi­sen riski. Tavoit­teena on vähen­tää murhaan, tappoon tai murhan yrityk­seen syyl­lis­ty­nei­den sekä väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kos­ten uusi­joi­den toden­nä­köi­syyttä syyl­lis­tyä uusiin rikok­siin. Vapau­tu­mis­vai­heessa väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kol­li­sille tehtäi­siin sään­nön­mu­kai­sesti väki­val­ta­ris­kin arviointi. Tavoit­teena on varmis­taa se, että ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taan määrä­tään väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kok­siin syyl­lis­ty­neistä erityi­sesti ne, joiden riski syyl­lis­tyä uudel­leen saman­kal­tai­seen rikok­seen on arvioitu korkeaksi.

    Rikok­se­nuusi­joi­den rangais­tuk­sia on kiris­tetty. Rikok­se­nuusi­joi­den mahdol­li­suus ehdo­na­lai­seen vapau­tu­mi­seen tiuken­tui. Esitys lisäsi riko­soi­keus­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suutta ja hyväk­syt­tä­vyyttä. Jatkossa vanki vapau­te­taan ehdo­na­lai­seen vapau­teen, kun tämä on suorit­ta­nut puolet vankeus­ran­gais­tuk­ses­taan, jos hän ei ole rikosta edel­tä­nei­den viiden vuoden aikana ollut vanki­lassa. Nykyi­sin vastaava määrä­aika on kolme vuotta. Muutos koven­taa rikok­se­nuusi­joi­den rangais­tuk­sia. Esityk­sen tavoit­teena on paran­taa ehdo­na­lais­jär­jes­tel­mää siten, että se on nykyistä oikeu­den­mu­kai­sempi ja uskot­ta­vampi. Järjes­tel­män uskot­ta­vuu­den kannalta voimassa olevan lain­sää­dän­nön mukai­nen kolmen vuoden rikok­se­ton aika on liian lyhyt. Määrä­ajan nosta­mi­nen kolmesta viiteen vuoteen vastaa aikai­sem­paa sään­te­lyä, sillä viiden vuoden määrä­aika muutet­tiin kolmeksi vuodeksi 1970-luvulla.

    Sakon muun­to­ran­gais­tus on palau­tettu. Jatkossa seit­se­män­nestä saman­lai­sesta teosta vuoden sisällä asia menisi käsi­tel­tä­väksi kärä­jä­oi­keu­dessa, jonka määräämä sakko olisi muutet­ta­vissa vankeu­deksi, kun taas polii­sin määrää­mät sakot eivät ole muutet­ta­vissa vankeu­deksi.

    Ylivel­kaan­tu­mi­seen puut­tu­mi­sen toimen­pi­teet

    Ulos­ot­to­kaarta muutet­tiin ulos­ot­toon liit­ty­vien työl­lis­ty­mi­sen kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. Uudis­tuk­sella lisät­tiin ulos­o­tossa olevien työt­tö­mien kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan.

    Talous- ja velka­neu­vonta on siir­retty kunnilta ja alue­hal­lin­to­vi­ras­toilta oikeus­apu- ja edun­val­von­ta­pii­reille. Muutok­sella vahvis­tet­tiin palve­lu­jen laatua. Talous- ja velka­neu­von­nan resurs­seja on lisätty tälle vuodelle kolmella miljoo­nalla eurolla vuoden 2018 tasoon nähden. Tällä ehkäis­tään ylivel­kaan­tu­mista sekä paran­ta­maan jo velkaan­tu­nei­den asemaa.  Palve­lun alueel­li­nen saata­vuus turva­taan ja lisä­tään yhteis­työtä velkaon­gel­mien ennal­taeh­käi­se­mi­seksi. Myös talous- ja velka­neu­von­nan sähköi­sen asioin­nin palve­lua kehi­te­tään. Talous- ja velka­neu­von­nassa tulee työs­ken­te­le­mään 175 henki­löä, jotka sijoi­te­taan kaik­kiin 23 oikeus­a­pu­toi­mis­toon.

    Ulos­ot­to­lai­tok­selle ja tuomiois­tui­mille on kohdis­tettu lisä­re­surs­seja ylivel­kaan­tu­nei­den tuke­mi­seen ja asioi­den hoita­mi­seen. Mitä useampi saa ensim­mäistä kertaa ulos­ot­toon joutuessa apua, ja saa hoidet­tua asiansa kuntoon, sitä enem­män välte­tään ulos­o­ton asiak­kuu­den kier­rettä. Ulos­ot­to­lai­tok­selle on lisätty miljoona euroa tälle vuodelle velal­lis­ten neuvon­nan tehos­ta­mi­seen. Uusilla resurs­seilla luodaan asian­tun­ti­ja­ver­kosto neuvon­taan ulos­ot­to­lai­tok­seen. Lisäksi ylivel­kaan­tu­nei­den aseman paran­ta­mi­seksi tuomiois­tui­mille osoi­tet­tiin 2 miljoo­nan euron lisä­mää­rä­raha velko­mus­asioi­den joutui­saan käsit­te­lyyn. Näillä lisäyk­sillä voidaan kohdis­taa tuomiois­tuin­kä­sit­te­lyyn ja ylivel­kaan­tu­nei­den neuvon­taan yhteensä 50 henki­lö­työ­vuotta.

    Kulut­ta­ja­luot­to­jen korko­sään­te­lyä on kiris­tetty. Kulut­ta­ja­luot­to­jen aiheut­ta­mia velkaon­gel­mia ja kohtuut­to­man kallii­den luot­to­jen tarjon­taa pyri­tään vähen­tä­mään laki­muu­tok­sella, jossa mm. laajen­net­tiin korko­katto koske­maan myös yli 2000 euron suurui­sia luot­toja ja kiris­tet­tiin korko­ka­ton rikko­mi­sen seuraa­muk­sia. Jatkossa kaik­kia kulut­ta­ja­luot­toja koskee 30 %:n korko­katto.

    Lapsen oikeuk­sia on paran­nettu

    Lapsen asemaa on paran­nettu huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­asioista sovit­taessa. Jatkossa lapsella on oikeus tavata kaik­kia sellai­sia henki­löitä, jotka ovat lapselle erityi­sen lähei­siä. Tällai­sia henki­löitä voivat olla jatkossa esimer­kiksi lapsen isovan­hem­mat. Lisäksi vanhem­pien velvol­li­suutta suojella lasta väki­val­lalta ja vaalia lapselle lähei­siä ihmis­suh­teita vahvis­te­taan.

    Lapsia­vio­lii­tot on kiel­letty. Avio­liit­to­lain alai­käis­ten avio­lii­tot mahdol­lis­ta­vasta poik­keus­lu­pa­me­net­te­lystä luovut­tiin. Kyse on peri­aat­teel­li­sesti tärkeästä muutok­sesta, jossa alai­käis­ten suoje­lua koske­ville näkö­koh­dille on annettu keskei­nen painoarvo.

    Lapsiin kohdis­tu­vien seksu­aa­li­ri­kos­ten rangais­tuk­sia on kiris­tetty. Uudis­tuk­sella pyri­tään suoje­le­maan lapsia entistä tehok­kaam­min. Rangais­tus­ten tiuken­ta­mi­nen koros­taa lasten ruumiil­li­sen koske­mat­to­muu­den merki­tystä. Anka­ram­malla suhtau­tu­mi­sella voidaan ennal­taeh­käistä lapsiin kohdis­tu­via seksu­aa­li­ri­kok­sia.

    Muita hyviä tekoja

    Oikeus­pro­ses­seja ylei­sissä tuomiois­tui­missa on keven­netty. Syyte­tyn velvol­li­suutta olla henki­lö­koh­tai­sesti läsnä pääkä­sit­te­lyssä on lieven­netty. Lisäksi tuomiois­tui­men kokoon­pa­no­vaa­ti­muk­sia on keven­nyttä asioissa, joissa useam­man tuoma­rin kokoon­pano ei ole vält­tä­mä­tön syyte­tyn oikeus­tur­van näkö­kul­masta.

    Osakeyh­tiön vähim­mäis­pää­oma­vaa­ti­mus on pois­tettu. Uudis­tus helpot­taa amma­tin­har­joit­ta­mista ja muuta mikro- ja pieny­ri­tys­toi­min­taa. Lisäksi uudis­tus helpot­taa yhtiön digi­taa­lista ilmoit­ta­mista ja rekis­te­röin­nin auto­ma­ti­soin­tia.

    Asunto-osakeyh­tiöi­den päätök­sen­te­koa jous­ta­voi­tet­tiin perus­kor­jauk­sen ja täyden­nys­ra­ken­ta­mi­sen osalta.

    Ajokiel­to­seu­raa­muk­set on siir­retty kaikilta osin polii­sille. Tuomiois­tui­met pysty­vät jatkossa parem­min keskit­ty­mään moni­mut­kai­sem­piin tapauk­siin

    Uusi etu- ja suku­ni­mi­laki keven­tää menet­te­lyä nimi­asioissa ja mahdol­lis­taa siir­ty­mi­sen jous­ta­vaan sähköi­seen menet­te­lyyn.


    Terveys ja hyvin­vointi

     

    Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Palve­luita käyt­tä­vän ihmi­sen mahdol­li­suus valita palve­lun­tuot­ta­jansa on ollut mukana sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tuk­sen valmis­te­lussa keskei­senä osana Kokoo­muk­sen linjaus­ten mukai­sesti. Valin­nan­va­paus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa paran­taa palve­lu­jen laatua ja saata­vuutta sekä ihmis­ten mahdol­li­suutta vaikut­taa palve­lui­hinsa.

    Tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taa kehit­tää laki sosi­aali- ja terveys­tie­to­jen tois­si­jai­sesta käytöstä. Laki edis­tää ihmis­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia. Tämän lain­sää­dän­nön päälle voidaan tule­vai­suu­dessa raken­taa esimer­kiksi suoma­laista biopank­ki­toi­min­taa.

    Alko­ho­li­laki uusit­tiin. Monia vanhen­tu­neita normeja karsit­tiin erityi­sesti ravin­tola-alalta. Ravin­to­loi­den aukio­loa­jat vapau­tet­tiin koko­naan, ja annis­ke­lun jatkoa­jat muutet­tiin ilmoi­tuk­sen­va­rai­siksi. Pien­pa­ni­moille ja muille juoma­val­mis­ta­jille sekä ravin­to­loille annet­tiin ulos­myyn­tioi­keus samoilla ehdoilla kuin esimer­kiksi päivit­täis­ta­va­ra­kau­palla on.  Tila­päis­ten annis­ke­lu­pis­tei­den perus­ta­mista esimer­kiksi ulkoil­ma­ta­pah­tu­missa helpo­tet­tiin. Happy hour -mainonta vapau­tet­tiin. Päivit­täis­ta­va­ra­kau­pan prosent­ti­ra­jaa nostet­tiin sekä puret­tiin valmis­tus­ta­paa koskeva sään­tely.

    Terveys ja hyvin­vointi

    Sote-uudis­tuk­sen valin­nan­va­pautta pohjus­tava palve­luse­te­li­ko­keilu alkoi vuonna 2017 ja väliar­vioin­nin mukaan asiak­kaat arvos­ti­vat lääkä­riai­ko­jen saata­vuutta. Palve­luse­te­li­ko­keilu tuot­taa tietoa asia­kas­läh­töi­sistä palve­luista valin­nan­va­pau­den käyt­töön­ot­toa varten. Kokei­lussa mukana ovat olleet Hyvin­kään kaupunki, Keski-Uusi­maa, Hämeen­linna, Jyväs­kylä, Tampere, Ylä-Savo, Eksote, Kainuu, Pohjois-Karjala, Vaasan kaupunki ja Päijät-Häme. Valin­nan­va­paus­pi­lot­ti­hank­kei­siin on varattu 200 miljoo­nan euron rahoi­tus.

    Muita­kin kokei­luja on tehty hyvin tulok­sin. Esimer­kiksi asiak­kaat ovat saaneet valita sote-palve­luita henki­lö­koh­tai­sen budje­tin avulla. Sen käyt­töä kokeil­leet asiak­kaat ovat olleet tyyty­väi­siä. Tämä valin­nan­va­paus­lain­sää­dän­nös­sä­kin oleel­li­sesti mukana oleva henki­lö­koh­tai­nen budjetti mahdol­lis­taa asiak­kaan osal­li­suu­den ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den, sillä hän voi vaikut­taa palve­lui­den sisäl­töön ja valita, mistä hank­kii asia­kas­suun­ni­tel­maansa kuulu­vat palve­lut. Eten­kin elämän mittai­sissa palve­luissa, kuten vammais­ten asumis­pal­ve­luissa, tämä on arvo­kas väline ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­seksi.

    Isyys­lain muutos. Isyy­den voi tunnus­taa avolii­tossa jo ennen lapsen synty­mää.

    Halli­tus uudisti tupak­ka­la­kia EU:n direk­tii­vien mukai­sesti. Uusi tupak­ka­laki pyrkii estä­mään erityi­sesti nuor­ten tupa­koin­tia kiel­tä­mällä tupak­ka­tuot­teissa tuok­sut ja maut. Lisäksi autoissa tupa­koi­mi­nen on jatkossa kiel­letty, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.

    YK:n vammais­so­pi­mus rati­fioi­tiin muut­ta­malla kehi­tys­vam­mais­ten erityis­huol­losta annet­tua laki. YK:n vammais­so­pi­muk­sen rati­fiointi suojaa parem­min syrjin­tää vastaan sekä antaa työka­luja oikeuk­sien toteut­ta­mi­seen.  Vammais­pal­ve­luja koskeva lain­sää­dän­tö­esi­tys annet­tiin 2018.

    Halli­tus julkaisi oman tasa-arvo-ohjel­man vuosille 2015-2019 ja sama­palk­kai­suus­oh­jel­man.

    Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen halli­tuk­sen tavoit­teet suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­seksi.

    Halli­tus antoi esityk­sen lasten­suo­je­lu­lain muut­ta­mi­seksi. Lailla vahvis­te­taan lapsen oikeutta hyvään kohte­luun, huolen­pi­toon ja kasva­tuk­seen. Lasta tulee kuulla vahvem­min lasten­suo­je­lussa.

    Turva­ko­tien valtion rahoi­tus kasvaa, jotta turva­ko­ti­paik­koja saadaan lisää. Turva­ko­tien ja perhe­paik­ko­jen määrä on kasva­nut selvästi vuodesta 2015, jolloin turva­ko­tien rahoi­tus siir­tyi valtion vastuulle.

    Geno­mi­stra­te­gian toimeen­pa­noa vauh­di­tet­tiin.

    Vesi­rok­ko­ro­kote sisäl­ly­tet­tiin kansal­li­seen roko­tus­oh­jel­maan. Lasten rokot­ta­mi­nen vesi­rok­koa vastaan sääs­tää sekä yhteis­kun­nan varoja että lapsia ikävältä sairau­delta sekä sen jälki­tau­deilta.

    Halli­tus on anta­nut kaksi lääke­lain muutos­esi­tystä. Niillä mahdol­lis­tet­tai­siin itse­hoi­to­lääk­kei­den hinta­kil­pailu eli aptee­kit voivat myydä itse­hoi­to­lääk­keitä omasta kattees­taan tinki­mällä, vain enim­mäis­hin­nasta säädet­täi­siin. Lisäksi uuden aptee­kin perus­ta­mi­se­del­ly­tyk­siä laajen­net­tai­siin. Uusien apteek­kien perus­ta­mi­se­del­ly­tys­ten muut­ta­mi­sen tavoit­teena on lisätä apteek­kien määrää eten­kin siellä, missä ihmi­set liik­ku­vat sekä esimer­kiksi sairaa­loi­den tai päivys­tys­ten yhtey­teen.

    Sairaan­hoi­ta­jien rajattu lääk­keen­mää­rää­mi­nen mahdol­lis­tet­tiin ottaa käyt­töön nykyistä laajem­min kunnan tai kuntayh­ty­män järjes­tä­mis­vas­tuulle kuulu­vissa perus­ter­vey­den­huol­lon avohoi­don palve­luissa sekä erikois­sai­raan­hoi­don avohoi­don palve­luissa. Rajattu lääk­keen­mää­rää­mi­nen olisi mahdol­lista ottaa käyt­töön myös kunnan tai kuntayh­ty­män järjes­tä­mis­vas­tuulle kuulu­vissa sopi­muk­sen perus­teella tai kunnan tai kuntayh­ty­män lukuun muulla tavoin hankit­ta­vissa tervey­den­huol­lon avohoi­don palve­luissa.

    Hyväk­syt­tiin YTHS:n laajen­nus esitys, palve­lut myös ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joille.

    Toimeen­tulo

    Halli­tus päätti laki­muu­tok­sesta, joka sallii ikään­ty­neen pitkä­ai­kais­työt­tö­män siir­tyä eläke­tuen piiriin ennen eläk­keelle siir­ty­mistä.

    Toimeen­tu­lo­tuen maksa­tus siir­ret­tiin Kelalle vuoden 2017 alusta, minkä lisäksi toimeen­tu­lo­tuki suojat­tiin indek­sien alen­ta­mi­selta. Siirto Kelaan paran­taa eri kunnissa asuvien ihmis­ten yhden­ver­tai­suutta ja vähen­tää kuntien tehtä­viä.

    Halli­tus uudisti omais­hoi­toa ja perhe­hoi­toa koske­vaa lain­sää­dän­töä. Uudis­tus paran­taa omais­hoi­ta­jien jaksa­mista, palve­luja ja mahdol­li­suuk­sia vapai­siin sijais­hoi­ta­ja­käy­tän­töjä paran­ta­malla. Muun muassa omais­hoi­ta­jien hyvin­vointi- ja terveys­tar­kas­tuk­set lisät­tiin lakiin. Koti- ja omais­hoi­toon kehi­te­tään myös uusia toimin­ta­mal­leja, joita testa­taan alueel­li­sissa kokei­lu­hank­keissa.

    Yrit­tä­jän sairaus­va­kuu­tus­lain mukaista omavas­tuu­ai­kaa lyhen­net­tiin sairas­tu­mis­päi­vään. Lisäksi molem­mille vanhem­mille voidaan jatkossa maksaa yhtä aikaa erityis­hoi­to­ra­haa kotona tapah­tu­van lapsen saat­to­hoi­don ajalta.

    Halli­tus on päät­tä­nyt nostaa kaik­kein pieni­tu­loi­sim­pien eläke­läis­ten takuu­elä­kettä halli­tus­kau­den aikana kolmesti. Myös toimeen­tu­lo­tuen perus­osaa koro­tettu kolme kertaa.Eläkeuudistus vietiin loppuun. Eläke­uu­dis­tus takaa eläke­jär­jes­tel­män kestä­vyy­den ja suku­pol­vien väli­sen tasa-arvon.

    Yksin­huol­ta­jalle makset­ta­vaa lapsi­li­sää koro­tet­tiin.

    Työt­tö­myy­se­tuu­den määrään vaikut­taa työt­tö­män aktii­vi­suus työt­tö­myys­tur­van aktii­vi­mal­lin myötä. Malli kannus­taa lyhyi­den töiden vastaa­not­ta­mi­seen ja ehkäi­see pitkä­ai­kais­työt­tö­myyttä. Jos työn­ha­kija on riit­tä­vän aktii­vi­nen, makse­taan etuutta normaa­listi. Jos aktii­vi­suutta ei ole riit­tä­västi, työt­tö­myy­se­tuus heik­ke­nee 4,65 prosent­tia seuraa­vien 65 maksu­päi­vän ajaksi. Työt­tö­myy­den alun omavas­tuu­päi­vien määrä vähen­tyy muutok­sen myötä 7 päivästä 5 päivään, joten malli ei ole vain ehtoja ja etuutta tiuken­tava.

    Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kokeilu käyn­nis­tyi vuoden 2018 alussa. Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van tavoit­teena on edis­tää työi­käis­ten työelä­män ja opis­ke­lun ulko­puo­lella olevien ihmis­ten osal­li­suutta, hyvin­voin­tia, työelä­mä­val­miuk­sia sekä ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Myös selvi­tys nuor­ten osal­lis­tu­mis­tu­losta on lähte­nyt käyn­tiin. Työssä kartoi­te­taan osal­lis­tu­mis­tu­lon toteut­ta­mis­muo­toja.

    Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mistä vauh­di­te­taan kokei­lu­hank­kei­den avulla. Kokei­lu­hank­keissa on kehi­tetty osatyö­ky­kyis­ten työhön paluuta ja työl­lis­ty­mistä tuke­vaa toimin­ta­mal­lia. Halli­tuk­sen Osatyö­ky­kyi­set työssä -ohjelma on hyvillä tulok­sil­laan paran­ta­nut sekä osatyö­ky­kyis­ten työl­li­syyttä sekä asen­neil­ma­pii­riä ja halli­no­na­lo­jen rajat ylit­tävä yhteis­työ on tiivis­ty­nyt.


    Sisäi­nen turval­li­suus ja maahan­muutto

    Sisä­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Halli­tus panosti vuoden 2018 aikana useita merkit­tä­viä lisä­mää­rä­ra­hoja sisäi­sen turval­li­suu­den toimi­joille. Keväällä 2018 varmis­tet­tiin 7 200 polii­si­mie­hen taso teke­mällä polii­sin toimin­ta­me­noi­hin taso­ko­ro­tus 18,044 milj. euroa vuodelle 2019 ja jatko­vuo­sille 16,4 milj. euroa. Lisäyk­siä tehtiin myös Raja­var­tio­lai­tok­selle ydin­toi­min­to­jen turvaa­mi­seen sekä Helsinki-Vantaan lento­lii­ken­teen kasvuun varau­tu­mi­seen sekä Suoje­lu­po­lii­sille taso­ko­ro­tus ja sivii­li­tie­dus­te­lu­lain voimaan­tu­loon määrä­ra­hoja. Koko­nai­suu­des­saan Suoje­lu­po­lii­sin resurs­sit on nykyi­sen halli­tus­kau­den aikana lähes kaksin­ker­tais­tu­nut.

    Poliisi- pelas­tus- ja raja­var­tio­lai­tos

    Halli­tus nosti turval­li­suu­den yhdeksi toimin­tansa pain­opis­tea­lu­eeksi halli­tus­oh­jel­man puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa. Minis­te­riö päivitti vuonna 2011 laadi­tun Turval­li­nen elämä ikään­ty­neille -toimin­taoh­jel­man. Ohjel­massa päätet­tiin yli 12 toimen­pi­teestä ikään­ty­nei­den asumi­sen turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi, tapa­tur­mien määrän vähen­tä­mi­seksi sekä kaltoin­koh­te­lun, väki­val­lan ja rikos­ten ehkäi­se­mi­seksi ja torju­mi­seksi.

    Halli­tus hyväk­syi laajan sisäi­sen turval­li­suu­den stra­te­gian “Hyvä elämä - turval­li­nen arki” vuonna 2017. Loppu­vuo­desta 2018 poliisi julkaisi Kansal­li­sen terro­ris­min­tor­jun­nan stra­te­gian 2018-2021 sekä sisäi­sen turval­li­suu­den tila rapor­tin tammi­kuussa 2019.

    Polii­sin uudessa ennal­taes­tä­vän työn stra­te­giassa 2019-2023, noste­taan vuodelle 2019 viisi kärki­tee­maa, joihin panos­te­taan erityi­sesti: moniam­ma­til­li­nen Ankkuri-toiminta, polii­si­toi­minta lähiöissä ja harvaan asutuilla alueilla ja yhteis­työ oppi­lai­tos­ten kanssa, naisiin kohdis­tu­van ja perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan vähen­tä­mi­nen sekä toiminta vähem­mis­tö­jen kanssa. Halli­tus tukee toimeen­pa­noa myös lisä­mää­rä­ra­halla. Vuoden 2019 budjet­tie­si­tys sisälsi 2,5 milj. euron lisä­mää­rä­ra­han polii­sin ennalta estä­vään toimin­taan ja 3,3 milj. euron lisä­mää­rä­ra­han polii­sin toimin­taan erityi­sesti harvaan asutulla alueella.

    Muita tekoja

    Raja­var­ti­joi­den toimi­val­tuuk­sia ylei­sen järjes­tyk­sen ja turval­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­seksi on lisätty. Raja­var­tio­lai­tos voi jatkossa antaa polii­sille soti­laal­lista voimaa sisäl­tää virka-apua meria­luei­den lisäksi osit­tain myös maa-alueilla. Jatkossa raja­var­tioilla on myös oikeus puut­tua miehit­tä­mät­tö­män lenno­kin ja muun lenno­kin kulkuun sekä tarvit­taessa keskeyt­tää tai rajoit­taa yleistä vesi­lii­ken­nettä. Muutok­silla vasta­taan Suomen muut­tu­nee­seen turval­li­suusym­pä­ris­töön.

    Miehit­tä­mät­tö­mät lenno­kit ovat muodos­tu­neet turval­li­suusuh­kaksi mm. onnet­to­muus­pai­koilla ja mahdol­lis­ta­vat mm. uuden tyyp­pistä yritys­va­koi­lua. Polii­sille on siksi annettu lisää toimi­val­taa puut­tua miehit­tä­mät­tö­mien kulku­neu­vo­jen toimin­taan.

    Rahan­ke­räys­lain uudis­tuk­sella helpo­tet­tiin yhteis­kun­nan näkö­kul­masta tärkei­den rahan­ke­räys­ten järjes­tä­mistä. Uudis­tuk­sen yhtey­dessä huoleh­di­taan valvon­nan asian­mu­kai­sesta järjes­tä­mi­sestä.

    Jatkossa erityi­sesti talou­del­li­selta arvol­taan vähäis­ten kansa­lais­jär­jes­tö­jen ja muiden toimi­joi­den järjes­tä­mien pien­ke­räys­ten toteut­ta­mi­nen helpot­tuu.

    Jatkossa maahan­tu­lo­kiel­lon rikko­mi­sesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enin­tään yksi vuosi. Uudis­tuk­sella kaikki maahan­tu­lo­kiel­lon rikko­mis­ta­pauk­set saatet­tiin yhte­näi­sen rangais­tusas­tei­kon alle.

    Halli­tus on reagoi­nut Suomen muut­tu­nee­seen turval­li­suusym­pä­ris­töön ja on päivit­tä­nyt viran­omais­ten toimin­ta­val­miuk­sia. Edus­kun­nan hyväk­symä sivii­li­tie­dus­te­lu­laki mahdol­lis­taa Suomen kansal­lista turval­li­suutta vaaran­ta­vien uhkien torjun­nan ja ennal­taeh­käi­syn nykyistä parem­min.

    Julkis­ten tilo­jen turval­li­suu­den arvioi­mi­nen on ajan­koh­taista ulko­mailla ja Suomessa tapah­tu­nei­den väki­val­lan­te­ko­jen johdosta. Sisä­mi­nis­teri käyn­nisti hank­keen, jonka tehtä­vänä on kerätä yleis­ten aluei­den ja julkis­ten tilo­jen turval­li­suu­teen liit­ty­vää aineis­toa yhteen ja kartoit­taa turval­li­suus­käy­tän­töjä ja turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi tehtyjä suun­ni­tel­mia. Näiden perus­teella tehdään toimen­pi­de­suo­si­tuk­sia yleis­ten aluei­den ja julkis­ten paik­ko­jen turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi sekä pohdi­taan, tarvi­taanko lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia.

    Halli­tus laati muutok­sen polii­si­la­kiin, jonka myötä polii­sille mahdol­lis­tet­tiin oikeus katta­vam­piin turval­li­suus­tar­kas­tuk­siin tilai­suuk­sissa ja tapah­tu­missa. Muutok­sen myötä tarkas­tuk­sissa on jatkossa tilan­teen vaatiessa mahdol­lista käyt­tää myös huume­koi­raa.

    Ampuma-asei­den lupa­pro­ses­sia suju­voi­tet­tiin ja nopeu­tet­tiin asetur­val­li­suu­desta tinki­mättä uudis­ta­malla ampuma-asela­kia.

    Suomeen perus­tet­tiin Euroo­pan hybri­dio­saa­mis­kes­kus. Se edis­tää hybri­diuh­kien torjun­taa stra­te­gi­sella tasolla ja raken­taa koko­nais­tur­val­li­suu­den asian­tun­ti­joi­den moni­kan­sal­li­sia verkos­toja. Keskuk­sen 12 osal­lis­tu­ja­maata ovat Espanja, Iso-Britan­nia, Latvia, Liet­tua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdys­val­lat. EU- ja Nato-mailla on mahdol­li­suus liit­tyä keskuk­sen osal­lis­tu­ja­maaksi.

    Rahoi­tus ruot­sin­kie­li­sen hätä­kes­kus­päi­vys­tä­jä­kou­lu­tuk­sen jatka­mi­selle Vaasassa turvat­tiin.

    EU:n Fron­tex-operaa­tioi­hin on osal­lis­tuttu aktii­vi­sesti. Esimer­kiksi ulko­var­tio­laiva Meri­karhu on toimi­nut Väli­me­rellä koko vuoden ajan.

    Maahan­muutto

    Maahan­muut­to­vi­rasto on lisän­nyt sähköi­sen ulko­maa­lais­re­kis­te­rin hyödyn­tä­mistä maahan­muut­to­hal­lin­non lupa­pro­ses­sissa. Tavoit­teena on, että sähköi­sen tai mobii­li­asioin­nin piirissä olisi 90 % palve­luista. Kehi­tys­työtä tehdään Älykäs digi­taa­li­nen virasto -hank­keessa, joka on osa halli­tus­oh­jel­man mukaista digi­ta­li­saa­tio­ko­ko­nai­suutta. Hank­keella pyri­tään tehos­ta­maan toimin­taa ja paran­ta­maan tuot­ta­vuutta maahan­muu­ton toimia­lalla.

    Halli­tus laati maahan­muut­to­po­liit­ti­sen ohjel­man työpe­rus­tei­sen maahan­muu­ton vahvis­ta­mi­seksi. Lisäksi sisä­mi­nis­te­riö laati yhdessä työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön kanssa laajan selvi­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den, yrit­tä­jien ja opis­ke­li­joi­den oles­ke­lu­lu­pien pullon­kau­loista, jolla käsit­te­ly­aika aiotaan vuoden 2019 aikana tiput­taa kahteen kuukau­teen viime vuonna jopa yhdek­säksi kuukau­deksi veny­neestä proses­sista.

    Ulko­maa­lais­la­kia on muutettu siten, että kasvu­yrit­tä­jille eli niin sano­tuille star­tup-yrit­tä­jille on luotu oma oles­ke­lu­lu­pa­ka­te­go­ria. Samalla jatko­lu­van hake­mis­pro­ses­sia helpo­tet­tiin ja erityis­asian­tun­ti­joi­den ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­van voimas­sao­loai­kaa piden­net­tiin.

    Vapaa­eh­toi­sen paluun avus­tusta koro­tet­tiin. Sitä voi saada mm. kansain­vä­listä suoje­lua hake­nut kolman­nen maan kansa­lai­nen, joka pois­tuu maasta vapaa­eh­toi­sesti ja pysy­väis­luon­tei­sesti perut­tu­aan hake­muk­sensa tai oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­sen tultua hylä­tyksi.

    Rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den ulko­maa­lais­ten karkot­ta­mista on nopeu­tettu. Jatkossa tietyt rikok­siin tai ylei­sen turval­li­suu­den vaaran­ta­mi­seen perus­tu­vat karkot­ta­mis­pää­tök­set voidaan panna täytän­töön kuukau­den kulut­tua niiden tiedoksi anta­mi­sesta. Muutok­sen taus­talla on halli­tus­oh­jel­man kirjaus siitä, että törkei­siin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den, rikos­ten uusi­joi­den ja ylei­selle järjes­tyk­selle vaaral­lis­ten henki­löi­den maasta pois­ta­mista nopeu­te­taan.

    Edus­kunta on hyväk­sy­nyt kansa­lai­suus­lain muutok­sen, jonka mukaan jatkossa tiet­tyi­hin törkei­siin rikok­siin syyl­lis­ty­neet kaksois­kan­sa­lai­set voisi­vat menet­tää Suomen kansa­lai­suu­den. Tällai­sia rikok­sia ovat maan­pe­tos-, valtio­pe­tos- ja terro­ris­mi­ri­kok­set, joista on säädetty anka­rat rangais­tuk­set. Uudis­tus paran­taa kansal­lista turval­li­suutta.

    Lisäksi uusin­ta­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä on tehos­tettu. Jatkossa uusin­ta­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­kyn­nystä on nostettu siten, että haki­jan on esitet­tävä perus­teet sille, miksei ole esit­tä­nyt vaati­muk­sia ja niiden perus­teita jo ensim­mäi­sessä hake­muk­sessa. Muutok­sella vähen­ne­tään tarpeet­to­mia uusin­ta­ha­ke­muk­sia ja näin nopeu­te­taan turva­paik­ka­pää­tök­sen­te­koa. Viivyt­tä­mis­tar­koi­tuk­sessa jäte­tyt uusin­ta­ha­ke­muk­set eivät enää myös­kään keskeytä maasta pois­ta­mista. Jos ensim­mäi­nen uusin­ta­ha­ke­mus siis jäte­tään vain välit­tö­män maasta pois­ta­mi­sen estä­mi­seksi silloin kun kaikki palau­tus­val­mis­te­lut on jo tehty ja henki­löä ollaan jo palaut­ta­massa koti­maa­hansa, ei uusin­ta­ha­ke­mus auto­maat­ti­sesti estä palau­tusta.


    Maan­puo­lus­tus

     

    Puolus­tus­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Asevel­vol­li­suus­laki on uudis­tettu. Jous­ta­van valmiu­den kohot­ta­mi­nen on aiem­paa helpom­paa.

    Puolus­tus­mää­rä­ra­hoja on koro­tettu. Viime vaali­kau­della työs­ken­nel­lyt parla­men­taa­ri­nen työryhmä esitti puolus­tus­mää­rä­ra­ho­jen korot­ta­mista, jonka johdosta halli­tus päätti halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa korot­taa määrä­ra­hoja esityk­sen mukai­sesti.

    Alue­val­von­ta­la­kia on muutettu. Lakiin tehtiin muutok­set, jotka ovat tarpeen tunnuk­set­to­maan soti­laal­li­seen uhkaan vastaa­mi­seksi alue­louk­kaus­ti­lan­teessa. Keskei­sin tavoite on kansal­li­sen turval­li­suu­den paran­ta­mi­nen ulkoista soti­laal­lista uhkaa vastaan. Suomen tulee voida vastata myös sellai­sen valtiol­li­sen toimi­jan aiheut­ta­maan uhkaan, joka ei noudata kansain­vä­li­sen oikeu­den peri­aat­teita.

    Puolus­tus­po­liit­ti­nen selon­teko on hyväk­sytty. Vuoden 2018 talous­ar­vio­esi­tys sisälsi puolus­tus­po­liit­ti­sessa selon­teossa esillä olleen 50 miljoo­nan euron lisäyk­sen valmiu­den yllä­pi­tä­mi­seen.

    Puolus­tus­ka­lus­ton uusi­mi­nen. Toimet uskot­ta­van puolus­tuk­sen kannalta keskeis­ten meri- ja ilma­voi­mien hankin­to­jen, kuten Laivue 2020 ja Horne­tien korvaa­mi­nen on käyn­nis­tetty.

    Puolus­tusyh­teis­työtä on tiivis­tetty kump­pa­ni­mai­den, mm. Ruot­sin, Saksan, Britan­nian ja Yhdys­val­to­jen kanssa.


    Liikenne ja vies­tintä

    Liikenne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Liiken­ne­kaari. Halli­tus mahdol­lis­taa digi­taa­lis­ten matka­ket­ju­jen yhdis­tä­mi­sen ja uusien liiken­ne­pal­ve­lu­jen synty­mi­sen. Jatkossa esimer­kiksi yhdellä lipulla voi käyt­tää useam­paa kulku­vä­li­nettä.

    Halli­tus vapautti taksi­lii­ken­teen kilpai­lulle. Siir­ty­mä­ajan jälkeen taksi­lu­pa­me­net­tely keve­nee kilpai­lun lisää­mi­seksi.

    Hankeyh­tiöt ratayh­teyk­sien paran­ta­mi­seksi. Suuria rata­hank­keita varten perus­tet­tiin valtion omis­tama osakeyh­tiö ja tytä­ryh­tiöitä. Hankeyh­tiöt toimi­vat pohjana rata­hank­kei­den, kuten päära­dan, Turun tunnin junan sekä Idän radan hank­kei­den yhteis­ra­hoi­tuk­selle hyöty­vien kuntien, valtion ja muiden osapuol­ten inves­toin­neille. Työkalu, joka mahdol­lis­taa isojen infra­struk­tuu­ri­hank­kei­den rahoit­ta­mi­sen valtion budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen rinnalla.

    Pitkä­jän­tei­nen, parla­men­taa­ri­nen liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­telu. Vuodesta 2020 lähtien Suomen tehdään 12-vuoti­nen suun­ni­telma, joka ohjaa liiken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mistä yli halli­tus­kausien.

    Liiken­neyh­teyk­sien ja liiken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen. Huono­kun­toi­sia väyliä on korjattu miljar­din euron ylimää­räi­sellä eril­lis­ra­hoi­tuk­sella. Määrä­raha on suun­nattu mm. silto­jen korjauk­seen, pääl­lys­tei­den uusi­mi­seen ja huono­kun­tois­ten teiden kunnos­ta­mi­seen.

    Tekoja

    Tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­nen. Kump­pa­nuus­so­pi­mus koti­mais­ten teleo­pe­raat­to­rei­den kanssa. Operaat­to­rit inves­toi­vat nopei­siin laaja­kais­tayh­teyk­siin miljardi euroa seuraa­van kahdek­san vuoden aikana. Vasta­vuo­roi­sesti valtio­valta purkaa laaja­kais­ta­ra­ken­ta­mi­sen tieltä normeja. Lisäksi haja-asutusa­luei­den laaja­kais­ta­hank­kei­den tuki­kel­poi­suutta on lisätty, jotta laaja­kais­to­jen raken­ta­mi­seen tulee vauh­tia ja yhä useampi suoma­lai­nen saa toimi­van verk­ko­yh­tey­den.

    Älykäs maaseutu -ohjelma ja valtio­neu­vos­ton peri­aa­te­pää­tös maaseu­dun digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­seksi. Digi­ta­li­saa­tiota hyödyn­tä­mällä arjen palve­lut sekä opis­kelu ja etätyön teke­mi­sen mahdol­li­suu­det tuodaan lähem­mäs maaseu­dulla asuvia ihmi­siä ja edis­te­tään kokei­luja, joilla luodaan maaseu­tu­mai­sille alueille uusia elin­voi­mai­suu­den eväitä.

    Posti­lain uudis­tus. Maaseu­dulla aina­kin 5-päiväi­nen postin­ja­kelu turvat­tiin jake­lu­mää­rien romah­ta­mi­sesta huoli­matta.

    Jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Luodaan maail­man­joh­tava liiken­ne­lain­sää­däntö, joka tarjoaa edel­ly­tyk­set liiken­teen palve­lul­lis­tu­mi­selle mm. digi­ta­li­saa­tiota hyödyn­tä­mällä (liiken­ne­pal­ve­lu­laki-hanke). Hank­keella mahdol­lis­te­taan yksi­löl­li­sem­pien liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sien luonti ja mm. samalla lipulla matkus­ta­mi­nen eri liiken­ne­vä­li­neissä.

    Kansal­li­sessa ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giassa sovittu merkit­tä­vistä liiken­teen pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä v. 2030 mennessä. Tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi on tehty useita päätök­siä mm. henki­lö­ju­na­lii­ken­teen avaa­mi­sesta kilpai­lulle, vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den jake­lu­ver­kosta, vanho­jen auto­jen romu­tus­palk­kiosta, sähkö­au­to­jen hankin­ta­tuesta ja kaasu-/eta­no­li­käyt­töis­ten auto­jen muun­to­tuesta.

    Liiken­ne­tur­val­li­suu­den peri­aa­te­pää­tös. Päätös koos­tuu seit­se­mästä tielii­ken­teen turval­li­suu­teen vaikut­ta­vasta asia­ko­ko­nai­suu­desta. Uudessa peri­aa­te­pää­tök­sessä otetaan myös huomioon digi­ta­li­saa­tion, robo­tii­kan ja auto­ma­ti­saa­tion vaiku­tuk­set tielii­ken­tee­seen ja sen turval­li­suu­teen.

    Ajokort­ti­uu­dis­tus. Mahdol­lis­te­taan jous­ta­vat opetus­ta­vat ja aikai­sem­man osaa­mi­sen huomioi­mi­nen. Siir­re­tään pain­opiste määrä­muo­toi­suu­desta ajoko­keessa käytän­nössä osoi­tet­tui­hin taitoi­hin.

    Opetus­lu­valla voi omien lastensa ohella opet­taa kolmea ”viera­sop­pi­lasta” kolmen vuoden aikana, esim. kylän nuoria.

    Juna­lii­ken­teen kilpai­lun avaa­mi­nen. Halli­tus päätti talous­po­liit­ti­sessa minis­te­ri­va­lio­kun­nassa rauta­tei­den henki­lö­lii­ken­teen vaiheit­tai­sesta avaa­mi­sesta kilpai­lulle. Tavoit­teena on, että kaikki kilpai­lu­tuk­set olisi toteu­tettu vuoteen 2026 mennessä.

    Liiken­ne­väy­lät. Rata­hank­keet: Luumäki-Imatra-Venä­jän raja, Pori-Mänty­luoto -radan sähköis­tys, Turku-Uusi­kau­punki -radan sähköis­tys, suun­nit­te­lu­hanke Helsinki-Turku -nopea ratayh­teys.

    Tiehank­keet: Valta­tie 4 Kirri-Tikka­koski, Valta­tie 4 Oulu-Kemi, Valta­tie 5 Mikkeli-Juva, Valta­tie 12 Lahden eteläi­nen kehä­tie, Valta­tie 12 Tiilola-Koitti, Länsi­met­ron jatkon liityn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt, Kehä I Laaja­lah­den kohta, Hailuo­don kiin­teä yhteys.

    Vesi­väy­lä­hank­keet: Vuosaa­ren meri­väylä, Oulun meri­väylä, Kokko­lan meri­väylä.

    Avus­tuk­set: Raide­jo­keri, Tampe­reen raitio­tie


    Ulko­suh­teet ja kansain­vä­li­syys

    Ulko­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

     

    Keskei­sintä

    Suomen ulko­po­liit­ti­nen linja on pysy­nyt selkeänä vaikeasta ajasta huoli­matta. Valtio­neu­vos­ton ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sen selon­teon mukai­sesti Suomi on vahvis­ta­nut länti­siä kump­pa­nuuk­si­aan, koros­ta­nut kansain­vä­li­sen oikeu­den sekä turval­li­suus­ra­ken­tei­den merki­tystä ja pitä­nyt yllä vuoro­pu­he­lua Venä­jän kanssa.

    Suomi on toimi­nut vapaa­kau­pan puolus­ta­jien etujou­kossa Euroo­passa. Tämä on näky­nyt mm. aktii­vi­suu­tena EU:n ja kolman­sien maiden kaup­pa­so­pi­mus­ten edis­tä­mi­sessä sekä uusien ratkai­su­jen etsi­mi­senä kaup­pa­so­pi­muk­siin. Vien­nistä elävälle Suomelle on tärkeää, että maail­man­kauppa on mahdol­li­sim­man vapaata ja reilui­hin sään­töi­hin perus­tu­vaa.

    Kokoo­muk­sen johdolla valmis­tel­tiin uusi kehi­tys­po­liit­ti­nen ohjelma, jolla kehi­tys­po­li­tiik­kaa uudis­tet­tiin vastaa­maan muut­tu­nee­seen maail­man­ti­lan­tee­seen. Ohjel­massa huomioi­daan entistä vahvem­min yksi­tyi­sen sekto­rin rooli työpaik­ko­jen ja kehi­tyk­sen moot­to­rina, kohden­ne­taan apua maahan­muu­ton lähtö- ja kaut­ta­kul­kua­lueille ja panos­te­taan erityi­sesti nais­ten ja tyttö­jen asemaan sekä puhtaa­seen veteen ja ener­gi­aan.

    Kaup­pa­po­li­tiikka ja kehi­ty­syh­teis­työ

    Yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mistä ja vien­tiä edis­tävä Team Finland –työ on ollut halli­tuk­sen kärki­hank­keita. Koti­maassa on vahvis­tettu ns. yhden luukun peri­aa­tetta, joka tarjoaa yrit­tä­jille kansain­vä­lis­ty­mi­seen ja vien­nin edis­tä­mi­seen liit­ty­vät palve­lut jous­ta­vasti samasta paikasta. Vuonna 2018 aloit­ta­nut Busi­ness Finland kokoaa saman katon alle kaikki inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­seen, vien­tiin, inves­toin­tei­hin ja matkai­lun edis­tä­mi­seen liit­ty­vät palve­lut. Samalla vien­ni­ne­dis­tä­mi­sen resurs­sien pain­opis­tettä saadaan siir­ret­tyä Suomesta ulko­maille.

    Työ ulko­maan­kaup­paa vahvis­ta­vien pk-yritys­ten määrän lisää­mi­seksi jatkuu. Rahoi­tuk­sen pullon­kau­loi­hin haetaan ratkai­suja laajasti yritys­ten julki­sia rahoi­tus­ka­na­via hyödyn­täen. Vien­ni­ne­dis­tä­mistä on vahvis­tettu mm. palk­kaa­malla maail­man kasvu­kes­kuk­siin koke­neita vien­ti­asian­tun­ti­joita sekä koulu­tus- ja ruoka­vien­tiin erikois­tu­neita ammat­ti­lai­sia. Koulu­tus­vien­tiä on vauh­dit­ta­nut myös koulu­tus­vien­nin suur­lä­het­ti­läs Helsin­gissä.

    Kaupan ja kehi­tyk­sen yhteys on tiivis­ty­nyt. Yksi­tyi­sen sekto­rin panos­tuk­sia hyödyn­ne­tään Suomen kehi­ty­syh­teis­työssä entistä enem­män. Vaali­kau­dessa yli puoleen miljar­diin euroon kohoa­villa kehi­tys­po­liit­ti­silla finans­si­si­joi­tuk­silla on täyden­netty lahja­muo­toista kehi­tys­a­pua ja saatu liik­keelle yksi­tyi­siä pääomia kehi­tys­mai­den hyväksi tehtä­vään työhön. Sijoi­tuk­set tarjoa­vat mahdol­li­suuk­sia myös esimer­kiksi suoma­lai­sen ener­giao­saa­mi­sen viemi­seen maail­malle. Suoma­lais­yri­tyk­sille on myös avattu uusi rahoi­tusin­stru­mentti tuke­maan kehi­tys­mai­den julki­sia kestä­vän kehi­tyk­sen inves­toin­teja.

    Erityis­huo­miota kehi­tys­po­li­tii­kassa on kiin­ni­tetty tulok­sel­li­suu­teen, josta edus­kun­nalle annet­tiin raportti vuoden 2018 lopussa. Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan prio­ri­tee­teiksi on määri­telty nais­ten ja tyttö­jen asema, yrit­tä­jyys ja työl­li­syys kehi­tys­maissa, demo­kra­tia ja toimi­vat yhteis­kun­nat sekä ruoka­turva, vesi, ener­gia ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta.  Suomi kantaa globaa­lia vastuuta vakaut­ta­malla hauraita valtioita ja paran­ta­malla ihmis­ten elino­loja ja työn­te­ko­mah­dol­li­suuk­sia, jolloin ihmi­sillä on parem­min mahdol­li­suuk­sia raken­taa elämäänsä koti­seu­duil­laan.

    Tekoja

    Suomi on tehnyt linjauk­sil­laan ja teoil­laan aiem­paa selvem­mäksi, että se on tiivis ja erot­ta­ma­ton osa läntistä yhtei­söä. Suomi ei voi, eikä halua eris­täy­tyä silloin kun turval­li­suus sen lähia­lueilla tai muualla Euroo­passa on uhat­tuna.

    Suomi on toimi­nut vahvasti monen­vä­li­sen yhteis­työn ja kansain­vä­li­sen yhdessä sovit­tui­hin sään­töi­hin perus­tu­van järjes­tel­män puolesta. Samalla Suomi on esit­tä­nyt huolensa Trum­pin Yhdys­val­to­jen kanna­no­toista liit­tyen mm. monen­vä­li­sen yhteis­työn ja sopi­mi­sen (YK, Maail­man kaup­pa­jär­jestö WTO, Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus) merki­tyk­seen, vapaa­kaup­paan, ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taan ja nais­ten asemaan maail­massa.

    EU on Suomen vahvasti tuke­mana neuvo­tel­lut useita uusia alueel­li­sia vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia. Edus­kunta hyväk­syi EU:n ja Kana­dan väli­sen kaup­pa­so­pi­muk­sen 2018. Talouk­sien koolla mitat­tuna tois­tai­seksi tärkein kahden­vä­li­nen kaup­pa­so­pi­mus Japa­nin kanssa astui voimaan 1.2.2019. Lisäksi EU on saat­ta­nut loppuun Singa­po­rea ja Viet­na­mia koske­vat kaup­pa­so­pi­mus­neu­vot­te­lut. Suur­ten Etelä-Ameri­kan talouk­sien kanssa neuvot­te­lut ovat käyn­nissä. Vuonna 2018 neuvot­te­lut aloi­tet­tiin myös Austra­lian ja Uuden-Seelan­nin kanssa.

    Suomi on vahvis­ta­nut turval­li­suus­po­liit­tista suhdet­taan pääkump­pa­ni­mai­hin. Tämä näkyy tiiviinä vierai­lu­vaih­tona ja esimer­kiksi puolus­tusyh­teis­työtä koske­vina asia­kir­joina Yhdys­val­to­jen, Britan­nian ja muiden kanssa. EU:n yhtei­sen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan saralla on jatkettu vuonna 2017 käyn­nis­tet­tyä ns. pysy­vää raken­teel­lista yhteis­työtä.

    Laki kansain­vä­li­sen avun anta­mi­sesta ja vastaa­not­ta­mi­sesta. Lailla mahdol­lis­te­taan EU:n yhteis­vas­tuu­lausek­keen ja keski­näi­sen avun­an­non peri­aat­teen mukai­sesti se, että Suomi voi tarpeen tullessa antaa ja vastaa­not­taa apua.

    Suomi on vahvis­ta­nut profii­li­aan hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen torju­mi­sessa ja kyber­tur­val­li­suu­den edis­tä­mi­sessä. Helsin­kiin perus­tettu Euroo­pan hybri­diuh­kien torjun­nan osaa­mis­kes­kus on lyhyessä ajassa nous­sut näky­väksi kansain­vä­li­seksi toimi­jaksi.

    Halli­tus on panos­ta­nut kehi­ty­syh­teis­työn finans­si­si­joi­tuk­siin 130 miljoo­naa euroa vuodessa. Sijoi­tuk­sia on tehty mm. Finn­fun­diin ja Maail­man­pan­kin alai­seen ilmas­to­ra­has­toon sekä YK:n alai­selle kv. maata­lou­den kehit­tä­mis­ra­has­tolle. Jatkossa sijoi­tuk­sia tehdään myös muihin erityi­sesti ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa ja siihen sopeu­tu­mista edis­tä­viin yksi­tyi­sen sekto­rin sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin.

    Helmi­kuussa 2019 julkis­tet­tiin toimen­pi­deoh­jelma koulu­tuk­sen nosta­mi­sesta kehi­ty­syh­teis­työn keski­öön. Suoma­lai­sen osaa­mi­sen vien­tiä maail­malle vauh­di­te­taan niin kehi­ty­syh­teis­työssä kuin myös kaupal­li­sessa koulu­tus­vien­nissä. Ulko­mi­nis­te­riössä on toimi­nut erityi­nen koulu­tus­vien­ti­suur­lä­het­ti­läs ja maail­malle on rekry­toitu suoma­lai­sia koulu­tus­vien­nin asian­tun­ti­joita. Espoo­seen avat­tiin YK:n inno­vaa­tio­la­bo­ra­to­rio, jonka neljästä pain­opis­teestä yksi on koulu­tus. Tavoit­teena on hyödyn­tää suoma­lai­sia inno­vaa­tioita YK:n toimin­nassa.