Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kokoo­mus on uudis­taja- ja vastuun­kan­ta­ja­puo­lue. Tällä kaudella halli­tuk­sessa Kokoo­mus on ollut toteut­ta­massa laajaa uudis­tus­oh­jel­maa, jonka tulok­set näky­vät monin tavoin. Selkeim­piä onnis­tu­mi­sia ovat olleet työl­li­syy­den kasvu ja sen monet myön­tei­set seurauk­set.

Noin 22 000 nuorta on saatu pois syrjäy­ty­mis­kier­teestä opin­to­jen tai työn pariin. Se on suun­nil­leen Tornion väki­lu­vun verran. Kaikissa tulo­luo­kissa ihmis­ten tulo­taso on kohen­tu­nut. Talou­del­li­sia vaikeuk­sia koke­nei­den osuus on alim­mil­laan koko 2000-luvulla.

Kaikilla koulu­tuk­sen tasoilla varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen on toteu­tettu tai käyn­nis­tetty uudis­tuk­set, joilla suoma­lais­ten koulu­tus­taso ja osaa­mi­nen voidaan nostaa takai­sin tasolle, jolle se kuuluu. Sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den voima­va­roja on lisätty, jotta viran­omai­silla on ajan­mu­kai­set keinot huoleh­tia siitä, että tässä maassa saa elää vapaana, turvassa ja ilman pelkoa. Ihmi­sille on annettu lisää vapautta päät­tää itse omista asiois­taan, ja yrit­tä­jille annettu lisää toimin­nan vapautta.

Tämän sivun alla on kooste tällä kaudella tehdyistä toimen­pi­teistä Suomen ja suoma­lais­ten hyväksi.

Sisäl­lys­luet­telo

 

Talous, vero­tus ja hallinto
Koulu­tus ja sivis­tys
Työelämä, yrit­tä­jyys ja ener­gia
Maaseutu
Ympä­ristö
Laki ja oikeus
Terveys ja hyvin­vointi
Sisäi­nen turval­li­suus ja maahan­muutto
Maan­puo­lus­tus
Liikenne ja vies­tintä
Ulko­suh­teet ja kansain­vä­li­syys


Talous, vero­tus ja hallinto

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Kulu­neella vaali­kau­della talous ja työl­li­syys ovat kään­ty­neet voimak­kaa­seen kasvuun. Kauden alussa asete­tut merkit­tä­vim­mät talous­po­liit­ti­set tavoit­teet on saavu­tettu.

Työl­li­syy­sas­teen trendi nousi vuoden 2019 tammi­kuussa jo 72,6 prosen­tin tasolle, kun halli­tuk­sen tavoite oli saavut­taa 72 prosen­tin työl­li­syy­saste vaali­kau­den loppuun mennessä. Kauden alusta yli 130 000 ihmistä on saanut työpai­kan, mikä sekin ylit­tää kymme­nillä tuhan­silla halli­tuk­sen tavoit­teen.

Hyvä työl­li­syys­ke­hi­tys on vähen­tä­nyt myös syrjäy­ty­mi­sen riskiä: 22 000 nuorta on saanut vaali­kau­den aikana työ- tai opis­ke­lu­pai­kan. Työl­li­syy­den posi­tii­vi­nen kehi­tys on vahvis­ta­nut julkista taloutta ja tuonut helpo­tusta kymme­nien tuhan­sien perhei­den arkeen ja toimeen­tu­loon.

Vastuul­li­sella talous­po­li­tii­kalla halli­tus on onnis­tu­nut estä­mään julki­sen talou­den velka­suh­teen heiken­ty­mi­sen ja viime vuonna valtio myös pystyi lyhen­tä­mään laino­jaan ensim­mäistä kertaa vuosi­kym­me­neen.

Hyvä suhdan­ne­ti­lanne on vaikut­ta­nut talous­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mi­seen, mutta asian­tun­tija-arvioi­den mukaan noin puolet työl­li­syy­den kasvusta olisi jäänyt toteu­tu­matta ilman halli­tuk­sen aktii­vi­sia toimia. Halli­tus on luonut toimen­pi­teil­lään työl­li­syys­kas­vulle suotui­sat edel­ly­tyk­set. Suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­kyä on paran­nettu, yrit­tä­jyyttä hait­taa­via normeja purettu ja työn­teon kannus­ta­vuutta on paran­nettu. Koko­nais­ve­roaste on laske­nut, eikä kenen­kään palkan­saa­jan vero­tus ole kiris­ty­nyt.

Talou­den keskei­sim­mät mitta­rit

Tällä vaali­kau­della työl­li­syy­saste on saatu nostet­tua yli 72 prosen­tin. Tilas­to­kes­kuk­sen tammi­kuun julkis­tuk­sen mukaan työl­li­syy­saste oli vuoden 2019 tammi­kuussa 72,6%.

Vaali­kau­den alkuun verrat­tuna yli 130 000 suoma­laista enem­män on töissä.

Vastuul­li­sella talous­po­li­tii­kalla on onnis­tuttu vahvis­ta­maan julkista taloutta. Suomi lyhensi velkaansa vuonna 2018 ensim­mäistä kertaa kymme­neen vuoteen.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tus

Työn teke­mi­sestä on tehty kannat­ta­vam­paa kannus­ta­van vero­po­li­tii­kan avulla. Halli­tus on keven­tä­nyt työn vero­tusta lähes 1,4 miljar­dilla eurolla työl­li­syy­den ja talous­kas­vun tuke­mi­seksi. Keven­nyk­set on tehty kaikille palkan­saa­jille, mutta paino­tettu pieni- ja keski­tu­loi­sille. Kulu­neen vaali­kau­den aikana kenen­kään koko­nais­ve­roaste ei ole nous­sut eikä kenen­kään työn vero­tus ole kiris­ty­nyt.

Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen jälkeen eläke­läis­ten vero­tusta keven­net­tiin 135 miljoo­nalla eurolla eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­siä ja eläke­tu­lon lisä­ve­roa muut­ta­malla, vaikka kiky-sopi­muk­sen nega­tii­vi­set vaiku­tuk­set eivät kohdis­tu­neet eläke­läi­siin.

Tekoja

Digi­taa­lis­ten lehtien- ja kirjo­jen sekä painet­tu­jen  irto­nu­me­roi­den arvon­li­sä­vero alen­net­tiin 24 prosen­tista 10 prosent­tiin eli samalle tasolle tilat­ta­vien print­ti­leh­tien ja kirjo­jen kanssa. Muutos astuu voimaan kesällä 2019.

Yksi­tyis­hen­ki­löille mahdol­lis­tet­tiin vuoden 2016 alusta vero­vä­hen­ny­soi­keus korkea­kou­luille anne­tuille 850 – 500 000 euron lahjoi­tuk­sille. Tämä edis­tää tieteen ja taiteen edis­tä­mi­seksi tehtä­vien lahjoi­tus­ten houkut­te­le­vuutta ja vahvis­taa korkea­kou­lu­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä.

Luovu­tus­tap­pion vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus laajen­net­tiin koske­maan muuta pääoma­tu­loa. Vuoden 2016 alusta voimaan astu­neen uudis­tuk­sen myötä luovu­tus­tap­pion voi vähen­tää luovu­tus­voit­to­jen lisäksi myös muusta pääoma­tu­losta, mikä keven­tää sijoit­ta­mi­sen riskiä ja lait­taa pääomia aktii­vi­sem­min liik­keelle. Luovu­tus­tap­pioita saat­toi aikai­sem­min vähen­tää ainoas­taan luovu­tus­voi­toista, kulu­neen ja seuraa­van 5 vero­vuo­den ajan (20 miljoo­naa euroa)

Tulo­läh­de­jako pois­tuu. Aikai­sem­min eri tulo­läh­tei­den voit­toja ja tappioita ei ole voinut kuitata keske­nään.

Auto­ve­roa on keven­netty pieni­pääs­töi­siä autoja suosien koko halli­tus­kau­den aikana yhteensä 180 miljoo­nalla eurolla. Keven­nys tulee voimaan portait­tain vuosina 2016-2019. Vasta­pai­noi­sesti auton käyt­töä vero­te­taan kireäm­min

Yksi­tyis­hen­ki­löitä tuet­tiin vaali­kau­den aikana vähä­pääs­töi­sem­män auton hankin­nassa romu­tus­palk­kiolla

Yleis­ra­dio­ve­rosta on vapau­tettu kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mat.

Esiin­ty­ville taitei­li­joille ja urhei­li­joi­den tarjot­tiin mahdol­li­suus hakeu­tua vapaa­eh­toi­sesti ALV-vero­vel­vol­li­seksi. Tämä tuo esiin­ty­vät taitei­li­jat ja urhei­li­jat samalle viivalle muiden yrit­tä­jien kanssa.

Korko­vä­hen­nys­ra­joi­tuk­sia on tiuken­nettu veron­kier­ron mahdol­li­suuk­sien tilkit­se­mi­seksi. Harmaan talou­den ja vero­vält­te­lyn kitke­mi­seen on tällä halli­tus­kau­della panos­tettu muuten­kin. Esimerk­kinä laaja, yli 100 maail­man maata kattava kansain­vä­li­nen vero­tie­to­jen­vaihto, jota kautta Suomi saa tietoa suoma­lais­ten sijoi­tuk­sista. Tieto­jen­vaihto kattaa myös lähes kaikki ns. vero­pa­ra­tii­si­maat.

Perin­tö­ve­ro­tusta on keven­netty kaikissa portaissa. Alim­massa portaassa 20 prosen­tista 19 prosent­tiin. Suurim­massa 36 prosen­tista 33 prosent­tiin. Puoli­so­vä­hen­nystä koro­tettu 60 000 eurosta 90 0000 euroon ja alai­käi­syys­vä­hen­nystä 40 000 eurosta 60 000 euroon.

Lahja­ve­ro­tusta on keven­netty alim­massa portaassa 20 prosen­tista 17 prosent­tiin. Suurim­massa portaassa 36 prosen­tista 33 prosent­tiin. Pienin vero­tet­tava summa nous­sut 4000 eurosta 5000 euroon.

Muita tekoja

Kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita on vähen­netty. Kunta­ta­lous on koko­nai­suu­tena vahvempi kuin 20 vuoteen.

Uusi jouk­ko­ra­hoi­tus­laki selkeyt­tää lain­sää­dän­töä ja moni­puo­lis­taa yritys­ten rahoi­tus­vaih­toeh­toja. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla on avattu rahoi­tus­mark­ki­noita avaa­malla uudelle, perin­tei­siin rahoi­tus­muo­toi­hin nähden täyden­tä­välle ja osin vaih­toeh­toi­selle rahoi­tus­ka­na­valle toiminta- ja kasvue­del­ly­tyk­set sekä luomalla toimia­lalle selkeät lain­ta­soi­set puit­teet ja peli­sään­nöt.

Osake­sääs­tö­tili otetaan käyt­töön uutena sijoi­tus­muo­tona. Maksi­mis­saan 50 000 euron sijoi­tus­pää­oman voi jatkossa pitää osake­sääs­tö­ti­lillä, josta verot makse­taan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostaa tililtä. Tällä edis­te­tään kansan­ka­pi­ta­lis­mia ja paran­ne­taan pien­si­joit­ta­jien asemaa. Samalla muiden sijoi­tus­tuot­tei­den kuten vakuu­tus­kuo­rien ja henki­va­kuu­tus­ten vero­tus­käy­tän­töä yhte­näis­tet­tiin osake­sääs­tö­ti­lin kanssa.

Halli­tus on edis­tä­nyt isoja raide­lii­ken­nein­ves­toin­teja. Liiken­ne­mi­nis­te­riön, työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ja valtio­va­rain­mi­nis­te­riön yhteis­val­mis­te­lun jälkeen syntyi uusi rata­hank­kei­den rahoi­tus­malli - hankeyh­tiö. Hankeyh­tiöt koos­tu­vat laajasta joukosta eri toimi­joita, esimer­kiksi valtio, kunnat, EU, yrityk­set ja työelä­ke­lai­tok­set, jotka yhdessä rahoit­ta­vat liiken­ne­hank­keet. Hankeyh­tiöt perus­tet­tiin heti alkuun Suomi-radalle sekä Turun tunnin juna –hank­keelle. Myöhem­min samaa mallia voidaan käyt­tää esimer­kiksi itära­dan rahoit­ta­mi­seksi.


Koulu­tus ja sivis­tys

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

Keskei­sintä

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen reformi, joka on suurin koulu­tusuu­dis­tus kahteen vuosi­kym­me­neen, tuli voimaan 1.1.2018. Koko amma­til­li­nen koulu­tus, tutkin­not ja rahoi­tus­jär­jes­telmä on uudis­tettu. Opis­ke­li­joille raken­ne­taan yksi­löl­li­sem­mät opin­to­po­lut, ja oppi­lai­tok­sissa ja työpai­koilla tapah­tu­vaa oppi­mista yhdis­te­tään. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen hallin­toa ja byro­kra­tiaa vähen­ne­tään tarjoa­malla oppi­lai­tok­sille lisää vapautta järjes­tää koulu­tusta paikal­lis­ten tarpei­den mukaan. Refor­min toimeen­pa­noa tuetaan 30 miljoo­nan lisä­ra­hoi­tuk­sella vuosille 2018 ja 2019.

Perus­kou­lua uudis­te­taan uudella peda­go­gii­kalla ja uusilla oppi­mi­sym­pä­ris­töillä. Tavoit­teena on tehdä oppi­mi­sesta innos­ta­vam­paa, mahdol­lis­ta­vam­paa ja parem­min yksi­löl­listä oppi­mista tuke­vaa. Uudet opetus­suun­ni­tel­mat otetaan käyt­töön kouluissa syksyllä. Oppi­mista ja peda­go­giik­kaa uudis­te­taan kokei­lu­jen avulla. Uudet oppi­mi­sym­pä­ris­töt otetaan käyt­töön kouluissa. Jokai­seen perus­kou­luun koulu­te­taan tuto­ro­pet­taja, joka tukee muita opet­ta­jia uusien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen käyt­töö­no­tossa. Yhteensä perus­kou­lun uudis­ta­mi­seen ohja­taan 90 miljoo­naa euroa. Vieraan kielen opis­kelu on aikais­tettu alka­maan jo ensim­mäi­sellä luokalla.

Varhais­kas­va­tuk­sen maksuja on alen­nettu merkit­tä­västi. Maksuja alen­net­tiin kahdesti, ja viimei­sim­mät maksua­len­nuk­set tuli­vat voimaan 1.1.2018. Esimer­kiksi keski­tu­loi­sen kahden lapsen perheen varhais­kas­va­tus­mak­sut laske­vat yli 1200 eurolla vuodessa. 6700 perhettä siir­tyy maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Tämä paran­taa erityi­sesti yksin­huol­ta­jien kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan, helpot­ta­vat lapsi­per­hei­den talou­del­lista tilan­netta ja yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Maksu­tu­lo­jen mene­tyk­set kompen­soi­daan kunnille.

Lukio ja yliop­pi­las­tut­kinto on uudis­tettu. Uudessa lukiossa koros­tu­vat laaja-alai­nen yleis­si­vis­tys, korkea­kou­lu­yh­teis­työ ja opis­ke­li­joi­den vahvempi tuki. Lukion raken­netta on jous­ta­voi­tettu ja oppiai­nei­den välistä yhteis­työtä on lisätty. Lisäksi jatkossa jokai­sen lukio­lai­sen opin­toi­hin tulee sisäl­ty­mään korkea­kou­lu­kur­kis­tus. Uusi laki tuo lukio­lai­sille myös lisää opinto-ohjausta ja oikeu­den erityi­so­pe­tuk­seen.

Koulu­tus

Lukion rakenne uudis­tuu ja koos­tuu jatkossa opin­to­pis­teistä. Nykyi­nen oppiai­ne­jako säilyy, mutta uusi rakenne mahdol­lis­taa entistä tiiviim­män ja jous­ta­vam­man oppiai­ne­ra­jat ylit­tä­vän yhteis­työn. Yhteis­työ korkea­kou­lu­jen kanssa tiivis­tyy ja kansain­vä­li­syyttä vahvis­te­taan.

Lukio­lai­set saavat jatkossa nykyistä henki­lö­koh­tai­sem­paa opinto-ohjausta sekä erityi­so­pe­tusta. Jatkossa kaikki lukio­lai­set laati­vat lukion alussa henki­lö­koh­tai­sen opin­to­suun­ni­tel­man. Koulu­tuk­sen järjes­tä­jän velvol­li­suutta puut­tua kiusaa­mi­seen vahvis­te­taan. Jälkioh­jaus­vel­voit­teella pide­tään huolta myös lukion jo päät­tä­neistä.

Yliop­pi­las­tut­kin­non uusi­mis­ker­ta­ra­joi­tuk­sesta on luovuttu ja tutkinto uudis­tettu. Näin vähen­ne­tään lukio­lais­ten stres­siä ja paran­ne­taan mahdol­li­suuk­sia hakeu­tua korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Jatkossa kaikki opis­ke­li­jat kirjoit­ta­vat vähin­tään viisi ainetta.

Ensim­mäi­sen vieraan kielen eli A1-kielen opis­kelu alkaa tule­vai­suu­dessa jo viimeis­tään perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuoden keväällä. Varhai­sempi kiel­ten­ope­tus koskee kaik­kia tänä vuonna koulunsa aloit­ta­via ekaluok­ka­lai­sia.

Koulu­tus­so­pi­mus on uusi jous­ta­vampi keino suorit­taa amma­til­li­nen tutkinto. Koulu­tus­so­pi­mus sopii erityi­sesti nuorille ja tukee tutkin­non suorit­ta­mista loppuun ja työl­lis­ty­mistä. Tämän lisäksi oppi­so­pi­muk­sesta työnan­ta­jille aiheu­tu­vaa hallin­nol­lista taak­kaa keven­ne­tään.

Maail­man parhaita opet­ta­jia tuot­ta­vaa Suomen opet­ta­jan­kou­lu­tusta kehi­te­tään entistä parem­maksi. Yli 60 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sien tavoit­teena on tukea opet­ta­jiamme ammat­ti­tai­don vahvis­ta­mi­sessa, jotta koulu­tuk­semme on jatkos­sa­kin maail­man kärki­luok­kaa. Jokai­selle opet­ta­jalle taataan mahdol­li­suus läpi työuran jatku­vaan osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen.

Korkea­kou­luille mahdol­lis­tet­tiin koulu­tus­vienti salli­malla luku­vuo­si­mak­sut EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tule­ville. Suomi on koulu­tuk­sen kärki­maa, ja osaa­mi­semme herät­tää paljon kiin­nos­tusta eri puolilla maail­maa. Nyt esteet koulu­tus­tuot­tei­den luomi­selta ja niiden viemi­seltä ulko­mai­sille osta­jille pure­taan myös toisen asteen tilaus­kou­lu­tus­ten ja ulko­mailla tapah­tu­van opetuk­sen osalta.

Suoma­laista koulu­tus- ja tutki­mus­jär­jes­tel­mää edus­ta­maan maail­malle perus­te­taan Team Finland Know­ledge -lähet­ti­läi­den verkosto. Toimet ovat tuot­ta­neet tulosta, sillä arvioi­den mukaan koulu­tus­vien­nin arvo ylit­tää nyt 350 miljoo­naa euroa vuodessa.

Maahan­muut­ta­jien koulu­tus­pol­ku­jen nopeu­te­taan ja osaa­mis­tar­pei­siin vastaa­mista uudis­te­taan. Järjes­tä­mällä koulu­tuk­set tehok­kaam­min välte­tään pääl­lek­käi­siä tai hyödyt­tö­miä koulu­tuk­sia ja saadaan niin aikui­set kuin lapset­kin oppi­mi­seen ja työl­lis­ty­mi­seen tähtää­välle polulle. Uusi koulu­tus­malli kansan­opis­toissa ja kansa­lais­opis­toissa paran­taa erityi­sesti kotona lapsia hoita­vien vanhem­pien mahdol­li­suuk­sia luku- ja kirjoi­tus­tai­don ja suomen/​ruotsin kielen opis­ke­luun.

Aikuis­ten perus­koulu on uudis­tettu. Aikuis­ten perus­o­pe­tuk­sessa on henki­lö­koh­tai­siin osaa­mis­tar­pei­siin perus­tuva malli, jossa jokai­selle opis­ke­li­jalle laadi­taan henki­lö­koh­tai­nen opetus­suun­ni­telma. Tähän yhdis­te­tään tarvit­taessa luku- ja kirjoi­tus­tai­don opetus. Opin­to­suun­ni­tel­maan voidaan sisäl­lyt­tää myös esimer­kiksi amma­til­li­sia opin­toja sekä työelä­mään tutus­tu­mista.

Varhais­kas­va­tuk­sen laatua paran­ne­taan henki­lös­tön koulu­tus­ta­soa nosta­malla. Varhais­kas­va­tus on tavoit­teel­lista, peda­go­gista toimin­taa, jota teke­vät korkeasti koulu­te­tut ammat­ti­lai­set.

Varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien koulu­tus­mää­riä yliopis­toissa on nostettu merkit­tä­västi ja pysy­västi. Nykyi­sistä lasten­tar­han­opet­ta­jista moni on jäämässä eläk­keelle, ja opet­ta­jista alkaa olla monin paikoin pulaa. Yliopis­to­jen kanssa on sovittu koulu­tus­mää­rien nostosta kahteen ottee­seen.

Varhais­kas­va­tuk­sessa on käyn­nis­tetty maksut­to­muus­ko­kei­lut. Maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lussa kunnat, jotka päät­tä­vät jättää maksut peri­mättä 5-vuotiai­den varhais­kas­va­tuk­sesta 20 tunnin osalta, saavat valtiolta avus­tusta. Kokei­lu­jen kautta lähes kolman­nes kaikista viisi­vuo­tiaista pääsee maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen piiriin.

Päivä­ko­din ja kodin väli­sen digi­taa­li­sen tiedon­siir­ron esteet pois­tet­tiin: lapsen vanhem­mat voivat saada päivä­ko­dista tietoa saman­lai­silla järjes­tel­millä ja tieto­suo­jalla kuin kouluissa käyte­tään.

Varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoo­nan euron määrä­ra­halla, jolla voidaan esimer­kiksi pienen­tää ryhmä­ko­koja ja palkata lisä­hen­ki­lös­töä haas­teel­li­silla alueilla toimi­vissa päivä­ko­deissa.

Korkea­kou­lu­jen valin­ta­koe­me­net­te­lyä on uudis­tettu ja yhte­näis­tetty. Korkea­kou­lut luopui­vat v. 2018 pitkää valmen­tau­tu­mista edel­lyt­tä­vistä pääsy­ko­keista. Sovel­tu­villa aloilla siir­ry­tään valta­kun­nal­li­seen yhteis­ha­kuun ja yhteis­va­lin­taan. Vuodesta 2020 alkaen pääosa valin­noista tehdään perus­tuen yliop­pi­las- ja amma­til­li­siin todis­tuk­siin, mikä nopeut­taa ja helpot­taa pääsyä korkea­kou­luun sekä vähen­tää kallii­den valmen­nus­kurs­sien, ei-toivot­tu­jen väli­vuo­sien ja pääl­lek­käi­sen testauk­sen tarvetta. Pääsy­koe­väylä kuiten­kin säilyy vaih­toeh­tona.

Korkea­kou­luo­pe­tuk­sen digi­taa­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä vahvis­te­taan, ympä­ri­vuo­ti­sen opis­ke­lun mahdol­li­suuk­sia paran­ne­taan. Koko­nai­suu­teen on käytettty 105 miljoo­naa euroa vuosina 2017–2018.Nuorten tutki­joi­den tieteen teke­mistä ja urapol­kuja on edis­tetty 60 miljoo­nan rahoi­tuk­sella, jonka on jaka­nut Suomen Akate­mia.

Yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille on mahdol­lis­tettu yhteis­työ opetuk­sen järjes­tä­mi­sessä lakia muut­ta­malla. Aiem­min jokai­sen korkea­kou­lun oli järjes­tet­tävä kaikki tutkinto-opetuk­sensa itse; nyt esimer­kiksi pääkau­pun­ki­seu­dulla toimi­vat 10 korkea­kou­lua voivat hank­kia opetusta toisil­taan tai järjes­tää yhtei­siä opin­to­jak­soja. Uudis­tus edis­tää korkea­kou­lu­jen yhteis­työtä, mahdol­lis­taa keskit­ty­mi­sen ydin­osaa­mi­seen, paran­taa toimin­nan laatua sekä sääs­tää kustan­nuk­sia.

Suomi on menes­tyk­sek­käästi kokeil­lut inno­vaa­tio- ja palve­luse­te­liä. Sete­lin avulla lähen­ne­tään elin­kei­noe­lä­mää ja korkea­kou­luja kannus­ta­malla pk-yrityk­siä yhteis­työ­hön korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten kanssa.  Sete­lillä voisi esimer­kiksi ostaa uusien tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen liit­ty­vää tutki­musta ammat­ti­kor­kea­kou­lulta. Näin lähen­ne­tään elin­kei­noe­lä­mää ja korkea­kou­luja molem­pien eduksi.

Kiel­ten opis­ke­lun voi aloit­taa jo ensim­mäi­sellä luokalla. Halli­tus käyn­nisti varhai­sem­man kiel­ten­ope­tuk­sen kokei­lut, joissa vieraan kielen opis­kelu voi alkaa jo ensim­mäi­seltä luokalta, ja kokei­lut voivat yltää myös varhais­kas­va­tuk­seen. Noin neljän­nes Suomen kunnista osal­lis­tuu varhen­ta­mista koske­viin kokei­lui­hin. Kokei­lu­jen kautta 25 000 oppi­lasta on pääs­syt varhai­sem­man kiele­nop­pi­mi­sen piiriin.

Rasis­min ja viha­pu­heen ehkäi­syyn panos­te­taan sekä yhteis­kun­nal­lista osal­li­suutta edis­te­tään. Merki­tyk­sel­li­nen Suomessa -toimen­pi­deoh­jelma läpäi­see koko koulu­tuk­sen, kult­tuu­rin, nuori­so­työn ja liikun­nan kentät.

Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt kokei­lun 5-vuotiai­den maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen tarjoa­mi­seksi. Kunnat, jotka hake­vat mukaan kokei­luun, sitou­tu­vat olemaan peri­mättä maksuja 20 viik­ko­tun­nin osalta 5-vuotiai­den lasten vanhem­milta.

Suomen Akate­mia rahoit­taa uuden Tutki­muk­sen lippu­lai­vat -ohjel­man suoma­lai­sen huip­pu­tut­ki­muk­sen edis­tä­mi­seksi. Lippu­lai­voissa korkea­kou­lut, tutki­mus­lai­tok­set, elin­kei­noe­lämä ja julki­nen hallinto toimi­vat yhdessä luoden tiedon ja tutki­muk­sen ekosys­tee­mejä ja tähdä­ten kansain­vä­li­selle huipulle.

Perus­val­miuk­sien saavut­ta­mi­seen panos­te­taan luon­non­tie­tei­den ja luku­tai­don osalta. Luon­non­tie­tei­den ja mate­ma­tii­kan opetuk­sen kehit­tä­mi­seen on osoi­tettu 5 miljoo­naa euroa. Opetus­mi­nis­teri on aset­ta­nut kansal­li­sen luku­tai­to­foo­ru­min vastaa­maan luku­tai­to­haas­tee­seen.

Halli­tus on kaksin­ker­tais­ta­nut koulu­jen tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen vuodelle 2018 30 miljoo­naan euroon. Lisäksi halli­tus kohdensi vuonna 10 miljoo­naa euroa erik­seen alueel­li­sen tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen. Tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella ja nuorella on tasa­ver­tai­set mahdol­li­suu­det menes­tyä opin­nois­saan riip­pu­matta koti­taus­tasta ja erilai­sista lähtö­koh­dista.

Yliopis­toja on pääomi­tettu 150 miljoo­nan euron vastin­ra­hoi­tuk­sella, joka on jaettu yliopis­to­jen kesken suhteessa näiden kerää­mään yksi­tyi­seen pääomaan. Kannus­ti­men avulla yliopis­tot kerä­si­vät n. 130 miljoo­naa euroa yksi­tyistä pääomaa.

Psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lut on laajen­nettu koske­maan kaik­kia amma­til­lista perus­tut­kin­toa suorit­ta­via opis­ke­li­joita sekä valmen­ta­vassa koulu­tuk­sessa olevia opis­ke­li­joita. Muutok­sen myötä palve­lui­den piiriin on pääs­syt noin 50 000 uutta opis­ke­li­jaa.

Opin­to­tu­keen on tehty 75 euron huol­ta­ja­ko­ro­tus. Vanhem­pien tulo­jen vaiku­tus itse­näi­sesti asuvan 18-19-vuoti­aan toisen asteen opis­ke­li­jan opin­to­tu­keen on pois­tettu.

Pieni­tu­lois­ten perhei­den lukio- tai amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opis­ke­li­joille ryhdy­tään maksa­maan opin­to­tuen oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää. Alle 20-vuotias pieni­tu­loi­sen perheen opis­ke­li­jalle tulee oikeus oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sään, jonka määrä on 46,80 euroa kuukau­dessa.

Toisen asteen opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seksi luodaan uusia malleja oppi­ma­te­ri­aa­li­pi­lo­teilla lukioissa ja amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa. Tähän on varattu yhteensä 4 miljoo­nan euro määrä­raha.

Perus­kou­luista tutut, maail­mal­le­kin levin­neet harjoit­te­lu­kou­lut eli nors­sit laaje­ne­vat varhais­kas­va­tuk­seen. “Pikku­nors­sit” avaa­vat uusia mahdol­li­suuk­sia varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien koulu­tuk­seen kuulu­van harjoit­te­lun kehit­tä­mi­seen ja vahvis­ta­vat varhais­kas­va­tuk­sen tutki­muk­sen, yliopisto-opetuk­sen ja päivä­ko­tien yhteyttä.

Halli­tus­kau­della käyn­nis­tetty perus­kou­lu­jen tuto­ro­pet­ta­ja­toi­minta kattaa nyt yli 90 prosent­tia Suomen kunnista. Lisäksi toimin­nan pilo­toin­nissa on mukana lähes 190 lukiota eli noin puolet Suomen lukioista.

Osana halli­tuk­sen käyn­nis­tä­mää jatku­van oppi­mi­sen refor­mia yliopis­toille myön­net­tiin 30 miljoo­nan euron rahoi­tus jatku­van oppi­mi­sen koulu­tus­tar­jon­nan ja toimin­ta­mal­lien kehit­tä­mi­seen. Lisäksi korkea­kou­lu­la­keja muutet­tiin tuomaan yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille uusia mahdol­li­suuk­sia vastata yhteis­kun­nan ja työelä­män muut­tu­viin tarpei­siin, kuten jatku­van oppi­mi­sen kysyn­tään. Esimer­kiksi YAMK-opis­ke­li­jaksi pääsyä helpo­tet­tiin.

Osaa­ja­pu­laan on vastattu uudis­tus­ten lisäksi koulu­tus­li­säyk­sillä, jotka kohden­ne­taan aloille, joilla on pulaa osaa­vasta työvoi­masta. Tarkoi­tuk­seen on myön­netty muun muassa 10,9 miljoo­nan euron erityi­sa­vus­tuk­set, joilla vasta­taan osaa­ja­pu­laan raken­nus-, tekno­lo­gia- sekä sosi­aali- ja terveys­aloilla sekä 19 miljoo­naa euroa kooda­ri­pu­laan vastaa­mi­seksi.

Korkea­kou­lui­hin on tehty mahdol­li­seksi ympä­ri­vuo­ti­nen haku. Yliopis­tot ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut voivat täyt­tää yhteis­haussa yli jääneitä paik­koja jous­ta­vasti.

Osana tutki­muk­sen lippu­lai­vat -ohjel­maa perus­te­taan alku­vuo­desta 2019 säätiö, johon siir­re­tään 60 miljoo­nan euron edestä valtion omis­ta­mia osin­koa tuot­ta­via osak­keita. Säätiön perus­ta­mi­sella tuetaan tieteel­li­sesti korkea­ta­soista tutki­musta, joka on alansa kansain­vä­li­sessä kärjessä.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen kehit­tä­mistä ja koulu­tus­vien­tiä vauh­dit­ta­maan perus­te­taan osakeyh­tiö, jolle valtio luovut­taa 80 miljoo­nan euron pääoman. Perus­tet­tava osakeyh­tiö myön­tää rahoi­tusta yritys­toi­min­taan, jolla tuetaan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja opetus­vä­li­neis­tön kehit­tä­mistä sekä koulu­tus­vien­tiä.

Kult­tuuri, liikunta ja nuoriso

Liik­kuva koulu -ohjelma on laajen­nettu valta­kun­nal­li­seksi. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoo­nalla. Ohjelma tuo tunnin liikun­taa päivässä perus­kou­lu­lais­ten päivään muun muassa liikun­nal­li­sin oppi­tun­nein, koulu­mat­ka­lii­kun­nalla tai järjes­tä­mällä liikun­taa koulu­jen ilta­päi­viin yhdessä paikal­lis­ten urhei­luseu­ro­jen kanssa. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoo­nalla. Vuoden 2018 lopussa ohjel­massa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Perus­kou­lu­lai­sista 92 % käy koulua Liik­ku­vassa koulussa.

Kansain­vä­li­siä elokuva- ja tv-tuotan­toja houku­tel­laan Suomeen audio­vi­su­aa­li­sen alan tuotan­to­kan­nus­ti­mella. 17 Euroo­pan maassa vastaava meka­nismi jo on, ja sen puut­tu­mi­nen Suomesta on karkot­ta­nut ulko­mai­sia tuotan­to­yh­tiöitä ja ajanut koti­mai­set­kin ulko­maille.

Kirjai­li­joi­den lainaus­kor­vauk­set ylei­sistä kirjas­toista ja tiede­kir­jas­toista on nostettu pohjois­mai­selle tasolle. Näin makse­taan reilu korvaus teok­sensa julki­seen käyt­töön luovut­ta­ville teki­jöille.

Turva­pai­kan­ha­ki­ja­nuor­ten vapaa-ajan toimin­taa tuetaan. Halli­tus on päät­tä­nyt yli miljoo­nan euron tuesta ja rahoi­tuk­sen jatku­mi­sesta myös tule­vina vuosina.

Perus­kou­lu­lais­ten aamu- ja ilta­päi­vien harras­tus­mah­dol­li­suuk­siin panos­te­taan. Lasten­kult­tuu­rin kärki­hank­keen osana lapsilta ja nuorilta kysyt­tiin heidän kiin­nos­tuk­sis­taan taiteen, kult­tuu­rin ja urhei­lun harras­ta­mi­seen. 120 000 perus­kou­lu­laista vastasi minis­te­riön kyse­lyyn, jonka perus­teella jaetaan nyt kolmen vuoden aikana 7,7 miljoo­naa euroa näiden toivei­den toteut­ta­mi­seen

Luovan talou­den ja työn mahdol­li­suuk­sia edis­te­tään osana halli­tuk­sen yrit­tä­jä­rat­kai­suja, Busi­ness Finland -kasvuoh­jel­mia sekä Matkailu 4.0 -ohjel­maa.


Työelämä, yrit­tä­jyys ja ener­gia

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Kaup­po­jen aukio­loa­jat vapau­tet­tiin. Päätös­valta kaup­po­jen aukio­loista annet­tiin kaup­piaille. Tämä on tavoite, jotka Kokoo­mus on vuosi­kausia ajanut, ja tällä kaudella se saatiin vihdoin toteu­tu­maan.

Halli­tus päätti kunnian­hi­moi­sesta ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giasta. Kansal­li­sessa ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giassa linja­taan toimia, joilla Suomi saavut­taa halli­tus­oh­jel­massa sekä EU:ssa sovi­tut tavoit­teet vuoden 2030 osalta ja etenee johdon­mu­kai­sesti kohti kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mistä 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä.

Ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gia

Luovu­taan kivi­hii­len ener­gia­käy­töstä, ja tuon­tiöl­jyn käyttö puoli­te­taan vuoteen 2030 mennessä

Liiken­teen biopolt­toai­nei­den osuus noste­taan 30 prosent­tiin, minkä lisäksi Suomessa otetaan käyt­töön 10 prosen­tin biones­teen sekoi­tus­vel­voite työko­neissa ja lämmi­tyk­sessä käytet­tä­vään kevyeen polt­to­öl­jyyn.

Uusiu­tu­van ener­gian osuus liiken­teessä ylit­tää selvästi halli­tus­oh­jel­man tavoit­teen.

Uusiu­tu­van ener­gian osuus loppu­ku­lu­tuk­sessa yltää n. 50 prosent­tiin ja ener­gian hankin­nan omava­rai­suus 55 prosent­tiin.

Tavoit­teena on vähin­tään 250 000 sähkö­käyt­töistä ja 50 000 kaasu­käyt­töistä autoa.

Tekoja

Hankin­ta­lain koko­nai­suu­dis­tus. Byro­kra­tia vähe­nee, pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten mahdol­li­suu­det osal­lis­tua hankin­toi­hin helpot­tu­vat, kilpai­lun edel­ly­tyk­set vahvis­tu­vat ja inno­va­tii­vi­sille hankin­noille on saatu ajan­mu­kai­set säädös­puit­teet.

5 vuoden irti­sa­no­mis­suoja kunta­lii­tos­ten yhtey­dessä pois­tettu. Tämä tarjoaa kunnille parem­mat edel­ly­tyk­set kuntaor­ga­ni­saa­tion kehit­tä­mi­seen kunta­lii­tos­ten yhtey­dessä.

Halli­tus panos­taa biota­lou­teen ja puhtai­siin ener­gia­rat­kai­sui­hin 300 miljoo­nalla eurolla. Nämä vauh­dit­ta­vat uuden tekno­lo­gian kehi­tystä.

Työl­lis­tä­mi­sen esteitä on purettu. Määrä­ai­kai­sia työso­pi­muk­sia voidaan solmia jous­ta­vam­min, koeai­kaa piden­netty neljästä kuukau­desta kuuteen, ja työn­te­ki­jän takai­sin­ot­to­vel­voi­tetta on kaven­nettu.

Tämä madal­taa työl­lis­tä­mi­sen piilo­kyn­nyk­siä ja siten helpot­taa uusien työti­lai­suuk­sien synty­mistä.

Työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den palve­luita uudis­te­taan. Työt­tö­män työn­ha­ki­jan työl­lis­ty­mi­seen kiin­ni­te­tään entistä enem­män huomioita suorit­ta­malla mm. sään­nöl­li­siä haas­tat­te­luja. Työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­seja vahvis­te­taan palve­lui­den varmis­ta­mi­seksi.

Sairaus­pois­sao­loja ja sairaus­ris­kin vaiku­tuk­sia työnan­ta­jalle vähen­ne­tään. Viiden viikon ja sitä pidem­piin vuosi­lo­miin sisäl­ly­te­tään kuuden päivän omavas­tuu vuosi­lo­malla sairas­tu­mi­sesta.

Yrit­tä­jyys (mukana myös muita kuin TEM-asioita)

Halli­tus on paran­ta­nut yrit­tä­jän puoli­son työt­tö­myys­tur­vaa. Yrit­tä­jän puoliso on oikeu­tettu vastaa­vaan työt­tö­myys­tur­vaan kuin palkan­saaja, jos hän työs­ken­te­lee perheen­jä­se­nen yrityk­sessä, jossa hänellä itsel­lään ei ole omis­tuso­suutta.

Pien­ten yritys­ten työl­lis­tä­mis­kyn­nystä on helpo­tettu. Jatkossa irti­sa­no­mis­ta­pauk­sissa yrityk­sen koko otetaan aiem­paa parem­min koko­nais­har­kin­nassa huomioon. Täsmen­nys on merkit­tävä asia pienille yrityk­sille. Pienen yritys­ten työl­lis­tä­mis­riski alenee ja työl­lis­tä­mis­ha­luk­kuus kasvaa. Se on vuorol­taan iso asia niille työt­tö­mille, jotka pienet yrityk­set rohkais­tu­vat palk­kaa­maan muutok­sen jälkeen.

Yrit­tä­jyy­destä on tehty kannat­ta­vam­paa kannus­ta­van vero­po­li­tii­kan avulla. Halli­tuk­sen hyväk­sy­mässä yrit­tä­jyys­ve­ro­pa­ke­tissa erityi­sesti pieny­rit­tä­jien asemaa on paran­nettu yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sellä ja maksu­pe­rus­tei­sen arvo­li­sän­ve­ron käyt­töä laajen­ta­malla.  Tämän lisäksi halli­tus on korot­ta­nut mm. koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Lisäksi halli­tus on helpot­ta­nut suku­pol­ven­vaih­dok­sia yrityk­sissä ja metsä­ti­loilla.

Yksi­tyi­siltä osakeyh­tiöiltä pois­te­taan 2 500 euron vähim­mäis­pää­oma­vaa­ti­mus. Muutok­sen tavoit­teena on helpot­taa yritys­toi­min­nan aloit­ta­mista.


Maaseutu

 

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Maata­lous­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­siä on paran­nettu sekä myön­netty 50 miljoo­nan euron krii­si­pa­ketti. Lisä­ra­hoi­tusta on myön­netty maata­lou­den inves­toin­tien turvaa­mi­seksi ja muihin ruuan­tuo­tan­non kannat­ta­vuu­den edis­tä­viin toimiin.

Maata­lous­tuo­tan­non sään­te­lyä on keven­netty. Tämän lisäksi halli­tus on edis­tä­nyt luomu­mai­don käytön lisää­mistä julki­sissa hankin­noissa sekä liha- ja maito­val­mis­tei­den alku­pe­rä­mer­kin­tö­jen käytön lisää­mistä.

Elin­tar­vi­ke­vienti on lähte­nyt kasvuun. Halli­tus on edesaut­ta­nut uusien vien­ti­mark­ki­noi­den avau­tu­mista suoma­lai­selle elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nolle mm. Kiinaan.

Ravin­teita kier­rä­te­tään ja vesiä suojel­laan. Mm. ravin­tei­den kier­rä­tyk­sen kokei­luoh­jelma tuo yhteensä 12,4 miljoo­naa euroa uusien ratkai­su­jen kehit­tä­mi­seen. Selvi­te­tään, miten suoma­lai­sen maata­lou­den ravin­neo­ma­va­rai­suutta voisi nostaa tehok­kailla ravin­tei­den kier­rä­tyk­sen ohjaus­kei­noilla.

Halli­tuk­sella on määrä­tie­toi­nen linja lohen suoje­le­mi­sessa ja ylika­las­tuk­seen vähen­tä­mi­sessä. Vuonna 2011 kokoo­muk­sessa aloi­tettu kestä­vän kalas­tuk­sen linja alka­nut tuot­ta­maan tulosta.

Lohi­kiin­tiö on vahvis­tettu tutki­joi­den suosi­tus­ten mukai­seksi ja uhana­lais­ten kala­kan­to­jen suoje­lussa on edetty harp­pauk­sin.

Tekoja

Maata­lou­den krii­si­pa­ketti 50 miljoo­naa vuodelle 2017.

Vuonna 2018 luon­non­hait­ta­kor­vauk­sien leik­kauk­set puoli­te­taan siir­tä­mällä tähän tarkoi­tuk­seen yhteensä 21 miljoo­naa euroa. Vaikeassa sadon­kor­juu­ti­lan­teessa olevia vilje­li­jöitä tuetaan 25 milj. euron panos­tuk­sella ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­män kautta.

Aktii­vi­set toimet koti­maassa ja EU-tasolla maata­lou­den tämän hetki­sen äärim­mäi­sen vaikean tilan­teen helpot­ta­mi­seen.

Lisä­pa­nos­tuk­set maata­lou­den ympä­ristö-, ener­gia- ja eläin­ten hyvin­vointi-inves­toin­tei­hin. Inves­toin­ti­tuki nousi 35 prosen­tista 40 prosent­tiin.

Maata­lous­yrit­tä­jien jaksa­mi­sen tuke­mi­nen huojen­ta­malla lomi­tuk­sen sijai­sa­vun maksuja sekä Välitä vilje­li­jästä -hank­keen avulla.

Suomi sallii hyön­teis­ten pääsyn elin­tar­vi­ke­mark­ki­noille.

Maati­lo­jen ener­giain­ves­toin­teja on tuettu valtion­ta­kauk­sin.

Kalas­tus­lain voimaan­tulo ja kalas­tus­a­se­tus. Uudet kala­ta­lous­a­lu­eet aloit­ta­vat toimin­tansa vuoden 2019 alusta lähtien.

Eläin­ten hyvin­voin­ti­kor­vauk­sen toimen­pi­teitä ja niiden perus­ta­soja yksin­ker­tais­tet­tiin.

Lisä­pa­nos­tuk­set kärki­hank­kei­den kautta uhana­lais­ten kala­kan­to­jen tilan paran­ta­mi­seen (kala­tie­ra­hat ja esim. äärim­mäi­sen uhana­lai­sen Saimaan järvi­lo­hen elvyt­tä­mi­nen) ja lisä­sat­sauk­set sini­seen biota­lou­teen, kuten vesia­lan kansain­vä­lis­ty­mi­seen, vesis­tö­mat­kai­luun sekä vesis­tö­jen ravin­tei­den ja ener­gian uuden­lai­seen hyödyn­tä­mi­seen.

Saimaan­nor­pan suoje­lun paran­ta­mi­nen laajen­ta­malla kalas­tus­kiel­toa­lueita. Saimaalla on jo lähes 400 norp­paa. Kannan kasvu on saatu turvat­tua.

Ääne­kos­ken biotuo­te­teh­taan edis­tä­mi­nen. Hanke toimii mallie­si­merk­kinä suuren teol­li­suus­hank­keen lupa­pro­ses­sin hoita­mi­sesta nopeasti ja suju­vasti mm. ennak­ko­neu­vot­te­lu­me­net­te­lyä hyödyn­täen.

Sähköi­sen puukaup­pa­pai­kan avaa­mi­nen osoit­teessa Kuutio.fi. Metsä­no­mis­ta­jille maksu­ton palvelu helpot­taa merkit­tä­västi puun­han­kin­taa ja puukau­pan teke­mistä ja sen on otta­nut käyt­töön myös henki­löitä, jotka eivät ole aiem­min tehneet toimen­pi­teitä metsä­omai­suu­del­leen.

Metsä­va­ra­tie­to­jen avoi­muu­den lisää­mi­nen halli­tuk­sen esityk­sen myötä. Metsä­va­ra­tie­dot ovat entistä avoi­mem­pia, ajan­ta­sai­sem­pia ja laaduk­kaam­pia. Tieto­va­ran­to­jen julki­sen saata­vuu­den paran­ta­mi­nen on luonut edel­ly­tyk­siä mm. uuden liike­toi­min­nan synty­mi­selle. Metsä­va­ra­tie­to­jen saata­vuus on tehos­tu­nut ja sähköi­set palve­lut kehit­ty­neet huomat­ta­vasti metsä­tieto ja sähköi­set palve­lut –hank­keen myötä. Toimet mahdol­lis­ta­vat koko metsä­alan kilpai­lu­ky­vyn para­ne­mi­sen ja lisää­vät Suomen houkut­te­le­vuutta.

Tuotan­toe­läin­ten lannan­poltto salli­taan jatkossa ilman jätteen­polt­to­lu­paa EU-asetuk­sen muutok­sen myötä. Suomi on ajanut aktii­vi­sesti eten­kin hevo­sen­lan­nan polton helpo­tuk­sia EU-lain­sää­dän­töön.

Halli­tus oli aktii­vi­nen LULUCF-neuvot­te­luissa, joista lopulta saatiin Suomelle oikeu­den­mu­kai­nen neuvot­te­lu­tu­los.

Elin­tar­vi­kea­lan toimi­joi­hin kohdis­tu­vaa byro­kra­tiaa purkava halli­tuk­sen esitys annet­tiin. Valvon­nan pain­opis­tettä siir­re­tään huoneis­to­jen valvon­nasta toimin­nan valvon­taan. Pyrki­myk­senä on siir­tyä valvon­ta­käyn­neistä kohti yrit­tä­jien neuvon­taa ja valmen­nusta.

Eläin­suo­je­lu­lain­sää­däntö on halli­tuk­sen esityk­sessä päivi­tetty vastaa­maan nykyi­sin saata­villa olevaa tieteel­listä tietoa eläin­ten hyvin­voin­nista. Samalla on turvattu suoma­lai­sen eläin­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­set jatkos­sa­kin. Lisäksi halli­tus on otta­nut aske­leita pentu­teh­tai­lun kiel­tä­mi­seksi. Koirien pakol­li­sesta tunnis­tus­mer­kin­nästä ja rekis­te­röin­nistä on tarkoi­tus säätää myöhem­min. Kokoo­muk­sen aloit­teesta laissa on säädetty myös mm. vapaasta juoma­ve­destä.

Halli­tus on purka­nut metsäs­tä­mi­sen normeja. Hirvie­läin­ten ja villi­sian metsäs­tys­ta­poja moni­puo­lis­te­taan. Lisäksi nuor­ten riis­tan­hoi­to­mak­sua on alen­nettu. Tavoit­teena on moni­puo­lis­taa metsäs­tys­har­ras­tusta ja tuoda näin uusia ihmi­siä harras­tuk­sen pariin.

Pölyt­tä­jien elin­mah­dol­li­suuk­sia on paran­nettu. Ekolo­gi­sen alan tavoit­teena on luon­non moni­muo­toi­suu­den säilyt­tä­mi­nen ja paran­ta­mi­nen. Mesi­kas­vien viljely tukee osal­taan tavoi­tetta lisää­mällä pölyt­tä­jien ja muiden hyön­teis­ten elin­mah­dol­li­suuk­sia.

Sato­va­hinko- ja kasvin­tu­hoo­ja­va­hin­ko­va­kuu­tus­ten verosta luovu­taan.

Aktii­vi­vil­je­li­jä­kä­sit­teen niin sanottu kiel­to­lista on purettu.

Naakka palau­tet­tiin metsäs­tet­tä­vien lajien jouk­koon.

Korjat­tiin kalas­tus­la­kia tuomalla seuraa­mus­maksu sala­ka­las­tuk­seen sekä palaut­ta­malla Ylä-Lapin paikal­lis­ten kalas­tusoi­keu­det.


Ympä­ristö

 

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Kier­to­ta­lou­den vauh­dit­ta­mi­nen. Halli­tus on osoit­ta­nut 34 miljoo­naa euroa kärki­hank­kee­seen lanta-kaasu-ketjun kehit­tä­mi­seksi, jätteen kier­rä­ty­sas­teen aset­ta­mi­seksi 50% ja jätea­lan yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seen rajaa­malla kuntien mono­po­lia.

Halli­tus hyväk­syi kala­stra­te­gian.

Hossan kansal­lis­puis­ton perus­ta­mi­nen ja Pork­ka­lan luon­non­suo­je­lua­lu­een virkis­tys­käy­tön rahoit­ta­mi­nen.

Tekoja

Maakun­ta­kaa­vo­jen alis­ta­mi­nen ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön vahvis­tet­ta­vaksi lope­tettu.

Raken­ta­mi­sen poik­kea­mis­pää­tök­set ovat siir­ty­neet koko­naan kunnille.

Ympä­ris­tön­suo­je­lu­lain 3. vaihe on käyn­nis­tetty. Vaiheen tarkoi­tuk­sena on suju­voit­taa ympä­ris­tö­lu­pa­me­net­te­lyä.

Maan­käyttö- ja raken­nus­la­kia on uudis­tettu. Esimer­kiksi kaavoi­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen lupa­pro­ses­seja on suju­voi­tettu ja normeja purettu. Kaup­pa­kes­kus­ra­ken­ta­mi­sen helpot­ta­mi­nen suuryk­sik­köään­te­lyä keven­tä­mällä lisää työtä, inves­toin­teja ja kaupan kilpai­lua.

Haja-asutuk­sen jäte­ve­si­kä­sit­te­lyn vaati­muk­sia kohtuul­lis­tet­tiin.

Esteel­li­syys­vaa­ti­muk­sia kohtuul­lis­tet­tiin asun­to­ra­ken­ta­mi­sessa. Kohtuul­lis­ta­mi­nen tuo jous­ta­vuutta asun­to­ra­ken­ta­mi­seen siellä, missä nykyi­set vaati­muk­set eivät ole tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sia.

Itäme­ren jäte­huolto turvat­tiin. Jäte­huol­tomme nojaa meria­lueilla ja sisä­ve­sillä Pidä Saaristo Siis­tinä ry:n teke­mään tärke­ään työhön. Pidä Saaristo Siis­tinä ry:n käyt­tämä huol­toa­lus on tullut elin­kaa­rensa päähän ja alus­han­kin­nan mahdol­lis­ta­mi­seksi on osoi­tettu 0,5 miljoo­nan euron määrä­raha.

Halli­tus vauh­dit­taa kier­to­ta­loutta monin tavoin. Kier­to­ta­loutta edis­te­tään lain­sää­dän­nön keinoin, ja hallin­non toimin­ta­ta­poja on virta­vii­vais­tettu. Kestä­vien ja inno­va­tii­vis­ten julkis­ten hankin­to­jen verkos­to­mai­nen osaa­mis­kes­kus perus­te­taan keväällä 2018.

Luon­to­lah­jani sata­vuo­ti­aalle -kampanja. Suomen itse­näi­syy­den 100-vuotis­juh­lan kunniaksi maano­mis­ta­jia kutsut­tiin perus­ta­maan yksi­tyi­siä luon­non­suo­je­lua­lueita. Valtio osal­lis­tuu kampan­jaan suoje­le­malla yksi­tyis­ten osal­lis­tu­jien suoje­lua­lueita vastaa­van pinta-alan. Uusia suoje­lua­lueita perus­tet­tiin vuoden 2017 aikana yhteensä 170 kappa­letta, jotka ovat yhteensä 3064 hehtaa­ria. Kampanja ylitti siis reilusti tavoit­teensa, joka oli 1800 hehtaa­ria.

Halli­tus on koos­ta­nut muovi­tie­kar­tan, johon on koottu joukko keskei­siä toimia muovien aiheut­ta­mien haas­tei­den ratkai­se­mi­seksi.

Halli­tus päätti lisätä METSO-ohjel­man rahoi­tuk­seen 5 miljoo­naa euroa. Päätök­sellä pide­tään täysi­mää­räi­sesti kiinni ohjel­man suoje­lu­ta­voit­tei­den täyt­ty­mi­sestä.

Natura 2000 -verkosto on päivi­tetty.

Puura­ken­ta­mista on edis­tetty. Minis­te­riö on käyn­nis­tä­nyt esimer­kiksi puura­ken­ta­mi­sen tukioh­jel­man, jonka ensim­mäi­sellä kier­rok­sella tuetaan digi­ta­li­saa­tiota edis­tä­viä hank­keita.

Lupa-asioin­nista tehdään jous­ta­vam­paa yhden luukun hank­keen myötä. Uudis­tus koskee ympä­ris­tö­lu­pia, vesi­lain mukai­sia lupia, luon­non­suo­je­lu­lain mukai­sia poik­keus­pää­tök­siä, ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­tia ja raken­nus­lu­pia. Samalla on edis­tetty myös sähköistä asioi­mista.


Laki ja oikeus

 

Oikeus­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Rangais­tuk­sia on kiris­tetty laajalla ohjel­malla.  Tarkoi­tuk­sena on nostaa uhrin näkö­kulma nykyistä suurem­paan rooliin.

Ylivel­kaan­tu­nei­den asemaa on paran­nettu. Ylivel­kaan­tu­mi­nen vaikeut­taa monin eri tavoin ihmis­ten arkea. Tämän vuoksi olemme toimi­neet ylivel­kaan­tu­mi­sen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi ja pyrki­neet paran­ta­maan jo ylivel­kaan­tu­nei­den asemaa.

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien jous­ta­voit­ta­mi­nen ja tehos­ta­mi­nen sääs­tä­vät resurs­seja ja mahdol­lis­ta­vat tuomiois­tui­mien keskit­ty­mi­sen ydin­toi­min­taansa, moni­mut­kais­ten juri­dis­ten asioi­den ratkai­se­mi­seen.

Tekoja

Rangais­tus­po­li­tiik­kaa on kiris­tetty. Rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kok­sia koske­van rikos­lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­dis­tus on aloi­tettu. Uudis­tuk­sen tavoit­teena on muut­taa rikos­la­kia siten, että suos­tu­muk­sen asema rais­kauk­sen tunnus­mer­kis­tössä vahvis­tuisi nykyi­sestä. Toisena keskei­senä tehtä­vänä työryh­mällä on valmis­tella muutok­set, joilla suku­puo­liyh­teys nuoren lapsen kanssa sääde­tään rangais­ta­vaksi rais­kaus­ri­kok­sena. Myös rangais­tusas­tei­kot tule­vat työssä arvioi­ta­vaksi.

Ehdol­li­sia vankeus­ran­gais­tuk­sia on tehos­tettu valvon­nalla myös yli 21-vuotiai­den osalta. Valvon­taan voidaan jatkossa tuomita silloin, kun ehdol­lista vankeutta yksis­tään olisi pidet­tävä riit­tä­mät­tö­mänä rangais­tuk­sena rikok­sesta. Myös tilan­teissa, joissa tuomi­tun aiempi rikol­li­suus, henki­lö­koh­tai­set olot ja rikok­seen johta­neet seikat huomioon ottaen valvonta olisi tarpeen uusien rikos­ten ehkäi­se­mi­seksi. Yhdys­kun­ta­pal­ve­luk­sen maksi­mi­mää­rää nostet­tiin 90 tunnista 120 tuntiin.

Vapau­tu­vien vankien väki­val­ta­ris­kin arvioin­tia ja valvon­taa laajen­ne­taan. Halli­tus on tehnyt esityk­sen ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taa koske­vien sään­nös­ten tiuken­ta­mista. Ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taan aset­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siin lisät­täi­siin korkeaksi arvioitu väki­valta- tai seksu­aa­li­ri­kok­seen syyl­lis­ty­mi­sen riski. Tavoit­teena on vähen­tää murhaan, tappoon tai murhan yrityk­seen syyl­lis­ty­nei­den sekä väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kos­ten uusi­joi­den toden­nä­köi­syyttä syyl­lis­tyä uusiin rikok­siin. Vapau­tu­mis­vai­heessa väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kol­li­sille tehtäi­siin sään­nön­mu­kai­sesti väki­val­ta­ris­kin arviointi. Tavoit­teena on varmis­taa se, että ehdo­na­lai­sen vapau­den valvon­taan määrä­tään väki­valta- ja seksu­aa­li­ri­kok­siin syyl­lis­ty­neistä erityi­sesti ne, joiden riski syyl­lis­tyä uudel­leen saman­kal­tai­seen rikok­seen on arvioitu korkeaksi.

Rikok­se­nuusi­joi­den rangais­tuk­sia on kiris­tetty. Rikok­se­nuusi­joi­den mahdol­li­suus ehdo­na­lai­seen vapau­tu­mi­seen tiuken­tui. Esitys lisäsi riko­soi­keus­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suutta ja hyväk­syt­tä­vyyttä. Jatkossa vanki vapau­te­taan ehdo­na­lai­seen vapau­teen, kun tämä on suorit­ta­nut puolet vankeus­ran­gais­tuk­ses­taan, jos hän ei ole rikosta edel­tä­nei­den viiden vuoden aikana ollut vanki­lassa. Nykyi­sin vastaava määrä­aika on kolme vuotta. Muutos koven­taa rikok­se­nuusi­joi­den rangais­tuk­sia. Esityk­sen tavoit­teena on paran­taa ehdo­na­lais­jär­jes­tel­mää siten, että se on nykyistä oikeu­den­mu­kai­sempi ja uskot­ta­vampi. Järjes­tel­män uskot­ta­vuu­den kannalta voimassa olevan lain­sää­dän­nön mukai­nen kolmen vuoden rikok­se­ton aika on liian lyhyt. Määrä­ajan nosta­mi­nen kolmesta viiteen vuoteen vastaa aikai­sem­paa sään­te­lyä, sillä viiden vuoden määrä­aika muutet­tiin kolmeksi vuodeksi 1970-luvulla.

Sakon muun­to­ran­gais­tus on palau­tettu. Jatkossa seit­se­män­nestä saman­lai­sesta teosta vuoden sisällä asia menisi käsi­tel­tä­väksi kärä­jä­oi­keu­dessa, jonka määräämä sakko olisi muutet­ta­vissa vankeu­deksi, kun taas polii­sin määrää­mät sakot eivät ole muutet­ta­vissa vankeu­deksi.

Ylivel­kaan­tu­mi­seen puut­tu­mi­sen toimen­pi­teet

Ulos­ot­to­kaarta muutet­tiin ulos­ot­toon liit­ty­vien työl­lis­ty­mi­sen kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. Uudis­tuk­sella lisät­tiin ulos­o­tossa olevien työt­tö­mien kannus­ti­mia ottaa työtä vastaan.

Talous- ja velka­neu­vonta on siir­retty kunnilta ja alue­hal­lin­to­vi­ras­toilta oikeus­apu- ja edun­val­von­ta­pii­reille. Muutok­sella vahvis­tet­tiin palve­lu­jen laatua. Talous- ja velka­neu­von­nan resurs­seja on lisätty tälle vuodelle kolmella miljoo­nalla eurolla vuoden 2018 tasoon nähden. Tällä ehkäis­tään ylivel­kaan­tu­mista sekä paran­ta­maan jo velkaan­tu­nei­den asemaa.  Palve­lun alueel­li­nen saata­vuus turva­taan ja lisä­tään yhteis­työtä velkaon­gel­mien ennal­taeh­käi­se­mi­seksi. Myös talous- ja velka­neu­von­nan sähköi­sen asioin­nin palve­lua kehi­te­tään. Talous- ja velka­neu­von­nassa tulee työs­ken­te­le­mään 175 henki­löä, jotka sijoi­te­taan kaik­kiin 23 oikeus­a­pu­toi­mis­toon.

Ulos­ot­to­lai­tok­selle ja tuomiois­tui­mille on kohdis­tettu lisä­re­surs­seja ylivel­kaan­tu­nei­den tuke­mi­seen ja asioi­den hoita­mi­seen. Mitä useampi saa ensim­mäistä kertaa ulos­ot­toon joutuessa apua, ja saa hoidet­tua asiansa kuntoon, sitä enem­män välte­tään ulos­o­ton asiak­kuu­den kier­rettä. Ulos­ot­to­lai­tok­selle on lisätty miljoona euroa tälle vuodelle velal­lis­ten neuvon­nan tehos­ta­mi­seen. Uusilla resurs­seilla luodaan asian­tun­ti­ja­ver­kosto neuvon­taan ulos­ot­to­lai­tok­seen. Lisäksi ylivel­kaan­tu­nei­den aseman paran­ta­mi­seksi tuomiois­tui­mille osoi­tet­tiin 2 miljoo­nan euron lisä­mää­rä­raha velko­mus­asioi­den joutui­saan käsit­te­lyyn. Näillä lisäyk­sillä voidaan kohdis­taa tuomiois­tuin­kä­sit­te­lyyn ja ylivel­kaan­tu­nei­den neuvon­taan yhteensä 50 henki­lö­työ­vuotta.

Kulut­ta­ja­luot­to­jen korko­sään­te­lyä on kiris­tetty. Kulut­ta­ja­luot­to­jen aiheut­ta­mia velkaon­gel­mia ja kohtuut­to­man kallii­den luot­to­jen tarjon­taa pyri­tään vähen­tä­mään laki­muu­tok­sella, jossa mm. laajen­net­tiin korko­katto koske­maan myös yli 2000 euron suurui­sia luot­toja ja kiris­tet­tiin korko­ka­ton rikko­mi­sen seuraa­muk­sia. Jatkossa kaik­kia kulut­ta­ja­luot­toja koskee 30 %:n korko­katto.

Lapsen oikeuk­sia on paran­nettu

Lapsen asemaa on paran­nettu huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­asioista sovit­taessa. Jatkossa lapsella on oikeus tavata kaik­kia sellai­sia henki­löitä, jotka ovat lapselle erityi­sen lähei­siä. Tällai­sia henki­löitä voivat olla jatkossa esimer­kiksi lapsen isovan­hem­mat. Lisäksi vanhem­pien velvol­li­suutta suojella lasta väki­val­lalta ja vaalia lapselle lähei­siä ihmis­suh­teita vahvis­te­taan.

Lapsia­vio­lii­tot on kiel­letty. Avio­liit­to­lain alai­käis­ten avio­lii­tot mahdol­lis­ta­vasta poik­keus­lu­pa­me­net­te­lystä luovut­tiin. Kyse on peri­aat­teel­li­sesti tärkeästä muutok­sesta, jossa alai­käis­ten suoje­lua koske­ville näkö­koh­dille on annettu keskei­nen painoarvo.

Lapsiin kohdis­tu­vien seksu­aa­li­ri­kos­ten rangais­tuk­sia on kiris­tetty. Uudis­tuk­sella pyri­tään suoje­le­maan lapsia entistä tehok­kaam­min. Rangais­tus­ten tiuken­ta­mi­nen koros­taa lasten ruumiil­li­sen koske­mat­to­muu­den merki­tystä. Anka­ram­malla suhtau­tu­mi­sella voidaan ennal­taeh­käistä lapsiin kohdis­tu­via seksu­aa­li­ri­kok­sia.

Muita hyviä tekoja

Oikeus­pro­ses­seja ylei­sissä tuomiois­tui­missa on keven­netty. Syyte­tyn velvol­li­suutta olla henki­lö­koh­tai­sesti läsnä pääkä­sit­te­lyssä on lieven­netty. Lisäksi tuomiois­tui­men kokoon­pa­no­vaa­ti­muk­sia on keven­nyttä asioissa, joissa useam­man tuoma­rin kokoon­pano ei ole vält­tä­mä­tön syyte­tyn oikeus­tur­van näkö­kul­masta.

Osakeyh­tiön vähim­mäis­pää­oma­vaa­ti­mus on pois­tettu. Uudis­tus helpot­taa amma­tin­har­joit­ta­mista ja muuta mikro- ja pieny­ri­tys­toi­min­taa. Lisäksi uudis­tus helpot­taa yhtiön digi­taa­lista ilmoit­ta­mista ja rekis­te­röin­nin auto­ma­ti­soin­tia.

Asunto-osakeyh­tiöi­den päätök­sen­te­koa jous­ta­voi­tet­tiin perus­kor­jauk­sen ja täyden­nys­ra­ken­ta­mi­sen osalta.

Ajokiel­to­seu­raa­muk­set on siir­retty kaikilta osin polii­sille. Tuomiois­tui­met pysty­vät jatkossa parem­min keskit­ty­mään moni­mut­kai­sem­piin tapauk­siin

Uusi etu- ja suku­ni­mi­laki keven­tää menet­te­lyä nimi­asioissa ja mahdol­lis­taa siir­ty­mi­sen jous­ta­vaan sähköi­seen menet­te­lyyn.


Terveys ja hyvin­vointi

 

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Palve­luita käyt­tä­vän ihmi­sen mahdol­li­suus valita palve­lun­tuot­ta­jansa on ollut mukana sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tuk­sen valmis­te­lussa keskei­senä osana Kokoo­muk­sen linjaus­ten mukai­sesti. Valin­nan­va­paus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa paran­taa palve­lu­jen laatua ja saata­vuutta sekä ihmis­ten mahdol­li­suutta vaikut­taa palve­lui­hinsa.

Tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taa kehit­tää laki sosi­aali- ja terveys­tie­to­jen tois­si­jai­sesta käytöstä. Laki edis­tää ihmis­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia. Tämän lain­sää­dän­nön päälle voidaan tule­vai­suu­dessa raken­taa esimer­kiksi suoma­laista biopank­ki­toi­min­taa.

Alko­ho­li­laki uusit­tiin. Monia vanhen­tu­neita normeja karsit­tiin erityi­sesti ravin­tola-alalta. Ravin­to­loi­den aukio­loa­jat vapau­tet­tiin koko­naan, ja annis­ke­lun jatkoa­jat muutet­tiin ilmoi­tuk­sen­va­rai­siksi. Pien­pa­ni­moille ja muille juoma­val­mis­ta­jille sekä ravin­to­loille annet­tiin ulos­myyn­tioi­keus samoilla ehdoilla kuin esimer­kiksi päivit­täis­ta­va­ra­kau­palla on.  Tila­päis­ten annis­ke­lu­pis­tei­den perus­ta­mista esimer­kiksi ulkoil­ma­ta­pah­tu­missa helpo­tet­tiin. Happy hour -mainonta vapau­tet­tiin. Päivit­täis­ta­va­ra­kau­pan prosent­ti­ra­jaa nostet­tiin sekä puret­tiin valmis­tus­ta­paa koskeva sään­tely.

Terveys ja hyvin­vointi

Sote-uudis­tuk­sen valin­nan­va­pautta pohjus­tava palve­luse­te­li­ko­keilu alkoi vuonna 2017 ja väliar­vioin­nin mukaan asiak­kaat arvos­ti­vat lääkä­riai­ko­jen saata­vuutta. Palve­luse­te­li­ko­keilu tuot­taa tietoa asia­kas­läh­töi­sistä palve­luista valin­nan­va­pau­den käyt­töön­ot­toa varten. Kokei­lussa mukana ovat olleet Hyvin­kään kaupunki, Keski-Uusi­maa, Hämeen­linna, Jyväs­kylä, Tampere, Ylä-Savo, Eksote, Kainuu, Pohjois-Karjala, Vaasan kaupunki ja Päijät-Häme. Valin­nan­va­paus­pi­lot­ti­hank­kei­siin on varattu 200 miljoo­nan euron rahoi­tus.

Muita­kin kokei­luja on tehty hyvin tulok­sin. Esimer­kiksi asiak­kaat ovat saaneet valita sote-palve­luita henki­lö­koh­tai­sen budje­tin avulla. Sen käyt­töä kokeil­leet asiak­kaat ovat olleet tyyty­väi­siä. Tämä valin­nan­va­paus­lain­sää­dän­nös­sä­kin oleel­li­sesti mukana oleva henki­lö­koh­tai­nen budjetti mahdol­lis­taa asiak­kaan osal­li­suu­den ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den, sillä hän voi vaikut­taa palve­lui­den sisäl­töön ja valita, mistä hank­kii asia­kas­suun­ni­tel­maansa kuulu­vat palve­lut. Eten­kin elämän mittai­sissa palve­luissa, kuten vammais­ten asumis­pal­ve­luissa, tämä on arvo­kas väline ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­seksi.

Isyys­lain muutos. Isyy­den voi tunnus­taa avolii­tossa jo ennen lapsen synty­mää.

Halli­tus uudisti tupak­ka­la­kia EU:n direk­tii­vien mukai­sesti. Uusi tupak­ka­laki pyrkii estä­mään erityi­sesti nuor­ten tupa­koin­tia kiel­tä­mällä tupak­ka­tuot­teissa tuok­sut ja maut. Lisäksi autoissa tupa­koi­mi­nen on jatkossa kiel­letty, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.

YK:n vammais­so­pi­mus rati­fioi­tiin muut­ta­malla kehi­tys­vam­mais­ten erityis­huol­losta annet­tua laki. YK:n vammais­so­pi­muk­sen rati­fiointi suojaa parem­min syrjin­tää vastaan sekä antaa työka­luja oikeuk­sien toteut­ta­mi­seen.  Vammais­pal­ve­luja koskeva lain­sää­dän­tö­esi­tys annet­tiin 2018.

Halli­tus julkaisi oman tasa-arvo-ohjel­man vuosille 2015-2019 ja sama­palk­kai­suus­oh­jel­man.

Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen halli­tuk­sen tavoit­teet suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­seksi.

Halli­tus antoi esityk­sen lasten­suo­je­lu­lain muut­ta­mi­seksi. Lailla vahvis­te­taan lapsen oikeutta hyvään kohte­luun, huolen­pi­toon ja kasva­tuk­seen. Lasta tulee kuulla vahvem­min lasten­suo­je­lussa.

Turva­ko­tien valtion rahoi­tus kasvaa, jotta turva­ko­ti­paik­koja saadaan lisää. Turva­ko­tien ja perhe­paik­ko­jen määrä on kasva­nut selvästi vuodesta 2015, jolloin turva­ko­tien rahoi­tus siir­tyi valtion vastuulle.

Geno­mi­stra­te­gian toimeen­pa­noa vauh­di­tet­tiin.

Vesi­rok­ko­ro­kote sisäl­ly­tet­tiin kansal­li­seen roko­tus­oh­jel­maan. Lasten rokot­ta­mi­nen vesi­rok­koa vastaan sääs­tää sekä yhteis­kun­nan varoja että lapsia ikävältä sairau­delta sekä sen jälki­tau­deilta.

Halli­tus on anta­nut kaksi lääke­lain muutos­esi­tystä. Niillä mahdol­lis­tet­tai­siin itse­hoi­to­lääk­kei­den hinta­kil­pailu eli aptee­kit voivat myydä itse­hoi­to­lääk­keitä omasta kattees­taan tinki­mällä, vain enim­mäis­hin­nasta säädet­täi­siin. Lisäksi uuden aptee­kin perus­ta­mi­se­del­ly­tyk­siä laajen­net­tai­siin. Uusien apteek­kien perus­ta­mi­se­del­ly­tys­ten muut­ta­mi­sen tavoit­teena on lisätä apteek­kien määrää eten­kin siellä, missä ihmi­set liik­ku­vat sekä esimer­kiksi sairaa­loi­den tai päivys­tys­ten yhtey­teen.

Sairaan­hoi­ta­jien rajattu lääk­keen­mää­rää­mi­nen mahdol­lis­tet­tiin ottaa käyt­töön nykyistä laajem­min kunnan tai kuntayh­ty­män järjes­tä­mis­vas­tuulle kuulu­vissa perus­ter­vey­den­huol­lon avohoi­don palve­luissa sekä erikois­sai­raan­hoi­don avohoi­don palve­luissa. Rajattu lääk­keen­mää­rää­mi­nen olisi mahdol­lista ottaa käyt­töön myös kunnan tai kuntayh­ty­män järjes­tä­mis­vas­tuulle kuulu­vissa sopi­muk­sen perus­teella tai kunnan tai kuntayh­ty­män lukuun muulla tavoin hankit­ta­vissa tervey­den­huol­lon avohoi­don palve­luissa.

Hyväk­syt­tiin YTHS:n laajen­nus esitys, palve­lut myös ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joille.

Toimeen­tulo

Halli­tus päätti laki­muu­tok­sesta, joka sallii ikään­ty­neen pitkä­ai­kais­työt­tö­män siir­tyä eläke­tuen piiriin ennen eläk­keelle siir­ty­mistä.

Toimeen­tu­lo­tuen maksa­tus siir­ret­tiin Kelalle vuoden 2017 alusta, minkä lisäksi toimeen­tu­lo­tuki suojat­tiin indek­sien alen­ta­mi­selta. Siirto Kelaan paran­taa eri kunnissa asuvien ihmis­ten yhden­ver­tai­suutta ja vähen­tää kuntien tehtä­viä.

Halli­tus uudisti omais­hoi­toa ja perhe­hoi­toa koske­vaa lain­sää­dän­töä. Uudis­tus paran­taa omais­hoi­ta­jien jaksa­mista, palve­luja ja mahdol­li­suuk­sia vapai­siin sijais­hoi­ta­ja­käy­tän­töjä paran­ta­malla. Muun muassa omais­hoi­ta­jien hyvin­vointi- ja terveys­tar­kas­tuk­set lisät­tiin lakiin. Koti- ja omais­hoi­toon kehi­te­tään myös uusia toimin­ta­mal­leja, joita testa­taan alueel­li­sissa kokei­lu­hank­keissa.

Yrit­tä­jän sairaus­va­kuu­tus­lain mukaista omavas­tuu­ai­kaa lyhen­net­tiin sairas­tu­mis­päi­vään. Lisäksi molem­mille vanhem­mille voidaan jatkossa maksaa yhtä aikaa erityis­hoi­to­ra­haa kotona tapah­tu­van lapsen saat­to­hoi­don ajalta.

Halli­tus on päät­tä­nyt nostaa kaik­kein pieni­tu­loi­sim­pien eläke­läis­ten takuu­elä­kettä halli­tus­kau­den aikana kolmesti. Myös toimeen­tu­lo­tuen perus­osaa koro­tettu kolme kertaa.Eläkeuudistus vietiin loppuun. Eläke­uu­dis­tus takaa eläke­jär­jes­tel­män kestä­vyy­den ja suku­pol­vien väli­sen tasa-arvon.

Yksin­huol­ta­jalle makset­ta­vaa lapsi­li­sää koro­tet­tiin.

Työt­tö­myy­se­tuu­den määrään vaikut­taa työt­tö­män aktii­vi­suus työt­tö­myys­tur­van aktii­vi­mal­lin myötä. Malli kannus­taa lyhyi­den töiden vastaa­not­ta­mi­seen ja ehkäi­see pitkä­ai­kais­työt­tö­myyttä. Jos työn­ha­kija on riit­tä­vän aktii­vi­nen, makse­taan etuutta normaa­listi. Jos aktii­vi­suutta ei ole riit­tä­västi, työt­tö­myy­se­tuus heik­ke­nee 4,65 prosent­tia seuraa­vien 65 maksu­päi­vän ajaksi. Työt­tö­myy­den alun omavas­tuu­päi­vien määrä vähen­tyy muutok­sen myötä 7 päivästä 5 päivään, joten malli ei ole vain ehtoja ja etuutta tiuken­tava.

Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kokeilu käyn­nis­tyi vuoden 2018 alussa. Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van tavoit­teena on edis­tää työi­käis­ten työelä­män ja opis­ke­lun ulko­puo­lella olevien ihmis­ten osal­li­suutta, hyvin­voin­tia, työelä­mä­val­miuk­sia sekä ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Myös selvi­tys nuor­ten osal­lis­tu­mis­tu­losta on lähte­nyt käyn­tiin. Työssä kartoi­te­taan osal­lis­tu­mis­tu­lon toteut­ta­mis­muo­toja.

Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mistä vauh­di­te­taan kokei­lu­hank­kei­den avulla. Kokei­lu­hank­keissa on kehi­tetty osatyö­ky­kyis­ten työhön paluuta ja työl­lis­ty­mistä tuke­vaa toimin­ta­mal­lia. Halli­tuk­sen Osatyö­ky­kyi­set työssä -ohjelma on hyvillä tulok­sil­laan paran­ta­nut sekä osatyö­ky­kyis­ten työl­li­syyttä sekä asen­neil­ma­pii­riä ja halli­no­na­lo­jen rajat ylit­tävä yhteis­työ on tiivis­ty­nyt.


Sisäi­nen turval­li­suus ja maahan­muutto

Sisä­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Halli­tus panosti vuoden 2018 aikana useita merkit­tä­viä lisä­mää­rä­ra­hoja sisäi­sen turval­li­suu­den toimi­joille. Keväällä 2018 varmis­tet­tiin 7 200 polii­si­mie­hen taso teke­mällä polii­sin toimin­ta­me­noi­hin taso­ko­ro­tus 18,044 milj. euroa vuodelle 2019 ja jatko­vuo­sille 16,4 milj. euroa. Lisäyk­siä tehtiin myös Raja­var­tio­lai­tok­selle ydin­toi­min­to­jen turvaa­mi­seen sekä Helsinki-Vantaan lento­lii­ken­teen kasvuun varau­tu­mi­seen sekä Suoje­lu­po­lii­sille taso­ko­ro­tus ja sivii­li­tie­dus­te­lu­lain voimaan­tu­loon määrä­ra­hoja. Koko­nai­suu­des­saan Suoje­lu­po­lii­sin resurs­sit on nykyi­sen halli­tus­kau­den aikana lähes kaksin­ker­tais­tu­nut.

Poliisi- pelas­tus- ja raja­var­tio­lai­tos

Halli­tus nosti turval­li­suu­den yhdeksi toimin­tansa pain­opis­tea­lu­eeksi halli­tus­oh­jel­man puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa. Minis­te­riö päivitti vuonna 2011 laadi­tun Turval­li­nen elämä ikään­ty­neille -toimin­taoh­jel­man. Ohjel­massa päätet­tiin yli 12 toimen­pi­teestä ikään­ty­nei­den asumi­sen turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi, tapa­tur­mien määrän vähen­tä­mi­seksi sekä kaltoin­koh­te­lun, väki­val­lan ja rikos­ten ehkäi­se­mi­seksi ja torju­mi­seksi.

Halli­tus hyväk­syi laajan sisäi­sen turval­li­suu­den stra­te­gian “Hyvä elämä - turval­li­nen arki” vuonna 2017. Loppu­vuo­desta 2018 poliisi julkaisi Kansal­li­sen terro­ris­min­tor­jun­nan stra­te­gian 2018-2021 sekä sisäi­sen turval­li­suu­den tila rapor­tin tammi­kuussa 2019.

Polii­sin uudessa ennal­taes­tä­vän työn stra­te­giassa 2019-2023, noste­taan vuodelle 2019 viisi kärki­tee­maa, joihin panos­te­taan erityi­sesti: moniam­ma­til­li­nen Ankkuri-toiminta, polii­si­toi­minta lähiöissä ja harvaan asutuilla alueilla ja yhteis­työ oppi­lai­tos­ten kanssa, naisiin kohdis­tu­van ja perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan vähen­tä­mi­nen sekä toiminta vähem­mis­tö­jen kanssa. Halli­tus tukee toimeen­pa­noa myös lisä­mää­rä­ra­halla. Vuoden 2019 budjet­tie­si­tys sisälsi 2,5 milj. euron lisä­mää­rä­ra­han polii­sin ennalta estä­vään toimin­taan ja 3,3 milj. euron lisä­mää­rä­ra­han polii­sin toimin­taan erityi­sesti harvaan asutulla alueella.

Muita tekoja

Raja­var­ti­joi­den toimi­val­tuuk­sia ylei­sen järjes­tyk­sen ja turval­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­seksi on lisätty. Raja­var­tio­lai­tos voi jatkossa antaa polii­sille soti­laal­lista voimaa sisäl­tää virka-apua meria­luei­den lisäksi osit­tain myös maa-alueilla. Jatkossa raja­var­tioilla on myös oikeus puut­tua miehit­tä­mät­tö­män lenno­kin ja muun lenno­kin kulkuun sekä tarvit­taessa keskeyt­tää tai rajoit­taa yleistä vesi­lii­ken­nettä. Muutok­silla vasta­taan Suomen muut­tu­nee­seen turval­li­suusym­pä­ris­töön.

Miehit­tä­mät­tö­mät lenno­kit ovat muodos­tu­neet turval­li­suusuh­kaksi mm. onnet­to­muus­pai­koilla ja mahdol­lis­ta­vat mm. uuden tyyp­pistä yritys­va­koi­lua. Polii­sille on siksi annettu lisää toimi­val­taa puut­tua miehit­tä­mät­tö­mien kulku­neu­vo­jen toimin­taan.

Rahan­ke­räys­lain uudis­tuk­sella helpo­tet­tiin yhteis­kun­nan näkö­kul­masta tärkei­den rahan­ke­räys­ten järjes­tä­mistä. Uudis­tuk­sen yhtey­dessä huoleh­di­taan valvon­nan asian­mu­kai­sesta järjes­tä­mi­sestä.

Jatkossa erityi­sesti talou­del­li­selta arvol­taan vähäis­ten kansa­lais­jär­jes­tö­jen ja muiden toimi­joi­den järjes­tä­mien pien­ke­räys­ten toteut­ta­mi­nen helpot­tuu.

Jatkossa maahan­tu­lo­kiel­lon rikko­mi­sesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enin­tään yksi vuosi. Uudis­tuk­sella kaikki maahan­tu­lo­kiel­lon rikko­mis­ta­pauk­set saatet­tiin yhte­näi­sen rangais­tusas­tei­kon alle.

Halli­tus on reagoi­nut Suomen muut­tu­nee­seen turval­li­suusym­pä­ris­töön ja on päivit­tä­nyt viran­omais­ten toimin­ta­val­miuk­sia. Edus­kun­nan hyväk­symä sivii­li­tie­dus­te­lu­laki mahdol­lis­taa Suomen kansal­lista turval­li­suutta vaaran­ta­vien uhkien torjun­nan ja ennal­taeh­käi­syn nykyistä parem­min.

Julkis­ten tilo­jen turval­li­suu­den arvioi­mi­nen on ajan­koh­taista ulko­mailla ja Suomessa tapah­tu­nei­den väki­val­lan­te­ko­jen johdosta. Sisä­mi­nis­teri käyn­nisti hank­keen, jonka tehtä­vänä on kerätä yleis­ten aluei­den ja julkis­ten tilo­jen turval­li­suu­teen liit­ty­vää aineis­toa yhteen ja kartoit­taa turval­li­suus­käy­tän­töjä ja turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi tehtyjä suun­ni­tel­mia. Näiden perus­teella tehdään toimen­pi­de­suo­si­tuk­sia yleis­ten aluei­den ja julkis­ten paik­ko­jen turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi sekä pohdi­taan, tarvi­taanko lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia.

Halli­tus laati muutok­sen polii­si­la­kiin, jonka myötä polii­sille mahdol­lis­tet­tiin oikeus katta­vam­piin turval­li­suus­tar­kas­tuk­siin tilai­suuk­sissa ja tapah­tu­missa. Muutok­sen myötä tarkas­tuk­sissa on jatkossa tilan­teen vaatiessa mahdol­lista käyt­tää myös huume­koi­raa.

Ampuma-asei­den lupa­pro­ses­sia suju­voi­tet­tiin ja nopeu­tet­tiin asetur­val­li­suu­desta tinki­mättä uudis­ta­malla ampuma-asela­kia.

Suomeen perus­tet­tiin Euroo­pan hybri­dio­saa­mis­kes­kus. Se edis­tää hybri­diuh­kien torjun­taa stra­te­gi­sella tasolla ja raken­taa koko­nais­tur­val­li­suu­den asian­tun­ti­joi­den moni­kan­sal­li­sia verkos­toja. Keskuk­sen 12 osal­lis­tu­ja­maata ovat Espanja, Iso-Britan­nia, Latvia, Liet­tua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdys­val­lat. EU- ja Nato-mailla on mahdol­li­suus liit­tyä keskuk­sen osal­lis­tu­ja­maaksi.

Rahoi­tus ruot­sin­kie­li­sen hätä­kes­kus­päi­vys­tä­jä­kou­lu­tuk­sen jatka­mi­selle Vaasassa turvat­tiin.

EU:n Fron­tex-operaa­tioi­hin on osal­lis­tuttu aktii­vi­sesti. Esimer­kiksi ulko­var­tio­laiva Meri­karhu on toimi­nut Väli­me­rellä koko vuoden ajan.

Maahan­muutto

Maahan­muut­to­vi­rasto on lisän­nyt sähköi­sen ulko­maa­lais­re­kis­te­rin hyödyn­tä­mistä maahan­muut­to­hal­lin­non lupa­pro­ses­sissa. Tavoit­teena on, että sähköi­sen tai mobii­li­asioin­nin piirissä olisi 90 % palve­luista. Kehi­tys­työtä tehdään Älykäs digi­taa­li­nen virasto -hank­keessa, joka on osa halli­tus­oh­jel­man mukaista digi­ta­li­saa­tio­ko­ko­nai­suutta. Hank­keella pyri­tään tehos­ta­maan toimin­taa ja paran­ta­maan tuot­ta­vuutta maahan­muu­ton toimia­lalla.

Halli­tus laati maahan­muut­to­po­liit­ti­sen ohjel­man työpe­rus­tei­sen maahan­muu­ton vahvis­ta­mi­seksi. Lisäksi sisä­mi­nis­te­riö laati yhdessä työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön kanssa laajan selvi­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den, yrit­tä­jien ja opis­ke­li­joi­den oles­ke­lu­lu­pien pullon­kau­loista, jolla käsit­te­ly­aika aiotaan vuoden 2019 aikana tiput­taa kahteen kuukau­teen viime vuonna jopa yhdek­säksi kuukau­deksi veny­neestä proses­sista.

Ulko­maa­lais­la­kia on muutettu siten, että kasvu­yrit­tä­jille eli niin sano­tuille star­tup-yrit­tä­jille on luotu oma oles­ke­lu­lu­pa­ka­te­go­ria. Samalla jatko­lu­van hake­mis­pro­ses­sia helpo­tet­tiin ja erityis­asian­tun­ti­joi­den ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­van voimas­sao­loai­kaa piden­net­tiin.

Vapaa­eh­toi­sen paluun avus­tusta koro­tet­tiin. Sitä voi saada mm. kansain­vä­listä suoje­lua hake­nut kolman­nen maan kansa­lai­nen, joka pois­tuu maasta vapaa­eh­toi­sesti ja pysy­väis­luon­tei­sesti perut­tu­aan hake­muk­sensa tai oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­sen tultua hylä­tyksi.

Rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den ulko­maa­lais­ten karkot­ta­mista on nopeu­tettu. Jatkossa tietyt rikok­siin tai ylei­sen turval­li­suu­den vaaran­ta­mi­seen perus­tu­vat karkot­ta­mis­pää­tök­set voidaan panna täytän­töön kuukau­den kulut­tua niiden tiedoksi anta­mi­sesta. Muutok­sen taus­talla on halli­tus­oh­jel­man kirjaus siitä, että törkei­siin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den, rikos­ten uusi­joi­den ja ylei­selle järjes­tyk­selle vaaral­lis­ten henki­löi­den maasta pois­ta­mista nopeu­te­taan.

Edus­kunta on hyväk­sy­nyt kansa­lai­suus­lain muutok­sen, jonka mukaan jatkossa tiet­tyi­hin törkei­siin rikok­siin syyl­lis­ty­neet kaksois­kan­sa­lai­set voisi­vat menet­tää Suomen kansa­lai­suu­den. Tällai­sia rikok­sia ovat maan­pe­tos-, valtio­pe­tos- ja terro­ris­mi­ri­kok­set, joista on säädetty anka­rat rangais­tuk­set. Uudis­tus paran­taa kansal­lista turval­li­suutta.

Lisäksi uusin­ta­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä on tehos­tettu. Jatkossa uusin­ta­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­kyn­nystä on nostettu siten, että haki­jan on esitet­tävä perus­teet sille, miksei ole esit­tä­nyt vaati­muk­sia ja niiden perus­teita jo ensim­mäi­sessä hake­muk­sessa. Muutok­sella vähen­ne­tään tarpeet­to­mia uusin­ta­ha­ke­muk­sia ja näin nopeu­te­taan turva­paik­ka­pää­tök­sen­te­koa. Viivyt­tä­mis­tar­koi­tuk­sessa jäte­tyt uusin­ta­ha­ke­muk­set eivät enää myös­kään keskeytä maasta pois­ta­mista. Jos ensim­mäi­nen uusin­ta­ha­ke­mus siis jäte­tään vain välit­tö­män maasta pois­ta­mi­sen estä­mi­seksi silloin kun kaikki palau­tus­val­mis­te­lut on jo tehty ja henki­löä ollaan jo palaut­ta­massa koti­maa­hansa, ei uusin­ta­ha­ke­mus auto­maat­ti­sesti estä palau­tusta.


Maan­puo­lus­tus

 

Puolus­tus­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Asevel­vol­li­suus­laki on uudis­tettu. Jous­ta­van valmiu­den kohot­ta­mi­nen on aiem­paa helpom­paa.

Puolus­tus­mää­rä­ra­hoja on koro­tettu. Viime vaali­kau­della työs­ken­nel­lyt parla­men­taa­ri­nen työryhmä esitti puolus­tus­mää­rä­ra­ho­jen korot­ta­mista, jonka johdosta halli­tus päätti halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa korot­taa määrä­ra­hoja esityk­sen mukai­sesti.

Alue­val­von­ta­la­kia on muutettu. Lakiin tehtiin muutok­set, jotka ovat tarpeen tunnuk­set­to­maan soti­laal­li­seen uhkaan vastaa­mi­seksi alue­louk­kaus­ti­lan­teessa. Keskei­sin tavoite on kansal­li­sen turval­li­suu­den paran­ta­mi­nen ulkoista soti­laal­lista uhkaa vastaan. Suomen tulee voida vastata myös sellai­sen valtiol­li­sen toimi­jan aiheut­ta­maan uhkaan, joka ei noudata kansain­vä­li­sen oikeu­den peri­aat­teita.

Puolus­tus­po­liit­ti­nen selon­teko on hyväk­sytty. Vuoden 2018 talous­ar­vio­esi­tys sisälsi puolus­tus­po­liit­ti­sessa selon­teossa esillä olleen 50 miljoo­nan euron lisäyk­sen valmiu­den yllä­pi­tä­mi­seen.

Puolus­tus­ka­lus­ton uusi­mi­nen. Toimet uskot­ta­van puolus­tuk­sen kannalta keskeis­ten meri- ja ilma­voi­mien hankin­to­jen, kuten Laivue 2020 ja Horne­tien korvaa­mi­nen on käyn­nis­tetty.

Puolus­tusyh­teis­työtä on tiivis­tetty kump­pa­ni­mai­den, mm. Ruot­sin, Saksan, Britan­nian ja Yhdys­val­to­jen kanssa.


Liikenne ja vies­tintä

Liikenne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Liiken­ne­kaari. Halli­tus mahdol­lis­taa digi­taa­lis­ten matka­ket­ju­jen yhdis­tä­mi­sen ja uusien liiken­ne­pal­ve­lu­jen synty­mi­sen. Jatkossa esimer­kiksi yhdellä lipulla voi käyt­tää useam­paa kulku­vä­li­nettä.

Halli­tus vapautti taksi­lii­ken­teen kilpai­lulle. Siir­ty­mä­ajan jälkeen taksi­lu­pa­me­net­tely keve­nee kilpai­lun lisää­mi­seksi.

Hankeyh­tiöt ratayh­teyk­sien paran­ta­mi­seksi. Suuria rata­hank­keita varten perus­tet­tiin valtion omis­tama osakeyh­tiö ja tytä­ryh­tiöitä. Hankeyh­tiöt toimi­vat pohjana rata­hank­kei­den, kuten päära­dan, Turun tunnin junan sekä Idän radan hank­kei­den yhteis­ra­hoi­tuk­selle hyöty­vien kuntien, valtion ja muiden osapuol­ten inves­toin­neille. Työkalu, joka mahdol­lis­taa isojen infra­struk­tuu­ri­hank­kei­den rahoit­ta­mi­sen valtion budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen rinnalla.

Pitkä­jän­tei­nen, parla­men­taa­ri­nen liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­telu. Vuodesta 2020 lähtien Suomen tehdään 12-vuoti­nen suun­ni­telma, joka ohjaa liiken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mistä yli halli­tus­kausien.

Liiken­neyh­teyk­sien ja liiken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen. Huono­kun­toi­sia väyliä on korjattu miljar­din euron ylimää­räi­sellä eril­lis­ra­hoi­tuk­sella. Määrä­raha on suun­nattu mm. silto­jen korjauk­seen, pääl­lys­tei­den uusi­mi­seen ja huono­kun­tois­ten teiden kunnos­ta­mi­seen.

Tekoja

Tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­nen. Kump­pa­nuus­so­pi­mus koti­mais­ten teleo­pe­raat­to­rei­den kanssa. Operaat­to­rit inves­toi­vat nopei­siin laaja­kais­tayh­teyk­siin miljardi euroa seuraa­van kahdek­san vuoden aikana. Vasta­vuo­roi­sesti valtio­valta purkaa laaja­kais­ta­ra­ken­ta­mi­sen tieltä normeja. Lisäksi haja-asutusa­luei­den laaja­kais­ta­hank­kei­den tuki­kel­poi­suutta on lisätty, jotta laaja­kais­to­jen raken­ta­mi­seen tulee vauh­tia ja yhä useampi suoma­lai­nen saa toimi­van verk­ko­yh­tey­den.

Älykäs maaseutu -ohjelma ja valtio­neu­vos­ton peri­aa­te­pää­tös maaseu­dun digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­seksi. Digi­ta­li­saa­tiota hyödyn­tä­mällä arjen palve­lut sekä opis­kelu ja etätyön teke­mi­sen mahdol­li­suu­det tuodaan lähem­mäs maaseu­dulla asuvia ihmi­siä ja edis­te­tään kokei­luja, joilla luodaan maaseu­tu­mai­sille alueille uusia elin­voi­mai­suu­den eväitä.

Posti­lain uudis­tus. Maaseu­dulla aina­kin 5-päiväi­nen postin­ja­kelu turvat­tiin jake­lu­mää­rien romah­ta­mi­sesta huoli­matta.

Jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Luodaan maail­man­joh­tava liiken­ne­lain­sää­däntö, joka tarjoaa edel­ly­tyk­set liiken­teen palve­lul­lis­tu­mi­selle mm. digi­ta­li­saa­tiota hyödyn­tä­mällä (liiken­ne­pal­ve­lu­laki-hanke). Hank­keella mahdol­lis­te­taan yksi­löl­li­sem­pien liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sien luonti ja mm. samalla lipulla matkus­ta­mi­nen eri liiken­ne­vä­li­neissä.

Kansal­li­sessa ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giassa sovittu merkit­tä­vistä liiken­teen pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä v. 2030 mennessä. Tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi on tehty useita päätök­siä mm. henki­lö­ju­na­lii­ken­teen avaa­mi­sesta kilpai­lulle, vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den jake­lu­ver­kosta, vanho­jen auto­jen romu­tus­palk­kiosta, sähkö­au­to­jen hankin­ta­tuesta ja kaasu-/eta­no­li­käyt­töis­ten auto­jen muun­to­tuesta.

Liiken­ne­tur­val­li­suu­den peri­aa­te­pää­tös. Päätös koos­tuu seit­se­mästä tielii­ken­teen turval­li­suu­teen vaikut­ta­vasta asia­ko­ko­nai­suu­desta. Uudessa peri­aa­te­pää­tök­sessä otetaan myös huomioon digi­ta­li­saa­tion, robo­tii­kan ja auto­ma­ti­saa­tion vaiku­tuk­set tielii­ken­tee­seen ja sen turval­li­suu­teen.

Ajokort­ti­uu­dis­tus. Mahdol­lis­te­taan jous­ta­vat opetus­ta­vat ja aikai­sem­man osaa­mi­sen huomioi­mi­nen. Siir­re­tään pain­opiste määrä­muo­toi­suu­desta ajoko­keessa käytän­nössä osoi­tet­tui­hin taitoi­hin.

Opetus­lu­valla voi omien lastensa ohella opet­taa kolmea ”viera­sop­pi­lasta” kolmen vuoden aikana, esim. kylän nuoria.

Juna­lii­ken­teen kilpai­lun avaa­mi­nen. Halli­tus päätti talous­po­liit­ti­sessa minis­te­ri­va­lio­kun­nassa rauta­tei­den henki­lö­lii­ken­teen vaiheit­tai­sesta avaa­mi­sesta kilpai­lulle. Tavoit­teena on, että kaikki kilpai­lu­tuk­set olisi toteu­tettu vuoteen 2026 mennessä.

Liiken­ne­väy­lät. Rata­hank­keet: Luumäki-Imatra-Venä­jän raja, Pori-Mänty­luoto -radan sähköis­tys, Turku-Uusi­kau­punki -radan sähköis­tys, suun­nit­te­lu­hanke Helsinki-Turku -nopea ratayh­teys.

Tiehank­keet: Valta­tie 4 Kirri-Tikka­koski, Valta­tie 4 Oulu-Kemi, Valta­tie 5 Mikkeli-Juva, Valta­tie 12 Lahden eteläi­nen kehä­tie, Valta­tie 12 Tiilola-Koitti, Länsi­met­ron jatkon liityn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt, Kehä I Laaja­lah­den kohta, Hailuo­don kiin­teä yhteys.

Vesi­väy­lä­hank­keet: Vuosaa­ren meri­väylä, Oulun meri­väylä, Kokko­lan meri­väylä.

Avus­tuk­set: Raide­jo­keri, Tampe­reen raitio­tie


Ulko­suh­teet ja kansain­vä­li­syys

Ulko­mi­nis­te­riön hallin­no­nala

 

Keskei­sintä

Suomen ulko­po­liit­ti­nen linja on pysy­nyt selkeänä vaikeasta ajasta huoli­matta. Valtio­neu­vos­ton ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sen selon­teon mukai­sesti Suomi on vahvis­ta­nut länti­siä kump­pa­nuuk­si­aan, koros­ta­nut kansain­vä­li­sen oikeu­den sekä turval­li­suus­ra­ken­tei­den merki­tystä ja pitä­nyt yllä vuoro­pu­he­lua Venä­jän kanssa.

Suomi on toimi­nut vapaa­kau­pan puolus­ta­jien etujou­kossa Euroo­passa. Tämä on näky­nyt mm. aktii­vi­suu­tena EU:n ja kolman­sien maiden kaup­pa­so­pi­mus­ten edis­tä­mi­sessä sekä uusien ratkai­su­jen etsi­mi­senä kaup­pa­so­pi­muk­siin. Vien­nistä elävälle Suomelle on tärkeää, että maail­man­kauppa on mahdol­li­sim­man vapaata ja reilui­hin sään­töi­hin perus­tu­vaa.

Kokoo­muk­sen johdolla valmis­tel­tiin uusi kehi­tys­po­liit­ti­nen ohjelma, jolla kehi­tys­po­li­tiik­kaa uudis­tet­tiin vastaa­maan muut­tu­nee­seen maail­man­ti­lan­tee­seen. Ohjel­massa huomioi­daan entistä vahvem­min yksi­tyi­sen sekto­rin rooli työpaik­ko­jen ja kehi­tyk­sen moot­to­rina, kohden­ne­taan apua maahan­muu­ton lähtö- ja kaut­ta­kul­kua­lueille ja panos­te­taan erityi­sesti nais­ten ja tyttö­jen asemaan sekä puhtaa­seen veteen ja ener­gi­aan.

Kaup­pa­po­li­tiikka ja kehi­ty­syh­teis­työ

Yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mistä ja vien­tiä edis­tävä Team Finland –työ on ollut halli­tuk­sen kärki­hank­keita. Koti­maassa on vahvis­tettu ns. yhden luukun peri­aa­tetta, joka tarjoaa yrit­tä­jille kansain­vä­lis­ty­mi­seen ja vien­nin edis­tä­mi­seen liit­ty­vät palve­lut jous­ta­vasti samasta paikasta. Vuonna 2018 aloit­ta­nut Busi­ness Finland kokoaa saman katon alle kaikki inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­seen, vien­tiin, inves­toin­tei­hin ja matkai­lun edis­tä­mi­seen liit­ty­vät palve­lut. Samalla vien­ni­ne­dis­tä­mi­sen resurs­sien pain­opis­tettä saadaan siir­ret­tyä Suomesta ulko­maille.

Työ ulko­maan­kaup­paa vahvis­ta­vien pk-yritys­ten määrän lisää­mi­seksi jatkuu. Rahoi­tuk­sen pullon­kau­loi­hin haetaan ratkai­suja laajasti yritys­ten julki­sia rahoi­tus­ka­na­via hyödyn­täen. Vien­ni­ne­dis­tä­mistä on vahvis­tettu mm. palk­kaa­malla maail­man kasvu­kes­kuk­siin koke­neita vien­ti­asian­tun­ti­joita sekä koulu­tus- ja ruoka­vien­tiin erikois­tu­neita ammat­ti­lai­sia. Koulu­tus­vien­tiä on vauh­dit­ta­nut myös koulu­tus­vien­nin suur­lä­het­ti­läs Helsin­gissä.

Kaupan ja kehi­tyk­sen yhteys on tiivis­ty­nyt. Yksi­tyi­sen sekto­rin panos­tuk­sia hyödyn­ne­tään Suomen kehi­ty­syh­teis­työssä entistä enem­män. Vaali­kau­dessa yli puoleen miljar­diin euroon kohoa­villa kehi­tys­po­liit­ti­silla finans­si­si­joi­tuk­silla on täyden­netty lahja­muo­toista kehi­tys­a­pua ja saatu liik­keelle yksi­tyi­siä pääomia kehi­tys­mai­den hyväksi tehtä­vään työhön. Sijoi­tuk­set tarjoa­vat mahdol­li­suuk­sia myös esimer­kiksi suoma­lai­sen ener­giao­saa­mi­sen viemi­seen maail­malle. Suoma­lais­yri­tyk­sille on myös avattu uusi rahoi­tusin­stru­mentti tuke­maan kehi­tys­mai­den julki­sia kestä­vän kehi­tyk­sen inves­toin­teja.

Erityis­huo­miota kehi­tys­po­li­tii­kassa on kiin­ni­tetty tulok­sel­li­suu­teen, josta edus­kun­nalle annet­tiin raportti vuoden 2018 lopussa. Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan prio­ri­tee­teiksi on määri­telty nais­ten ja tyttö­jen asema, yrit­tä­jyys ja työl­li­syys kehi­tys­maissa, demo­kra­tia ja toimi­vat yhteis­kun­nat sekä ruoka­turva, vesi, ener­gia ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta.  Suomi kantaa globaa­lia vastuuta vakaut­ta­malla hauraita valtioita ja paran­ta­malla ihmis­ten elino­loja ja työn­te­ko­mah­dol­li­suuk­sia, jolloin ihmi­sillä on parem­min mahdol­li­suuk­sia raken­taa elämäänsä koti­seu­duil­laan.

Tekoja

Suomi on tehnyt linjauk­sil­laan ja teoil­laan aiem­paa selvem­mäksi, että se on tiivis ja erot­ta­ma­ton osa läntistä yhtei­söä. Suomi ei voi, eikä halua eris­täy­tyä silloin kun turval­li­suus sen lähia­lueilla tai muualla Euroo­passa on uhat­tuna.

Suomi on toimi­nut vahvasti monen­vä­li­sen yhteis­työn ja kansain­vä­li­sen yhdessä sovit­tui­hin sään­töi­hin perus­tu­van järjes­tel­män puolesta. Samalla Suomi on esit­tä­nyt huolensa Trum­pin Yhdys­val­to­jen kanna­no­toista liit­tyen mm. monen­vä­li­sen yhteis­työn ja sopi­mi­sen (YK, Maail­man kaup­pa­jär­jestö WTO, Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus) merki­tyk­seen, vapaa­kaup­paan, ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taan ja nais­ten asemaan maail­massa.

EU on Suomen vahvasti tuke­mana neuvo­tel­lut useita uusia alueel­li­sia vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia. Edus­kunta hyväk­syi EU:n ja Kana­dan väli­sen kaup­pa­so­pi­muk­sen 2018. Talouk­sien koolla mitat­tuna tois­tai­seksi tärkein kahden­vä­li­nen kaup­pa­so­pi­mus Japa­nin kanssa astui voimaan 1.2.2019. Lisäksi EU on saat­ta­nut loppuun Singa­po­rea ja Viet­na­mia koske­vat kaup­pa­so­pi­mus­neu­vot­te­lut. Suur­ten Etelä-Ameri­kan talouk­sien kanssa neuvot­te­lut ovat käyn­nissä. Vuonna 2018 neuvot­te­lut aloi­tet­tiin myös Austra­lian ja Uuden-Seelan­nin kanssa.

Suomi on vahvis­ta­nut turval­li­suus­po­liit­tista suhdet­taan pääkump­pa­ni­mai­hin. Tämä näkyy tiiviinä vierai­lu­vaih­tona ja esimer­kiksi puolus­tusyh­teis­työtä koske­vina asia­kir­joina Yhdys­val­to­jen, Britan­nian ja muiden kanssa. EU:n yhtei­sen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan saralla on jatkettu vuonna 2017 käyn­nis­tet­tyä ns. pysy­vää raken­teel­lista yhteis­työtä.

Laki kansain­vä­li­sen avun anta­mi­sesta ja vastaa­not­ta­mi­sesta. Lailla mahdol­lis­te­taan EU:n yhteis­vas­tuu­lausek­keen ja keski­näi­sen avun­an­non peri­aat­teen mukai­sesti se, että Suomi voi tarpeen tullessa antaa ja vastaa­not­taa apua.

Suomi on vahvis­ta­nut profii­li­aan hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen torju­mi­sessa ja kyber­tur­val­li­suu­den edis­tä­mi­sessä. Helsin­kiin perus­tettu Euroo­pan hybri­diuh­kien torjun­nan osaa­mis­kes­kus on lyhyessä ajassa nous­sut näky­väksi kansain­vä­li­seksi toimi­jaksi.

Halli­tus on panos­ta­nut kehi­ty­syh­teis­työn finans­si­si­joi­tuk­siin 130 miljoo­naa euroa vuodessa. Sijoi­tuk­sia on tehty mm. Finn­fun­diin ja Maail­man­pan­kin alai­seen ilmas­to­ra­has­toon sekä YK:n alai­selle kv. maata­lou­den kehit­tä­mis­ra­has­tolle. Jatkossa sijoi­tuk­sia tehdään myös muihin erityi­sesti ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa ja siihen sopeu­tu­mista edis­tä­viin yksi­tyi­sen sekto­rin sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin.

Helmi­kuussa 2019 julkis­tet­tiin toimen­pi­deoh­jelma koulu­tuk­sen nosta­mi­sesta kehi­ty­syh­teis­työn keski­öön. Suoma­lai­sen osaa­mi­sen vien­tiä maail­malle vauh­di­te­taan niin kehi­ty­syh­teis­työssä kuin myös kaupal­li­sessa koulu­tus­vien­nissä. Ulko­mi­nis­te­riössä on toimi­nut erityi­nen koulu­tus­vien­ti­suur­lä­het­ti­läs ja maail­malle on rekry­toitu suoma­lai­sia koulu­tus­vien­nin asian­tun­ti­joita. Espoo­seen avat­tiin YK:n inno­vaa­tio­la­bo­ra­to­rio, jonka neljästä pain­opis­teestä yksi on koulu­tus. Tavoit­teena on hyödyn­tää suoma­lai­sia inno­vaa­tioita YK:n toimin­nassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

18.10.2023

Mia Laiho: Sotesta ei leikata, vaan siihen panos­te­taan miljardi lisää joka vuosi

Halli­tuk­sen tavoit­teena on vahva ja välit­tävä Suomi, jossa turva­taan kaike­ni­käis­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut tulo­ta­sosta ja asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

Skip to content