Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kokoo­muk­sen tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­po­liit­ti­nen ohjelma

“Sellai­sena kuin olet”

Kokoo­muk­sen tasa-arvoa­jat­te­lun arvo­läh­tö­koh­dat

Kokoo­muk­sen ihmis­kä­si­tyk­sen mukaan ihmi­nen on ennen muuta yksilö, joka kyke­nee hyvään ja tahtoo tehdä oikein. Jokai­nen ihmi­nen on yhtä arvo­kas riip­pu­matta esimer­kiksi synnyn­näi­sistä ominai­suuk­sis­taan.

Yksi­lön arvok­kuu­teen perus­tu­van ihmis­kä­si­tyk­sen luon­nol­li­nen seuraus on mahdol­li­sim­man laajaa vapautta tavoit­te­leva poli­tiikka. Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jel­man mukaan “Vapau­den ydintä on täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Itse­mää­rää­mi­soi­keus ja fyysi­sen koske­mat­to­muu­den louk­kaa­mat­to­muus ovat erot­ta­ma­ton osa ihmi­se­lä­män arvok­kuutta, joka kuuluu jokai­selle synty­mästä elämän viimei­seen päivään.”

Yksi­lön arvok­kuu­teen ja vapau­teen perus­tuu Kokoo­muk­sen näke­mys tasa-arvosta ennen kaik­kea mahdol­li­suuk­sien tasa-arvona. Tavoit­tee­namme on poli­tii­kalla vapaut­taa jokai­nen yksilö olemaan oma itsensä ja tule­maan sellai­sena hyväk­sy­tyksi. Ketään ei esimer­kiksi saa pakot­taa elämään ulkois­ten roolio­do­tus­ten ehdoilla vastoin iden­ti­teet­ti­ään.

Jokai­sen on voitava ominai­suuk­sis­taan tai lähtö­koh­dis­taan riip­pu­matta tavoi­tella omia päämää­ri­ään, oppia uutta, kehit­tää itse­ään ja hyötyä ahke­ruu­tensa ja järke­vien valin­to­jen tulok­sista.

Ihmi­sen on voitava mahdol­li­sim­man pitkään säilyt­tää mieles­sään rajat­to­mien mahdol­li­suuk­sien ajatus. Onnel­li­suu­den tavoit­telu jokai­sen yhtä­läi­senä oikeu­tena kuuluu länsi­mai­sen, sivis­ty­neen yhteis­kun­nan perus­pe­ri­aat­tei­siin.

Suomessa suku­puol­ten tasa-arvo toteu­tuu monien kansain­vä­lis­ten vertai­lu­jen perus­teella varsin hyvin. Tämä ei tarkoita, ettei ratkais­ta­via ongel­mia ja voitet­ta­via haas­teita yhä olisi. Vaikka teke­mistä on koti­maassa, Suomen on oltava mukana edis­tä­mässä tasa-arvoa myös maail­malla. Usein juuri tasa-arvon puut­tu­mi­nen on yhteis­kun­tien hyvin­voin­tia ja vakautta keskei­sesti heiken­tävä tekijä, johon vaikut­ta­malla myös talou­del­li­set ja turval­li­suu­teen liit­ty­vät ongel­mat ovat helpom­min ratkais­ta­vissa.

Tervey­dessä ja hyvin­voin­nissa suku­puol­ten väli­set erot Suomessa ovat länti­sen Euroo­pan suurim­pia. Suomessa vasta­syn­ty­neen elin­aja­no­dote oli vuonna 2016 naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta. Työi­käi­sinä kuol­leista yli 70 prosent­tia on miehiä ja eten­kin nuor­ten mies­ten kuol­lei­suus on Suomessa muuhun Euroop­paan verrat­tuna korkealla tasolla. Erityi­sesti nuoria miehiä uhkaa­vat syrjäy­ty­mi­nen, työelä­män ja koulu­tuk­sen ulko­puo­lelle jäämi­nen ja näistä johtuva elini­käi­nen huono-osai­suus. Naiset taas kärsi­vät miehiä enem­män esimer­kiksi masen­nuk­sesta.

Suomessa väki­valta on vahvasti suku­puo­lit­tu­nutta. Naiset koke­vat väki­val­taa useam­min työteh­tä­vissä ja kotio­loissa, miehet taas julki­silla paikoilla. Seksu­aa­li­ri­kos­ten uhreiksi joutuu selvästi useam­min nainen kuin mies, kun taas vaka­via fyysi­siä vammoja aiheut­ta­vien väki­val­ta­ri­kos­ten uhrit ovat selvästi useam­min miehiä kuin naisia. Työelä­män kysy­myk­sissä tasa-arvon ongel­mat heijas­tu­vat erityi­sesti nais­ten kohdalla aina vasta valmis­tu­neesta seniori- ja vanhuusi­kään saakka. Nais­ten eläke­köy­hyy­den keskei­sin syy on katko­nai­siksi ja lyhyiksi jäävistä työurista johtuva matala eläke­kart­tuma.

Suomessa on perus­tus­laista lähtien hyvin vahva lain­sää­dän­nöl­li­nen perusta tasa-arvolle. Monet käytän­nön esimer­kit silti osoit­ta­vat, että syystä tai toisesta esimer­kiksi eri suku­puo­let tilas­tol­li­sesti tarkas­tel­tuna kohtaa­vat erilai­sia ongel­mia. Näiden ratkai­se­mi­nen vaatii sen tunnis­ta­mista, että jotkin yllä­pi­de­tyt käytän­nöt, harjoi­te­tut menet­te­lyt tai toimin­ta­ta­vat saat­ta­vat lain monista syrji­mät­tö­myys­vaa­ti­muk­sista huoli­matta aset­taa eri taus­tai­set ihmi­set eriar­voi­seen asemaan. Lisäksi esiin­tyy myös suoraan lain­vas­taista syrjin­tää.

Kokoo­mus haluaa kehit­tää Suomea yhä tasa-arvoi­sem­maksi maaksi, jossa jokai­nen voi elää turval­li­sesti ja rauhassa, omana itse­nään, ilman syrjin­tää ja pelkoa.

Kohti tasa-arvoi­sem­paa ja yhden­ver­tai­sem­paa Suomea: Seit­se­män teema­ko­ko­nai­suutta

Yleistä

Halli­tus sitou­tuu suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­seen halli­tus­oh­jel­massa, talous­ar­vio­pro­ses­sissa ja kaikissa keskei­sissä refor­meissa. Seuraa­van halli­tus­kau­den aikana laadi­taan esimer­kiksi tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvo­se­lon­teko.

Kokoo­mus sitou­tuu edis­tä­mään suku­puol­ten tasa-arvoa ja ihmis­ten yhden­ver­tai­suutta omassa toimin­nas­saan ja niissä henki­lö­va­lin­noissa, joihin se pystyy vaikut­ta­maan.

Koulu­tus ja työelämä

Toteu­te­taan työelä­män tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus.

Lue perheet ja työelämä -ohjelma tästä

Toteu­te­taan toimia, joilla lieven­ne­tään vanhem­muu­den kustan­nus­ten painot­tu­mista vain nais­ten työnan­ta­jille.

Päte­vyys ratkais­koon. Kaiken­lai­nen syrjintä suku­puo­len mutta myös esimer­kiksi iän perus­teella työelä­mässä tuomi­taan jyrkästi. Pois­te­taan esteitä eläk­keellä olevien työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen tieltä.

Paino­te­taan kasva­tuk­sessa ja opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sessa jokai­sen oikeutta olla sellai­nen kuin on, ilman ulkois­ten roolio­do­tus­ten tuomaa painetta. Tämä koskee niin henki­lö­koh­tai­sia miel­ty­myk­siä kuin yhteis­kun­nal­li­sia rooleja kuten ura- ja amma­tin­va­lin­ta­haa­veita.

Suku­puo­leen perus­tu­van ja seksu­aa­li­sen häirin­nän vastaista työtä kouluissa on tehos­tet­tava, ja opet­ta­jien ja rehto­rei­den osaa­mista häirin­nän tunnis­ta­mi­sessa vahvis­tet­tava.

Helpo­te­taan erilais­ten koti­ta­lous­pal­ve­lu­jen saamista kotei­hin esimer­kiksi koti­ta­lous­vä­hen­nystä laajen­ta­malla. Mahdol­lis­te­taan ikään­ty­vää omaista hoita­van työs­sä­käy­vän henki­lön tuettu hoiva­va­paa lähei­sen tilan­teen sitä vaatiessa.

Edis­te­tään sama­palk­kai­suu­den peri­aa­tetta, sovel­le­taan anonyy­min rekry­toin­nin kokei­lu­jen tuot­ta­maa tietoa ja tehos­te­taan tasa-arvo­lain velvoit­tei­den noudat­ta­mi­sen valvon­taa.

Kehi­te­tään toimin­ta­mal­leja, joilla erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­nai­sille raken­ne­taan kannus­teita ja mahdol­li­suuk­sia oppia suomen kieltä, hank­kia koulu­tusta päästä työelä­mään ja osal­lis­tua yhteis­kun­taan.

Seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kok­set

Toteu­te­taan rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kos­ten koko­nai­suu­dis­tus, jossa seksu­aa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta ja rikok­sen uhrin asemaa ja suos­tu­muk­sen puut­teen merki­tystä vahvis­te­taan.

Kiris­te­tään väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia. Vahvis­te­taan perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan uhrien mahdol­li­suuk­sia saada suoje­lua ja turvaa lisää­mällä turva­ko­ti­paik­ko­jen määriä ja saata­vuutta.

Tarjo­taan mata­lan kynnyk­sen neuvon­taa puhe­li­mitse niin väki­val­lan uhreille kuin teki­jöille kier­teen katkai­se­mi­seksi. Nykyistä enem­män huomiota on suun­nat­tava ennal­taeh­käi­se­vään, moniam­ma­til­li­seen työhön ja tuki­pal­ve­lui­hin.

Sovit­te­lusta on luovut­tava lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liit­ty­vissä rikok­sissa.

Itse­mää­rää­mi­soi­keus

Sääde­tään jo lailla kiel­let­tyä tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mista koskeva eril­lis­laki, jolla pyri­tään vahvis­ta­maan näiden teko­jen saamista tuomiois­tuin­ten käsi­tel­tä­viksi.

Vahvis­te­taan nais­ten itse­mää­rää­mi­soi­keutta muut­ta­malla abort­ti­lain­sää­dän­töä ylei­sen pohjois­mai­sen mallin mukai­seksi eli lopet­ta­malla muodol­li­sen perus­teen ja lähet­teen vaati­mi­nen.

Toteu­te­taan trans­lain koko­nai­suu­dis­tus.

Otetaan lähtö­koh­tai­sesti huomioon mahdol­li­suus jättää inter­su­ku­puo­li­sina synty­vien lasten kohdalla jompaan­kum­paan suku­puo­leen määrit­te­le­vät lääke­tie­teel­li­set toimen­pi­teet myöhem­pään vaihee­seen, ellei siihen ole pakot­ta­via tervey­del­li­siä syitä.

Vammais­ten ja osatyö­ky­kyis­ten oikeu­det

Vahvis­te­taan vammais­ten henki­löi­den mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua yhteis­kun­taan esimer­kiksi osa-aika­työn, kult­tuu­rin ja muun virik­keel­li­sen ja sosi­aa­li­sen toimin­nan avulla.

Huoleh­di­taan erityi­sesti julkis­ten paik­ko­jen ja tilo­jen esteet­tö­myy­destä ja turval­li­suu­desta.

Maan­puo­lus­tus

Vahvis­te­taan nais­ten osal­lis­tu­mista maan­puo­lus­tuk­seen esimer­kiksi laajen­ta­malla kutsun­nat koske­maan koko ikäluok­kaa sekä lisää­mällä tiedot­ta­mista vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Erilai­set perheet

Helpo­te­taan adop­tio­pro­ses­seja ja toteu­te­taan selvi­tys sään­nel­lyn, vapaa­eh­toi­seen autta­mis­ha­luun perus­tu­van ja ei-kaupal­li­sen sijais­syn­ny­tyk­sen mahdol­lis­ta­mi­sesta.

Otetaan erilai­set perheet yhtä­läi­sesti huomioon perhe­va­paa­uu­dis­tusta ja muita perheitä koske­via refor­meja tehdessä.

Turva­taan eri osapuol­ten asema yhtä­läi­sesti eroti­lan­teissa, jotta esimer­kiksi isiin kohdis­tu­vaa vieraan­nut­ta­mista ei pääsisi tapah­tu­maan.

Terveys ja hyvin­vointi

Toteu­te­taan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa valin­nan­va­paus, joka lisää ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa omaan elämäänsä palve­lun tuot­ta­jien valin­nan kautta. Tämä on erityi­sen tärkeää vanhuk­sille, vammai­sille henki­löille sekä paljon sairas­ta­ville.

Selvi­te­tään suku­puo­leen liit­ty­vien vält­tä­mät­tö­mien terveys­tuot­tei­den siir­tä­mi­nen aptee­kissa myytä­vien lääk­kei­den arvon­li­sä­ve­ro­kan­taan.

Paino­te­taan kehi­ty­syh­teis­työssä erityi­sesti nais­ten ja tyttö­jen koulu­tuk­seen sekä seksu­aa­li­ter­vey­teen liit­ty­viä hank­keita.

Varmis­te­taan, että yhteis­kun­nan tuki erilai­sille harras­tuk­sille ottaa huomioon myös esimer­kiksi eri liikun­ta­la­jien harras­ta­jien erilai­set suku­puo­li­ja­kau­mat.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

18.11.2022

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen suoma­lai­sen maata­lou­den krii­sistä ja koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non turvaa­mi­sesta

Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien, Perus­suo­ma­lais­ten, Kokoo­muk­sen ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät tänään yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen maata­lou­den krii­sistä ja koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non turvaa­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mielestä Mari­nin

Skip to content