Katainen: Suvait­se­vaisuus, välit­tä­minen ja avoimuus

Uutinen Jyväs­ky­lässä tapah­tu­neesta puuko­tus­vä­li­koh­tauk­sesta tavoitti minut paluu­mat­kalla Chilestä Suomeen, välilas­kulla Parii­sissa. Ensireak­tioni oli kaksi­ja­koinen. Ensinnä helpotus siitä, että kukaan ei loukkaan­tunut vakavasti, vaikka ainekset todel­liseen trage­di­aankin olivat olemassa. Toisekseen koin syvää petty­mystä. Uutisia tämän tyyppi­sistä tapah­tu­mista ei haluaisi lukea mistään, mutta erityisen harvi­naisia ne ovat olleet meillä Suomessa. Eivät ennen kuulu­mat­tomia, mutta kuitenkin harvi­naisia.

Vain avoin yhteis­kunta on todella terve yhteis­kunta. Sanan­vapaus on avoimen, demokraat­tisen yhteis­kunnan ehdoton edellytys. Samoin kokoon­tu­misen vapaus. Molemmat näistä oikeuk­sista ovat loukkaa­mat­tomia ja rikko­muksiin niitä kohtaan on oltava nolla­to­le­ranssi. Ihmisoi­keuksia ei voi haastaa.

Mitä tulee Jyväs­kylän välikoh­taukseen, viran­omaiset tulevat tietenkin tekemään perus­teel­lisen tutkinnan tapah­tu­neesta sekä tekijöiden taustoista ja motii­veista, kuten sisämi­nisteri Päivi Räsänen on aiemmin tänään todennut.  Vaikka monet kysymykset ja yksityis­kohdat ovat vielä selvit­tä­mättä, antaa tapaus aihetta miettiä yhteis­kun­tamme ilmapiiriä laajem­mal­tikin.

Yhteis­kun­nal­li­sessa keskus­te­luil­ma­pii­ris­sämme on jotain mennyt ja menossa pahasti väärälleen. Fyysi­sellä väkival­lalla uhkaa­minen puhumat­takaan siihen ryhty­mi­sestä poliit­tisten mielipide-erojen takia on tietysti aivan omaa luokkaansa. Mutta muutos on havait­ta­vissa myös ihan jokapäi­väi­sissä keskus­te­luissa: äärimie­li­piteet ja äärim­mäiset tavat ilmaista niitä ovat yleis­tyneet. Entistä kovemmat ilmaukset ovat tulleet ikään kuin salli­tuiksi ja ihmisten henki­lö­koh­taista koske­mat­to­muut­takin kysee­na­lais­tavia puheita kuitataan toisinaan jonkin­lai­sella olanko­hau­tuk­sella.

Meillä kaikilla, asemasta ja roolista riippu­matta, on yhteinen vastuu siitä, että vihan­liet­sontaan puututaan ajoissa ja riittävän jämäkästi ? myös inter­netin keskus­te­lu­pals­toilla. Keino­te­koisen vastak­kai­na­set­telun lietsonta, vihapuheet ja suora­nainen rasismi on tuomittava ja torjuttava. Pyrin omalta osaltani työsken­te­lemään entistä vahvemmin sen puolesta, että julkinen keskustelu pysyy asial­lisena ja toisia ihmisiä kunnioit­tavana. Hyvää mieltä saan siitä, että tiedän että aivan yliver­tainen enemmistö suoma­lai­sista on samassa hengessä mukana torju­massa äärim­mäi­syyksiä.

Asioista voi ja pitääkin keskus­tella, erilaisia mieli­pi­teitä voi ja pitääkin esittää. Näkemy­serot eivät kuitenkaan koskaan saa johtaa siihen, että kysee­na­lais­tetaan toisten ihmisten, ihmis­ryhmien tai poliit­tisten mieli­pi­de­suuntien edustajien oikeus elää rauhassa ja turvassa.

Suoma­lai­suuteen kuuluvat vapaus ja vastuu sekä huolenpito muista. Näitä periaat­teita puolus­tamme parhaiten toimi­malla päättä­väi­sesti kukin tahol­lamme ja yhdessä suvait­se­vai­suuden, välit­tä­misen ja avoimuuden puolesta. Silloin vihaa, pelkoa ja ihmisten välistä vastak­kai­na­set­telua lietsovat voimat eivät voi voittaa.