Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Eurovaaliehdokas Sirpa Pietikäinen kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Eurovaaliblogit / Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Julkaistu:

Yhtei­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tärkein tehtävä on taata ihmis­ten turval­li­suus ja varjella sitä sekä paran­taa kansa­lais­ten elino­loja. Euroo­pan unioni on nyt ja tule­vai­suu­dessa Suomen tärkein turval­li­suus­ra­kenne.

Turval­li­suus on paljon muuta­kin kuin puolus­tus­po­li­tiik­kaa. Se on laajaa ja yhteistä sosi­aa­lista liimaa. Siinä sekä julki­set järjes­tel­mät että kansa­lai­syh­teis­kunta toimi­vat yhdessä, hallit­se­vat ja estä­vät konflik­teja ja raken­ta­vat yhteistä luot­ta­musta, jonka avulla pärjäämme rankas­ti­kin muut­tu­vassa maail­massa.

Turval­li­suus täytyy siksi nähdä laajana ilmiönä, joka koos­tuu monista eri osista.

Talous­tur­val­li­suus

EU on talous­yh­teisö, mutta ei ainoas­taan sitä. Se on myös rauhan­pro­jekti ja yhä selvem­min turval­li­suusu­nioni. EU:n esi-isä Euroo­pan hiili- ja terä­syh­teisö perus­tet­tiin 1950-luvulla pysäyt­tä­mään Euroo­pan väki­val­tais­ten konflik­tien kier­rettä. Ajatel­tiin, että talou­del­li­sesti toisis­taan riip­pu­vai­set maat eivät haluaisi varta vasten tuhota toisi­aan. Ajatus oli erin­omai­nen – ja toimiva.

Talous on mitä suurim­missa määrin turval­li­suutta. Siksi meidän täytyy käyt­tää rahamme viisaasti. Silloin, kun rahasta on pulaa, se on käytet­tävä kohtei­siin, jotka edis­tä­vät kestä­vää taloutta ja sen kasvua. Siksi esimer­kiksi tuet fossii­li­sille polt­toai­neille tulee lopet­taa – niihin panos­ta­mi­nen heiken­tää koko­nais­tur­val­li­suut­tamme ja hukkaa raho­jamme. Sen sijaan rahat tulisi ohjata uusiin menes­ty­viin teol­li­suu­de­na­loi­hin, kuten vety­teol­li­suu­teen, raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­teen ja terveys­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen sekä koulu­tuk­seen ja hyvin­voin­tiin. Talou­den EU-ohjaus­jak­soa on kehi­tet­tävä niin, että emme heitä rahaa hukkaan ja aiheuta sillä hait­taa, vaan tarkas­te­lemme jokai­sen menoe­rän talou­del­lista, sosi­aa­lista ja ympä­ris­töl­listä kestä­vyyttä. Sitä, mihin EU-budjetti ja kansal­li­set rahat käyte­tään.

Ruoka- ja terveys­tur­val­li­suus

Ihmis­ten terveys ja luon­non hyvin­vointi, ruoka- ja terveys­tur­val­li­suus ovat jatku­vassa yhtey­dessä toisiinsa. Tämä vaatii niin kutsu­tun plane­taa­ri­sen tervey­den näkö­kul­maa. Näin voimme taata sekä ympä­ris­tön tuomat terveys­hyö­dyt että ennal­taeh­käistä sieltä tule­vat haitat, kuten vaik­kapa lisään­ty­vän kemi­ka­li­saa­tion tai huonon kaupunki-ilman tai hormo­ni­häi­rik­kö­jen aiheut­ta­mat ennen­ai­kai­set kuole­mat.

Tarvit­semme ruoan­tuo­tan­toon riit­tä­vää omava­rai­suutta, joka tasa­pai­not­taa vastoin­käy­mi­siä myös krii­si­ti­lan­teissa. Esimer­kiksi lannoit­tei­den­saanti kolman­sista maista voisi krii­sissä täysin tyreh­tyä – siksi luomu­vil­je­lyn osuutta täytyy kasvat­taa, jotta olisimme aidosti omava­rai­sem­pia.

Elämme kemi­kaa­lien ja monien haital­lis­ten ainei­den ympä­röi­minä joka päivä. Anti­bioot­ti­re­sis­tanssi on hiljai­nen pande­mia, joka jatkaa leviä­mis­tään. Koro­na­vi­rus­pan­de­mia muis­tutti kipeästi siitä, kuinka elämme jatku­vassa yhtey­dessä luon­non kanssa. Meidän täytyy varjella luon­toa, ei tuhota sitä. Hyvän tervey­den edis­tä­mi­nen vaatii enem­män luon­toa: silloin me ihmi­set voimme parem­min ja esimer­kiksi aller­gioita tai astmaa on vähem­män.

Eurooppa on kaukana lääkeo­ma­va­rai­suu­desta. Olemme lääk­keissä ja lääkin­näl­li­sissä väli­neissä riip­pu­vai­sia kahdesta jätti­läi­sestä, Kiinasta ja Intiasta. Jos lääke­teh­tai­den toiminta näissä maissa vaaran­tuisi tai toimi­tus­vir­rat tyreh­tyi­si­vät, näistä lääk­keistä riip­pu­vais­ten euroop­pa­lais­ten terveys olisi vaarassa. Monen kohdalla kyseessä voi todella olla elämän ja kuole­man kysy­mys. Riit­tä­vät tervey­den­huol­lon palve­lut ja hoito täytyy taata myös krii­sio­loissa.

Digi­tur­val­li­suus ja infor­maa­tio­tek­no­lo­gia

Euroop­pa­lai­set yhteis­kun­nat pola­ri­soi­tu­vat ja ihmis­ryh­mät etään­ty­vät toisis­taan. Dis- ja misin­for­maa­tio leviä­vät hallit­se­mat­to­masti verk­koa­lus­toilla, eikä virheel­li­sen tiedon oikai­se­mi­nen ole lähes­kään yhtä help­poa kuin valheel­li­sen tiedon levit­tä­mi­nen. Itse asiassa se on lähes mahdo­tonta. Kaikki tämä on omiaan kylvä­mään epäluot­ta­musta ja lisää­mään konflik­tien riskiä.

Meillä on ympä­ril­lämme tahoja, jotka hyödyn­tä­vät digi­taa­lista siir­ty­mää väärin hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen keinoin. Digi on ystävä ja mahdol­li­suus, mutta se voi myös olla uhka. Siksi uusia tekno­lo­gioita on säädel­tävä harki­tusti mutta tarpeeksi, jotta digi ei karkaa rengistä isän­näksi.

Ilmasto- ja ympä­ris­tö­tur­val­li­suus ja resurs­si­tur­val­li­suus

Ilmas­ton­muu­tos etenee ja luon­non moni­muo­toi­suus heik­ke­nee. Se vaikut­taa nega­tii­vi­sesti monen elin­kei­non elin­voi­mai­suu­teen ja luo yksi­löi­den elämään epävar­muutta. Se johtaa myös esimer­kiksi ilmas­to­pa­ko­lai­suu­teen, joka voimis­taa pako­lais­vir­toja ja voi aiheut­taa levot­to­muutta yhteis­kun­nassa. Jos emme onnistu vastaa­maan ilmas­ton­muu­tok­seen tarvit­ta­valla tavalla, sen aiheut­ta­mat kustan­nuk­set voivat olla moni­kym­men­ker­tai­set tämän­het­ki­siin kului­hin verrat­tuna. Tämä tuhoaa kaiken pohjaa, eli talou­den turval­li­suutta.

Biodi­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­nen pitää pysäyt­tää ja saat­taa se riit­tä­välle tasolle. Samaan aikaan tarvit­semme riit­tä­västi raaka-aineita ja raaka-aineo­ma­va­rai­suutta. Eurooppa on maail­man eniten tuon­ti­raaka-aineista riip­pu­vai­nen alue. Siksi meidän pitää panos­taa kier­to­ta­lou­teen ja käyt­tää harvat resurs­simme loppuun saakka täällä, talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti.

Kansa­lais­ten turval­li­suus ja hyvin­vointi

Epäluot­ta­mus yhteis­kun­nissa lisään­tyy. Samalla tavalla kuin ihmi­set etään­ty­vät toisis­taan, myös monen­kes­ki­nen yhteis­työ maail­man valtioi­den välillä rakoi­lee, vaikka tarvit­si­simme sitä aiem­paa enem­män.

Kansa­lais­ten hyvin­vointi ja yhteis­työ, sosi­aa­li­sen liiman säilyt­tä­mi­nen, on aliar­vioi­duin turval­li­suu­den osa - jos meiltä puut­tuu kyky ratkoa asioita yhdessä, kaikki muut turval­li­suu­den palat romah­ta­vat. Niitä ei voi luoda, jos yhteis­työtä ei ole.

Vastuul­li­nen ja reilu sosi­aa­li­po­li­tiikka edis­tää luot­ta­musta yhteis­kun­taan. Huonosti toteu­tet­tuna ja epätasa-arvoi­sena se taas luo epärei­luu­den tunnetta, jännit­teitä ja vastak­kai­na­set­te­lua. Syrjäy­ty­mi­sen lisään­ty­mi­nen ja yhteis­kun­nan ulko­puo­lelle tippu­mi­nen rapaut­ta­vat yhteistä turval­li­suut­tamme.

Euroop­pa­lai­sen puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mi­nen

Kaikki nämä elemen­tit liit­ty­vät laajaan turval­li­suu­den käsit­tee­seen. Niistä on pidet­tävä huolta yhtä voimak­kaasti kuin turval­li­suu­den soti­laal­li­sesta puolesta. Stra­te­gi­nen omava­rai­suus, joka koos­tuu kaikista näistä elemen­teistä, on kasvava turval­li­suus­kon­septi.

Maail­man­po­liit­ti­nen tilanne, uhkaava raja­naa­pu­rimme, sota Euroo­pan kama­ralla, Yhdys­val­tain ennus­ta­mat­to­muus kump­pa­nina ja kiih­ty­vät väki­val­tai­set konflik­tit yhdessä ympä­ris­tö­krii­sien kanssa edel­lyt­tä­vät vahvaa ja laajaa turval­li­suusa­jat­te­lua.

Myös soti­laal­li­sen turval­li­suusyh­teis­työn vahvis­ta­mi­nen EU:ssa, aseis­tuk­sessa, kehit­ty­vässä tuotan­nossa ja yhtei­sissä nopean toimin­nan joukoissa on vält­tä­mät­tö­myys, jolla voimme suojella kansa­lai­siamme yllät­tä­vis­sä­kin soti­laal­li­sissa krii­seissä. Unioni on vahva ääni, jolla on edel­ly­tys olla tasa­pai­not­tava ja raken­tava kump­pani rauhan ja sovit­te­lu­me­ka­nis­mien edis­tä­mi­sessä jo ennen, kuin pinnan alla kupli­vat konflik­tit räjäh­tä­vät väki­val­laksi ja pitkiksi krii­seiksi.

Kirjoit­taja Sirpa Pieti­käi­nen on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja euro­par­la­men­taa­rikko.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

23.5.2024

Sakari Pääkkö: ”Itä-Suomesta Euroo­pan ytimeen”

Lähes­ty­vissä EU-vaaleissa on puhuttu paljon erityi­sesti talou­desta ja turval­li­suu­desta. EU:lla on erit­täin merkit­tävä alue­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus ja erityi­sesti Itä-Suomelle todella suuri

20.5.2024

Annika Sipola: ”Missä EU, siellä Naton harjoi­tuk­set”

Ajoin hiljat­tain Sallasta Rova­nie­melle ja eteen tuli beige auto, jossa oli sivulla punai­set ristit. Auto oli oudon näköi­nen, selvästi armei­jan

14.5.2024

Ville Kaunisto: ”Rajat on rakkautta!”

Teini­poika ampui Tukhol­massa neli­kymp­pi­sen miehen, joka oli matkalla uima­hal­liin poikansa kanssa. Huume­kaup­paa käydään Ruot­sin lähiössä avoi­mesti. Alai­käis­ten teke­mät rikok­set ovat

Skip to content