Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Ministeri Sanni-Grahn Laasonen
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Sanni Grahn-Laasonen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsymättä

Sanni Grahn-Laaso­nen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsy­mättä

Julkaistu:

Emme voi hyväk­syä maail­maa, jossa isoäi­dit pelkää­vät tyttä­riensä ja poikiensa tyttä­rillä olevan vähem­män oikeuk­sia kuin heillä oli. Tähän YK:n pääsih­tee­rin Antó­nio Guter­re­sin lausee­seen pysäh­dyin tällä viikolla. Sosi­aa­li­tur­van lisäksi vastaan Orpon halli­tuk­sessa tasa-arvo­asioista ja siinä roolissa johdin Suomen dele­gaa­tiota YK:n nais­ten oikeuk­sien komi­tean 68. kokouk­sessa New Yorkissa. Se on toiseksi suurin vuosit­tai­nen YK-kokous YK-viikon jälkeen.

Paras keino turvata yhteis­kun­tien kehit­ty­mi­nen on varmis­taa tyttö­jen koulu­tus ja nais­ten osal­lis­tu­mi­nen työelä­mään. Suomea ja muita Pohjois­maita kuun­nel­laan, sillä olemme tasa-arvon edel­lä­kä­vi­jöitä ja myös YK:n tasa-arvo­jär­jestö UN Wome­nin suurim­pia rahoit­ta­jia.

Suomella on hieno tasa-arvo­his­to­ria. Olimme ensim­mäi­nen maa maail­massa, joka antoi naisille täydet poliit­ti­set oikeu­det – äänioi­keu­den ja oikeu­den aset­tua ehdolle vaaleissa – jo vuonna 1906. Sen voimalla nousi edus­kun­taan ensim­mäis­ten nais­ten joukossa myös jokiois­lai­nen Miina Sillan­pää, myöhem­min Suomen ensim­mäi­nen nais­mi­nis­teri.

Suomessa tasa-arvon edis­ty­mi­nen on ollut ennen kaik­kea käytän­nöl­listä. Naiset tarvit­tiin töihin. Kun kehit­ty­vät maat usein nosta­vat esiin, että ensin pitää saavut­taa kehi­tys, jotta voidaan saavut­taa tasa-arvo, Suomella on tähän omaan koke­muk­seen perus­tuva vastaus: ei ole toista ilman toista. Tyttö­jen ja nais­ten oikeu­det, koulu­tus, työs­sä­käynti ja talou­del­li­nen itse­näi­syys ovat edel­ly­tys kehi­tyk­selle, talou­den kasvulle ja yhteis­kun­nan vauras­tu­mi­selle.

Suomen tämän päivän tasa-arvo-ongel­mia ovat esimer­kiksi naisiin kohdis­tuva väki­valta, raskaus- ja perhe­va­paa­syr­jintä sekä vanhem­muu­den ja hoiva­vas­tuun epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen.

Huoli­mat­to­masti ajat­te­lemme tasa-arvon olevan jo pitkällä. Moni tätä­kin lukiessa saat­taa huomata ajat­te­le­vansa, että miksi tästä asiasta pitää puhua – olisi isom­pia­kin ongel­mia, mutta onko?

Koko viikon YK:n pääma­jan käytä­villä tuli silmille ilmiö, josta puhut­tiin ”push backina”, tasa-arvon taka-aske­leina. Nais­ten perus­oi­keuk­sia, varsin­kin seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­vey­soi­keuk­sia, on viime vuosina kysee­na­lais­tettu maail­man­laa­jui­sesti. Työ on laajaa, hyvin rahoi­tet­tua. Se näkyy esimer­kiksi abort­tioi­keu­den kysee­na­lais­ta­mi­sena ja moni­muo­toi­suu­den (diver­sity) vastus­ta­mi­sena perhe­ky­sy­myk­sissä. Mekään emme voi pitää tasa-arvoa itses­tään­sel­vyy­tenä.

Tytöt ja naiset kärsi­vät sodista, joita he eivät ole aloit­ta­neet. Seksu­aa­lista väki­val­taa, mukaan­lu­kien rais­kauk­sia ja jouk­ko­rais­kauk­sia, käyte­tään karmeana sodan­käyn­nin väli­neenä. Tästä on saatu uskot­ta­via viit­teitä niin Israe­lista, Gazasta, Ukri­nasta kuin Suda­nis­ta­kin.

Afga­nis­ta­nissa nais­ten asema heiken­tyy romah­dus­mai­sesti. Tali­ban-hallinto on rajoit­ta­nut nais­ten ja tyttö­jen oikeuk­sia yli 50 eri määräyk­sin ja tekee naisista käytän­nössä näky­mät­tö­miä. Rajoi­tuk­set koske­vat tyttö­jen ja nais­ten koulu­tusta, liik­ku­mista, työs­ken­te­lyä ja itse­mää­rää­mi­soi­keutta. Lapsia­vio­lii­tot, väki­valta ja äitiys­kuol­lei­suus lisään­ty­vät. Suomi toi näiden nais­ten äänen kuulu­viin New Yorkissa. Afgaa­ni­nai­set jatka­vat rohkeaa tais­te­lua oikeuk­siensa ja täyden, inhi­mil­li­sen elämän puolesta.

Tiis­taina on Minna Cant­hin ja tasa-arvon päivä. Työn tasa-arvon puolesta on jatkut­tava, jotta tytöt kaik­kialla maail­massa saisi­vat päät­tää omasta kehos­taan ja elämäs­tään ja elää ilman väki­val­lan pelkoa. Se on koko ihmis­kun­nan kysy­mys, yhä tänään­kin.

Teksti on julkaistu Fors­san lehdessä 16.3.2024.

Kirjoit­taja on Petteri Orpon halli­tuk­sen sosi­aa­li­tur­va­mi­nis­teri.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

5.6.2024

Lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuu etenee – aikuis­ten tärkein tehtävä on silti ehkäistä ongel­mia joka päivä

Toissa päivänä istuimme alue­val­tuus­ton kanssa lähes kahdek­san tuntia. Hyvin­voin­tia­lu­een asiat­kin olivat paina­via. Talou­den sijaan teen noston lasten ja nuor­ten mielen­ter­vey­destä,

30.5.2024

Maria Rauta­nen: ”Ener­giao­ma­va­rai­suus on huol­to­var­muus­asia”

Ener­gia­po­li­tiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turval­li­suutta. Ilman huol­to­var­maa ener­giaa olemme todella haavoit­tu­vai­sia ihmi­sen tai luon­non aiheut­ta­man kata­stro­fin

Skip to content