Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Kannat / #SaaLiik­kua - Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män liikun­ta­po­liit­ti­set linjauk­set

#SaaLiik­kua - Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män liikun­ta­po­liit­ti­set linjauk­set

Julkaistu:

Johdanto

Liikun­nalla on usei­den tutki­mus­ten mukaan keskei­nen yhteys oppi­mi­seen, sosi­aa­lis­ten taito­jen vahvis­tu­mi­seen, itse­tun­toon sekä elämän­hal­lin­taan muutoin­kin.

Vain viiden­nes suoma­lai­sista liik­kuu tervey­tensä kannalta riit­tä­västi. Liik­ku­mat­to­muus lisää merkit­tä­västi riskiä sairas­tua elin­ta­pa­sai­rauk­siin ja johtaa jopa ennen­ai­kai­siin kuole­miin. Liik­ku­mat­to­muus aiheut­taa lisäksi vuosit­tain yli kolmen miljar­din euron kustan­nuk­set yhteis­kun­nalle. Liian vähäi­nen liik­ku­mi­nen on yksi keskei­sistä ratkais­ta­vista haas­teista.

Erityi­sen huoles­tut­ta­vaa on, että suoma­lai­set nuoret eivät liiku tarpeeksi. Nuoret ikäluo­kat tule­vat yhä pidem­pään ja hekti­sem­pään työelä­mään yhä huonom­massa kunnossa. Liikun­ta­po­li­tii­kassa on vahvis­tet­tava arki­lii­kun­nan, lasten ja nuor­ten harras­tus­toi­min­nan sekä huippu-urhei­lun edel­ly­tyk­siä. Ne eivät ole toisi­aan pois­sul­ke­via, mutta kaikki vaati­vat yksi­löl­li­set rahoi­tus- ja ohjaus­kei­not.

On ryhdyt­tävä kaik­kiin mahdol­li­siin toimen­pi­tei­siin, joilla voidaan lisätä terveyttä edis­tä­vää liikun­taa. Tähän työhön tarvi­taan monia­laista yhteis­työtä eri toimi­joi­den kanssa. Tarvit­semme lisää mata­lan kynnyk­sen liikun­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Liikun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mista on edis­tet­tävä määrä­tie­toi­sesti, jotta meille syntyy kattava ja laadu­kas liikun­ta­paik­ka­ver­kosto. Huomiota on kiin­ni­tet­tävä myös heikom­massa sosio­eko­no­mi­sessa asemassa olevien liikunta- ja harras­tus­mah­dol­li­suuk­siin.

Yksi valtion keskei­sim­piä liikunta- ja urhei­lu­po­li­tii­kan tuki­muo­toja ovat jaet­ta­vat valtio­na­vus­tuk­set. Kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tys­ten turvaa­mi­nen on liikun­ta­po­li­tii­kan elinehto. Järjes­töt ovat keskei­sessä roolissa suoma­lais­ten liikut­ta­mi­sessa. Liikun­nan ja urhei­lun tuki tulee tällä hetkellä veik­kaus­voit­to­va­roista. Veik­kaus­voit­to­va­rat ovat keskei­nen suoma­lai­sen liikun­nan tuen mahdol­lis­taja. On kuiten­kin selvää, että pitkällä tähtäi­mellä valtion budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen osuutta liikun­nan tuke­mi­sessa on lisät­tävä.

Valtion liikunta- ja urhei­lu­po­li­tii­kan koor­di­noin­tia yli hallin­non­ra­jo­jen on vahvis­tet­tava. Liikun­ta­po­li­tiik­kaa tehdään joko suoraan tai vähin­tään välil­li­sesti jokai­sella valtion eri toimia­lalla. Valtion ohjaus­po­li­tii­kan kehit­tä­mi­seksi valtio­neu­vos­ton on asetet­tava toimi­val­lal­taan hallin­non­ra­jat ylit­tävä toimie­lin.

Vero­tus­jär­jes­tel­mää on tarkas­tel­tava ja arvioi­tava liikun­ta­pal­ve­lui­den alem­man vero­kan­nan hyödyt suhteessa vero­ker­ty­män alene­mi­seen. Vero­tus­käy­tän­nöt eri lajien tai liikun­nan edis­tä­mi­sen eri muoto­jen välillä ovat moni­nai­sia, ja koko­nai­suu­den tulisi olla yhte­ne­väi­nen arjen käytän­tö­jen kanssa. Tällä hetkellä mitä yksi­löi­dym­pään suun­taan mennään yksi­lön liikut­ta­mi­sessa, sitä suurempi vero­kanta on.

Urhei­li­joi­den ja valmen­ta­jien tulot muodos­tu­vat useista eri lähteistä. Tämä osal­taan on johta­nut moni­mut­kai­seen ja puut­teel­li­seen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään. Urhei­li­joi­den asemaa on niin toimeen­tu­lon, sosi­aa­li­tur­van kuin eläke­tur­van osalta paran­net­tava. Valmen­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia sekä vapaa­eh­tois­poh­jalta että ammat­ti­mai­sesti on niin ikään paran­net­tava.

Kokoo­muk­sen liikun­ta­po­liit­ti­set teesit

Luodaan Suomeen ilma­piiri, mutta myös mahdol­li­suu­det Saa Liik­kua -elämän­ta­valle. Otetaan tämä ajat­te­lu­malli keski­öön yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lussa, kaikessa raken­ta­mi­sessa, päivä­ko­tien ja koulu­jen arjessa, mutta myös työelä­mässä ja arjen liik­ku­mi­sessa. Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lussa luodaan edel­ly­tyk­siä käve­lyn ja pyöräi­lyn edis­tä­mi­selle. Liikun­nan ennal­taeh­käi­sevä ja hyvin­voin­tia lisäävä vaiku­tus tunnus­te­taan laajasti yhteis­kun­nassa ja tämän toteu­tu­mista tuetaan.

Liikun­ta­tot­tu­muk­set kehit­ty­vät jo varhais­lap­suu­dessa ja –nuoruu­dessa. Jatke­taan Liik­kuva varhais­kas­va­tus sekä Liik­kuva opis­kelu –ohjel­mia. Laajen­ne­taan toimin­ta­mal­lia korkea-asteelle, jotta myös korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den liikun­ta­tot­tu­muk­sia voidaan vahvis­taa.

Taataan jokai­selle mahdol­li­suus harras­taa. Käyn­nis­te­tään Harrasta koulussa –ohjelma sekä pilo­toi­daan harras­te­se­te­li­mal­lia. Vahvis­te­taan koulu­päi­vän yhtey­dessä tapah­tu­vaa harras­tus­toi­min­taa. Koulu­jen kerho­toi­minta on tärkeässä roolissa liik­keen lisää­mi­sessä. Kerho­toi­min­nan määrä­ra­hat on pidet­tävä vähin­tään nyky­ta­solla. Kopioi­daan ja levi­te­tään toimi­vat käytän­nöt, kuten yläkou­lun akate­mia­toi­minta tavoit­teel­li­sesti harjoit­te­le­ville nuorille.

Liikun­nan vaiku­tus ihmis­ten toimin­ta­ky­kyyn on merkit­tävä. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den piirissä on iso osa niistä, jotka liik­ku­vat vähi­ten. Meidän on kannus­tet­tava kaik­kia liik­ku­maan. Tarvit­semme enem­män tietoa, neuvon­taa ja tukea esimer­kiksi jo neuvo­la­pal­ve­lui­hin. Sote-alan ammat­ti­lais­ten koulu­tuk­sessa liikun­nan roolia terveyttä edis­tä­vänä teki­jänä on lisät­tävä. Vahvis­te­taan liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa.

Uudis­te­taan liikun­nan ja urhei­lun liikun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mista niin, että Suomessa on hyvät arki­lii­kun­nan ja koulu­lii­kun­nan paikat, mutta myös urhei­lun ja huippu-urhei­lun harjoit­telu- ja suori­tus­pai­kat. Käyte­tään valtion tuki nykyistä tehok­kaam­min ja mahdol­lis­te­taan myös uuden­lai­set rahoi­tus­mal­lit liikun­ta­ra­ken­ta­mi­sessa sekä selvi­te­tään inno­va­tii­vi­sia liikun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia.

Nykyistä urhei­luo­pis­to­ver­kos­toa on kehi­tet­tävä. Kehit­tä­mi­sen lähtö­koh­tana on oltava se, että järjes­telmä parhaalla mahdol­li­sella tavalla palve­lee sekä liikunta-alan koulu­tusta ja liik­keen lisää­mistä että kansa­lais­toi­min­nan ja huippu-urhei­lun tarpeita. Kaupun­gis­tu­mi­sen myötä tarvit­semme urhei­lun osaa­mis­kes­kuk­sia erityi­sesti kaupun­ki­seu­duille, jossa yhteis­työ tutki­muk­sen ja elin­kei­noe­lä­män kanssa on mahdol­li­sim­man tiivistä.

Urhei­li­joi­den ja valmen­ta­jien toimeen­tulo muodos­tuu useista eri kana­vista, mikä aiheut­taa epävar­muutta tulo­ta­sosta. Osana sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tusta ratkais­taan urhei­li­joi­den ja valmen­ta­jien toimeen­tulo- sosi­aa­li­turva- ja eläke­ky­sy­myk­set.

Suoma­lai­set pitä­vät tärkeänä huippu-urhei­li­joi­den menes­tystä kansain­vä­li­sissä kilpai­luissa. Selvi­te­tään tarve ja edel­ly­tyk­set kansal­li­sen huippu-urhei­lu­lain säätä­mi­selle. Huippu-urhei­lun rahoi­tusta on pitkällä tähtäi­mellä pyrit­tävä nosta­maan nyky­ta­soon nähden. Yksi keskei­sim­piä toimen­pi­teitä on Olym­pia­ra­has­ton perus­ta­mi­nen, jota valtio pääomit­taa.

Vahvis­te­taan liikun­ta­po­li­tii­kan poik­ki­hal­lin­nol­li­suutta ja koor­di­noin­tia valtion­hal­lin­nossa. Liikun­ta­po­li­tiikka on sekto­ri­ra­jat ylit­tä­vää toimin­taa, ja sen tulee näkyä myös rahoi­tuk­sen kana­voin­nissa. Valtio­neu­vos­ton tason koor­di­noin­tia varten perus­te­taan eril­li­nen toimie­lin, jota puheen­joh­ta­jaa seuraa­vassa halli­tuk­sessa kult­tuuri- ja urhei­lu­mi­nis­teri.

Varmis­te­taan liikun­nan ja urhei­lun ja muiden Veik­kauk­sen edun­saa­jien rahoi­tus turvaa­malla kansal­li­sen peliyh­tiön toiminta tule­vai­suu­des­sa­kin. Rahoi­tuk­sen riit­tä­vyys tulee varmis­taa tarvit­taessa myös muita rahoi­tus­mal­leja käyt­tä­mällä. Liikun­nan budjet­tia on avat­tava myös muiden minis­te­riöi­den osalta, jotka teke­vät työtä liikun­nan ja liikun­nal­li­sen elämän­ta­van edis­tä­mi­seksi.

Kehi­te­tään lain­sää­dän­nön vaiku­tus­ten arvioin­tia ja otetaan liikun­nan vaiku­tus­ten arviointi osaksi lain­sää­dän­tö­työtä. Jatkossa liik­ku­mi­sen kannalta keskei­sissä laki­hank­keissa olisi tarkas­tel­tava sitä, millä tavalla se edis­tää liikun­nan määrän lisää­mistä.

Uudis­te­taan liikun­ta­pal­ve­lui­den arvon­li­sä­ve­ro­tusta. Tällä hetkellä liikun­ta­pal­ve­luissa vaih­te­lee alv-kanta palve­lusta riip­puen nolla­luo­kasta korkeim­paan vero­kan­taan saakka. Nyky­käy­täntö on sekava ja aset­taa erilai­set toimi­jat eriar­voi­seen asemaan. Jatkossa on pyrit­tävä mahdol­li­sim­man yhte­näi­seen ja neut­raa­liin vero­kan­taan liikun­taa edis­tä­vien toimi­joi­den osalta.

Toteu­te­taan valtio­neu­vos­ton liikun­ta­po­liit­ti­sessa selon­teossa esite­tyt toimen­pi­teet. Seuraa­van halli­tus­kau­den aluksi on laadit­tava määrä­tie­toi­nen suun­ni­telma toimen­pi­tei­den aika­tau­lusta sekä niihin varat­ta­vista resurs­seista.

Hyväk­sytty Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa 14.3.2019

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

13.11.2022

Kai Mykkä­nen: “Isyys pitää jalat maassa”

Aamulla suih­kun jälkeen marja­sur­vos­pussi alaker­ran pakas­ti­mesta mukaan (Annan poimi­mia ja survo­mia, myön­ne­tään). Puuron keitto, vita­mii­nien lajit­telu, maito­la­sit pöydälle, sitten poikien

8.11.2022

Anneli Taina: Torju­taan ikäih­mis­ten yksi­näi­syyttä yhdessä

Ikäih­mis­ten yksi­näi­syys on terveys­riski. Turvat­to­muu­den tunne ja pelko omasta tule­vai­suu­desta vaivaa­vat vanhe­ne­via ihmi­siä, joilla ei ole turvaa tuovaa lähi­pii­riä ympä­ril­lään. 

Skip to content