Risikko: Terveys­kes­kukset kuntoon – kokoomus.fi
MENU
Risikko: Terveys­kes­kukset kuntoon

Risikko: Terveys­kes­kukset kuntoon

Julkaistu: 14.04.2013 Julkaisut

Selvi­tysten mukaan 70 % kansa­lai­sista asuu sellai­silla terveys­kes­kusa­lueilla, joilla lääkä­rille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika.

Muitakin ongelmia on. Henki­löstöä ei ole riittä­västi ja terveys­kes­kukset ovat menet­täneet vetovoi­mai­suuttaan työpaikkana. Poikkeuk­siakin toki onneksi on.

Mistä tämä liian monien terveys­kes­kusten toimi­mat­tomuus johtuu?

Syitä on monia. Yksi syy on terveys­kes­kusten tehtävien lisään­ty­minen ilman riittävää resurssien kasvat­ta­mista.

Pitkä­ai­kais­sai­rauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikois­sai­raan­hoi­dosta lähes kokonaan terveys­kes­kuksiin. Uusia tehtäviä ovat myös ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todis­tukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulu­kyydin järjes­tä­miseen karhujen liikku­mi­sa­lueilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisään­tyneet. Kaksi kolmasosaa tervey­den­huoltoon käyte­tyistä rahoista menee erikois­sai­raan­hoitoon ja yksi kolmasosa terveys­kes­kuksiin.

Erään johtavan lääkärin mietteet olivatkin hyvin kuvaavia tämän vuoden talous­ar­viota tehdessään: ?Kyllä fakiiri pitää olla, jotta saa terveys­kes­kuksen pysymään toimivana kun terveys­kes­kuksen budjetti saa kasvaa 3 % ja samaan aikaan keskus­sai­raa­loiden budjetin kasvu saa olla 13%. Ja jos tuo 13 % ei riitä, sairaan­hoi­to­pii­riltä tulee lasku ja kunnan on se pakko maksaa.?

Myös henki­lö­re­surssien kasvussa on epäsuhta. Perus­ter­vey­den­huollon lääkä­ri­määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikois­sai­raan­hoidon lääkä­ri­määrä on sen sijaan kasvanut 30 %.

Mikä avuksi? Keinoja on monia. Yksi lakisää­teinen keino on mielestäni hyödyn­tä­mättä.

Vuonna 2011 voimaan tulleen tervey­den­huol­tolain mukaan perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon yhteis­työtä on lisättävä. Lain mukaan samaan sairaan­hoi­to­piiriin kuuluvien kuntien on laadittava tervey­den­huollon järjes­tä­mis­suun­ni­telma, jossa on sovittava kuinka sairaan­hoi­to­piirin tulee vahvistaa terveys­kes­kusten toimintaa.

Laissa vaadit­tavia järjes­tä­mis­suun­ni­telmia on tehty ja hyväk­syt­tykin. Olen niihin tutus­tunut ja oma arvioni on, että niihin tarvitaan lisää kunnian­himoa. Monet niistä ovat nykytilan kuvausta, kun tarkoitus oli, että niissä päätetään kuinka tehdään yhteis­työtä ja miten keskus­sai­raala auttaa terveys­kes­kuksia.

Nämä suunni­telmat kannattaa ottaa kunnissa uudelleen arvioi­ta­vaksi, vahvistaa yhteis­työtä ja edellyttää avun saantia keskus­sai­raa­loilta. Ja sitten tietenkin toteuttaa suunni­telmat.

Tervey­den­huol­tolain sanoma on selvääkin selvempi. Erikois­sai­raan­hoidon on autettava perus­ter­vey­den­huoltoa toimimaan paremmin.

Sote-uudis­tuk­sella yritetään toki terveys­kes­kusten toimintaan puuttua, mutta hanke on vielä sen verran vaiheessa, ettei sitä kannata odottaa. Kuntien kannattaa toimia nyt, kun vielä on asukkaita, joita hoitaa.

Ensi vuoden alussa, kun tervey­den­huol­tolain mahdol­listava valin­nan­vapaus laajenee koko maahan, äänes­tävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveys­kes­kuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahim­massa tapauk­sessa he siirtyvät myös asumaan paikka­kun­nalle, jossa terveys­kes­kukset toimivat.

Pohja­lainen, 14.4.2013


Kokoomus.fi