Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Eurovaaliblogit / Pekka Toveri: ”Tarvitsemme vahvempaa eurooppalaista puolustusteollisuutta”

Pekka Toveri: ”Tarvit­semme vahvem­paa euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta”

Julkaistu:

Venä­jän laiton hyök­käys Ukrai­naan 2022 on aset­ta­nut Euroo­pan valtiot aivan uuden puolus­tus­haas­teen eteen. Euroo­passa käydään nyt kolmatta vuotta suur­so­taa, joka on mitta­suh­teil­taan toisen maail­man­so­dan tais­te­lui­den luok­kaa. Sotaa käydään aktii­vi­sesti yli 800 kilo­met­riä pitkällä rinta­ma­lin­jalla, jolla tais­te­lee yli miljoona soti­lasta. Lähes 200 000 soti­lasta on jo kaatu­nut ja satoja tuhan­sia haavoit­tu­nut, yli 10 000 pans­sa­ria­jo­neu­voa ja tykkiä on tuhou­tu­nut ja sodan aikana on ammuttu yli 20 miljoo­naa tykis­tön kranaat­tia.

Sodan mitta­suh­teet ovat jota­kin, mihin Euroo­passa ei olla varau­duttu. Sota on mate­ri­aa­li­so­taa, joka nielee soti­laita, ammuk­sia ja aseita massa­mai­sesti. Samalla useat puolus­tus­mi­nis­te­rit ja asevoi­mien komen­ta­jat ovat varoit­ta­neet, että siitä kun sota Ukrai­nassa päät­tyy, Euroo­palla on vain 3–5 vuotta aikaa varau­tua Venä­jän uuteen soti­laal­li­seen hyök­käyk­seen.

Euroo­pan puolus­tuk­sen takuu­mie­henä on toisen maail­man­so­dan päät­ty­mi­sestä lähtien ollut USA, joka on ollut valmis tuomaan merkit­tä­vää soti­laal­lista voimaa liit­to­lais­tensa tueksi. USA:lla on kuiten­kin omia haas­tei­taan. Sen asevoi­milla ei ole enää kykyä käydä kahta suur­so­taa saman­ai­kai­sesti, ja Kiinan pelä­tään haas­ta­van USA:ta Tyynel­lä­me­rellä tule­vai­suu­dessa myös soti­laal­li­sesti. Tällai­sessa tilan­teessa USA:lla ei olisi suuria resurs­seja Euroo­pan soti­laal­li­seen puolus­tuk­seen osal­lis­tu­mi­seen.

Euroo­pan puolus­tus­ky­kyä tulee siis kasvat­taa nopeasti.

Euroop­pa­lais­ten on siis kyet­tävä vastaa­maan omasta puolus­tuk­ses­taan entistä itse­näi­sem­min, ja entistä suurem­milla kalusto- ja soti­las­mää­rillä. Erään norja­lai­sen arvion mukaan Euroo­pan asevoi­mien varas­to­jen täyden­tä­mi­seksi edes autta­valle tasolle tarvit­tai­siin 20 miljoo­naa tykis­tön kranaat­tia. Ja tällä hetkellä Euroo­pan puolus­tus­teol­li­suus tuot­taa vain hieman yli miljoona kranaat­tia vuodessa. Euroo­pan puolus­tus­ky­kyä tulee siis kasvat­taa nopeasti. Tähän tarvi­taan entistä vahvem­paa euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta.

Kysy­mys ei ole vain tykis­tön ammus­ten tuot­ta­mi­sesta. Tarvi­taan huomat­ta­vasti parem­paa kykyä valmis­taa sekä uusia aseita ja asejär­jes­tel­miä että niiden tarvit­se­mia varao­sia ja ammuk­sia. Esimer­kiksi erilai­sia pans­sa­ria­jo­neu­voja tulee kyetä valmis­ta­maan vuosit­tain muuta­man sadan sijasta yli kymmen­ker­tai­nen määrä. Ja koska asevoi­mien koko taas kasvaa ja harjoit­telu lisään­tyy, kalus­ton varao­sia ja ammuk­sia tarvi­taan enem­män. Sama koskee vaik­kapa ilma­tor­jun­taoh­jus­jär­jes­tel­miä. Lisäksi pitää luoda kykyä uusien inno­vaa­tioi­den ja tekno­lo­gioi­den nope­aan käyt­töön­ot­toon ja kehit­tä­mi­seen, koska Ukrai­nas­sa­kin uusia tekno­lo­gioita otetaan käyt­töön jatku­vasti.

Tässä Euroo­pan unio­nilla on suuri rooli. EU voi tukea euroop­pa­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den nopeaa kasvat­ta­mista helpot­ta­malla inves­toin­tien teke­mistä esimer­kiksi Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin kautta. Tällä voidaan sekä kasvat­taa tuotan­to­mää­riä että tukea uusien kyvyk­käi­den asejär­jes­tel­mien luomista.  

“Natoa ei missään nimessä kannata yrit­tää keksiä uudel­leen, Nato vastaa parhai­ten Euroo­pan soti­laal­li­sesta puolus­tuk­sesta.”

EU voi myös käyt­tää jo olemassa olevaa Euro­pean Defence Agency -viras­toa entistä tehok­kaam­min. EDA tukee euroop­pa­lai­sia puolus­tusa­lan projek­teja, ja sen avulla voidaan luoda juuri niitä kriit­ti­siä yhtei­siä suori­tus­ky­kyjä, joita USA on tähän asti tuot­ta­nut Euroo­pan puolus­tuk­seen. Tällai­sia ovat esimer­kiksi tiedus­telu-, maalit­ta­mis- ja johta­mis­jär­jes­tel­mät, paikan­ta­mis­kyky, stra­te­gi­nen ilma­kul­je­tus­kyky ja ilma­tank­kaus­kyky. Euroo­passa on jo merkit­tä­viä avaruus­ky­vyk­kyyk­siä ja esimer­kiksi Gali­leo-satel­liit­ti­pai­kan­ta­mis­jär­jes­telmä voi korvata amerik­ka­lais­ten haavoit­tu­vaksi osoit­tau­tu­nutta GPS-järjes­tel­mää.

Natoa ei missään nimessä kannata yrit­tää keksiä uudel­leen, Nato vastaa parhai­ten Euroo­pan soti­laal­li­sesta puolus­tuk­sesta. Mutta EU voi raken­taa Natolle sen tarvit­se­maa suori­tus­ky­kyä vastaa­maan tule­vai­suu­den tarpei­siin ja korvaa­maan mahdol­li­sia USA:n kyvyk­kyyk­siä.

Kehit­tä­mällä nopeasti euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta luodaan samalla kykyä tukea Ukrai­naa sen puolus­tus­tais­te­lussa entistä suurem­milla mate­ri­aa­li­mää­rillä. Kehit­tyvä puolus­tus­teol­li­suus mahdol­lis­taa myös yhteis­työn Ukrai­nan puolus­tus­teol­li­suu­den kanssa, niin että Ukraina voi tule­vai­suu­dessa entistä itse­näi­sem­min vastata omasta puolus­tuk­ses­taan.

Ja jos osataan tart­tua tilai­suu­teen, tämä kaikki tarjoaa suoma­lai­selle puolus­tus­teol­li­suu­delle ja puolus­tusa­lan inno­vaa­tioille merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia luoda vien­ti­mark­ki­noita, työpaik­koja Suomeen sekä samalla paran­taa myös Suomen kansal­lista puolus­tusta.

Kirjoit­taja Pekka Toveri on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja kansan­edus­taja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.5.2024

Maria Rauta­nen: ”Ener­giao­ma­va­rai­suus on huol­to­var­muus­asia”

Ener­gia­po­li­tiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turval­li­suutta. Ilman huol­to­var­maa ener­giaa olemme todella haavoit­tu­vai­sia ihmi­sen tai luon­non aiheut­ta­man kata­stro­fin

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content