Pekka Toveri: ”Tarvitsemme vahvempaa eurooppalaista puolustusteollisuutta”
Julkaistu:
Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan 2022 on asettanut Euroopan valtiot aivan uuden puolustushaasteen eteen. Euroopassa käydään nyt kolmatta vuotta suursotaa, joka on mittasuhteiltaan toisen maailmansodan taisteluiden luokkaa. Sotaa käydään aktiivisesti yli 800 kilometriä pitkällä rintamalinjalla, jolla taistelee yli miljoona sotilasta. Lähes 200 000 sotilasta on jo kaatunut ja satoja tuhansia haavoittunut, yli 10 000 panssariajoneuvoa ja tykkiä on tuhoutunut ja sodan aikana on ammuttu yli 20 miljoonaa tykistön kranaattia.
Sodan mittasuhteet ovat jotakin, mihin Euroopassa ei olla varauduttu. Sota on materiaalisotaa, joka nielee sotilaita, ammuksia ja aseita massamaisesti. Samalla useat puolustusministerit ja asevoimien komentajat ovat varoittaneet, että siitä kun sota Ukrainassa päättyy, Euroopalla on vain 3–5 vuotta aikaa varautua Venäjän uuteen sotilaalliseen hyökkäykseen.
Euroopan puolustuksen takuumiehenä on toisen maailmansodan päättymisestä lähtien ollut USA, joka on ollut valmis tuomaan merkittävää sotilaallista voimaa liittolaistensa tueksi. USA:lla on kuitenkin omia haasteitaan. Sen asevoimilla ei ole enää kykyä käydä kahta suursotaa samanaikaisesti, ja Kiinan pelätään haastavan USA:ta Tyynellämerellä tulevaisuudessa myös sotilaallisesti. Tällaisessa tilanteessa USA:lla ei olisi suuria resursseja Euroopan sotilaalliseen puolustukseen osallistumiseen.
“Euroopan puolustuskykyä tulee siis kasvattaa nopeasti.”
Eurooppalaisten on siis kyettävä vastaamaan omasta puolustuksestaan entistä itsenäisemmin, ja entistä suuremmilla kalusto- ja sotilasmäärillä. Erään norjalaisen arvion mukaan Euroopan asevoimien varastojen täydentämiseksi edes auttavalle tasolle tarvittaisiin 20 miljoonaa tykistön kranaattia. Ja tällä hetkellä Euroopan puolustusteollisuus tuottaa vain hieman yli miljoona kranaattia vuodessa. Euroopan puolustuskykyä tulee siis kasvattaa nopeasti. Tähän tarvitaan entistä vahvempaa eurooppalaista puolustusteollisuutta.
Kysymys ei ole vain tykistön ammusten tuottamisesta. Tarvitaan huomattavasti parempaa kykyä valmistaa sekä uusia aseita ja asejärjestelmiä että niiden tarvitsemia varaosia ja ammuksia. Esimerkiksi erilaisia panssariajoneuvoja tulee kyetä valmistamaan vuosittain muutaman sadan sijasta yli kymmenkertainen määrä. Ja koska asevoimien koko taas kasvaa ja harjoittelu lisääntyy, kaluston varaosia ja ammuksia tarvitaan enemmän. Sama koskee vaikkapa ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Lisäksi pitää luoda kykyä uusien innovaatioiden ja teknologioiden nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen, koska Ukrainassakin uusia teknologioita otetaan käyttöön jatkuvasti.
Tässä Euroopan unionilla on suuri rooli. EU voi tukea eurooppalaisen puolustusteollisuuden nopeaa kasvattamista helpottamalla investointien tekemistä esimerkiksi Euroopan investointipankin kautta. Tällä voidaan sekä kasvattaa tuotantomääriä että tukea uusien kyvykkäiden asejärjestelmien luomista.
“Natoa ei missään nimessä kannata yrittää keksiä uudelleen, Nato vastaa parhaiten Euroopan sotilaallisesta puolustuksesta.”
EU voi myös käyttää jo olemassa olevaa European Defence Agency -virastoa entistä tehokkaammin. EDA tukee eurooppalaisia puolustusalan projekteja, ja sen avulla voidaan luoda juuri niitä kriittisiä yhteisiä suorituskykyjä, joita USA on tähän asti tuottanut Euroopan puolustukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedustelu-, maalittamis- ja johtamisjärjestelmät, paikantamiskyky, strateginen ilmakuljetuskyky ja ilmatankkauskyky. Euroopassa on jo merkittäviä avaruuskyvykkyyksiä ja esimerkiksi Galileo-satelliittipaikantamisjärjestelmä voi korvata amerikkalaisten haavoittuvaksi osoittautunutta GPS-järjestelmää.
Natoa ei missään nimessä kannata yrittää keksiä uudelleen, Nato vastaa parhaiten Euroopan sotilaallisesta puolustuksesta. Mutta EU voi rakentaa Natolle sen tarvitsemaa suorituskykyä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja korvaamaan mahdollisia USA:n kyvykkyyksiä.
Kehittämällä nopeasti eurooppalaista puolustusteollisuutta luodaan samalla kykyä tukea Ukrainaa sen puolustustaistelussa entistä suuremmilla materiaalimäärillä. Kehittyvä puolustusteollisuus mahdollistaa myös yhteistyön Ukrainan puolustusteollisuuden kanssa, niin että Ukraina voi tulevaisuudessa entistä itsenäisemmin vastata omasta puolustuksestaan.
Ja jos osataan tarttua tilaisuuteen, tämä kaikki tarjoaa suomalaiselle puolustusteollisuudelle ja puolustusalan innovaatioille merkittäviä mahdollisuuksia luoda vientimarkkinoita, työpaikkoja Suomeen sekä samalla parantaa myös Suomen kansallista puolustusta.
Kirjoittaja Pekka Toveri on kokoomuksen eurovaaliehdokas ja kansanedustaja.
