Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuorten pahoinvointi horjuttaa yhteiskuntamme turvallisuutta

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Julkaistu:

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä.

Nämä vaka­vat ja koko maan turval­li­suutta heiken­tä­vät ilmiöt on kitket­tävä pois ennen kuin on liian myöhäistä. Kysy­mys on paitsi inhi­mil­li­sestä kärsi­myk­sestä ja turval­li­suu­desta, myös valta­vista kustan­nuk­sista.

Ratkai­suja yhteis­kun­nan ja viran­omais­ten toteu­tet­ta­vaksi on haettu ulko­maita myöten, ja Suomessa on esitetty monia keinoja - mutta onko meiltä unoh­tu­nut muutama keskei­nen perus­asia?

Suomen vahvuus on koko­nais­tur­val­li­suus, jonka perus­tana ovat yhteis­kun­nalle määri­tel­lyt elin­tär­keät toimin­nat: johta­mi­nen, kansain­vä­li­nen yhteis­työ, puolus­tus­kyky, sisäi­nen turval­li­suus, huol­to­var­muus, väes­tön toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen ja henki­nen krii­sin­kes­tä­vyys.

Kaksi jälkim­mäistä ovat sekä arjen turval­li­suu­den että yhteis­kun­tamme vakau­den perusta. Niiden puut­tuessa Nato-jäse­nyys ja Naton komen­to­ra­ken­tei­den pohti­mi­nen ovat tois­si­jai­sia turval­li­suu­den teki­jöitä.

Arviolta 20 prosent­tia nuorista kärsii mielen­ter­vey­son­gel­mista, osa nuorista neurop­sy­kiat­ri­sista oireista ja noin 20 prosent­tia erias­tei­sista oppi­mi­sen ongel­mista, joita osa on seurausta edellä maini­tuista.

15 prosent­tia nuorista ei saavuta amma­til­lista tutkin­toa. Tuoreen tutki­muk­sen mukaan 33 prosent­tia nuorista kokee, että tuleva työelämä on heille liian raskasta.

“Lapsi ja nuori eivät saa jäädä yksin”

Väes­tön toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­seksi tarvi­taan kansan­ter­veys­työn ryhti­liike. Meistä jokai­nen voi tehdä jota­kin. On myös huoleh­dit­tava keskeistä perus­pal­ve­luista, kuten koulu­tus­pal­ve­luista ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luista. Vali­tet­ta­vasti tällä hetkellä moni nuori joutuu sote-palve­luissa odot­ta­maan avun saan­tia jopa vuoden.

Henki­sen krii­sin­kes­tä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi lapsuu­den ja nuoruu­den turva­ver­koista on huoleh­dit­tava. Lapsi ja nuori eivät saa jäädä yksin. Siinä­kin meillä vanhem­milla on päävas­tuu, emmekä voi sitä kouluille tai viran­omai­sille ulkois­taa. Vain hyvin­voi­vista lapsista kasvaa hyvin­voi­via aikui­sia.

Vaka­vaan koulu­vä­ki­val­taan tarvit­semme nopeita toimia. Vähin­tään yhtä tärkeää on huomion kiin­nit­tä­mi­nen ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn. Varhai­nen puut­tu­mi­nen ja tuki ovat avai­mia syrjäy­ty­mi­sen, pahoin­voin­nin kasaan­tu­mi­sen ja nuori­so­ri­kol­li­suu­den torjun­nassa. Tämä koros­taa muun muassa polii­sin toimin­tae­del­ly­tyk­sien varmis­ta­mista, mutta myös erilais­ten kansa­lais­jär­jes­tö­jen aktii­vi­sem­paa mukaan otta­mista.

Krii­sin­sie­to­ky­kyä vahvis­ta­vat myös demo­kraat­ti­set osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det, sillä tunne yhteen­kuu­lu­vuu­desta ja vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sista yhteis­kun­tamme asioi­hin vahvis­taa turval­li­suu­den tunnetta. Tarvi­taan myös riit­tä­vät tiedot ja taidot toimia turval­li­sesti sekä vastuul­li­sesti verk­ko­maa­il­massa, jossa nuoret ovat koko ajan enem­män.

Kirjoit­ta­jat ovat kokoo­muk­sen kansan­edus­ta­jia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.3.2024

Pihla Keto-Huovi­nen: “Rasis­min vastus­ta­mi­nen on meidän jokai­sen vastuulla”

Suomi on monella mitta­rilla mitat­tuna hyvä maa asua. Juuri tällä viikolla julkais­tun Maail­man onnel­li­suus­ra­por­tin mukaan Suomi on seit­se­män­nen kerran maail­man

19.3.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsy­mättä

Emme voi hyväk­syä maail­maa, jossa isoäi­dit pelkää­vät tyttä­riensä ja poikiensa tyttä­rillä olevan vähem­män oikeuk­sia kuin heillä oli. Tähän YK:n pääsih­tee­rin

14.3.2024

Karo­liina Parta­nen: Alipalk­kaus on jo laitonta – nyt siihen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti

Ulko­mailta tule­vien työn­te­ki­jöi­den määrä on lisään­ty­nyt Suomessa. Samalla on huomattu, että alipalk­kaus­ta­pauk­set ovat lisään­ty­neet ja ne kohdis­tu­vat erityi­sesti ulko­mailta tule­viin

Skip to content