Kokoomus.fi
Annika Kokko: Suomeen vahvat ja elinvoi­maiset kunnat

Annika Kokko: Suomeen vahvat ja elinvoi­maiset kunnat

Julkaistu: 14.5.13 Uutiset

Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on lupaus huolen­pi­dosta. Lupauksen täyttä­mi­seksi, julkisen talouden kohen­ta­mi­seksi ja hyvin­vointiin kuuluvien palve­luiden turvaa­mi­seksi tarvit­semme raken­teel­lisia uudis­tuksia. Tarvit­semme uusia tapoja tuottaa palve­luita ja järjestää hallintoa. Totesi kunta­päi­villä ryhmä­pu­heen­vuoron pitänyt Annika Kokko.

Huoli julki­sesta talou­desta on valtion ja kuntien yhteinen. Yhteistä koko Suomen kunta­ken­tälle on julkisen talouden kiris­ty­minen ja palve­lu­tarpeen kasvu. Kunta­ken­tällä kannetaan vastuuta vaikeassa talous­ti­lan­teessa. Samaan aikaan tehdään tulevai­suuden vahvis­ta­miseen tähtäävää työtä ja panos­tetaan kunta­uu­dis­tukseen, koulu­tukseen, kansain­vä­li­syyteen sekä elinkei­nojen ja elinym­pä­ristön kehit­tä­miseen.

Siksi maamme hallitus on päättänyt toteuttaa kunta- ja palve­lu­ra­kenne- sekä sote-uudis­tukset. Uudis­tukset ovat tärkeitä, sillä tämän­het­ki­sellä kunta­ra­ken­teella emme pysty turvaamaan palve­luita suoma­lai­sille.

Käynnissä olevan kunta­uu­dis­tuksen tavoit­teena on saada tulevai­suuden kannalta kaikkialle Suomeen mahdol­li­simman vahvat ja elinvoi­maiset kunnat. Siksi alueita on kyettävä katsomaan myös laajempana kokonai­suutena ja pyrittävä kunta­ra­ken­teeseen, joka on tulevai­suuden kannalta kestä­vällä pohjalla.

Kunta­uu­dis­tusta monet tuntuvat pitävän vain kunta­lii­tos­hank­keena. Kunta­uu­dis­tuk­sessa on kyse paljon muusta kuin vain rajojen muutta­mi­sesta. On kyse palve­lu­ra­kenteen uudis­ta­mi­sesta, palve­luiden laadun ja saata­vuuden turvaa­mi­sesta, alueel­listen vahvuuksien hyödyn­tä­mi­sestä, hallinnon keven­tä­mi­sestä ja ammatil­lisen osaamisen varmis­ta­mi­sesta. Kunta- ja soteuu­distus ovat laaja kokonai­suu­distus. Aiemmin uudis­tuksia on tehty paloina, jolloin kokonaisuus on jäänyt hajanai­seksi.

Raken­teiden uudis­ta­minen ja muutta­minen kokonai­suutena on haastava tehtävä. Tämä vaatii kunta­vai­kut­ta­jilta vastuul­lista ja aktii­vista otetta. Kunta- ja sote-uudis­tuk­sessa on kyse histo­rial­lisen suuresta julkis­hal­linnon uudis­tuk­sesta. Tätä ovat yrittäneet monet halli­tukset aikai­sem­minkin ? itse asiassa vuoden 1961 suuresta kunta­uu­dis­tuk­sesta lähtien.

Kun näihin suuriin myller­ryksiin yhdis­tetään vielä valmis­teilla oleva valtio­no­suusuu­distus, on Suomi suurten muutosten ja mahdol­li­suuksien edessä.

Nykyinen kuntalaki on vuodelta 1996. Käynnissä oleva kuntalain kokonai­suu­distus uudistaa kunnal­lisen demokratian ja kunta­laisten vaiku­tus­mah­dol­li­suudet.

Uudis­tusten kokonai­suutta on lähes­tyttävä mahdol­li­simman kokonais­val­tai­sesti ja raken­ta­vasti. Hallitus on selvit­tänyt kuntien lakisää­teiset tehtävät ja velvol­li­suudet ja nyt käynnissä on työ kuinka niitä voidaan vähentää ja keventää.

Kokoomus uskoo kunta­pe­rus­teiseen järjes­telmään. Suoma­lainen malli, jossa kunnat verot­tavat asukkaita ja järjes­tävät sen vasti­neeksi julkiset palvelut, on osoit­tau­tunut hyväksi, tehok­kaaksi, jousta­vaksi ja demokraat­ti­seksi tavaksi.

Julki­suuden kritii­kistä huoli­matta on ilo havaita, että kunnissa tehdään aktii­vista työtä paikal­listen ratkai­suiden löytä­mi­seksi. Selvi­tysten osana ideoidaan ja pohditaan omalle alueelle parhaita ratkaisuja. Tässä työssä tarvitaan osaamista ja vastuuta.

Suomen Kunta­liitto on keskeinen ja tärkeä toimija- kuntien edunvalvoja, kunta­laisten itsehal­linnon vahvistaja ja kehittäjä. Kiitosta ansaitsee Kunta­liiton työ kunta­uu­dis­tuksen ja kuntien palve­lu­ra­kenteen uudis­tajana. Myös sote-uudis­tuksen valmis­te­lussa on Kunta­liiton sana painanut paljon.

Kunta­liitoon halli­tuksen yksimie­li­sessä lausun­nossa sote-uudis­tuk­sesta koros­tettiin, että sosiaali- ja tervey­den­huollon uudis­tuksen tulee edetä saman­tah­ti­sesti kunta­ra­ken­nelain kanssa. Kokoo­muksen kunta­päi­vä­ryhmä tukee kunta­liiton halli­tuksen yksimie­listä lausuntoa.

On hyvä, että Kunta­liitto on jo aiemmissa kanna­no­toissaan todennut, että niin sosiaali- ja tervey­den­huollon kuin kunta­ra­ken­ne­uu­dis­tuksen lähtö­kohtana on oltava vahva perus­kunta. Siellä missä tällaisia ei synny, tarvitaan hyvin tiivistä kuntien yhteis­toi­mintaa. Kuntien välinen yhteis­toi­minta sosiaali- ja tervey­den­huollon perus­pal­ve­luiden järjes­tä­mi­sessä voi perustua vastuu­kun­ta­malliin tai poikkeus­ta­pauk­sissa kuntayh­tymään. Kunta­liiton näkemyksen mukaan nykyisiin yhteis­toi­minta-alueisiin verrattuna tavoit­teena tulee olla yhtenäisten maantie­teel­listen alueiden muodos­tu­minen, väestö­pohjan vahvis­ta­minen, toimi­joiden määrän vähen­tä­minen ja harvaan asuttujen alueiden erityis­tarpeet. Tavoite on oikea.

Kokoo­muksen kunta­päi­vä­ryhmä pitää Kunta­liitto tavoin tärkeänä, että uudis­tuksen lähtö­kohtana on lähipal­ve­luiden saavu­tet­ta­vuuden turvaa­minen. Lähipal­ve­luita on myös kehitettävä ottamalla oppia eri puolilla maata meneillään olevista hienoista hankkeista. On kuitenkin tosiasia, että tulevai­suu­dessa pienten kuntien on vaikea suoriutua yksin perus­teh­tä­vistään. Suurempi kokonaisuus vahvistaa kunnan asemaa myös työmark­ki­noilla. Suurem­milla työyh­tei­söillä on edelly­tykset pitää palvelut pysyvästi hyväta­soisina, koska niillä on paremmat mahdol­li­suudet hoitaa laaduk­kaasti myös sijai­suus­jär­jes­telyt ja palkata ammat­ti­tai­toista henki­löstöä.

Kunta­liiton lausunto oli tärkeä viesti valta­kunnan halli­tuk­selle. Kunta­lii­tossa oppositio- ja halli­tus­puo­lueet löysivät yhteisen linjan. Viikko sitten halli­tuksen asettama soteryhmä ja kunta­liitto löysivät yhteisen linjan uudistaa sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­luita siten, että se palvelee yhden­ver­tai­sesti koko väestöä.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuksen on vahvis­tettava sosiaali- ja tervey­den­huollon perus­pal­ve­lujen toimin­tae­del­ly­tyksiä ja rahoi­tusta siten, että se palvelee yhden­ver­tai­sesti koko väestöä.

Linjauksen mukaan päätös­valta palve­luiden järjes­tä­mi­sestä ja rahoit­ta­mi­sesta tulee vahvan perus­kunnan ja demokraat­ti­sesti valitun valtuuston käsiin. Väestön terveyden ja hyvin­voinnin edistä­mi­seksi sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen järjes­tä­mis­vastuun on oltava mahdol­li­simman hyvin kytkettynä muuhun kunnal­liseen
päätök­sen­tekoon.

On syytä korostaa, että kunnissa kannattaa oma-aloit­tei­sesti jatkaa aktii­vista työtä paikal­listen ratkai­suiden löytä­mi­seksi.


Kokoomus.fi