Orpo: Suomi nousee yhteis­työllä

Julkaistu: 17.12.2012

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Petteri Orpo perään­kuu­lut­taa vält­tä­mät­tö­mien päätös­ten teke­mistä kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi ja työpaik­ko­jen luomi­seksi. Orpo piti Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen valtion vuoden 2013 talous­ar­vion käsit­te­lyssä tänään.

- Vastuul­li­sen talou­den­hoi­don ansiosta tule­vai­suu­temme on omissa käsis­sämme. Me itse päätämme, minkä­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta Suomi tule­vai­suu­dessa on, Orpo sanoi puhees­saan.
Orpon mukaan resepti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi on melko yksin­ker­tai­nen.

- Lope­te­taan voivot­telu ja tois­temme syyt­tely. Tunnis­te­taan ja tunnus­te­taan tosi­asiat ja tehdään vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set. Suomi tarvit­see nyt rohkeutta ja yksi­tuu­mai­suutta, Orpo totesi.

Orpo muis­tutti puhees­saan, ettei vaikea talous­ti­lanne korjaannu tule­vaa talous­kas­vua odotel­len.

- Suomi on astu­nut peruut­ta­mat­to­masti aikaan, jossa talous­ke­hi­tys­tämme haas­taa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteel­li­sen vakaan kasvun oloissa hyvin toimi­neet yhteis­kun­nan raken­teet työmark­ki­noista julki­seen sekto­riin eivät yksin­ker­tai­sesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävar­muu­den oloi­hin, Orpo sanoi.

Orpo myös totesi talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen edel­lyt­tä­vän yhteis­työtä. Halli­tus ei pysty ihmei­siin yksin, vaan päätök­siä tarvi­taan laajalla rinta­malla. Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on Orpon mukaan keskei­nen rooli ratkai­su­jen löytä­mi­sessä.

- Suomi nousee tästä­kin krii­sistä yhteis­työllä. Ehdot­to­muuk­sien ja vastak­kai­na­set­te­lun sijasta tarvit­semme nyt ymmär­rystä, vastaan­tu­loa ja kykyä tinkiä saavu­te­tuista eduista, Orpo lausui puhees­saan.

------------------------------
TAE 2013 palau­te­kes­kus­telu
17.12.2012
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä
Pj. Petteri Orpo

Arvoisa puhe­mies,

Tänään alkava budjet­ti­kes­kus­telu tulee luul­ta­vasti kirvoit­ta­maan tässä salissa synk­kiä vuoro­pu­he­luja Suomen talou­den tilasta ja tule­vai­suu­desta. Tilanne todel­la­kin on vaikea. Todet­ta­koon kuiten­kin heti alkuun, että Suomi on pärjän­nyt ennen­kin ja pärjää myös tule­vai­suu­dessa. Vastuul­li­sen talou­den­hoi­don ansiosta tule­vai­suu­temme on omissa käsis­sämme. Voimme melko nopeal­la­kin aika­vä­lillä paran­taa kilpai­lu­ky­kyämme, luoda yrit­tä­jyyttä ja työpaik­koja. Me itse päätämme, minkä­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta Suomi tule­vai­suu­dessa on.

Resepti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi on melko yksin­ker­tai­nen. Lope­te­taan voivot­telu ja tois­temme syyt­tely. Tunnis­te­taan ja tunnus­te­taan tosi­asiat ja tehdään vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set. Suomi tarvit­see nyt rohkeutta ja yksi­tuu­mai­suutta. 2008 alka­nut finans­si­kriisi ravis­teli erityi­sesti länti­siä teol­li­suus­maita, mutta nyt käyn­nissä on maail­man­laa­jui­nen talou­den uusjako. Tässä jaossa määrä­tään globaa­lin kilpai­lun tule­vai­suu­den menes­ty­jät. Krii­sien keskellä suoma­lai­set ovat aina pärjän­neet yhtei­söl­li­syy­dellä ja yhteen hiileen puhal­ta­malla - sekä sisulla.

Olemme kohdan­neet tilan­teen, joka ei korjaannu tule­vaa talous­kas­vua odotel­len. Suomi on astu­nut peruut­ta­mat­to­masti aikaan, jossa talous­ke­hi­tys­tämme haas­taa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteel­li­sen vakaan kasvun oloissa hyvin toimi­neet yhteis­kun­nan raken­teet työmark­ki­noista julki­seen sekto­riin eivät yksin­ker­tai­sesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävar­muu­den oloi­hin.

Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa on käyn­nissä laaja keskus­telu keinosta, joilla saamme maan talou­den kasvuun ja kestä­välle pohjalle. Otetaan avoi­min mielin vastaan erilai­set esityk­set ja vali­taan niistä yhdessä toimi­vim­mat. Ei kilpailla siitä, kuka ehtii tyrmää­mään uusim­man idean ensin, vaan kilpail­laan mieluum­min siitä, kuka ideoi eniten. Mieti­tään myös mistä olisimme itse kukin valmiit luopu­maan, jotta saamme rahamme riit­tä­mään. Suuret uudis­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä, ja ne saavu­te­taan vain yhdessä sopi­malla.

Herra puhe­mies,

Halli­tus on joutu­nut teke­mään budjet­tinsa poik­keuk­sel­li­sen vaikeissa oloissa. Budjetti sisäl­tää lukui­sia hyviä ainek­sia, jotka vievät isän­maata oike­aan suun­taan. Jo tehdyillä ratkai­suilla halli­tus on sopeut­ta­nut taloutta yhteensä viiden miljar­din euron edestä ja luonut edel­ly­tyk­siä uudelle kasvulle.

Erityi­sen suuren kiitok­sen ansait­se­vat budjet­tie­si­tyk­seen sisäl­ty­vät kasvu­kan­nus­ti­met. Talou­den uudis­tu­mista kiih­dyt­tävä T&K ?kannus­tin on stra­te­gi­sesti tärkeä: Suomen on pyrit­tävä erikois­tu­maan uusien ideoi­den tuot­ta­jaksi. Bisne­sen­ke­li­kan­nus­ti­mella lisä­tään kasvun kannalta vält­tä­mät­tö­miä rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia pk-yrityk­sille. Myös muut budjet­tiin sisäl­ty­vät kasvu­toi­men­pi­teet, kuten rikki­di­rek­tii­vin kustan­nus­ten kompen­soi­mi­nen sekä clean­tech-sekto­riin panos­ta­mi­nen ansait­se­vat kiitok­sen.

Myös edus­kun­nan budjet­tiin teke­mät lisäyk­set painot­tu­vat selkeästi kasvuun, työl­li­syy­teen sekä lapsiin ja nuoriin. Edel­li­sen laman virheitä ei saa tois­taa, vaan vaikeassa tilan­teessa lapsista on pidet­tävä erityistä huolta. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tyyty­väi­nen ennal­taeh­käi­se­vään lasten­suo­je­luun panos­ta­mi­seen. Monet surul­li­set kohta­lot ovat vältet­tä­vissä oikea-aikai­sella avulla. Nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen on yhteis­kun­tamme suurin epäkohta ja siksi nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuun toteut­ta­mi­nen on suuri teko halli­tuk­selta.

Herra puhe­mies,

Hyvistä ainek­sista huoli­matta tehdyt toimen­pi­teet eivät vielä riitä, koska talou­del­li­nen tilanne on syksyn aikana edel­leen heiken­ty­nyt. Tosi­asiat tunnis­taen, halli­tus on jo ryhty­nyt laajalla rinta­malla valmis­te­le­maan uusia toimen­pi­teitä kevään kehys­rii­heen. Tilanne on niin muut­tu­nut, että halli­tus­oh­jelma on ikään kuin kirjoi­tet­tava uudel­leen.

Halli­tuk­sen on löydet­tävä saman­ai­kai­sesti keinot niin julki­sen talou­den kestä­vyy­den vahvis­ta­mi­seen kuin myös talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­seen. Kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen ei onnistu pelkäs­tään vero­tusta kiris­tä­mällä ja menoja leik­kaa­malla.

Ennen kaik­kea Suomi tarvit­see aktii­vista kasvu­po­li­tiik­kaa: nopeasti toimi­via kasvun piris­tys­ruis­keita ja pidem­män aika­vä­lin kilpai­lu­ky­kyämme paran­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Meidän on huoleh­dit­tava teol­li­suu­desta ja sen kilpai­lu­ky­vystä, mutta aivan erityi­sesti suoma­lai­sesta PK -yritys­ten kentästä. Sieltä löytyy suurin poten­ti­aali kasvulle ja uusille työpai­koille. Meillä on paljon opit­ta­vaa keskei­siltä kilpai­li­ja­mail­tamme. Saksassa ja Ruot­sissa on tehty uudis­tuk­sia, joilla työl­li­syyttä on paran­nettu ja kilpai­lu­ky­kyä vahvis­tettu. En ole huoman­nut kenen­kään sano­van, että Ruotsi ei olisi enää hyvin­voin­tiyh­teis­kunta, vaikka siellä on tehty raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, joista Suomessa ei saa edes kunnolla keskus­tella.

Mitä enem­män onnis­tumme uudis­ta­maan vanhen­tu­neita raken­teita, sitä vähem­män meidän on tehtävä kasvulle ja hyvin­voin­nille haital­li­sia meno­leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia. Leik­kauk­set hyvin­voin­tiin tarkoit­ta­vat suurem­pia ryhmä­ko­koja kouluun, vähem­män hoita­jia vanhus­pal­ve­lui­hin, pidem­piä jonoja terveys­kes­kuk­siin. Veron­ko­ro­tuk­set taas kohon­neita hintoja, vähem­män käteen jääviä tuloja ? eli pienem­pää yhteistä kakkua jaet­ta­vaksi. Kokoo­mus valit­see mieluum­min raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten tien kuin pelk­kien leik­kaus­ten ja veron­ko­ro­tus­ten synkän polun.

Talous­po­li­tiikka on vain väline hyvin­voin­timme turvaa­mi­seksi. Vält­tä­mät­tö­mien päätös­ten siir­tä­mi­nen tule­vai­suu­teen tarkoit­taa hyvin­voin­timme jättä­mistä heit­teille. Jos annamme hyvin­voin­ti­mal­limme pohjan murtua, joudumme halli­tun sopeu­tuk­sen sijasta äkki­jar­ru­tuk­sen eteen.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä edel­lyt­tää, että kevään kehys­rii­hessä halli­tus tekee isän­maan kannalta vält­tä­mät­tö­mät ratkai­sut.

Halli­tus voi tehdä paljon, mutta se ei kuiten­kaan pysty ihmei­siin yksin. Tarvit­semme päätök­siä laajalla rinta­malla ? yhtei­sesti sopien. Avai­met Suomen tule­vai­suu­den suun­taa määrit­te­le­viin ratkai­sui­hin kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sesta ja työn tarjon­nan lisää­mi­sestä ovat pitkälti työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen käsissä.

Suomi nousee tästä­kin krii­sistä yhteis­työllä. Ehdot­to­muuk­sien ja vastak­kai­na­set­te­lun sijasta tarvit­semme nyt ymmär­rystä, vastaan­tu­loa ja kykyä tinkiä saavu­te­tuista eduista. Asemiin ajami­sen aika on ohi ? nyt on aika sopi­mi­selle.