MENU
Orpo: Suomi nousee yhteis­työllä

Orpo: Suomi nousee yhteis­työllä

Julkaistu: 17.12.2012 Uutiset

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän puheen­johtaja Petteri Orpo perään­kuu­luttaa välttä­mät­tömien päätösten tekemistä kilpai­lu­kyvyn paran­ta­mi­seksi ja työpaik­kojen luomi­seksi. Orpo piti Kokoo­muksen ryhmä­puheen valtion vuoden 2013 talous­arvion käsit­te­lyssä tänään.

- Vastuul­lisen talou­den­hoidon ansiosta tulevai­suu­temme on omissa käsis­sämme. Me itse päätämme, minkä­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta Suomi tulevai­suu­dessa on, Orpo sanoi puheessaan.
Orpon mukaan resepti hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­ta­mi­seksi on melko yksin­ker­tainen.

- Lopetetaan voivottelu ja toistemme syyttely. Tunnis­tetaan ja tunnus­tetaan tosiasiat ja tehdään välttä­mät­tömät uudis­tukset. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja yksituu­mai­suutta, Orpo totesi.

Orpo muistutti puheessaan, ettei vaikea talous­ti­lanne korjaannu tulevaa talous­kasvua odotellen.

- Suomi on astunut peruut­ta­mat­to­masti aikaan, jossa talous­ke­hi­tys­tämme haastaa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteel­lisen vakaan kasvun oloissa hyvin toimineet yhteis­kunnan rakenteet työmark­ki­noista julkiseen sektoriin eivät yksin­ker­tai­sesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävar­muuden oloihin, Orpo sanoi.

Orpo myös totesi talouden tasapai­not­ta­misen edellyt­tävän yhteis­työtä. Hallitus ei pysty ihmeisiin yksin, vaan päätöksiä tarvitaan laajalla rinta­malla. Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on Orpon mukaan keskeinen rooli ratkai­sujen löytä­mi­sessä.

- Suomi nousee tästäkin kriisistä yhteis­työllä. Ehdot­to­muuksien ja vastak­kai­na­set­telun sijasta tarvit­semme nyt ymmär­rystä, vastaan­tuloa ja kykyä tinkiä saavu­te­tuista eduista, Orpo lausui puheessaan.

------------------------------
TAE 2013 palau­te­kes­kustelu
17.12.2012
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä
Pj. Petteri Orpo

Arvoisa puhemies,

Tänään alkava budjet­ti­kes­kustelu tulee luulta­vasti kirvoit­tamaan tässä salissa synkkiä vuoro­pu­heluja Suomen talouden tilasta ja tulevai­suu­desta. Tilanne todel­lakin on vaikea. Todet­takoon kuitenkin heti alkuun, että Suomi on pärjännyt ennenkin ja pärjää myös tulevai­suu­dessa. Vastuul­lisen talou­den­hoidon ansiosta tulevai­suu­temme on omissa käsis­sämme. Voimme melko nopeal­lakin aikavä­lillä parantaa kilpai­lu­ky­kyämme, luoda yrittä­jyyttä ja työpaikkoja. Me itse päätämme, minkä­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta Suomi tulevai­suu­dessa on.

Resepti hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­ta­mi­seksi on melko yksin­ker­tainen. Lopetetaan voivottelu ja toistemme syyttely. Tunnis­tetaan ja tunnus­tetaan tosiasiat ja tehdään välttä­mät­tömät uudis­tukset. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja yksituu­mai­suutta. 2008 alkanut finans­si­kriisi ravisteli erityi­sesti läntisiä teolli­suus­maita, mutta nyt käynnissä on maail­man­laa­juinen talouden uusjako. Tässä jaossa määrätään globaalin kilpailun tulevai­suuden menes­tyjät. Kriisien keskellä suoma­laiset ovat aina pärjänneet yhtei­söl­li­syy­dellä ja yhteen hiileen puhal­ta­malla - sekä sisulla.

Olemme kohdanneet tilanteen, joka ei korjaannu tulevaa talous­kasvua odotellen. Suomi on astunut peruut­ta­mat­to­masti aikaan, jossa talous­ke­hi­tys­tämme haastaa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteel­lisen vakaan kasvun oloissa hyvin toimineet yhteis­kunnan rakenteet työmark­ki­noista julkiseen sektoriin eivät yksin­ker­tai­sesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävar­muuden oloihin.

Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa on käynnissä laaja keskustelu keinosta, joilla saamme maan talouden kasvuun ja kestä­välle pohjalle. Otetaan avoimin mielin vastaan erilaiset esitykset ja valitaan niistä yhdessä toimi­vimmat. Ei kilpailla siitä, kuka ehtii tyrmäämään uusimman idean ensin, vaan kilpaillaan mieluummin siitä, kuka ideoi eniten. Mietitään myös mistä olisimme itse kukin valmiit luopumaan, jotta saamme rahamme riittämään. Suuret uudis­tukset ovat välttä­mät­tömiä, ja ne saavu­tetaan vain yhdessä sopimalla.

Herra puhemies,

Hallitus on joutunut tekemään budjet­tinsa poikkeuk­sel­lisen vaikeissa oloissa. Budjetti sisältää lukuisia hyviä aineksia, jotka vievät isänmaata oikeaan suuntaan. Jo tehdyillä ratkai­suilla hallitus on sopeut­tanut taloutta yhteensä viiden miljardin euron edestä ja luonut edelly­tyksiä uudelle kasvulle.

Erityisen suuren kiitoksen ansait­sevat budjet­tie­si­tykseen sisäl­tyvät kasvu­kan­nus­timet. Talouden uudis­tu­mista kiihdyttävä T&K ?kannustin on strate­gi­sesti tärkeä: Suomen on pyrittävä erikois­tumaan uusien ideoiden tuotta­jaksi. Bisne­sen­ke­li­kan­nus­ti­mella lisätään kasvun kannalta välttä­mät­tömiä rahoi­tus­mah­dol­li­suuksia pk-yrityk­sille. Myös muut budjettiin sisäl­tyvät kasvu­toi­men­piteet, kuten rikki­di­rek­tiivin kustan­nusten kompen­soi­minen sekä cleantech-sektoriin panos­ta­minen ansait­sevat kiitoksen.

Myös eduskunnan budjettiin tekemät lisäykset painot­tuvat selkeästi kasvuun, työlli­syyteen sekä lapsiin ja nuoriin. Edellisen laman virheitä ei saa toistaa, vaan vaikeassa tilan­teessa lapsista on pidettävä erityistä huolta. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on tyyty­väinen ennal­taeh­käi­sevään lasten­suo­jeluun panos­ta­miseen. Monet surul­liset kohtalot ovat vältet­tä­vissä oikea-aikai­sella avulla. Nuorten syrjäy­ty­minen on yhteis­kun­tamme suurin epäkohta ja siksi nuorten yhteis­kun­ta­takuun toteut­ta­minen on suuri teko halli­tuk­selta.

Herra puhemies,

Hyvistä ainek­sista huoli­matta tehdyt toimen­piteet eivät vielä riitä, koska talou­del­linen tilanne on syksyn aikana edelleen heiken­tynyt. Tosiasiat tunnistaen, hallitus on jo ryhtynyt laajalla rinta­malla valmis­te­lemaan uusia toimen­pi­teitä kevään kehys­riiheen. Tilanne on niin muuttunut, että halli­tus­oh­jelma on ikään kuin kirjoi­tettava uudelleen.

Halli­tuksen on löydettävä saman­ai­kai­sesti keinot niin julkisen talouden kestä­vyyden vahvis­ta­miseen kuin myös talous­kasvun vauhdit­ta­miseen. Kestä­vyys­vajeen umpeen kurominen ei onnistu pelkästään verotusta kiris­tä­mällä ja menoja leikkaa­malla.

Ennen kaikkea Suomi tarvitsee aktii­vista kasvu­po­li­tiikkaa: nopeasti toimivia kasvun piris­tys­ruis­keita ja pidemmän aikavälin kilpai­lu­ky­kyämme paran­tavia raken­teel­lisia uudis­tuksia. Meidän on huoleh­dittava teolli­suu­desta ja sen kilpai­lu­ky­vystä, mutta aivan erityi­sesti suoma­lai­sesta PK -yritysten kentästä. Sieltä löytyy suurin poten­tiaali kasvulle ja uusille työpai­koille. Meillä on paljon opittavaa keskei­siltä kilpai­li­ja­mail­tamme. Saksassa ja Ruotsissa on tehty uudis­tuksia, joilla työlli­syyttä on paran­nettu ja kilpai­lu­kykyä vahvis­tettu. En ole huomannut kenenkään sanovan, että Ruotsi ei olisi enää hyvin­voin­tiyh­teis­kunta, vaikka siellä on tehty raken­teel­lisia uudis­tuksia, joista Suomessa ei saa edes kunnolla keskus­tella.

Mitä enemmän onnis­tumme uudis­tamaan vanhen­tu­neita raken­teita, sitä vähemmän meidän on tehtävä kasvulle ja hyvin­voin­nille haital­lisia menoleik­kauksia ja veron­ko­ro­tuksia. Leikkaukset hyvin­vointiin tarkoit­tavat suurempia ryhmä­kokoja kouluun, vähemmän hoitajia vanhus­pal­ve­luihin, pidempiä jonoja terveys­kes­kuksiin. Veron­ko­ro­tukset taas kohon­neita hintoja, vähemmän käteen jääviä tuloja ? eli pienempää yhteistä kakkua jaetta­vaksi. Kokoomus valitsee mieluummin raken­teel­listen uudis­tusten tien kuin pelkkien leikkausten ja veron­ko­ro­tusten synkän polun.

Talous­po­li­tiikka on vain väline hyvin­voin­timme turvaa­mi­seksi. Välttä­mät­tömien päätösten siirtä­minen tulevai­suuteen tarkoittaa hyvin­voin­timme jättä­mistä heitteille. Jos annamme hyvin­voin­ti­mal­limme pohjan murtua, joudumme hallitun sopeu­tuksen sijasta äkkijar­ru­tuksen eteen.

Arvoisa puhemies,

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä edellyttää, että kevään kehys­rii­hessä hallitus tekee isänmaan kannalta välttä­mät­tömät ratkaisut.

Hallitus voi tehdä paljon, mutta se ei kuitenkaan pysty ihmeisiin yksin. Tarvit­semme päätöksiä laajalla rinta­malla ? yhtei­sesti sopien. Avaimet Suomen tulevai­suuden suuntaa määrit­te­leviin ratkai­suihin kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­mi­sesta ja työn tarjonnan lisää­mi­sestä ovat pitkälti työmark­ki­na­jär­jes­töjen käsissä.

Suomi nousee tästäkin kriisistä yhteis­työllä. Ehdot­to­muuksien ja vastak­kai­na­set­telun sijasta tarvit­semme nyt ymmär­rystä, vastaan­tuloa ja kykyä tinkiä saavu­te­tuista eduista. Asemiin ajamisen aika on ohi ? nyt on aika sopimi­selle.


Kokoomus.fi