
Orpo: Suomi nousee yhteistyöllä
Julkaistu:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo peräänkuuluttaa välttämättömien päätösten tekemistä kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Orpo piti Kokoomuksen ryhmäpuheen valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyssä tänään.
- Vastuullisen taloudenhoidon ansiosta tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Me itse päätämme, minkälainen hyvinvointiyhteiskunta Suomi tulevaisuudessa on, Orpo sanoi puheessaan.
Orpon mukaan resepti hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on melko yksinkertainen.
- Lopetetaan voivottelu ja toistemme syyttely. Tunnistetaan ja tunnustetaan tosiasiat ja tehdään välttämättömät uudistukset. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja yksituumaisuutta, Orpo totesi.
Orpo muistutti puheessaan, ettei vaikea taloustilanne korjaannu tulevaa talouskasvua odotellen.
- Suomi on astunut peruuttamattomasti aikaan, jossa talouskehitystämme haastaa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteellisen vakaan kasvun oloissa hyvin toimineet yhteiskunnan rakenteet työmarkkinoista julkiseen sektoriin eivät yksinkertaisesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävarmuuden oloihin, Orpo sanoi.
Orpo myös totesi talouden tasapainottamisen edellyttävän yhteistyötä. Hallitus ei pysty ihmeisiin yksin, vaan päätöksiä tarvitaan laajalla rintamalla. Työmarkkinajärjestöillä on Orpon mukaan keskeinen rooli ratkaisujen löytämisessä.
- Suomi nousee tästäkin kriisistä yhteistyöllä. Ehdottomuuksien ja vastakkainasettelun sijasta tarvitsemme nyt ymmärrystä, vastaantuloa ja kykyä tinkiä saavutetuista eduista, Orpo lausui puheessaan.
------------------------------
TAE 2013 palautekeskustelu
17.12.2012
Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Pj. Petteri Orpo
Arvoisa puhemies,
Tänään alkava budjettikeskustelu tulee luultavasti kirvoittamaan tässä salissa synkkiä vuoropuheluja Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Tilanne todellakin on vaikea. Todettakoon kuitenkin heti alkuun, että Suomi on pärjännyt ennenkin ja pärjää myös tulevaisuudessa. Vastuullisen taloudenhoidon ansiosta tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Voimme melko nopeallakin aikavälillä parantaa kilpailukykyämme, luoda yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Me itse päätämme, minkälainen hyvinvointiyhteiskunta Suomi tulevaisuudessa on.
Resepti hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on melko yksinkertainen. Lopetetaan voivottelu ja toistemme syyttely. Tunnistetaan ja tunnustetaan tosiasiat ja tehdään välttämättömät uudistukset. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja yksituumaisuutta. 2008 alkanut finanssikriisi ravisteli erityisesti läntisiä teollisuusmaita, mutta nyt käynnissä on maailmanlaajuinen talouden uusjako. Tässä jaossa määrätään globaalin kilpailun tulevaisuuden menestyjät. Kriisien keskellä suomalaiset ovat aina pärjänneet yhteisöllisyydellä ja yhteen hiileen puhaltamalla - sekä sisulla.
Olemme kohdanneet tilanteen, joka ei korjaannu tulevaa talouskasvua odotellen. Suomi on astunut peruuttamattomasti aikaan, jossa talouskehitystämme haastaa yhä kovempi kilpailu. Nopean ja suhteellisen vakaan kasvun oloissa hyvin toimineet yhteiskunnan rakenteet työmarkkinoista julkiseen sektoriin eivät yksinkertaisesti enää sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävarmuuden oloihin.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä laaja keskustelu keinosta, joilla saamme maan talouden kasvuun ja kestävälle pohjalle. Otetaan avoimin mielin vastaan erilaiset esitykset ja valitaan niistä yhdessä toimivimmat. Ei kilpailla siitä, kuka ehtii tyrmäämään uusimman idean ensin, vaan kilpaillaan mieluummin siitä, kuka ideoi eniten. Mietitään myös mistä olisimme itse kukin valmiit luopumaan, jotta saamme rahamme riittämään. Suuret uudistukset ovat välttämättömiä, ja ne saavutetaan vain yhdessä sopimalla.
Herra puhemies,
Hallitus on joutunut tekemään budjettinsa poikkeuksellisen vaikeissa oloissa. Budjetti sisältää lukuisia hyviä aineksia, jotka vievät isänmaata oikeaan suuntaan. Jo tehdyillä ratkaisuilla hallitus on sopeuttanut taloutta yhteensä viiden miljardin euron edestä ja luonut edellytyksiä uudelle kasvulle.
Erityisen suuren kiitoksen ansaitsevat budjettiesitykseen sisältyvät kasvukannustimet. Talouden uudistumista kiihdyttävä T&K ?kannustin on strategisesti tärkeä: Suomen on pyrittävä erikoistumaan uusien ideoiden tuottajaksi. Bisnesenkelikannustimella lisätään kasvun kannalta välttämättömiä rahoitusmahdollisuuksia pk-yrityksille. Myös muut budjettiin sisältyvät kasvutoimenpiteet, kuten rikkidirektiivin kustannusten kompensoiminen sekä cleantech-sektoriin panostaminen ansaitsevat kiitoksen.
Myös eduskunnan budjettiin tekemät lisäykset painottuvat selkeästi kasvuun, työllisyyteen sekä lapsiin ja nuoriin. Edellisen laman virheitä ei saa toistaa, vaan vaikeassa tilanteessa lapsista on pidettävä erityistä huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun panostamiseen. Monet surulliset kohtalot ovat vältettävissä oikea-aikaisella avulla. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskuntamme suurin epäkohta ja siksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on suuri teko hallitukselta.
Herra puhemies,
Hyvistä aineksista huolimatta tehdyt toimenpiteet eivät vielä riitä, koska taloudellinen tilanne on syksyn aikana edelleen heikentynyt. Tosiasiat tunnistaen, hallitus on jo ryhtynyt laajalla rintamalla valmistelemaan uusia toimenpiteitä kevään kehysriiheen. Tilanne on niin muuttunut, että hallitusohjelma on ikään kuin kirjoitettava uudelleen.
Hallituksen on löydettävä samanaikaisesti keinot niin julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen kuin myös talouskasvun vauhdittamiseen. Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei onnistu pelkästään verotusta kiristämällä ja menoja leikkaamalla.
Ennen kaikkea Suomi tarvitsee aktiivista kasvupolitiikkaa: nopeasti toimivia kasvun piristysruiskeita ja pidemmän aikavälin kilpailukykyämme parantavia rakenteellisia uudistuksia. Meidän on huolehdittava teollisuudesta ja sen kilpailukyvystä, mutta aivan erityisesti suomalaisesta PK -yritysten kentästä. Sieltä löytyy suurin potentiaali kasvulle ja uusille työpaikoille. Meillä on paljon opittavaa keskeisiltä kilpailijamailtamme. Saksassa ja Ruotsissa on tehty uudistuksia, joilla työllisyyttä on parannettu ja kilpailukykyä vahvistettu. En ole huomannut kenenkään sanovan, että Ruotsi ei olisi enää hyvinvointiyhteiskunta, vaikka siellä on tehty rakenteellisia uudistuksia, joista Suomessa ei saa edes kunnolla keskustella.
Mitä enemmän onnistumme uudistamaan vanhentuneita rakenteita, sitä vähemmän meidän on tehtävä kasvulle ja hyvinvoinnille haitallisia menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Leikkaukset hyvinvointiin tarkoittavat suurempia ryhmäkokoja kouluun, vähemmän hoitajia vanhuspalveluihin, pidempiä jonoja terveyskeskuksiin. Veronkorotukset taas kohonneita hintoja, vähemmän käteen jääviä tuloja ? eli pienempää yhteistä kakkua jaettavaksi. Kokoomus valitsee mieluummin rakenteellisten uudistusten tien kuin pelkkien leikkausten ja veronkorotusten synkän polun.
Talouspolitiikka on vain väline hyvinvointimme turvaamiseksi. Välttämättömien päätösten siirtäminen tulevaisuuteen tarkoittaa hyvinvointimme jättämistä heitteille. Jos annamme hyvinvointimallimme pohjan murtua, joudumme hallitun sopeutuksen sijasta äkkijarrutuksen eteen.
Arvoisa puhemies,
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että kevään kehysriihessä hallitus tekee isänmaan kannalta välttämättömät ratkaisut.
Hallitus voi tehdä paljon, mutta se ei kuitenkaan pysty ihmeisiin yksin. Tarvitsemme päätöksiä laajalla rintamalla ? yhteisesti sopien. Avaimet Suomen tulevaisuuden suuntaa määritteleviin ratkaisuihin kilpailukyvyn vahvistamisesta ja työn tarjonnan lisäämisestä ovat pitkälti työmarkkinajärjestöjen käsissä.
Suomi nousee tästäkin kriisistä yhteistyöllä. Ehdottomuuksien ja vastakkainasettelun sijasta tarvitsemme nyt ymmärrystä, vastaantuloa ja kykyä tinkiä saavutetuista eduista. Asemiin ajamisen aika on ohi ? nyt on aika sopimiselle.