Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Julkaistu:

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä, mutta eivät ehdi hätiin. 

Keski-Euroo­passa on tarkoi­tus sulkea tänä ja ensi vuonna 5 ydin­reak­to­ria. Kansain­vä­li­sen ener­gia­jär­jes­tön IEA:n maalis­kuussa julkai­se­mien laskel­mien perus­teella näiden 5 ydin­voi­ma­lan käytön jatka­mi­sella voitai­siin korvata venä­läistä maakaa­sua kolme kertaa enem­män kuin EU-komis­sion kärki­hank­keeksi nosta­malla biokaa­sulla. Tuuli­voima ja aurin­ko­pa­nee­lit taas ovat kyllä tule­vai­suu­den sähkön runko, mutta vuoden sisällä niiden kapa­si­teet­tia ehdi­tään IEA:n arvion perus­teella lisätä korkein­taan puolet siitä, mitä mainit­tu­jen suljet­ta­vien ydin­voi­ma­loi­den jatka­mi­sella saatai­siin kaasua korvat­tua. 

Ydin­voi­man sulke­mi­sen type­ryy­destä huoli­matta Saksa ei näytä peruut­ta­van virhei­tään. Se on tappio Euroo­palle ja voitto Venä­jälle. Sähkön hinta kallis­tuu erityi­sesti Keski-Euroo­passa. Meillä Pohjois­maissa on mahdol­li­suus nousta esiin edul­li­sen puhtaan sähkön alueena.

Olki­luo­don kolman­nen reak­to­rin käyt­töön­otto osuu krei­vin aikaan. Sen kapa­si­teetti korvaa Venä­jältä tuodun sähkön. Lähi­vuo­sien murrok­sessa teol­li­suus ja kauko­läm­mön tuotanto tarvit­se­vat kuiten­kin rutkasti lisää sähköä. Sähköä tarvi­taan myös niinä viik­koina, kun on pimeää, kylmää eikä tuule. 

Tuuli­voima nousee kyllä Pohjois­mai­den tärkeim­mäksi sähkön­läh­teeksi. Liian yksi­puo­li­sesti tuulen varaan jäämi­nen heiken­täisi kuiten­kin teol­li­suu­den tuot­ta­vuutta, koska proses­seja joudut­tai­siin ajamaan ylös ja alas liian usein sen mukaan mistä tuulee. Tarvit­semme myös tasa­te­hoista pääs­tö­töntä perus­voi­maa. 

Teol­li­suu­den stra­te­giat nojaa­vat fossii­lien korvaa­mi­seen sähköllä ja runsaasti sähköä vaati­valla vedyllä. Kään­täen sähkön saata­vuus on keskei­nen kysy­mys siinä, pääs­täänkö hiili­neut­raa­liin Suomeen vuonna 2035. Teol­li­suu­dessa vedyn tuotanto on selvästi tehok­kaam­paa, jos sitä tehdään jatku­valla teholla sen sijaan, että ajetaan ylös ja alas sähkön tarjon­nan mukaan.

Fenno­voima ei voi eikä saa toteu­tua Rosa­to­min kanssa. Hank­keen koko­naan kuop­paa­mi­sen sijaan Suomen halli­tuk­sen pitäisi nyt määrä­tie­toi­sesti edis­tää Fenno­voi­man kään­tä­mistä ei-venä­läi­sellä teknii­kalla ja rahoi­tuk­sella toteu­tu­vaksi ydin­voi­ma­hank­keeksi. Se edel­lyt­tää toden­nä­köi­sesti tuki­ra­haa ja uuden peri­aa­te­pää­tök­sen. Suomen tulisi vaatia, että Fenno­voi­man kään­tä­mi­nen ei-venä­läi­seksi hank­keeksi saa tukea EU:n RePowe­rEU ohjel­man puit­teissa samalla perus­teella kuin Saksaan pika­vauh­tia raken­net­ta­vat LNG-termi­naa­lit­kin.

Altai­siin ener­giaa varas­toiva vesi­voima sopii tuuli­voi­man vaih­te­lui­den tasaa­mi­seen kuin nenä päähän. Virta­ve­sillä on suuri arvo ja vael­lus­ka­lo­jen kutu täytyy turvata. Jo padot­tu­jen vesis­tö­jen pinnan­vaih­te­lui­den sään­te­lyssä ei kuiten­kaan saa unoh­taa, että ne sentit pitkälti ratkai­se­vat Suomen säätö­voi­ma­ky­vyn. Harva hahmot­taa, että yksis­tään Kemi­joen vesi­voi­man teho on saman­ko­koi­nen kuin Lovii­san ydin­voi­ma­lan molem­pien reak­to­rei­den yhteensä. Vael­lus­ka­lo­jen lisään­ty­mistä ja virta­ve­sien virkis­tys­käyt­töä edis­täisi eniten kymme­nien pien­ten tippa­voi­ma­lai­tos­ten purka­mi­nen. Niillä ei ole roolia ener­gia­va­ras­tona.

Venä­läi­sen ener­gian korvaa­mi­nen pääs­töt­tö­mällä ja edul­li­sella tavalla on tämän vuosi­kym­me­nen suur­hanke. Keskei­nen kysy­mys on niin­kin arki­nen kuin ener­giain­ves­toin­tien luvi­tus. Pieny­din­reak­to­rien lain­sää­dän­tö­poh­jaa ei ole nyt aikaa odot­taa 6 vuotta, kuten elin­kei­no­mi­nis­teri Lintilä ajat­te­lee. Tuuli­voi­ma­hanke ei voi myös­kään odot­taa 5 vuotta ennen kuin pääs­tään lait­ta­maan kuok­kaa maahan. Olemme yrit­tä­neet lobata luvi­tuk­sen pika­kais­taa ja onneksi kehys­rii­hen pöytä­kir­ja­mer­kin­nöissä halli­tus myös linjasi pika­kais­tan luomi­sesta, varsin kunnian­hi­moi­ses­ti­kin. Nyt edel­ly­tämme sen tulos­tu­van konkreet­ti­siksi laki­muu­tok­siksi!

Me selviämme tästä. Kymme­nen vuoden päästä liik­ku­mi­nen ja lämmit­tä­mi­nen on Suomessa toden­nä­köi­sesti halvem­paa kuin nyt, jos teemme venä­läi­sen ener­gian korvaa­mi­sen fiksusti. Lähiai­kana polt­toai­neet kuiten­kin ovat totut­tua kalliim­pia. Sen ei tarvitse osua kohtuut­to­man rajusti niihin suoma­lai­siin, jotka elämän­ti­lan­teensa tähden joutu­vat ajamaan tai lämmit­tä­mään paljon, eivätkä voi nopeasti muut­taa ener­gia­läh­tei­tään.

Maail­man korkeim­piin kuuluva uusiu­tu­van polt­toai­neen jake­lu­vel­voite liiken­teessä oli alun­pe­rin­kin kunnian­hi­moi­nen, myös sen suhteen löytyykö kestä­viä raaka-aineita oikeasti riit­tä­västi. Vali­tet­ta­vasti riit­tä­vän laajaa tähde­poh­jai­sen polt­toai­neen tuotan­toa ei näytä Pohjois­maissa synty­vän. Sen sijaan imuroimme jo nyt valta­van määrän pais­tin­ras­vaa Aasiasta suoma­lais­ten tank­kei­hin. Sen jalos­ta­mi­nen diese­liksi maksaa monin­ker­tai­sesti synty­vien lasken­nal­lis­ten pääs­tö­vä­hen­nys­ten mark­ki­na­hin­taan verrat­tuna. Olisiko sillä järke­väm­pää käyt­töä esimer­kiksi öljyn korvaa­mi­seen Aasian omissa kulu­tus­koh­teissa?

Tätä taus­taa vasten on minusta oikein, että jake­lu­vel­voi­tetta lieven­ne­tään nyt, kun polt­toai­neen hinta on muis­ta­kin syistä nous­sut ennä­tys­no­peasti. Käytän­nössä Euroop­paan ei tänä vuonna joka tapauk­sessa saada riit­tä­västi uusiu­tu­vaa polt­toai­netta, vaan käyn­nissä on erään­lai­nen sakko­jen kilpa­juoksu. Polt­toai­neen jake­li­jat ovat ohjaa­massa jake­lu­vel­voit­tei­den laimin­lyön­nin siihen maahan, jossa sakko on pienin. Suomessa sakko on korkea, mutta tässä asetel­massa Suomen korkea jake­lu­vel­voite ei edes maksi­moi uusiu­tu­van jakeen osuutta Euroo­pan teillä. Oikeasti vaan ostamme jaetta tule­maan Suomeen Saksan ja Ruot­sin sijaan.

Viime talven pauk­ku­pak­ka­silla monet pieni­tu­loi­set sähkö­läm­mit­tä­jät joutui­vat kohtuut­to­maan pulaan. Tätä voitai­siin lieven­tää säätä­mällä sähkö­vero alhai­sem­maksi lämmi­tys­kau­della. Nämä ja lukui­sia muita Kokoo­muk­sen täsmä­kei­noja ener­gia­krii­siin on kitey­tetty listaksi alla.

Kai Mykkä­nen Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.9.2022

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla.  Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

Skip to content