Suomessa on useita sisäi­sen turval­li­suu­den toimi­joita. Tunne­tuim­pia ovat poliisi, Raja­var­tio­lai­tos, Puolus­tus­voi­mat, pelas­tus­toimi ja Tulli. Viran­omai­syh­teis­työ on päivit­täistä perus­työtä, joka ei ole vält­tä­mättä näky­vää ulko­puo­lelle. Polii­sin antama virka-apu on viran­omai­sen toiselle viran­omai­selle tai jois­sa­kin tapauk­sissa myös yksi­tyi­selle taholle anta­maa virka-apua. Virka-apua anne­taan siksi, että toinen saa toteu­tet­tua tälle kuulu­van oikeu­tensa tai velvol­li­suu­tensa.

Olin vuosia johta­massa näky­vän valvon­nan YJT-projek­tia (ylei­nen järjes­tys ja turval­li­suus) Helsin­gissä. Ryöstö- ja väki­val­ta­ri­kok­set saatiin lähes puolit­tu­maan Helsin­gin ydin­kes­kus­tan alueella. Projek­tiin kuului myös muun muassa maahan­tu­lon ja maas­sao­lon edel­ly­tys­ten valvon­taa, huumausai­ne­ka­tu­kau­pan, katu­pros­ti­tuu­tion, ravin­to­loi­den työaika- ja sosi­aa­li­lain­sää­dän­tö­jen, ylei­sö­ta­pah­tu­mien, miele­no­soi­tus­ten sekä liiken­teen raskaan­ka­lus­ton ja ulko­maa­lais­ten ajoneu­vo­jen vero­tuk­sen valvon­taa. Lisäksi projekti osal­lis­tui valtio­vie­rai­lui­hin sekä kansain­vä­li­siin valvon­toi­hin.

Projekti oli vahvasti viran­omai­syh­teis­työ­kes­kei­nen. Sata­missa toimit­tiin Tullin ja Raja­var­tio­lai­tok­sen kanssa vahvassa yhteis­työssä. Kansain­vä­li­sissä valvon­noissa mukana olivat eri maiden toimi­val­tai­set viran­omai­set, jolloin tiedon­kulku eri viran­omais­ten välillä oli reaa­liai­kaista ja toimi­vaa. Usein valvon­nat olivat sata­ma­kes­kei­siä ja niihin liit­tyi­vät sata­ma­kau­pun­git. Olen toimi­nut myös Puolus­tus­voi­mien krii­sia­jan viran­omai­syh­teis­työ­har­joi­tuk­sissa koulut­ta­jana sekä toimi­vana kent­tä­joh­ta­jana. Harjoi­tuk­sissa poliisi johtaa tilan­netta ja Puolus­tus­voi­mat antaa virka-apua mm. ylei­sen turval­li­suu­den ja järjes­tyk­sen yllä­pi­tä­mi­seen sekä tiet­tyi­hin tark­kailu-, tutkinta- ja kiin­niot­to­ti­lan­tei­siin. Harjoi­tuk­sissa simu­loi­daan tilan­teita, jolloin puolus­tus­ti­la­laki (enti­nen sota­laki) ei ole vielä voimassa.

“Suomessa jokai­nen viran­omai­nen keskit­tyy omaan pääteh­tä­väänsä.”

Tehok­kaan rikos­tor­jun­nan edel­ly­tyk­senä on viran­omais­ten väli­sen tiedon­vaih­don nopeus ja aktii­vi­suus. Nyky­ään polii­si­vi­ran­omais­ten välistä yhteis­työtä ja tiedon­vaih­toa käydään­kin useilla eri fooru­meilla, joista tärkeim­piä ovat Inter­pol-, Euro­pol- ja Schen­gen-yhteis­työ. Tieto­pyyn­tö­jen ongel­mana on vielä­kin jopa osalla EU-maita se, että tieto­jen saanti kestää kuukausia tai niitä ei saada ollen­kaan. Eri maihin sijoi­te­tut polii­siyh­dys­hen­ki­löt nopeut­ta­vat tiedon­kul­kua ja suju­voit­ta­vat yhteis­työtä, mutta kaikissa maissa niitä ei ole.

Suomeen on raken­nettu koko­nais­tur­val­li­suus­malli, jonka mukaan jokai­nen viran­omai­nen keskit­tyy omaan pääteh­tä­väänsä, eikä pääl­lek­käi­siä tehtä­viä ole juuri­kaan raken­nettu. Tuki muille viran­omai­sille on ikään kuin perus­rat­kaisu poik­kea­vissa tilan­teissa, kuten suuron­net­to­muuk­sissa tai häiriö­ti­lan­teissa. Suoma­lai­nen viran­omai­syh­teis­työ on maail­man kärkeä, ja tätä mallia tulee viedä Euroop­paan.

Kirjoit­taja Mika Kaso­nen on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja ylikons­taa­peli.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa