Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Eurovaaliblogit / Mika Aaltola: ”Pohjolan asian eteen kannattaa nähdä vaivaa EU:ssakin”

Mika Aaltola: ”Pohjo­lan asian eteen kannat­taa nähdä vaivaa EU:ssakin”

Julkaistu:

Venä­jän hyök­käys nostatti Euroo­passa toime­liai­suutta ja soli­daa­ri­suu­den aalto Ukrai­nan puolesta oli välit­tö­mästi tuntuva. Sotaa on nyt käyty kaksi vuotta ja kenties usein etäi­seltä tuntu­nut Euroo­pan unioni on samalla tullut konkreet­ti­sem­maksi. Talous­pa­kot­teet muis­tut­ti­vat Brys­se­lin voimasta, jota siltä halu­tes­saan kyllä löytyy. Tämä ei ole itses­tään selvää aikana, jolloin monet tahot ja valtiot tuntu­vat kovaan ääneen julis­ta­van lännen sekä Euroo­pan aiko­jen olevan jo taka­na­päin. Siksi kesän euro­vaa­lit ovat­kin erityi­sen tärkeät, sillä ne osuvat ajan­koh­taan, jolloin päät­tä­väi­selle vastuun­kan­nolle on kiis­ta­ton tarve.

Olen aiem­min puhu­nut siitä, miten tärkeää Pohjo­lan turval­li­suu­den semen­tointi – linnoi­tus – lähi­vuo­sina on. Syy tälle on ilmei­nen, kun Venä­jän luoma uhka Euroo­pan rauhalle kiih­tyy. Vaikka Nato tuokin Suomelle turvaa, myös unio­nista on meille saata­villa tässä suhteessa nykyistä enem­män. EU:n näkö­kul­masta tämä tarkoit­taa yksin­ker­tais­tet­tuna sitä, ettei Venä­jällä tai muilla meitä uhkaa­villa tahoilla olisi minkään­lai­sia mahdol­li­suuk­sia horjut­taa Suomen alueen puolus­tusta, poli­tiik­kaa, taloutta tai yhteis­kun­taa. Tällaista unio­nia meidän tulee Suomes­sa­kin vaatia ja edis­tää näiden sekä näiden vaalien alla että varsin­kin niiden jälkeen.

“Puti­nin Venä­jän stra­te­gi­nen uhka vaatii pitkä­ai­kai­sen ja päämää­rä­tie­toi­sen suun­ni­tel­man Euroo­palle”

Maail­man­po­li­tii­kassa ovat menes­ty­neet ne valtiot ja liit­tou­mat, jotka ovat yhdis­ty­neet selkei­den jaet­tu­jen tavoit­tei­den taakse. Puti­nin Venä­jän stra­te­gi­nen uhka vaatii pitkä­ai­kai­sen ja päämää­rä­tie­toi­sen suun­ni­tel­man Euroo­palle. Myös Kiina, tuo Venä­jän stra­te­gi­nen kump­pani, on geopo­liit­ti­nen ja talou­del­li­nen haaste, joka vaatii Euroo­pan intres­sien jämä­käm­pää ajamista. Mikäli EU aikoo ottaa todesta tavoit­teen olla aidosti ”geopo­liit­ti­nen” ja vartee­no­tet­tava voima, on sillä­kin oltava jous­ta­mat­to­mat kiin­to­pis­teensä – ja joita se on tarvit­taessa valmis puolus­ta­maan. Tätä ajatusta mukail­len olen valin­nut viisi kärki­tee­maa näihin vaalei­hin:

1. Euroop­pa­lai­sen puolus­tuk­sen edis­tä­mi­nen ja tuki Ukrai­nalle. Nyt jos koskaan on aika kantaa vastuuta omasta mante­rees­tamme ja vies­tiä tästä niin jäsen­mai­den suun­taan kuin liit­to­lai­sil­lemme Atlan­tin toisella puolella. Euroo­pan puolus­tus­teol­li­suu­den on oltava kärki­hanke teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vylle, turval­li­suu­den takaa­mi­seksi ja Ukrai­nan tuke­mi­seksi. Euroop­pa­lais­ten on kannet­tava vastuunsa maan­osan turval­li­suu­desta ja tämä edel­lyt­tää vahvan oman puolus­tus­teol­li­suu­den kehit­tä­mistä. Samalla puolus­tuk­sen tuotan­toa on nostet­tava ripeästi, jotta voimme turvata Ukrai­nan voiton, vakau­den Euroo­passa ja varau­tua Venä­jän soti­laal­li­seen uhkaan tule­vina vuosina.

2. Selkeämpi EU–Nato-yhteistyö. EU:n ja Naton välistä suhdetta ovat perin­tei­sesti värit­tä­neet epämää­räi­syys ja keski­näi­nen kilpailu. Ihan­ne­ta­pauk­sessa EU ja Nato kyke­ni­si­vät stra­te­gi­sem­paan yhteis­työ­hön, joka palve­lisi Euroo­pan soti­laal­lis­ten suori­tus­ky­ky­jen kehit­tä­mistä, vahvis­taisi EU:n ja Naton jäse­neh­dok­kai­den ja kump­pa­nien turval­li­suutta ja puolus­tus­ky­kyä sekä tukisi soti­laal­lista krii­sin­hal­lin­taa. On aika jättää taakse keski­näi­nen kiis­tely ja siir­tyä syvem­män yhteis­työn aikaan, mikä tarkoit­taa euroop­pa­lai­sen pila­rin hahmot­te­lua Naton sisälle.

3. Raja­tur­val­li­suus. Suomen raja on Euroo­pan ja Naton ulko­raja Venä­jän kanssa, ja sitä varten oltava sekä soti­laal­li­set että sivii­li­puo­len valmiu­det kunnossa. Meillä on oltava keino­va­li­koima torjua laitonta raja­lii­ken­nettä ja hybri­di­vai­kut­ta­mista sekä puolus­taa lail­lista turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa.

4. Huol­to­var­muus ja alue­po­li­tiikka: Suomi sijait­see stra­te­gi­sesti tärkeällä Pohjois-Euroo­pan alueella. Meidän on turvat­tava EU:n kautta kriit­ti­nen infra­struk­tuu­rimme niin Lapissa kuin itäi­sessä Suomessa. Tämä tarkoit­taa inves­toin­tien ajamista niin suoma­lai­siin rata­hank­kei­siin ja ties­töön kuin ruoka- ja ener­gia­tur­vaan ympäri maan. Arkti­sen maan alue­po­li­tiik­kaa ei tule unoh­taa turval­li­suus­po­liit­ti­sesti epävar­moina aikoina. Huol­to­var­muus tarkoit­taa myös sisä­mark­ki­noi­den toimin­ta­var­muu­den, yhteis­kun­nan krii­sin­sie­to­ky­vyn ja omava­rai­suu­den kehit­tä­mistä, joissa on huomattu vaka­via puut­teita jo koron­pan­de­mian aikana.

5. Kaup­pa­po­li­tiikka: Euroop­pa­lai­nen kaup­pa­po­li­tiikka tarvit­see uusia pain­opis­teitä ja toimin­ta­mal­leja, jotta Euroo­pan kilpai­lu­ky­kyä voidaan vahvis­taa ja jotta voimme tart­tua maail­man­kau­pan avau­tu­mi­sen luomiin tilai­suuk­siin. Kulu­van vuosi­sa­dan tärkeim­mät pain­opis­teet ovat tran­sat­lant­ti­sen vapaa­kau­pan edis­tä­mi­sen ohella globaa­lin etelän ja sen johta­vien maiden kanssa tehtä­vät kaup­pa­so­pi­muk­set. Jotta Eurooppa pysyy globaa­lien johta­jien vauh­dissa, sen on suun­nat­tava huomio­taan maan­osan ulko­puo­lelle ja kasva­tet­tava osaa­mis­taan sekä osuut­taan nouse­vien tekno­lo­gien alalla, kuten puoli­joh­teet, teko­äly ja kriit­ti­set raaka-aineet.

“Meidän suoma­lais­ten on haet­tava Euroo­pasta ratkai­suja, jotka puolus­ta­vat meidän oikeut­tamme elää rauhassa ja turvassa”

EU:lla on meka­nis­minsa ja rahas­tonsa, joiden käyt­töä Suomen tarpei­siin tulee koros­taa. Turval­li­suus tarkoit­taa seutu­kun­tien ja aluei­den kestä­vää kehit­tä­mistä sekä Suomen pysy­mistä houkut­te­le­vana inves­toin­tiym­pä­ris­tönä. Se tarkoit­taa infra­struk­tuuri- ja ener­gia­rat­kai­suja sekä rajo­jemme vakautta. Se tarkoit­taa esimer­kiksi geopo­liit­ti­sesti merki­tyk­sel­li­siä yhteyk­siä Pohjan­lah­della ja radan kehit­tä­mistä Ruot­sin ja Norjan kautta Pohjois-Atlan­tille. Myös Suomen­lah­den kapei­kon huol­to­var­muu­den takaa­mi­nen on oleel­lista missä tahansa olosuh­teissa. Kaik­kiin EU:n tuki on tärkeä osa Pohjo­lan turval­li­suutta ja linnoi­tusta, joista koko unioni hyötyy ja tämä viesti on Brys­se­liin rohjet­tava viedä.

Suomen kaltai­sen netto­mak­sa­jan ei ole lain­kaan kohtuu­tonta esit­tää vaati­muk­sia ja toiveita euroop­pa­lai­sesta soli­daa­ri­suu­desta, mikäli meidän odote­taan pitä­vän pitkän rajamme kunnossa muiden puolesta. Minulle tärkeim­piä teemoja näissä vaaleissa ovat ennen kaik­kea euroop­pa­lai­sen turval­li­suu­den ja kaup­pa­po­li­tii­kan edis­tä­mi­nen aikana, jolloin asemaamme maail­man­po­li­tii­kan suun­nan­näyt­tä­jinä haas­te­taan muiden toimesta. Meidän suoma­lais­ten on haet­tava Euroo­pasta ratkai­suja, jotka puolus­ta­vat meidän oikeut­tamme elää rauhassa ja turvassa.

Kirjoit­taja Mika Aaltola on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja Ulko­po­liit­ti­sen insti­tuu­tin johtaja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.5.2024

Annika Sipola: ”Missä EU, siellä Naton harjoi­tuk­set”

Ajoin hiljat­tain Sallasta Rova­nie­melle ja eteen tuli beige auto, jossa oli sivulla punai­set ristit. Auto oli oudon näköi­nen, selvästi armei­jan

14.5.2024

Ville Kaunisto: ”Rajat on rakkautta!”

Teini­poika ampui Tukhol­massa neli­kymp­pi­sen miehen, joka oli matkalla uima­hal­liin poikansa kanssa. Huume­kaup­paa käydään Ruot­sin lähiössä avoi­mesti. Alai­käis­ten teke­mät rikok­set ovat

10.5.2024

Max Schul­man: ”Maa- ja metsä­ta­lous jälleen turval­li­suu­den keskiössä”

Tämän vuoden kesä­kuussa järjes­tet­tä­vät vaalit ovat erit­täin tärkeät Suomen maa- ja metsä­ta­lou­delle. Uusi parla­mentti ja komis­sio tule­vat määrit­tä­mään unio­nin kehi­tys­suun­tia

Skip to content