Samaan aikaan, kun Yhdys­val­loissa ja Kiinassa tehdään merkit­tä­viä panos­tuk­sia tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan, EU:ssa keski­ty­tään lisä­sään­te­lyyn ja uusien rapor­toin­ti­vel­voit­tei­den lisää­mi­seen. 

Brys­se­lin kuplassa on ollut pitkään vahva ajatus siitä, että sillä on sään­te­lyyn perus­tuva valta. Vaikka kilpailu globaa­leilla mark­ki­noilla on osoit­ta­nut sen, että tällä ajatuk­sella ei ole mitään todel­li­suus­poh­jaa, niin se ei ole estä­nyt meitä tois­te­le­masta puoli­to­tuutta, jonka mukaan sään­te­lyä lisää­mällä vahvis­tai­simme mark­kina-asemamme ja loisimme globaa­lit stan­dar­dit. 

EU:ssa vihreästä siir­ty­mästä toivo­taan uutta ajuria, jolla pääs­täi­siin talous­kas­vuun kiinni. Vielä on epäsel­vää, missä EU seisoo tässä kilpai­lussa. Tukeu­dum­meko sään­te­lyn lisää­mi­seen ja katsomme vierestä, kun Kiina ja Yhdys­val­lat kasvat­ta­vat mark­ki­nao­suuk­sia – vai vahvis­tam­meko omaa stra­te­gista kilpai­lu­ky­kyämme panos­ta­malla mark­ki­na­läh­töi­seen ilmas­to­po­li­tiik­kaan ja tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan? 

Vihreän siir­ty­män kilpai­lussa on kovat panok­set. Vihreä siir­tymä perus­tuu puhtai­siin tekno­lo­gioi­hin, palve­lu­mal­lei­hin ja älyk­käi­siin ratkai­sui­hin. On selvää, että se, joka keksii ratkai­sut ensim­mäi­senä, on myös se, joka saa suurim­man mark­ki­nao­suu­den – ja täten määri­tel­lee stan­dar­dit. 

Yhdys­val­lat ja Kiina ovat jo osoit­ta­neet kykynsä vahvis­taa mark­kina-asemi­aan ja aset­taa globaa­leja stan­dar­deja. Kirjoi­tan tätä kirjoi­tusta Applen tuot­teella, käytän Googlen selainta ja puhe­li­meni kuoret on tilattu Amazo­nista. Nuoret käyt­tä­vät TikTo­kia, tilaa­vat tuot­teita Aliba­basta ja jokai­nen meistä on törmän­nyt Huawein lait­tei­siin. Yksi­kään näistä tekno­lo­gia­jä­teistä ei ole synty­nyt Euroo­passa, eikä yksi­kään näistä ole synty­nyt sään­te­lyn loppu­tu­lok­sena vaan inno­vaa­tioi­den kautta.

“EU unohti kaikki globaa­lei­hin mark­ki­noi­hin liit­ty­vät laina­lai­suu­det”

Brys­se­lin kupla näyt­tää unoh­ta­neen sen, mitkä asiat määrit­tä­vät sen miten globaa­leilla mark­ki­noilla pärjää. Euroo­palla on ollut vahva inno­vaa­tio­pe­rinne ja vielä kymme­nen vuotta sitten meidän osuu­temme tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­nassa oli Yhdys­val­to­jen jälkeen korkein. Kymme­nen vuoden aikana Kiina on onnis­tu­nut ohit­ta­maan Euroo­pan ja kirit­tä­mään Yhdys­val­toja. Saman kymme­nen vuoden aikana EU:n inno­vaa­tio­toi­min­nan osuus BKT:sta on kasva­nut alle 0,19 prosent­tia.

Näyt­tää­kin siltä, että Yhdys­val­loissa ja Kiinassa on sisäis­tetty se, miten vihreän siir­ty­män kilpailu voite­taan. Samaan aikaan, kun Yhdys­val­loissa ja Kiinassa panos­te­taan inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaan, niin Euroo­pan unio­nissa mieti­tään, miten voisimme kehit­tää maksut­to­mia asia­kas­tu­ki­jär­jes­tel­miä yrityk­sille, joiden kilpai­lu­kyky on heiken­ty­nyt EU:n kasva­neen byro­kra­tian ja yritys­ten lisään­ty­neen hallin­nol­li­sen taakan takia.

Mikäli haluamme pärjätä vihreän siir­ty­män kilpai­lussa, meidän tulisi lakata uskot­te­le­masta itsel­lemme puoli­to­tuutta globaa­lista “sään­te­ly­val­lasta”. Eurooppa tarvit­see seuraa­van komis­sio­kau­den aikana voima­kasta panos­tusta tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen ja samalla on vält­tä­mä­töntä, että sään­te­lyn määrää vähen­ne­tään. 

En sano tätä sen takia, että kaikki sään­tely olisi huonoa, vaan sen takia, että tämän komis­sio­kau­den aikana on keski­tytty enem­män sään­te­lyn määrään kuin sen laatuun. Uutta yrityk­siä koske­vaa sään­te­lyä on tullut niin valta­vaan tahtiin, että emme ole vielä edes nähneet kaik­kia seurauk­sia. Jatkuva lisä­sään­tely täytyy lopet­taa, jotta yrityk­set ehti­vät mukau­tua uusiin velvoit­tei­siin ja näemme sään­te­lyn tuomat todel­li­set hyödyt ja haitat. 

Kirjoit­taja Maria Miala on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja vies­tin­nän asian­tun­tija.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa