Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kriisinkestävä Suomi – Suomen varautuminen muuttuneessa maailmantilanteessa

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Julkaistu:

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi selviää parhai­ten muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa.

1. Yleistä

Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne muut­tui pysy­västi huonom­paan suun­taan Venä­jän aloi­tet­tua hyök­käys­so­dan Ukrai­naa kohtaan helmi­kuun 24. päivänä. Itse­näi­sen valtion lisäksi Venäjä on hyökän­nyt samalla koko Euroop­paa ja vapaata maail­maa kohtaan. Euroo­pan turval­li­suus­po­liit­ti­sen vakau­den järk­ky­mi­nen edel­lyt­tää Suomelta määrä­tie­toi­sia toimia ja varau­tu­mista. 

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suutta. Suomen on oltava nyt hereillä, valmiina ja yhte­näi­nen. Varau­tu­mista on tehtävä kaikilla yhteis­kun­nan sekto­reilla. 

Tämä keskus­te­lu­na­vaus on valmis­teltu maalis­kuussa 2022 sen hetkis­ten tieto­jen varassa. Koros­tamme, että olemme muodos­ta­neet näke­myk­semme niiden tieto­jen valossa, jotka ovat oppo­si­tion saata­villa. Kokoo­mus haluaa varmis­taa, että Suomi ja suoma­lai­set pärjää­vät – aina ja kaikissa tilan­teissa. 

Keskus­te­lu­na­vauk­sella Kokoo­mus haluaa tuoda esille yhteis­kun­nan selviä­mi­sen kannalta kriit­ti­siä tarpeita maan­puo­lus­tuk­sesta hybri­diuh­kien torju­mi­seen, talou­den krii­sin­kes­tä­vyy­teen, huol­to­var­muu­teen ja ener­gi­aan. Tähän työhön tarvi­taan mukaan kaik­kia puolueita.

2. Maan­puo­lus­tus 

Turval­li­suus­po­liit­ti­sen tilan­teen muutok­sen vuoksi Suomessa on syytä hahmot­taa ja paikata puolus­tus­ky­kymme kapei­kot. Inves­toin­nit maan­puo­lus­tuk­seen ovat nyt vält­tä­mät­tö­miä. 

Suomen puolus­tus­po­liit­ti­sessa selon­teossa viime syksynä kuvat­tuja linjauk­sia pitää tarkas­taa. Suomen on liityt­tävä puolus­tus­liitto Natoon, vahvis­tet­tava euroop­pa­lai­sia ja kahden­vä­li­siä kump­pa­nuuk­si­aan sekä koro­tet­tava omaa puolus­tus­ky­ky­ään. Naapu­rin hyvän­tah­toi­suu­teen tai sen kanssa tehtyi­hin sopi­muk­siin ei voi enää luot­taa.

Puolus­tus­val­miu­den kannalta kokoo­mus haluaa perua maan­puo­lus­tuk­seen viime aikoina tehdyt leik­kauk­set. Lisäksi puolus­tus­voi­mille halu­taan välit­tö­mästi osoit­taa varoja mate­ri­aa­li­han­kin­toi­hin sekä toimin­ta­me­noi­hin henki­lös­tön koulu­tuk­sen ja kertaus­har­joi­tus­ten lisää­mi­seen. Puolus­tus­voi­mien suun­ni­tel­tuja henki­lös­tö­li­säyk­siä halu­taan aikais­taa mahdol­li­sim­man etupai­not­tei­siksi

Lisäksi on selvi­tet­tävä tule­ville vuosille lykät­ty­jen puolus­tus­han­kin­to­jen aikais­ta­mista. Lähi­vuo­sina useat valtiot tule­vat lisää­mään puolus­tus­han­kin­to­jaan, mikä nostaa hankin­to­jen hintoja ja hidas­taa toimi­tusai­koja.

Ilma- ja meri­voi­mien tila on tällä hetkellä hyvällä pohjalla ja merkit­tä­vät suori­tus­ky­ky­jen hankin­nat (Laivue 2020 ja HX-hanke) etene­vät. Huomiota tulisi kiin­nit­tää maavoi­mien kehit­tä­mi­seen. Maan­puo­lus­tuk­sen yllä­pito stra­te­gis­ten hank­kei­den toimeen­pa­non aikana sekä maavoi­mien uudis­ta­mi­nen 2020-luvun lopulta alkaen edel­lyt­tää panos­tuk­sia.

Kokoo­mus näkee vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­työn roolin keskei­senä paitsi soti­laal­li­sen valmiu­den myös yhteis­kun­nan koko­nais­tur­val­li­suu­den lisää­mi­sessä. Kansa­lai­set halua­vat paran­taa omia ja yhteis­kun­nan kannalta tarpeel­li­sia valmiuk­sia ja on tärkeää, että mahdol­li­sim­man moni pääsee osal­lis­tu­maan.

Kokoo­muk­sen esityk­sistä osa on tarpeen toteut­taa heti ja osa keski­pit­källe aika­vä­lille jakso­tet­tuna. Koska uhka­ta­son muutos on luon­teel­taan pitkä­ai­kai­nen tai pysyvä, tulee resur­soin­nin jatkua myös tule­vina vuosina. Turval­li­suus­ti­lan­teen heik­ke­ne­mi­sestä johtu­vat menot lisää­vät painetta julki­siin menoi­hin. Samaan aikaan on kuiten­kin entistä tiukem­min pidet­tävä huolta siitä, että julki­nen talous saadaan mahdol­li­sim­man pian tasa­pai­noon.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Haetaan puolus­tus­liitto Naton jäse­nyyttä. Vahvis­te­taan puolus­tusyh­teis­työtä Suomen läntis­ten kump­pa­nien kanssa.
  • Laajen­ne­taan kutsun­nat koske­maan koko ikäluok­kaa. Kutsun­nat ovat erin­omai­nen tilai­suus antaa koko ikäluo­kalle yleis­kuva maan­puo­lus­tuk­sesta, koko­nais­tur­val­li­suu­desta ja varau­tu­mi­sesta.
  • Selvi­te­tään tule­ville vuosille lykät­ty­jen mate­ri­aa­li­han­kin­to­jen aikais­ta­mista. Vara­taan mate­ri­aa­li­han­kin­toi­hin 2 miljar­dia euroa lisää jaotel­tuna lähi­vuo­sille.
  • Lisä­tään kertaus­har­joi­tuk­siin käsket­tä­vien reser­vi­läis­ten määrää.
  • Kasva­te­taan puolus­tus­voi­mien vaki­tui­sen henki­lös­tön ja sopi­mus­so­ti­lai­den määrää. Aikais­te­taan suun­ni­tel­lut henki­lös­tö­li­säyk­set mahdol­li­sim­man pian toteu­tet­ta­viksi.
  • Asete­taan puolus­tus­mi­nis­te­riön johdolla Suomen puolus­tuk­sen pitkän aika­vä­lin haas­teita käsit­te­levä parla­men­taa­ri­nen selvi­tys­ryhmä.
  • Kehi­te­tään puolus­tus­voi­mien ja vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen stra­te­gista kump­pa­nuutta.
  • Kohden­ne­taan Maan­puo­lus­tus­kou­lu­tusyh­dis­tyk­sen (MPK) koulu­tus­toi­min­taan välit­tö­mästi 4,25 miljoo­naa euroa. Siir­re­tään MPK suoran budjet­ti­ra­hoi­tuk­sen piiriin.
  • Pois­te­taan MPK:n koulu­tus­toi­min­taan liit­ty­vät keino­te­koi­set rajoi­tuk­set soti­laal­li­sen koulu­tuk­sen ja myös koko­nais­maan­puo­lus­tuk­sel­li­sen valmius­kou­lu­tuk­sen järjes­tä­mi­sestä.
  • Asete­taan työryhmä teke­mään nopealla aika­tau­lulla esityk­set tarvit­ta­vista lain­muu­tok­sista sekä siitä, miten puolus­tus­voi­mien ja MPK:n yhteis­työtä kehi­te­tään.
  • Edis­te­tään ampu­ma­ra­to­jen käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia ja patruu­noi­den ristiin­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia siviili- ja soti­las­puo­len välillä.
  • Vahvis­te­taan ampu­maur­hei­lun harras­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä kaiken ikäi­sille ympäri Suomea.
  • Turva­taan vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen järjes­tö­jen avus­tus­ten riit­tävä taso.

3. Huol­to­var­muus

Huol­to­var­muu­den turvaa­mi­nen on julki­sen, yksi­tyi­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työtä. Kiris­ty­neessä turval­li­suus­ti­lan­teessa on nostet­tava suoran maan­puo­lus­tuk­sen lisäksi myös huol­to­var­muu­den valmiusas­tetta. Huol­to­var­muu­den tarkoi­tuk­sena on turvata, että myös häiriö­ti­lan­teissa ja poik­keus­o­loissa elämä jatkuu mahdol­li­sim­man normaa­listi. 

Suomen on kaikissa olosuh­teissa turvat­tava ener­gian toimi­tus­var­muus. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää omaa ener­gia­tuo­tan­toa, toimin­ta­var­maa siirto- ja jake­lu­jär­jes­tel­mää sekä tarvit­ta­via polt­toai­ne­va­ras­toja. Sähkön tuotan­non ja kulu­tuk­sen on oltava tasa­pai­nossa joka hetki, jotta yhteis­kun­nan pyörät pysy­vät pyöri­mässä. Pohjoi­sen maan on myös huoleh­dit­tava siitä, että kodit lämpiä­vät joka talvi. On tärkeää, että Suomella on riit­tävä omava­rai­suus ener­gia­tuo­tan­nossa huol­to­var­muu­den varmis­ta­mi­seksi. Koko Euroo­pan riip­pu­vuutta venä­läi­sestä ener­giasta on vähen­net­tävä nopeasti ja määrä­tie­toi­sesti. 

Elin­tar­vi­ke­huol­lolla on turvat­tava koti­mai­nen ruoan­tuo­tanto myös häiriö­ti­lan­teissa ja poik­keus­o­loissa. Tämä edel­lyt­tää riit­tä­vää alku­tuo­tan­toa, elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den jalos­tus­ka­pa­si­teet­tia sekä toimi­vaa jake­lu­jär­jes­tel­mää kulut­ta­jille. On tärkeää, että koko toimiala varau­tuu häiriö­ti­lan­tei­siin yhdessä. Suomen on myös huoleh­dit­tava elin­tar­vik­kei­den sekä tuotan­to­pa­nos­ten tuon­nin jatku­vuu­desta ja logis­ti­sista edel­ly­tyk­sistä poik­keus­o­lois­sa­kin.

Liiken­teen huol­to­var­muus on yhteis­kun­nan toimin­nan perus­e­del­ly­tys pitkien etäi­syyk­sien Suomessa. Sekä ihmis­ten, elin­tar­vik­kei­den että muiden tuot­tei­den on pääs­tävä kulke­maan myös poik­keus­o­loissa. Liiken­teen varau­tu­mi­nen perus­tuu toimi­viin kulje­tus- ja  logis­tiik­ka­pal­ve­lui­hin sekä kunnossa olevaan infra­struk­tuu­riin.

Teol­li­suu­den huol­to­var­muu­della on turvat­tava erityi­sesti puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotanto, raken­ta­mi­nen sekä kriit­tis­ten mate­ri­aa­lien saata­vuus. Muun muassa kemian­teol­li­suu­den, metsä­teol­li­suu­den, puolus­tus­teol­li­suu­den, muovi- ja kumi­teol­li­suu­den, raken­nus­teol­li­suu­den, tekno­lo­gia­teol­li­suu­den toiminta on varmis­tet­tava häiriö­ti­lan­teissa ja poik­keus­o­loissa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Turva­taan Huol­to­var­muus­kes­kuk­selle riit­tä­vät resurs­sit. Vahvis­te­taan Suomen huol­to­var­muus­va­ras­toja.
  • Ajan­ta­sais­te­taan huol­to­var­muu­teen liit­tyvä lain­sää­däntö.

Ener­gia­huolto

  • Irrot­tau­du­taan venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta vahvis­ta­malla koti­maista puhtaan ener­gian tuotan­toa.
  • Vauh­di­te­taan ener­giain­ves­toin­tien lupa­pro­ses­seja mm. laati­malla lupien käsit­te­ly­ai­ka­ta­kuu.
  • Pois­te­taan pieny­din­voi­man luvi­tuses­teet ydin­e­ner­gia­lain koko­nai­suu­dis­tuk­sesta irro­tet­ta­valla pika­kais­talla.
  • Toteu­te­taan Fenno­voi­man ydin­voi­mala ei-venä­läi­sellä tekno­lo­gialla. Haetaan muutok­sen teke­mi­seen rahoi­tusta EU:n ener­gia­krii­sin ratkai­su­ra­has­tosta. 
  • Tehos­te­taan pien­puun korjuuta ja kannus­te­taan metsä­hoi­dol­li­ses­ti­kin hyödyl­li­siin ensi­har­ven­nuk­siin esimer­kiksi jous­ta­voit­ta­malla Kemera-tuen ehtoja.
  • Edis­te­tään vedyn tuotan­toa ja jake­lua Suomessa.

Elin­tar­vi­ke­huolto

  • Vahvis­te­taan koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä.
  • Lievi­te­tään maata­lou­den maksu­val­mius­krii­siä väliai­kai­silla elin­kel­pois­ten yritys­ten likvi­di­teet­tiä paran­ta­villa keinoilla.
  • Arvioi­daan uudel­leen EU-tason olemassa olevia ja suun­ni­tel­tuja toimia, jotka vähen­täi­si­vät maata­lous­tuo­tan­toa tai lisää­vät sen kustan­nuk­sia. 
  • Kohdis­te­taan toimen­pi­teitä suoraan lannoit­tei­den saata­vuu­teen. Luodaan edel­ly­tyk­set ravin­tei­den kuten puhdis­ta­mo­liet­teen parem­malle kier­tä­mi­selle ja paran­ne­taan niiden laatua.
  • Suun­na­taan maata­lou­den tuki­jär­jes­tel­mää parem­min maape­rän kasvu­kun­non yllä­pi­toon ja typen­si­to­ja­kas­vien tuke­mi­seen.
  • Mahdol­lis­te­taan poik­keus­o­loissa kaiken vilje­lys­kel­poi­sen pelto­pinta-alan otta­mi­nen ruoan­tuo­tan­non käyt­töön ja rehuo­ma­va­rai­suu­den nosta­mi­seen.
  • Varmis­te­taan lääk­kei­den hyvä saata­vuus huoleh­ti­malla lääk­kei­den velvoi­te­va­ras­toin­nista. Lääk­kei­den ja hoito­tar­vik­kei­den osalta on varmis­tet­tava myös eri taho­jen vastuut varau­tu­mi­sen osalta.

Liikenne

  • Edis­te­tään liiken­teen sähköis­ty­mistä. Vauh­di­te­taan sähkö­au­to­jen yleis­ty­mistä hankin­ta­tuella ja lataus­pis­te­ver­kos­ton varmis­ta­mi­sella. 
  • Panos­te­taan vien­nin kannalta keskeis­ten raide­lii­ken­ne­hank­kei­den käyn­nis­tä­mi­seen pääomit­ta­malla ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöitä.
  • Varmis­te­taan raskaan ammat­ti­lii­ken­teen ja kulje­tus­ten toimi­vuus otta­malla käyt­töön usei­den muiden EU-maiden tapaan ammat­ti­die­sel­jär­jes­telmä.

Teol­li­suus

  • Turva­taan metsä­teol­li­suu­den ja biota­lou­den toimin­tae­del­ly­tyk­set huoleh­ti­malla metsien kestä­västä kasvusta sekä puuraaka-aineen riit­tä­västä saata­vuu­desta.
  • Huoleh­di­taan kriit­tis­ten teol­li­suu­de­na­lo­jen raaka-aine­saa­ta­vuu­desta.
  • Kartoi­te­taan LNG-termi­naa­lien ja kaasu­va­ras­toin­nin tarpeet Suomen teol­li­suu­den huol­to­var­muu­den kannalta. Toteu­te­taan tarvit­ta­vat toimen­pi­teet.

4. Väes­tön­suo­jelu

Väes­tön­suo­jelu on koko­nai­suus, jossa viran­omai­set varau­tu­vat toimin­taan poik­keus­o­loissa. Väes­tön­suo­je­lun suun­nit­telu ja varau­tu­mi­nen kuulu­vat kaik­kien viran­omais­ten vastuulle. Suomessa on oltava uskot­ta­van puolus­tus­ky­vyn lisäksi riit­tävä kyky sivii­li­väes­tön tehok­kaa­seen suojaa­mi­seen. 

Väes­tön­suo­je­lu­teh­tä­viin lukeu­tu­vat mm. häly­tys­toi­minta, evakuointi, pelas­tus­toi­minta, lääkin­tä­huolto, sammu­tus­toi­minta, vaaral­lis­ten aluei­den tiedus­telu ja merkit­se­mi­nen sekä puhdis­tus­toi­minta ja vastaa­vat suoje­lu­toi­men­pi­teet. 

Suomessa on pitkät perin­teet väes­tön­suo­jien laaja­mit­tai­selle raken­ta­mi­selle. Maas­samme on yli 50 000 väes­tön­suo­jaa, joissa on noin 4,5 miljoo­naa väes­tön­suo­ja­paik­kaa. Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liike­kiin­teis­tö­jen yhtey­dessä olevia talo­koh­tai­sia teräs­be­to­ni­suo­jia. Myös useam­man kiin­teis­tön yhtei­siä kallio­suo­jia on käytössä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Varmis­te­taan väes­tön­suo­jien kunto ja ajan­mu­kai­suus. Varmis­te­taan väes­tö­hä­lyt­ti­mien toimin­ta­var­muus kaik­kialla Suomessa. 
  • Määri­tel­lään ja ohjeis­te­taan pelas­tus­toi­men väes­tön­suo­je­lu­teh­tä­vät kansal­li­sella tasolla. Kehi­te­tään pelas­tus­toi­men riski- ja uhka-arvioi­hin liit­ty­viä proses­seja. 
  • Sääde­tään väes­tön­suo­je­lun ja varau­tu­mi­sen henki­lös­tölle täyden­nys­kou­lu­tus­vel­voite ja sitä toteut­tava koulu­tus­jär­jes­telmä.
  • Vahvis­te­taan koti­ta­louk­sien varau­tu­mi­seen liit­ty­vää vies­tin­tää (mm. koti­vara).
  • Huoleh­di­taan kansa­lais­ten resi­liens­sistä ja yksi­lön krii­sin­kes­tä­vyy­destä.

5. Raja­tur­val­li­suus

Suomelle on ensi­si­jai­sen tärkeää varau­tua erilais­ten hybri­diuh­kien torjun­taan. Meillä on oltava vankat keinot puolus­taa suoma­lais­ten yhteis­kun­ta­rau­haa kaikissa olosuh­teissa. Lain­sää­dän­töön ei voi jättää turval­li­suutta vaaran­ta­via aukkoja.

Suomen tulee olla lain­sää­dän­nös­sään varau­tu­nut vastaa­maan Krei­kan (2020) ja Puolan (2021) rajoilla sekä Suomessa 2015-2016 nähdyn kaltai­seen siir­to­lais­vir­to­jen ohjaa­mi­seen perus­tu­vaan hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen. Tällä hetkellä lain­sää­dän­tömme ei ole kunnossa, koska mahdol­li­suutta pysäyt­tää turva­pai­kan­haku määrä­ai­kai­sesti hybri­di­vai­kut­ta­mis­ti­lan­teessa kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tuessa ei ole. 

Lain­sää­dän­nön päivit­tä­mi­sellä olisi myös tällai­sia uhkia ennal­taeh­käi­sevä vaiku­tus, kun Suomea vastaan ei näitä keinoja voisi menes­tyk­sek­käästi käyt­tää. Tämä on mahdol­lista tehdä tavalla, joka täyt­tää kansain­vä­li­sen oikeu­den edel­ly­tyk­set.

Muut­to­lii­kettä hyväk­si­käyt­tä­vää hybri­di­vai­kut­ta­mista koske­vat muutos­tar­peet on irro­tet­tava valmius­lain (arviolta noin 4 vuotta kestä­västä) koko­nai­suu­dis­tuk­sesta ja vietävä nopeu­te­tussa aika­tau­lussa maaliin. Tarvi­taan toimek­sianto hätä­ti­la­py­kä­lis­tön valmis­te­lusta, jolla turva­pai­kan­haku voitai­siin keskeyt­tää määrä­ajaksi hybri­di­vai­kut­ta­mis­ti­lan­teessa kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tuessa.

Lisäksi normaa­li­lain­sää­dän­töön on tehtävä tarvit­ta­vat muutok­set. Suomessa on viipy­mättä otet­tava käyt­töön kansal­li­nen raja­me­net­tely, joka mahdol­lis­taisi kansain­vä­listä suoje­lua koske­van hake­muk­sen tarpeen mukaan käsit­te­lyn ja ratkai­se­mi­sen raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Irro­te­taan muut­to­lii­kettä hyväk­si­käyt­tä­vää hybri­di­vai­kut­ta­mista koske­vat muutos­tar­peet valmius­lain arviolta noin 4 vuotta kestä­västä koko­nai­suu­dis­tuk­sesta ja viedään uudis­tuk­set nopeu­te­tussa aika­tau­lussa maaliin.
  • Otetaan viipy­mättä käyt­töön kansal­li­nen raja­me­net­tely, joka mahdol­lis­taisi kansain­vä­listä suoje­lua koske­van hake­muk­sen tarpeen mukaan käsit­te­lyn ja ratkai­se­mi­sen raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä.
  • Käyn­nis­te­tään lain­sää­dän­tö­val­mis­telu muista mm. ulko­maa­lais­la­kiin, vastaan­ot­to­la­kiin ja raja­var­tio­la­kiin tehtä­vistä muutok­sista, joista olisi hyötyä hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen vastaa­mi­sessa ja tilan­teen hallin­nassa.
  • Lisä­tään lain­sää­dän­töön mahdol­li­suuk­sia nopeu­tet­tuun turva­paik­ka­me­net­te­lyyn ja hake­mus­ten rekis­te­röin­tiin. 
  • Täsmen­ne­tään rajan­yli­tys­lii­ken­teen rajoit­ta­mista koske­vaa sään­te­lyä ja kehi­te­tään sen valvon­taa.
  • Tehos­te­taan sään­te­lyä koskien henki­löi­den velvol­li­suutta olla läsnä maahan­tu­loe­del­ly­tys­ten tutkin­nan aikana. 

6. Kyber- ja infor­maa­tio­tur­val­li­suus

Kybe­rym­pä­ris­töömme kohdis­tuu päivit­täin erilai­sia uhkia, vakoi­lusta tieto­mur­toi­hin ja infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­seen. Kyse on jatku­vasta toimin­nasta, josta edus­kun­taan kohdis­tu­nut kyber­va­koilu, Vastaa­mon tieto­murto ja Nordea-pank­kiin kohdis­te­tut palve­lu­nes­to­hyök­käyk­set ovat viime­ai­kai­sia esimerk­kejä.

Koska merkit­tävä osa viha­mie­li­sestä kyber­vai­kut­ta­mi­sesta tapah­tuu niin sanot­tuna hybri­di­vai­kut­ta­mi­sena, on vält­tä­mä­töntä, että viran­omai­silla on kyky ja toimi­val­tuu­det huoleh­tia kybe­rym­pä­ris­tön turval­li­suu­desta jo normaa­lio­loissa. 

Esimer­kiksi kybe­rym­pä­ris­tön alue­val­von­nan tehtä­vää ei ole tällä hetkellä määri­tetty mille­kään taholle, eikä valmius­lain­sää­däntö tällä hetkellä anna kybe­rym­pä­ris­töön tarvit­ta­vaa toimi­val­taa edes poik­keus­o­loissa. Lain­sää­dän­nön ajan­mu­kai­suutta ja riit­tä­vyyttä on laajem­min­kin tarkas­tel­tava suhteessa erilai­siin kybe­ruh­ka­ti­lan­tei­siin.

Keskei­nen asia Suomen suve­re­ni­tee­tista huoleh­ti­mi­sessa kybe­rym­pä­ris­tössä on johto­vas­tui­den selkeyt­tä­mi­nen. Kyber­tur­val­li­suu­den stra­te­gi­sessa johta­mi­sessa on kyse maamme elin­tär­kei­den toimin­to­jen turvaa­mi­sesta kaikissa olosuh­teissa. Tällä hetkellä turvaa­mi­seen tähtää­vät toimen­pi­teet sekä toimi­val­tuu­det hajaan­tu­vat eri viran­omai­sille ja muille yhteis­kun­nan toimi­joille kuten yrityk­sille. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Varmis­te­taan vies­tin­tä­verk­ko­jen ja -palve­lu­jen toimin­ta­var­muus ja turval­li­suus kaikissa tilan­teissa. 
  • Paran­ne­taan viran­omais­ten ja taval­lis­ten suoma­lais­ten kykyä suojau­tua infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­selta sekä vastata siihen. 
  • Vahvis­te­taan kykyä vastata viha­mie­li­seen kyber­vai­kut­ta­mi­seen uskot­ta­valla kyber­puo­lus­tuk­sella. Lisä­tään poliit­tista päätök­sen­te­ko­val­miutta ja vasta­toi­mien valmiutta jo enna­kolta. 
  • Kehi­te­tään aktii­vi­sesti kyber­vai­kut­ta­mi­sen vasta­toi­min­ta­ky­vyk­kyyttä ja keino­va­li­koi­maa sekä vasta­toi­miin liit­ty­vää säädös­poh­jaa ja toimi­val­ta­pe­rus­taa.
  • Kehi­te­tään kansa­lais­ten ja viran­omais­ten yhtei­siä toimin­ta­mal­leja sosi­aa­li­sen median hyödyn­tä­mi­selle kriisi- ja sota­ti­lan­teissa.
  • Selkiy­te­tään kyber­puo­lus­tuk­sen johto­vas­tuita.

7. Talou­del­li­nen krii­sin­kes­tä­vyys

Kokoo­mus hyväk­syy maan­puo­lus­tuk­seen, huol­to­var­muu­teen sekä hybri­diuh­kien torjun­taan tehtä­vät meno­li­säyk­set. Panos­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä Suomen turval­li­suu­den takaa­mi­seksi. 

Samalla on kuiten­kin selvää, että tule­via krii­sejä varten julkista taloutta on vahvis­tet­tava ja menoja prio­ri­soi­tava. Julki­sen talou­den vakau­den perusta on meno­ke­hyk­sissä. Vanhan velan päälle otet­tava uusi velka kaven­taa Suomen talou­del­lista liik­ku­ma­ti­laa ja heiken­tää mahdol­li­suuk­sia selviy­tyä tule­vista krii­seistä. Julki­sen sekto­rin hallit­se­ma­ton velkaan­tu­mi­nen on vaaral­lista talou­den krii­sin­sie­to­ky­vylle.

Samalla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuson­gel­mat ovat säily­neet enti­sel­lään. Pieni­kin nousu valtion­ve­lan korko­ta­sossa näkyy miljar­di­luo­kan korko­me­no­jen kasvuna. Hiipuva talous­kasvu vaikeut­taa tilan­netta enti­ses­tään, vaikka inflaa­tio paran­tai­si­kin väliai­kai­sesti julki­sen talou­den velka­suh­detta.

Siksi kokoo­muk­sen esit­tä­mille talous­re­for­meille on yhä suurempi tarve. Talou­den raken­teet on viimein­kin laitet­tava kuntoon, sillä vahva talous on osa koko­nais­tur­val­li­suutta. Kokoo­mus perään­kuu­lut­taa kasvun edel­ly­tys­ten paran­ta­mista, toimi­vien mark­ki­noi­den, reilun kilpai­lun ja parem­man sään­te­lyn edis­tä­mistä sekä uudis­tuk­sia työmark­ki­noi­hin, sosi­aa­li­tur­vaan ja vero­tuk­seen. 

Kokoo­muk­sen mielestä julki­sia menoja on vähen­net­tävä 0,4 % suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen verrat­tuna nykyi­seen kehys­ta­soon jo vuonna 2023. VM:n viimei­sim­män ennus­teen mukaan tämä tarkoit­taa noin miljar­din euron sopeut­ta­mista. Halli­tuk­sen aset­tama talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto on ehdot­ta­nut sopeut­ta­mi­su­raksi 0,2–0,4 % suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Tämä palaut­taisi Suomen velka­suh­teen vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen tasolle noin 2035 mennessä. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan kokoo­muk­sen esit­tä­mät talous- ja työl­li­syy­suu­dis­tuk­set, joilla vahvis­te­taan julki­sen talou­den kestä­vyyttä ja krii­sin­sie­to­ky­kyä.
  • Asete­taan työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen päätök­sen­teon etusi­jalle. Uudis­te­taan työmark­ki­noita sekä pure­taan vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van aiheut­ta­mia kannus­tin­louk­kuja, jotka vähen­tä­vät työn­teon kannus­ti­mia. 
  • Tuetaan suoma­lais­ten osto­voi­maa keven­tä­mällä ansio­tu­lo­ve­ro­tusta ja paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Lievi­te­tään ener­gian hinto­jen nousua täsmä­toi­min.
  • Varau­du­taan hinto­jen nousuun kohden­ne­tuilla toimilla, joilla mahdol­lis­te­taan kriit­tis­ten talou­den alojen toiminta.
  • Noste­taan julkis­ten palve­lu­jen tuot­ta­vuutta, jotta pienem­millä resurs­seilla saadaan aikaan yhä parem­pia palve­luita. 
  • Este­tään TKI-panos­tus­ten leik­kauk­set ja toteu­te­taan yritys­ten pysyvä TKI-vero­vä­hen­ny­soi­keus. Kokoo­mus on sitou­tu­nut Suomen TKI-panos­tus­ten nosta­mi­seen 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.9.2022

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla.  Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

Skip to content