Kokoo­muksen ympäristö­verkoston lokakuun kolumni: Raken­ta­misen sietä­mätön kestävyys – kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen ympäristö­verkoston lokakuun kolumni: Raken­ta­misen sietä­mätön kestävyys

Kokoo­muksen ympäristö­verkoston lokakuun kolumni: Raken­ta­misen sietä­mätön kestävyys

Julkaistu: 16.10.2015 Ohjelmatyö

Raken­nusten kestä­vyyden arviointi on taitolaji. Siitä ovat kiinnos­tu­neita niin lainsää­täjät kuin vapaa­eh­toisten luoki­tus­jär­jes­telmien markki­na­miehet.

Vaikeus­as­tetta kasvat­tavat raken­nuksen pitkä elinkaari, sen osana toimivien raken­nus­tuot­teiden vaikutus teknisiin ja toimin­nal­lisiin ominai­suuksiin, eri ympäris­tö­vai­ku­tukset, turval­li­suuden ja terveel­li­syyden eri näkökohdat sekä elinkaa­ri­kus­tan­nukset. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Millä mitata ja lopulta arvioida ja luoki­tella?

Ekolo­gisen kestä­vyyden ja terveel­li­syyden arvioinnin tulee olla läpinä­kyvää ja standar­deihin pohjau­tuvaa. Raken­nusten elinkaa­riar­viointiin on jo julkaistu EN-standardit, joihin jo useiden EU:n jäsen­val­tioiden määräyk­sissä ja vapaa­eh­tois­luo­ki­tuk­sissa viitataan. Yhden­mu­kais­tettuja standardeja laaditaan myös raken­nus­tuot­teiden päästöjen arviointiin. Raken­nusten sisäil­mas­tolle tiukat vaati­mukset asettavan Sisäil­ma­luo­kitus 2008:n kritee­reistä yhdessä, yli rajojemme arvos­te­tussa M1-päästö­luo­ki­tuk­sessa on näin testattuna jo yli 2500 vähäpääs­töistä tuotetta.

Energia- ja materi­aa­li­te­hok­kaita raken­nuksia voidaan toteuttaa hyvin erilaisin materi­aa­li­va­linnoin ja raken­teel­lisin ratkaisuin. Tärkeintä on käyttää ja yhdis­tellä eri materi­aaleja viisaasti hyödyn­tä­mällä kestä­vyyden kannalta parhaat ominai­suudet. Uusiu­tuvien ja uusiu­tu­mat­tomien materi­aalien vastak­kai­na­set­te­lulle ei ole perus­teita, eikä tuotteiden ”energiain­ten­sii­vi­syyden” käyttä­mi­selle minään kriteerinä. Entistä tarkemmin tulee huomioida myös terveel­li­syys­nä­kö­kohdat sekä materi­aalien hyödyn­net­tävyys jätteinä.

Raken­ta­misen kestä­vyyden paran­ta­mi­sessa fokuk­sessa ovat toimet, joilla nopeasti edistetään olemassa olevan raken­nus­kannan energia­te­hok­kuuden paran­ta­mista, terveel­li­syys­vaa­ti­muk­sista yhtään tinki­mättä. Energia­tuo­tannon päästöjen vähen­tä­misen ohella ne ovat oleel­lisin tekijä pyrit­täessä kiinteistö- ja raken­nus­sek­torin ympäristö- ja energia­ta­voit­teiden nopeaan saavut­ta­miseen.

Raken­nus­ma­te­ri­aalien valintaa ja raken­ne­rat­kaisuja pyritään ohjaamaan julki­sella säänte­lyllä. Mm. kaava­mää­räyk­sillä on jo nyt pyritty vaikut­tamaan materi­aalien käyttöön, kritee­reinä usein perus­te­le­mat­tomat ympäris­tö­ar­gu­mentit. Eri materi­aa­leista toteut­tavien ratkai­sujen välillä ei kuitenkaan ole merkit­täviä kestä­vyyden ja/tai ympäris­tö­vai­ku­tusten eroja, kun tarkas­tellaan raken­nuksen koko elinkaarta mukaan lukien käytön­ai­kainen energian­ku­lutus sekä huollon ja korjausten tarve. Myös todel­liset elinkaa­ri­kus­tan­nukset tulisi aina huomioida.

Julki­sissa hankin­noissa tulisi määrittää hankinnan kohteen ominai­suudet ja sitä koskevat tavoitteet, mutta jättää tarjoajien ratkais­ta­vaksi parhaat toteu­tus­tavat loppu­tu­lokseen pääse­mi­seksi. Näin luodaan tilaa vapaalle kilpai­lulle, innova­tii­vi­suu­delle ja myös inves­toin­neille. Tässäkin tarvitaan uskot­tavia raken­ta­misen kestä­vyyden arvioin­ti­työ­kaluja.

 

Pekka Vuorinen
ympäristö- ja energia­johtaja
Raken­nus­teol­lisuus RT ry


Kokoomus.fi