Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus turvapaikkapolitiikka
Kokoomus.fi / Julkaisut / Kannat / Kokoo­muk­sen visio parem­masta turva­paik­ka­po­li­tii­kasta

Kokoo­muk­sen visio parem­masta turva­paik­ka­po­li­tii­kasta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan lähtö­koh­tia

Kokoo­mus­lai­suutta on ihmis­läh­töi­nen yksi­lön­va­pau­den edis­tä­mi­nen, tois­ten kunnioit­ta­mi­nen ja heikoim­mista huoleh­ti­mi­nen. Kokoo­mus­lai­suu­teen kuuluu vastuun kanta­mi­nen Suomen lisäksi myös sään­tö­pe­rus­tei­sesta kansain­vä­li­sestä järjes­tyk­sestä.

Kokoo­mus uskoo aitoon kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön, jolla edis­te­tään globaa­lia oikeu­den­mu­kai­suutta. Kokoo­mus kunnioit­taa ja edis­tää perus- ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista maail­man­laa­jui­sesti. Jokai­sella on oikeus hakea ja saada kansain­vä­listä suoje­lua kohda­tes­saan vainoa alku­pe­ränsä, uskon­tonsa, kansal­li­suu­tensa, yhteis­kun­nal­li­sen ryhmänsä tai poliit­tis­ten mieli­pi­tei­densä johdosta. Nykyi­nen turva­paik­ka­jär­jes­telmä on kuiten­kin altis väärin­käy­tök­sille ja vaatii päivit­tä­mistä, jotta apu voidaan kohden­taa kaikista hädä­na­lai­sim­mille.

Kokoo­mus raken­taa turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää seuraa­vista lähtö­koh­dista:

Hädä­na­lai­sia tulee auttaa ensi­si­jai­sesti tuke­malla ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista ja yhteis­kun­nal­lista kehi­tystä lähtö­alueilla ja tois­si­jai­sesti tarjoa­malla hädä­na­lai­sille kansain­vä­listä suoje­lua Suomessa ja muualla Euroo­passa.

Kansain­vä­li­sen suoje­lun perus­taksi on YK:n pako­lai­sy­leis­so­pi­muk­sessa määri­telty vainon tai kidu­tuk­sen uhka. Turva­paikka voidaan myön­tää vain edellä maini­tuilla perus­teilla ja on lähtö­koh­tai­sesti määrä­ai­kai­nen. Kritee­rei­hin perus­tuva turva­paik­ka­jär­jes­telmä edel­lyt­tää, että pitkä­ai­kai­nen oles­kelu EU-alueella on mahdol­lista vain, jos oles­ke­lu­lu­van kritee­rit täyt­ty­vät.

Euroo­pan ja Suomen kyky kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­seen alueel­laan on väis­tä­mättä rajal­li­nen. Suuret elin­ta­soe­rot, korkea asumis­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­turva ja vapaa maahan­muutto eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Järjes­tel­män on toimit­tava siten, että turva­pai­kat ohjau­tu­vat erityi­sesti haavoit­tu­vim­massa ja hädä­na­lai­sim­massa asemassa oleville apua todella tarvit­se­ville.

Kokoo­muk­sen visio parem­masta turva­paik­ka­po­li­tii­kasta ottaa kantaa ajan­koh­tai­seen aihee­seen maahan­muu­tosta ja siihen liit­ty­vistä lähi-ilmiöistä. Kirjoi­tus on tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suus­syistä rajoi­tettu koske­maan ainoas­taan kansain­vä­listä suoje­lua ja turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää. Vaali­kau­den alussa kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkaisi kansain­vä­listä suoje­lua saanei­den ulko­maa­lais­ten kotout­ta­mista koske­van Turvan haki­jasta Suomen raken­ta­jaksi -asia­kir­jan.

Kansain­vä­li­sen suoje­lun perässä tapah­tuva turva­pai­kan­ha­ke­mi­nen poik­keaa merkit­tä­västi työpe­räi­sestä maahan­muu­tosta, minkä vuoksi niitä on syytä käsi­tellä erik­seen.

Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä on vähen­ty­nyt merkit­tä­västi vuoden 2015 ennä­tys­ta­sosta.

Sitä kuinka kauan nyky­tila kestää, ei tiedä kukaan. Sen vuoksi nyt on erin­omai­nen ajan­kohta tarkas­tella turva­paik­ka­pro­ses­se­jamme Suomessa ja Euroo­passa ja tehdä järjes­tel­miin tarvit­ta­via muutok­sia.

Kirjoi­tus jakaan­tuu kolmeen osaan. Ensim­mäi­sessä osassa käsi­tel­lään turva­pai­kan­haun yleis­ti­lan­netta niin Suomessa kuin ylei­sem­min Euroo­passa. Toisessa osassa hahmo­tel­laan tarvit­ta­via Euroo­pan unio­nin tason muutok­sia turva­paik­ka­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seksi. Rajan yli tapah­tu­van turva­pai­kan­haun haas­teet kosket­ta­vat koko Eurooppa, minkä vuoksi ratkai­suja on syytä tehdä koko maan­osan tasolla.

Kolman­nessa osassa käsi­tel­lään turva­paik­ka­pro­ses­siin liit­ty­viä ratkai­suja, joita on syytä tehdä kansal­li­sella tasolla lyhyellä aika­vä­lillä. Suomi ei voi jäädä odot­ta­maan pelkäs­tään Euroo­pan unio­nin tasolla tehtä­viä päätök­siä, vaan meidän on ryhdyt­tävä rohkeasti kehit­tä­mään kansal­lista turva­paik­ka­pro­ses­sia ja lain­sää­dän­töä vastaa­maan parem­min nykyi­siä ja tule­vai­suu­den haas­teita.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Hädä­na­lai­sia tulee auttaa ensi­si­jai­sesti tuke­malla ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista ja yhteis­kun­nal­lista kehi­tystä lähtö­alueillaTurva­paik­ka­jär­jes­tel­män on toimit­tava siten, että turva­pai­kat ohjau­tu­vat erityi­sesti haavoit­tu­vim­massa ja hädä­na­lai­sim­massa asemassa oleville apua todella tarvit­se­ville.

Osa I: Turva­paik­ka­jär­jes­tel­män nyky­ti­lanne ja tule­vai­suu­den haas­teet

Turva­pai­kat nousi­vat uudella tavalla keskus­te­luun vuonna 2015, jolloin Euroop­paan saapui yhtenä vuonna yli miljoona turva­pai­kan­ha­ki­jaa ja siir­to­laista.

Haki­jat saapui­vat pääosin meren yli Kreik­kaan, Itali­aan ja Espan­jaan. Sillois­ten­kin sään­tö­jen mukaan heidät olisi kuulu­nut rekis­te­röidä haki­joiksi ja käsi­tellä hake­muk­set ensim­mäi­sessä EU:n ulko­ra­ja­val­tiossa. Käytän­nössä suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joista jatkoi kuiten­kin edel­leen toisiin jäsen­mai­hin, pääosin Itäval­taan, Saksaan, Belgi­aan, Alan­ko­mai­hin ja Pohjois­mai­hin.

Vuosina 2016–2017 Euroo­pan unio­nin alueella sai turva­pai­kan noin 1,3 miljoo­naa sitä hake­nutta. Esimer­kiksi Suomeen vuonna 2015 saapu­neista noin 32 000 turva­pai­kan­ha­ki­jasta monet pala­si­vat koti­maa­hansa kesken turva­paik­ka­kä­sit­te­lyn. Vuonna 2017 alle puolet Suomesta turva­paik­kaa hake­neista ulko­maa­lai­sista sai myön­tei­sen päätök­sen. Tämä tarkoit­taa, että enem­mistö turva­pai­kan­ha­ki­joista ei ole kansain­vä­li­sen suoje­lun tarpeessa. He ovat liik­keellä muista syistä.

Koko­nais­kuva kertoo, että osa pakeni aidosti vainoa ja sai perus­tel­lusti oles­ke­lu­lu­van kansain­vä­li­sen suoje­lun nojalla. Samalla Euroo­passa sadat tuhan­net ja Suomessa tuhan­net henki­löt ovat saaneet kiel­tei­sen päätök­sen, joka on vahvis­tettu lain­voi­mai­seksi mahdol­lis­ten uusin­ta­ha­ke­mus­ten ja tuomiois­tuin­kä­sit­te­ly­jen jälkeen­kin. Heistä osa väärin­käyt­tää järjes­tel­mää jäädes­sään ilman oles­ke­lu­lu­paa maahan, vaikka suoje­lun kritee­rit eivät ole täyt­ty­neet.

Vuoden 2015 turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä aiheutti hallit­se­mat­to­man tilan­teen Euroo­passa, mikä johti vaati­muk­siin kiris­tää turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa. Järjes­telmä kään­tyi osin itse­ään vastaan, kun se ei paineen alla onnis­tu­nut kohdis­ta­maan turvaa aidosti hädä­na­lai­sim­mille. Järjes­tel­män joutu­mi­nen koetuk­selle lisäsi myös huolta ja epävar­muutta kansa­lais­ten keskuu­dessa.

Lähi-idän ja Afri­kan maista läpi Euroo­pan hakeu­tu­mi­nen Pohjois­mai­hin turva­pai­kan perässä on haki­joille itsel­leen vaaral­lista ja luo lait­to­mat mark­ki­nat ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jille. Ei ole kestä­vää, että turva­pai­kan perässä on matkus­tet­tava läpi Euroo­pan mante­reen. Yksis­tään Liby­assa oli viime syksynä arvioi­den mukaan lähes miljoona ihmistä odot­ta­massa siir­ty­mistä Väli­me­ren yli Euroop­paan. Nykyi­nen järjes­telmä ei kykene varmis­ta­maan, että rajan yli saapu­vat ovat juuri niitä, joilla on todel­li­nen tarve turva­pai­kalle. Nais­ten, lasten ja perhei­den on oltava pako­lais­po­li­tii­kan pain­opis­teinä.

YK:n pako­lais­so­pi­mus solmit­tiin vuonna 1951.

Toinen maail­man­sota oli vasta muutama vuosi aiem­min päät­ty­nyt ja Euroo­pan itäi­nen puolisko oli juuri pääty­nyt sosia­lis­tis­ten dikta­tuu­rien hallin­taan. Sopi­muk­sella varau­dut­tiin lähinnä ajal­li­sesti ja alueel­li­sesti rajoi­tet­tuun poliit­ti­sesta vainosta johtu­vaan pakoon. On ymmär­ret­tä­vää, että sopi­mus noissa oloissa kirjoi­tet­tiin siitä lähtö­koh­dasta, että turva­pai­kan­ha­kija pake­nee rajan yli länteen tarvit­taessa ilman matkus­tus­asia­kir­joja ja hakee turva­paik­kaa ensim­mäi­sestä turval­li­sesta kohteesta.

Pako­lai­sy­leis­so­pi­muk­sen tulkinta Euroo­passa vakiin­tui vuosien saatossa nykyi­seksi rajan­yli­tyk­sestä käyn­nis­ty­vään turva­paik­ka­me­net­te­lyyn perus­tu­vaksi. Pako­lais­so­pi­muk­sen solmi­mi­sen aikaan ei osattu varau­tua miljoo­nien ihmis­ten manner­ten­vä­li­seen liikeh­din­tään. Nyt, 2000-luvun haas­tei­den edessä on syytä kysyä, olisiko parem­pia tapoja huoleh­tia hädä­na­lai­sim­pien turva­pai­kan­ha­ki­joi­den ihmi­soi­keuk­sista ilman hallit­se­mat­to­muu­den lisään­ty­mistä. Pako­lais­so­pi­mus ei edel­lytä turva­pai­kan­haun toteut­ta­mista kohde­val­tion tai Euroo­pan unio­nin alueella, kunhan haki­joilla on aito mahdol­li­suus oikeuk­siensa käyt­tä­mi­seen eikä heitä palau­teta hake­muk­sen käsit­te­lyn ajaksi hengen­vaa­ral­li­siin olosuh­tei­siin. Näistä peri­aat­teista on pidet­tävä kiinni.

Turva­pai­kan­ha­ki­jan suoje­lun tarpeen arvioin­nin tulisi tapah­tua mahdol­li­sim­man lähellä turva­pai­kan­ha­ki­jan koti- tai lähtö­maata. Tällä tavoin päätök­sen­te­koa ja kiel­tei­sen päätök­sen saanei­den palaut­ta­mista on mahdol­lista nopeut­taa. Turva­pai­kan hake­mi­sen edel­ly­tyk­senä ei voi olla hengissä selviä­mi­nen vaaral­li­sesta Väli­me­ren ylityk­sestä ja Euroo­pan halki matkus­ta­mi­sesta.

Maail­massa on tällä hetkellä 25,4 miljoo­naa pako­laista sekä 40 miljoo­naa sisäistä pako­laista.

Näistä selvä enem­mistö on sijoit­tu­nut kehi­tys­mai­hin. Kokoo­mus kannat­taa, että kaikilla kansain­vä­li­sillä fooru­meilla paino­te­taan tarvetta kaik­kien kehit­ty­nei­den maiden osal­lis­tu­mista pako­lai­suu­den juuri­syi­den pois­ta­mi­seen.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Nais­ten, lasten ja perhei­den on oltava pako­lais­po­li­tii­kan pain­opis­teinä.Turva­pai­kan­ha­ki­jan suoje­lun tarpeen arvioin­nin tulisi tapah­tua mahdol­li­sim­man lähellä turva­pai­kan­ha­ki­jan koti- tai lähtö­maata.

Osa II: Euroo­pan unioni tarvit­see uuden yhtei­sen turva­paik­ka­jär­jes­tel­män

Vapaan liik­ku­vuu­den Eurooppa ilman sisä­ra­ja­tar­kas­tuk­sia uhkaa jäädä kahden­kym­me­nen vuoden väliai­kai­seksi kokei­luksi, jos EU ei kykene sopi­maan yhtei­sestä krii­sin­kes­tä­västä turva­paik­ka­jär­jes­tel­mästä.

Euroo­pan unio­nin on aktii­vi­sesti etsit­tävä yhtei­siä ratkai­suja maahan­muu­ton aiheut­ta­miin haas­tei­siin. Suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joista päätyy alku­vai­heessa Etelä-Euroop­paan, mikä on johta­nut tilan­teen kiris­ty­mi­seen Euroo­pan unio­nin jäsen­mai­den välillä. Euroo­pan unioni ei voi toimia siten, että jokai­nen jäsen­val­tio siir­tää asian naapu­ri­maalle.

Turva­paik­ka­kes­kus­te­lussa ollaan useista asioista erimie­li­siä, mutta yhdestä asiasta vallit­see melko laaja yhtei­sym­mär­rys: kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­telmä auttaa hädä­na­lai­sim­pia parhai­ten kaikista. Kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­telmä on myös keino vähen­tää rajat yli tapah­tu­vaa turva­pai­kan­ha­kua ja kohdis­taa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mista esimer­kiksi lapsi­per­hei­siin ja muihin eniten apua tarvit­se­viin ryhmiin.

Pohjois­maat ovat perin­tei­sesti painot­ta­neet suoraan pako­lais­lei­reiltä noudet­ta­via kiin­tiö­pa­ko­lai­sia.

Kokoo­muk­sen mielestä EU:n tulee kulkea kohti järjes­tel­mää, jossa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen siir­tyy suoraan krii­sia­lueilta ja pako­lais­lei­reiltä nouta­mi­seen rajat ylit­tä­vän turva­pai­kan­haun sijaan. EU:n yhtei­sestä pako­lais­kiin­tiöstä sopi­mi­nen olisi ennen kaik­kea tapa saada Euroo­pan suuret maat oikeu­den­mu­kai­sessa suhteessa mukaan kiin­tiö­pa­ko­lais­tyyp­pi­seen meka­nis­miin. On löydet­tävä tapa sopia tästä siten, että samalla vasta­pai­nona rajoi­te­taan omaeh­toi­seen rajan­ylit­tä­mi­seen perus­tu­vaa turva­pai­kan­ha­kua tehok­kaasti.

Loppu­ta­voit­teen on oltava pain­opis­teen siir­tä­mi­nen omaeh­toi­sesta turva­pai­kan hake­mi­sesta suoraan pako­lais­lei­riltä vali­koi­mi­seen. Aina­kaan kerralla ei liene mahdol­lista löytää ratkai­sua, joka korvaisi koko­naan EU-maiden raja- ja pelas­tus­vi­ran­omais­ten yhtey­dessä tapah­tu­van turva­pai­kan­haun vireille saat­ta­mi­sen.

Eurooppa-neuvosto linjasi kesä­kuussa 2018 tavoit­teeksi siir­tää turva­pai­kan­ha­ki­joi­den käsit­te­lyä EU:n ulko­puo­lelle perus­tet­ta­viin maihin­nousu­kes­kuk­siin ja EU:n sisälle perus­tet­ta­viin ns. kont­rol­loi­tui­hin maahan­tu­lo­kes­kuk­siin. Neuvot­te­lut kolman­siin maihin perus­tet­ta­vista maihin­nousu­kes­kuk­sista ovat mahdol­lis­ten isän­tä­mai­den kanssa olleet odote­tusti vaikeita.
Kokoo­mus pitää tärkeänä, että EU kyke­nisi jo lyhyellä tähtäi­mellä joka tapauk­sessa etene­mään eril­lis­ten maahan­tu­lo­kes­kus­ten perus­ta­mi­seen Euroo­pan unio­nin ulko­ra­jo­jen yhtey­teen. Tällöin turva­pai­kan­haku tapah­tuu koor­di­noi­dusti toimi­vissa, ihmi­soi­keuk­sia kunnioit­ta­vissa keskuk­sista, jossa turva­paik­ka­pää­tök­set tehdään. Henki­löt, joille ei myön­netä turva­paik­kaa, on palau­tet­tava lähtö­mai­hin mahdol­li­sim­man nopeasti.

Ulko­ra­ja­kes­kus­ten toteut­ta­mi­nen tulee kytkeä Euroo­pan yhtei­sen raja- ja meri­var­tios­ton Fron­texin vahvis­ta­mi­seen. EU ei tarvitse omia jouk­koja normaa­liin raja­val­von­taan, jonka tulee jatkos­sa­kin kuulua kansal­li­sen suve­re­ni­tee­tin piiriin. Jokai­sen ulko­ra­ja­val­tion vastuuta oman ulko­ra­jao­suu­tensa vartioin­nista ei tule hämär­tää. Sen sijaan EU tarvit­see nykyistä vahvem­mat valtuu­det ja resurs­sit, joilla voidaan nopeasti reagoida maahan­tu­lon paineen kasvaessa yksit­täi­sillä ulko­ra­jao­suuk­silla. Fron­texin joukoilla voisi olla keskei­nen rooli maahan­tu­lo­kes­kuk­sen perus­ta­mi­sessa tällai­selle ulko­raja-alueelle nopeasti, sen varmis­ta­mi­sessa, että turva­pai­kan­ha­ki­jat rekis­te­röi­dään asian­mu­kai­sesti heti ulko­ra­ja­vyö­hyk­keellä ja käsit­tely tapah­tuu suju­vasti.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Euroo­pan unio­nin on etsit­tävä yhtei­siä ratkai­suja maahan­muu­ton aiheut­ta­miin haas­tei­siin.Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­tely keski­te­tään EU:n ulko­puo­lelle perus­tet­ta­viin maihin­nousu­kes­kuk­siin ja EU:n sisälle perus­tet­ta­viin ns. kont­rol­loi­tui­hin maahan­tu­lo­kes­kuk­siin.EU:n tulee kulkea kohti järjes­tel­mää, jossa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen siir­tyy suoraan krii­sia­lueilta ja pako­lais­lei­reiltä nouta­mi­seen rajat ylit­tä­vän turva­pai­kan­haun sijaan.Henki­löt, joille ei myön­netä turva­paik­kaa, on palau­tet­tava lähtö­mai­hin mahdol­li­sim­man nopeasti.

Osa III: Konkreet­ti­sia kansal­li­sia toimen­pi­teitä turva­paik­ka­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seksi

Suomen tulee pyrkiä euroop­pa­lai­siin ratkai­sui­hin turva­paik­ka­po­li­tii­kassa.

Mikäli Euroo­pan unio­nin tasolla pääs­tään yhtei­sym­mär­ryk­seen maahan­muut­to­po­li­tii­kan koor­di­noin­nista ja yhteis­ten ulko­ra­ja­kes­kus­ten perus­ta­mi­sesta, Suomi voi harkita kiin­tiö­pa­ko­lais­ten määrän nosta­mista.

EU:n yhtei­sen koko­nais­val­tai­sen turva­paik­ka­rat­kai­sun raken­ta­mi­nen näyt­tää tällä hetkellä vaikealta. Voi olla, että se ei onnistu nykyi­sen Euroo­pan komis­sion toimi­kau­den aikana, vaan merkit­tä­vät uudis­tuk­set tule­vat lykkään­ty­mään. Suomen tulee kyetä toimi­maan siitä­kin huoli­matta, että Euroo­pan unio­nin tasolla ei saada lähi­tu­le­vai­suu­dessa yhtei­siä ratkai­suja tehdyksi. Osa asioista on hoidet­ta­vissa kansal­li­sin päätök­sin. Osassa onnis­tu­mi­nen vaatii yhteis­työtä saman­lai­sia haas­teita kohtaa­vien EU-maiden kanssa.

Turva­paik­ka­pro­ses­sin alku­vai­hee­seen on panos­tet­tava riit­tä­västi

Vuonna 2015 Suomessa onnis­tut­tiin sisä­mi­nis­te­riön sillois­ten toimien ansiosta vält­tä­mään turva­pai­kan­ha­ki­joi­den hallit­se­ma­ton ohjau­tu­mi­nen maan sisällä. Erityi­sesti Tornion järjes­te­ly­kes­kuk­sen teho­kas käyt­töön­otto oli ratkai­seva tekijä. Suomeen tulleet turva­pai­kan­ha­ki­jat eivät hävin­neet maan alle.

Haki­joi­den määrän äkil­li­nen kymmen­ker­tais­tu­mi­nen edel­lytti nopeaa monin­ker­tais­ta­mista myös Maahan­muut­to­vi­ras­ton käsit­te­li­jöi­den, käytet­tä­vien tulk­kien, oikeus­a­vus­ta­jien ja muiden edus­ta­jien määrässä. Asetelma oli panos­tus­ten mitta­kaa­vasta johtuen haas­tava, koska suomea ja haki­joi­den kieltä osaa­vien päte­vien tulk­kien ja avus­ta­jien määrä oli hyvin rajal­li­nen. Samoin entuu­des­taan koke­nei­den oles­ke­lu­lu­pa­kä­sit­te­li­jöi­den saata­vuus oli rajal­lista. Osin haaste on purkau­tu­nut käsit­te­ly­ai­ko­jen piden­ty­mi­senä. Vuoden 2018 heinä­kuussa tuli kuiten­kin voimaan laki, joka edel­lyt­tää jatkossa hake­mus­ten käsit­te­lyä puolen vuoden kuluessa, mikä on myös lähtö­koh­tana järjes­tel­män tule­valle kehit­tä­mi­selle.

Kun suurin osa 2015 turva­paik­kaa hake­nei­den hake­muk­sista on nyt kertaal­leen Maahan­muut­to­vi­ras­tossa käsi­telty, on sisä­mi­nis­te­riö oikeu­te­tusti pyrki­nyt arvioi­maan, onko järjes­tel­mässä ilmen­nyt kehi­tet­tä­vää. Kesä­kuussa 2018 valmis­tui sisä­mi­nis­teri Kai Mykkä­sen tilaama sisäi­nen analyysi turva­paik­ka­jär­jes­tel­män pullon­kau­loista. Johto­pää­tös on, että viit­teitä järjes­tel­mäl­li­sistä virheistä ei ole. Laatua voidaan kuiten­kin paran­taa erityi­sesti proses­sin alku­vai­heessa. Maahan­muut­to­vi­ras­tossa on nyt käyn­nis­tetty 28 toimen­pi­teen laadun­var­mis­tus­oh­jelma. Toimen­pi­teitä ovat esimer­kiksi haki­jan valmis­ta­mi­nen riit­tä­vän hyvin jo ennen ensim­mäistä puhut­te­lua siten, että hän osaa kerralla tuoda esiin kannal­taan olen­nai­set asiat. Lisäksi viras­toon on palkattu laadun­var­mis­tus­tulk­keja ja haavoit­tu­vassa asemassa olevien tunnis­ta­mista on paran­nettu.

Sisä­mi­nis­te­riö on myös päät­tä­nyt teet­tää laajem­man riip­pu­mat­to­man selvi­tyk­sen turva­paik­ka­jär­jes­tel­män toimi­vuu­desta. Tarkoi­tus on varmis­taa, että aiem­mista koke­muk­sista synty­neet opit hyödyn­ne­tään tule­vai­suu­den varalta. Väis­tä­mä­tön haaste liit­tyy­kin siihen, miten päätök­sissä varmis­te­taan sekä kohtuul­li­nen nopeus että riit­tävä oikeus­var­muus erityi­sesti tilan­teessa, jos turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä äkil­li­sesti kasvaa. Tässä­kin mielessä pienen kielia­lu­een eril­li­sen, kohde­maan sisälle tulon jälkeen tapah­tu­vaan haas­tat­te­luun perus­tu­van turva­paik­ka­jär­jes­tel­män yllä­pito voi pitkällä tähtäi­mellä muodos­tua krii­sin­kes­tol­taan heikoksi verrat­tuna Euroo­pan unio­nin yhtei­siin ulko­ra­ja­kes­kuk­siin ja näiden piirissä tapah­tu­vaan turva­pai­kan­ha­kuun.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että turva­paik­ka­me­net­te­lyn käytössä on riit­tä­västi resurs­seja, jotta ammat­ti­tai­toi­set asian­tun­ti­jat saavat läpi­vie­tyä proses­sit riit­tä­vällä nopeu­della samalla oikeus­tur­vasta huoleh­tien. Päätök­sen­teon tehos­ta­mi­nen myös vähen­tää ulko­maa­lais­ten odotusai­kaa vastaan­ot­to­kes­kuk­sissa.

Vastaan­ot­to­kes­kuk­sissa on edel­ly­tet­tävä aktii­vista osal­lis­tu­mista pereh­dyt­tä­mis­toi­miin. Ilman perus­tel­tua syytä toimin­taan osal­lis­tu­mi­sesta kiel­täy­ty­mi­sen tulee johtaa vastaan­ot­to­ra­han piene­ne­mi­seen.

Päätök­sen­teko ulko­maa­lai­s­asioissa on moni­vai­hei­nen prosessi, jossa selvi­te­tään tarkasti turva­pai­kan­ha­ki­jan ja tämän koti- tai lähtö­maan tilanne. Mitä varmem­maksi ensi­vai­heen prosessi saadaan, sitä vähem­män muutok­sen­haun tarvetta pitäisi ilmetä. Hake­muk­sen ratkai­se­mi­nen perin­poh­jai­sesti ensim­mäi­sellä kerralla sääs­tää resurs­seja uusin­ta­ha­ke­mus­kier­teeltä.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja lyhen­ne­tään huoleh­ti­malla Maahan­muut­to­vi­ras­ton ja tuomiois­tui­mien riit­tä­vistä resurs­seista.Vastaan­ot­to­kes­kus­ten pereh­dyt­tä­mis­toi­men­pi­tei­siin osal­lis­tu­matta jättä­mi­nen ilman asian­mu­kaista perus­tetta johtaa vastaan­ot­to­ra­han piene­ne­mi­seen.

Uusin­ta­ha­ke­mus­ten väärin­käyt­töön on puutut­tava

Turva­paik­ka­pro­ses­sissa haki­jalla on oltava käytös­sään riit­tä­vät oikeus­tur­va­kei­not, samoin kuten on kaikissa muis­sa­kin viran­omai­s­asioissa.

Peri­aate sisäl­tää myös oikeu­den uusin­ta­ha­ke­muk­seen, jos olen­nai­sia asioita ei haki­jasta riip­pu­mat­to­mista syistä ole pystytty ensim­mäi­sessä käsit­te­lyssä huomioi­maan. Samalla on rehel­li­sesti nähtävä, että tois­tu­via uusin­ta­ha­ke­muk­sia käyte­tään myös niiden tarkoi­tuk­sen vastai­sesti lain­voi­mai­sen päätök­sen täytän­töön­pa­non viivyt­tä­mi­seksi. Uuden hake­muk­sen teki­jällä ulko­maa­lai­nen pitkit­tää oles­ke­lu­aan Suomessa, vaikka lain­mu­kai­sia edel­ly­tyk­siä kansain­vä­li­sen suoje­lun saami­selle ei ole. Kysy­myk­sen merki­tys kasvaa vuoden 2019 aikana merkit­tä­västi, kun taval­lista useam­pien turva­pai­kan­ha­ki­joi­den kohdalla ensim­mäi­sen hake­muk­sen käsit­tely mahdol­li­sine tuomiois­tuin­pro­ses­sei­neen tulee päätök­seensä.

Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten uusi­mis­kierre pitkit­tää ulko­maa­lai­sen maas­sao­loa ja epävar­muutta tule­vai­suu­den suhteen.

Uusin­ta­ha­ke­mus­kier­teen käyt­tä­mi­nen lain­voi­mai­sen päätök­sen lykkää­mi­seen rasit­taa turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää merkit­tä­västi. Viran­omai­set joutu­vat käyt­tä­mään aikaansa perus­teet­to­mien hake­mus­ten läpi­käyn­tiin, mikä on pois kansain­vä­listä suoje­lua todella tarvit­se­vilta ulko­maa­lai­silta.

Turva­paik­ka­pro­ses­sin tarkoi­tuk­sel­li­nen pitkit­tä­mi­nen aiheut­taa turhau­tu­mista ja voi pahim­mil­laan johtaa turva­pai­kan­ha­ki­jan radi­ka­li­soi­tu­mi­seen. Mitä nopeam­maksi päätök­sen­teko saadaan ja kiel­tei­sen päätök­sen saanei­den maasta pois­ta­mi­nen tapah­tuu, sen toimi­vampi prosessi on ja resurs­seja sääs­tyy alku­vai­heen Maahan­muut­to­vi­ras­ton päätök­sen­te­koon.

Oikeus­tur­va­kei­no­jen ja väärin­käyt­tö­ris­kien tasa­pai­not­ta­mi­seksi on säädet­tävä tarkempi rajaus siihen, missä tilan­teissa uusin­ta­ha­ke­mus ehkäi­see aiem­man kiel­tei­sen päätök­sen nojalla tapah­tu­van maasta pois­ta­mi­sen. Erityi­sesti toisen ja sitä useam­pien uusin­ta­ha­ke­mus­ten kohdalla on kohtuul­lista edel­lyt­tää erityi­siä perus­teita sille, että hake­mus otetaan perus­teel­li­seen käsit­te­lyyn.

Sisä­mi­nis­te­riön vuonna 2018 valmis­te­lema esitys tart­tuu sekä perus­teel­li­sen käsit­te­lyn kynnyk­seen, että palau­tuk­sen keskeyt­tä­vän uusin­ta­ha­ke­muk­sen vaati­mus­ta­soon. Sen estä­mi­seksi, että hake­mus tehdään palau­tuk­sen toimeen­pa­no­ti­lan­teessa sen keskeyt­tä­mi­seksi, esityk­sessä on todettu, että viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa tehty uusin­ta­ha­ke­mus ei estä kään­nyt­tä­mistä ensim­mäi­sen­kään hake­muk­sen kohdalla. Näin este­tään tapauk­set, jossa palau­tet­tava vasta matkalle lento­ken­tälle palau­tet­ta­vaksi ilmoit­taa uudesta tekais­tusta perus­teesta turva­pai­kalle.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Panos­ta­malla Maahan­muut­to­vi­ras­ton turva­paik­ka­kä­sit­te­lyyn sääs­te­tään resurs­seja muutok­sen­ha­ku­vai­heesta.Uusin­ta­ha­ke­muk­sen teke­mi­nen pelkäs­tään palaut­ta­mi­sen estä­mi­seksi ei saa vaikut­taa palau­tuk­sen toimeen­pa­noon.

Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saami­sen edel­ly­tyk­set

Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saami­sen edel­ly­tyk­senä tulee olla sitou­tu­mi­nen yhteis­kun­nan sään­tö­jen noudat­ta­mi­seen, minkä ulko­maa­lai­nen voisi osoit­taa suorit­ta­malla suoma­lai­sen yhteis­kun­nan perus­kurs­sin.

Lisäksi on perus­tel­tua edel­lyt­tää työhis­to­rian osoit­ta­mista. Pysyvä oles­ke­lu­lupa tulee myön­tää vain sellai­sille henki­löille, jotka eivät uhkaa yleistä järjes­tystä ja turval­li­suutta. Mikäli palau­tus­kielto estää tällai­sen henki­lön paluun koti­maa­hansa, tulee Suomeen jäämi­sen olla luon­teel­taan väliai­kaista ja rajoi­tet­tua.

Kansa­lai­suus­la­kia tulisi uudis­taa

siten, että kansa­lai­suu­den saami­sen edel­ly­tyk­senä on yhteis­kun­nan perus­ta­via arvoja koskeva asen­ne­testi. Mikään yksit­täi­nen testi ei itses­sään takaa moit­tee­tonta käyt­täy­ty­mistä, mutta se olisi symbo­li­nen sitou­mus kunnioit­taa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan peli­sään­töjä.

Erit­täin törkei­den rikos­ten, kuten terro­ris­mi­ri­kos­ten ja maan- ja valtion­pe­tos­ten yhtey­dessä on myös edel­ly­tyk­siä harkita Suomen kansa­lai­suu­den menet­tä­mistä. Suomen kansa­lai­suu­den menet­tä­mi­nen on mahdol­lista vain henki­löille, jotka ovat Suomen lisäksi myös jonkin toisen maan kansa­lai­sia. Erit­täin törkei­siin Suomen valtion ja sen kansa­lais­ten turval­li­suutta vaaran­ta­viin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den kaksois­kan­sa­lais­ten oikeutta Suomen kansa­lai­suu­teen ei voida pitää peruut­ta­mat­to­mana.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Pysyvä oles­ke­lu­lupa voidaan myön­tää vain henki­lölle, jotka eivät uhkaa yhteis­kun­nan yleistä turval­li­suutta ja järjes­tystä ja jotka ovat integroi­tu­neet yhteis­kun­taan.Mikäli palau­tus­kielto estää ulko­maa­lai­sen henki­lön palaut­ta­mi­sen, on Suomeen jäämi­sen oltava rajoi­tet­tua.

Toimi­vat palau­tuk­set ovat turva­paik­ka­jär­jes­tel­män perusta

Lain­voi­mai­sen kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den ulko­maa­lais­ten pois­tu­mi­nen Suomesta on vält­tä­mä­töntä turva­paik­ka­jär­jes­tel­män toimi­vuu­den näkö­kul­masta.

Turva­paik­ka­jär­jes­tel­män akuu­tein haaste on kuiten­kin se, että lähi­vuo­sina meillä on ensim­mäistä kertaa tuhan­sia lain­voi­mai­sen kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneita ulko­maa­lai­sia, joiden palaut­ta­mi­nen koti­mai­hinsa on vaikeaa ilman uusia toimen­pi­teitä.

Ilman oles­ke­lu­lu­paa pysy­västi Suomessa oles­ke­le­vien vähem­mis­tön synty­mi­nen olisi yhteis­kun­nal­li­sen vakau­den näkö­kul­masta vaaral­lista. Tuhan­sien lait­to­masti maassa oles­ke­le­vien ulko­maa­lais­ten lisäys edis­tää harmaata taloutta ja halpa­työ­voi­man hyväk­si­käyt­töä sekä lisää turvat­to­muutta, väki­val­taista radi­ka­li­soi­tu­mista ja rikol­li­suutta. Lait­to­masti Suomessa oles­ke­le­vien ulko­maa­lais­ten toden­nä­köi­syy­tensä hakeu­tua harmaille työmark­ki­noille on suuri.

Kokoo­mus on valmis kiris­tä­mään luvat­to­man ulko­mai­sen työvoi­man käytön rangais­tusas­teik­koa.

Rangais­tuk­sen täytyy olla vuosien liike­toi­min­ta­kielto tai muu tuntuva rangais­tus, joka tekisi lait­to­man työvoi­man hyväk­si­käy­töstä kannat­ta­ma­tonta. Ulko­mai­sen lait­to­man työvoi­man palk­kaa­mi­nen sekä vähen­tää ulko­maa­lais­ten kannus­ti­mia pois­tua maasta, että aset­taa lain­mu­kai­sesti toimi­vat yrit­tä­jät epäoi­keu­den­mu­kai­seen asemaan suhteessa laitonta työvoi­maa käyt­tä­viin yrit­tä­jiin. On myös tärkeää huomioida yksi­tyis­hen­ki­löi­den välillä tapah­tuva hyväk­si­käyttö. Seuraa­muk­sia on kiris­tet­tävä kaikissa tapauk­sissa, joissa pyri­tään hyödyn­tä­mään lait­to­masti Suomessa oles­ke­le­via ulko­maa­lai­sia.

Myös rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den turva­pai­kan­ha­ki­joi­den ja kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den ulko­maa­lais­ten palau­tus­ten tehos­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Tältä osin ulko­maa­lais­ten säilöön­ot­toa koske­vaa lain­sää­dän­töä on tarkas­tel­tava ja tarvit­taessa tehtävä kiris­tyk­siä. Myös muiden maiden, erityi­sesti Pohjois­mai­den käytän­töjä on seurat­tava tarkasti. Suomeen ei saa syntyä sellai­sia veto­voi­ma­te­ki­jöitä, jotka johtai­si­vat väärin perus­tein ulko­maa­lais­ten hakeu­tu­mi­seen maahan.

Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mämme ei saa kannus­taa ulko­maa­lai­sia hakeu­tu­maan Suomeen ilman lain­mu­kai­sia perus­teita ja ryhty­mään täällä rikol­li­seen toimin­taan. Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den ja kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den lisäksi myös pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saanei­den ulko­maa­lais­ten lupa on pystyt­tävä peru­maan, mikäli ulko­maa­lai­nen oles­ke­lu­van saatu­aan vaaran­taa kansal­lista turval­li­suutta toimin­nal­laan.

Ensi­si­jai­nen vaih­toehto kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneelle tulee olla vapaa­eh­toi­nen pois­tu­mi­nen maasta.

Kansain­vä­li­sen siir­to­lais­jär­jes­tön avus­tuk­sella ulko­maa­lai­selle tarjo­taan majoi­tus ja muu yllä­pito maasta pois­tu­mi­seen saakka. Lisäksi järjes­tel­män piirissä on mahdol­lista tarvit­taessa saada matkat koti­maa­han järjes­tet­tyä ja makset­tua sekä myös apua elämän jatka­mi­seen lähtö­maassa.

On tärkeää, että kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saanei­den palau­tus saadaan toimi­vaksi ja nopeaksi. Mitä nopeam­min kiel­tei­sen päätök­sen saanut henkilö pois­tuu Suomesta, sen parempi hänen itsensä sekä koko turva­paik­ka­jär­jes­tel­män näkö­kul­masta.

Kansain­vä­li­sen oikeu­den lähtö­kohta on, että valtiot otta­vat vastaan sellai­set oman maansa kansa­lai­set, joilla ei ole oikeutta oles­kella lähet­tä­vässä valtiossa. Peri­aate vahvis­tet­tiin mm. EU:n ja Irakin väli­sessä uudessa kump­pa­nuus- ja yhteis­työ­so­pi­muk­sessa, joka tuli voiman syksyllä 2018. On kestä­mä­töntä, että Euroo­pan maat tuke­vat esimer­kiksi Irakin jälleen­ra­ken­nusta ja turval­li­suus­ra­ken­teita miljar­deilla euroilla vuodessa, mutta samalla Irak on enene­västi vaikeut­ta­nut sitou­mus­tensa mukaista omien kansa­lais­tensa vastaan­ot­toa. Suomen on tehtävä tiivistä Euroo­pan laajuista yhteis­työtä saman haas­teen kohtaa­vien maiden kanssa ja pyrit­tävä määrä­tie­toi­sesti ratkai­suun. Suomessa sisä­mi­nis­te­riö on tois­tu­vasti edel­lyt­tä­nyt selkeää toimin­taoh­jel­maa asiassa.

Julki­sessa keskus­te­lussa haas­teeksi on nous­sut viran­omais­ten rajal­li­set keinot kertoa pakko­pa­lau­tet­ta­vien ja maasta karko­tet­ta­vien taus­toista. Lento­ko­ne­mat­kus­ta­jan on mahdo­tonta tietää, minkä­lai­nen on palau­tet­ta­van tausta. Viran­omais­ten pidät­ty­väi­nen tiedot­ta­mis­linja johtaa helposti erilais­ten virheel­lis­ten tieto­jen leviä­mi­seen. Tarina kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneesta Afga­nis­ta­niin palau­tet­ta­vasta ulko­maa­lai­sesta saat­taa­kin osoit­tau­tua tekais­tuksi. On syytä arvioida, miten tietoa turva­paik­ka­pää­tök­sistä ja maasta pois­ta­mi­sesta voitai­siin saada julkais­tua nykyistä enem­män, esimer­kiksi julkai­se­malla päätös­ten anony­mi­soi­dut ratkai­suse­los­teet.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

Luvat­to­man ulko­mai­sen työvoi­man käytön rangais­tusas­teik­koa kiris­te­tään.Korkeim­man hallinto-oikeu­den anta­mien anony­mi­soi­tu­jen ratkai­suse­los­tei­den määrää on nostet­tava nykyi­sestä.

 

PDF: Kokoo­muk­sen visio parem­masta turva­paik­ka­po­li­tii­kasta

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

13.4.2022

Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäse­nyy­temme perus­taksi

Suomessa on käyty jo useam­man kuukau­den ajan yhä kiih­ty­vää keskus­te­lua mahdol­li­sesta Nato-jäse­­nyy­­des­­tämme. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on saanut suoma­lais­ten suuren enem­mis­tön

1.4.2022

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi

Skip to content